M.Sjostrom
11.08.10, 20:31
1690-luvulla Kymin Saksalan kylään asettui Henrik Henrikinpoika Junkars (kuoli 1710 Saksalassa, Kymissä), joka sai (oletettavasti palkkioksi palvelustaan) kruunulta maata. Hän oli palvellut sotilastehtävissä. Tämä maanomistus kirjattiin ilmeisesti vuonna 1699 - Junkarsille oli Saksalassa jo 1695 syntynyt yksi hänen lapsistaan. Henrik Henrikinpoika Junkars ilmiselvästi asui nuo vuosikymmenet (n1695-1710) Saksalassa, sillä hänen monet tapahtumansa on kirjattu nimenomaan siihen kylään, esim lasten kasteet.
Tämän Henrikki Junkarsin, ja vielä joidenkin hänen poikiensa aikana, nimi Junkars on kirjattuna heidän sukunimekseen tai (perinnölliseksi) lisänimekseen.
Myös eräällä knaappisuvulla oli perinnöllinen lisänimi Junkars, nimittäin sillä knaappisuvulla jolla oli kotinsa Reitkallissa (tosin maita myös Hietakylässä) ja joka luettiin Husgavel-sukuihin.
Reitkallilla ja Saksalalla on yhteinen maaraja, eli ne ovat toistensa naapurikyliä.
Henrikki Junkarsin mieslinjaiset jälkeläiset saivat haltuunsa useitakin tiloja (kantataloja) Saksalasta 1700-luvun mittaan. Heidän puumerkkinsä näyttää eri taloissakin noudattaneen tiettyä yhtä pohjamotiivia: chevron-kuviota joka tullee talonpäätyä kuvaten. Mieslinjainen Junkarsin eräs jälkeläissuku Saksalassa nimeltä Ricka suoraan käytti muuntamatonta chevron-kuviota monogramminaan = puumerkkinään (lähde: Urpo Paavola, erinäiset kirjaset - tämä on julkaistuihin kirjasiinsa koonnut Saksalan puumerkkejä).
Tämä kuvio on sama kuin Husgavel-suvuilla.
Sotilastehtävissä palvelu on tyypillistä knaappiperheiden miesjäsenille.
Saksalan ja Reitkallin kylien hirvenmetsästys (eräs sotilas-yhteiskuntaluokan vakiintunut toimintamuoto jo keskiajalta lähtien) on vielä 1900-luvullakin ollut yhteinen jahti Saksalan ja Reitkallin kesken, näiden toisiinsa rajautuvilla metsäalueilla.
Periytyneestä lisänimestä Junkars ja identtisestä monogrammimotiivista on pääteltävissä, että Saksalaan asettunut Henrikki Henrikinpoika Junkars todennäköisesti oli jollakin tapaa Husgavel-suvun jäsen.
Näin siis jopa identifioinnin ongelmista huolimatta.
-------------------
Vaikka voikin olla houkuttelevaa suoraan identifioida vuonna 1710 Saksalassa kuollut Henrik Henrikinpoika Junkars sen Henrik Henrikinpoika Junker-Husgavelin kanssa joka menetti Hietakylän pienen säteritilan 1690-luvulla ja on viimeisen kerran dokumentoitu elossa 1709-1710,
silti identifioinnin esteenä jossakin määrin on se että jälkimmäinen on mainittu senaikaisessa furiirin (förare) sotilasarvossa 1690-luvun alussa, kun taas ensinmainittu Henrik mainitaan hautauksensa yhteydessä 1710 kirkonkirjoissa furiiria selvästi alemmalla sotilaallisella arvolla.
Noin päinhän sotilasarvot eivät nomaalisti kehittyneet, vaan tuo tarkoittaisi alentamista arvossa mikäli olisi sama henkilö.
Tämän Henrikki Junkarsin, ja vielä joidenkin hänen poikiensa aikana, nimi Junkars on kirjattuna heidän sukunimekseen tai (perinnölliseksi) lisänimekseen.
Myös eräällä knaappisuvulla oli perinnöllinen lisänimi Junkars, nimittäin sillä knaappisuvulla jolla oli kotinsa Reitkallissa (tosin maita myös Hietakylässä) ja joka luettiin Husgavel-sukuihin.
Reitkallilla ja Saksalalla on yhteinen maaraja, eli ne ovat toistensa naapurikyliä.
Henrikki Junkarsin mieslinjaiset jälkeläiset saivat haltuunsa useitakin tiloja (kantataloja) Saksalasta 1700-luvun mittaan. Heidän puumerkkinsä näyttää eri taloissakin noudattaneen tiettyä yhtä pohjamotiivia: chevron-kuviota joka tullee talonpäätyä kuvaten. Mieslinjainen Junkarsin eräs jälkeläissuku Saksalassa nimeltä Ricka suoraan käytti muuntamatonta chevron-kuviota monogramminaan = puumerkkinään (lähde: Urpo Paavola, erinäiset kirjaset - tämä on julkaistuihin kirjasiinsa koonnut Saksalan puumerkkejä).
Tämä kuvio on sama kuin Husgavel-suvuilla.
Sotilastehtävissä palvelu on tyypillistä knaappiperheiden miesjäsenille.
Saksalan ja Reitkallin kylien hirvenmetsästys (eräs sotilas-yhteiskuntaluokan vakiintunut toimintamuoto jo keskiajalta lähtien) on vielä 1900-luvullakin ollut yhteinen jahti Saksalan ja Reitkallin kesken, näiden toisiinsa rajautuvilla metsäalueilla.
Periytyneestä lisänimestä Junkars ja identtisestä monogrammimotiivista on pääteltävissä, että Saksalaan asettunut Henrikki Henrikinpoika Junkars todennäköisesti oli jollakin tapaa Husgavel-suvun jäsen.
Näin siis jopa identifioinnin ongelmista huolimatta.
-------------------
Vaikka voikin olla houkuttelevaa suoraan identifioida vuonna 1710 Saksalassa kuollut Henrik Henrikinpoika Junkars sen Henrik Henrikinpoika Junker-Husgavelin kanssa joka menetti Hietakylän pienen säteritilan 1690-luvulla ja on viimeisen kerran dokumentoitu elossa 1709-1710,
silti identifioinnin esteenä jossakin määrin on se että jälkimmäinen on mainittu senaikaisessa furiirin (förare) sotilasarvossa 1690-luvun alussa, kun taas ensinmainittu Henrik mainitaan hautauksensa yhteydessä 1710 kirkonkirjoissa furiiria selvästi alemmalla sotilaallisella arvolla.
Noin päinhän sotilasarvot eivät nomaalisti kehittyneet, vaan tuo tarkoittaisi alentamista arvossa mikäli olisi sama henkilö.