Käsinkirjoitettu nuottivihko v. 1886 - tietäisikö joku musiikintuntija tästä enemmän?

[SiniTuulia]

Vanhan maalaistalon vintin lattialankkujen alta löytyi nuottivihko. Vihossa on käsin kopioituja laulunsanoja nuotteineen. Osaisiko joku musiikintuntija kertoa, onko nämä nuotit tarkoitettu esim. moniäänisen laulun tueksi tai jollekin soittimelle...? Itse kun en niistä paljon mitään ymmärrä.
Vihossa on päivämääriä vuodelta 1886. Tuona aikana isoisotätini kävi Helsingin suomalaista tyttökoulua, joten mahtaisiko vihko olla kyseisen opinahjon oppituntien perua? Talonpoikainen kotiväki tuskin ymmärsi nuoteista hölkäsen pöläystä. :)

[tkukkonen]

Molemmat viivastot ovat G-avaimella, mikä ei ole varsin tavallista. Sekakuoron miesstemmathan ovat F-avaimella.

Sävelala sopii naiskuorolle laulettavaksi. Ehkä avainten valinta on tehnyt nuotinluvun helpommaksi matalimmille naisäänille (jos heitä on tähän tekniikkaan opetettu).

[TerhiA]

Näyttää olevan naiskuoromateriaalia.

[H.Arjava]

Nuoteissa on sovittajana R.F. eli ilmeisesti säveltäjä Richard Faltin.
Juuri sinä vuonna suomalaiseen tyttökouluun tuli laulunopettajaksi Anna Sarlin, joka koulun matrikkelin mukaan osallistui yleisiin laulujuhliin palkintotuomarina ja naiskuorojen johtajana. Laulukirjakomitean jäsen, naiskuoro Vuokkosten johtaja. Julkaisi joululauluja ym. Sarlin aloitti koulussa vahvan kuorolaulun perinteen, joka jatkui Tyttönormaalilyseossa aina peruskoulun tuloon ja edelleenkin musiikki on koulussa arvossa.
On mahdollista, että juuri hän olisi säveltänyt laulut koulun tarpeisiin.

Löytö on todella arvokas. Olen varma, että Suomalaisen tyttökoulun nykyinen jatkaja Heksingin yliopiston Viikin normaalikoulu ottaisi avosylin vastaan sen, jos siitä joskus päätettäisiin luopua.

Olisi kiinnostavaa kuulla muidenkin laulujen nimet, jos siellä sattuisi olemaan sellaisia, joita vielä minun kouluaikanani laulettiin.
Hellevi Arjava

[KirsiL]

Nuottiavaimista sen verran, että vielä 1930- ja 1940-luvuilla julkaistiin jopa pianonuotteja, joissa ei F-avainta esiintynyt, bassorivi kirjattiin sekin G-avaimella. Käsinkirjoitettuja Dallapé-orkesterin soittajien nuotteja on joitakin arkistossa.

[SiniTuulia]

Kylläpä tässä tuli jo paljon tietoa! Suurkiitokset. Kirjoitan tänne vihkon muidenkin laulujen nimet, kunhan saan aikaan, vihko kun ei ole nyt mukanani. :)

[SiniTuulia]

Olisi kiinnostavaa kuulla muidenkin laulujen nimet, jos siellä sattuisi olemaan sellaisia, joita vielä minun kouluaikanani laulettiin.
Hellevi Arjava

Vihko on kanneton ja paljon sivuja ilmeisesti puuttuu, mutta tällaisia siellä on: De muntra musikanter, Serenadi (F. Voigt), Solvirkning (Kjerulf), Öinen laulu/Nattlig sång, Salon ruusu, Wiegenlied (Pacius), Lintu ruusu massa (Borenius) sekä vielä yksi Serenadi. Tuo "Lintu ruusu massa" vaikuttaa aika oudolta nimeltä mutta tarkoitus on kai "Lintu ruusumaassa".

[H.Arjava]

Säveltäjänimet ovat tuttuja, mutta lauluista vain yksi saattaa olla. Epäilen, että 'Lintu ruusu massa' saataisi olla laulu, jota lauletaan nimellä 'Muisto'. Se alkaa 'On lintu liverrellyt, on ruusu kukkinut...' Kun menen kaupungiin, katson sanat tarkemmin ja vertailen muitakin nimiä vanhoihin laulukirjoihin. Nämähän ovat niin vanhoja, että ne on voitu ajanmukaistaa.

Hellevi Arjava