Isojaon järjestely - Ollin tila Kälviän Välikylässä - ja nimiasiaakin

[Laardi]

Isojako - Isojaon järjestely - Uusjako; Uuno Huhtala paljastaa teoksessaan Juuret Kälviällä II, että isojaon järjestelyssä (1848-1915) Välikylässä halottiin Ruokojasta mm. Ollin tila. Olen yrittänyt resurssieni mukaan selvittää, että milloin tämä Olli olisi halottu, mutta ei nyt oikein omin voimin asia selviä. Myös tilan nimen tausta mietityttää. Olen koonnut seuraavassa muutamia asioita, joilla yritän haarukoida tilan halkomisajankohtaa. Toivon kokeneemmilta asiantuntijoilta kommentteja tähän ropleemaan.

a) Tämä artikkeli antaa ymmärtää, että Kälviällä isojaon järjestely olisi ollut 1800-luvun lopulla: http://www.kase.fi/~manupu/yhteismetsat%20infoa/hirsimetsa_metsakeskus_artkkeli.pdf (http://www.kase.fi/%7Emanupu/yhteismetsat%20infoa/hirsimetsa_metsakeskus_artkkeli.pdf)

b) Arkistolaitoksen Digitaaliarkistossa olevista vuoden 1875 maakirjoista en kykene halkomistietoa saamaan irti, siellä on vaan Ruokoja ja muut Välikylän "numerotalot". Johtuuko tämä siitä, että vuonna 1875 halkomista ei olisi vielä tehty? Vai onko maakirjoissa yleensäkin vain numerotalot?

c) Voinko olettaa, että rippikirja ja vihittyjen luettelo antaisivat osviittaa tilan halkomisajankohdasta?
Perustelut:
c1) Esivanhempani Erkki ja Anna perheineen muuttivat 1880 Ruokojaan, josta Anna oli lähtöisin. Erkki on henkikirjan ja rippikirjan mukaan talollinen, mutta "Olli" talon nimenä lukee rippikirjassa vasta 1906-1917. Kun tätä vertaa vihittyjen luetteloon, niin:

c2) Vihityissä perheen poika Jannes "Ruokoja (eli Olli)" menee naimisiin 1911. Eli Ollin tila olisi halottu Ruokojasta 1906-1911?

************
Seuraava liittyykin jo nimiasiaan. Jonkin verran olen länsisuomalaiseen talonimi/sukunimikäytäntöön perehtynyt, ja tässä tapauksessa voisi olettaa, että Olli tulisi talossa aikaisemmin asuneen Olof/Olli-nimisen isännän mukaan.

d1) Voiko talo olla nimetty jonkun esi-isän mukaan, joka ei ole koskaan asunut talossa ja on itse asiassa kuollut ennen koko isojaon järjestelyä?
Henkikirjojen mukaan 1860 Ruokojassa asuivat Annan vanhemmat, isä Sakari on merkitty itselliseksi. Viisi vuotta myöhemmin 1865 isä on merkitty talolliseksi. Sakari kuoli 1868, ja vuoden 1870 henkikirjassa leskivaimo Sofia asuu Ruokojassa itsellisen leskenä (vai paremminkin itsellisenä leskenä?). 1875 sukua ei Ruokojassa asu, vaan leskivaimo asuu Anna-tyttärensä perheessä Rimpiojalla, josta tyttären perhe aka esivanhempani muuttivat anoppi mukanaan Ruokojaan 1880, mikä on todettavissa vuoden 1880 henkikirjasta (ja kuolleiden luettelosta). Mutta ei siis "Ollia". Annan Sakari-isän isoisä oli nimeltään Olof, mutta se taitaa olla liian kaukaa haettua, että hänen kunniakseen olisi nimetty...

Vai:
d2) Onko torppa jäänyt tyhjilleen ja se halottu myöhemmin taloksi/tilaksi?
Vuoden 1865 henkikirjassa on Ruokojassa torpparina Olof Hanhisalo, mutta ei enää ainakaan 1870 eteenpäin ketään Olof-nimistä. Olisiko tämä torppa ollut nimeltään Olli ja sitten minun esivanhempani asettuneet siihen viimein 1880 ja Ollin torppa halottu omaksi tilakseen 1900-luvun alussa?

Vai:
d3) Joku muu selitys?

Minun pitää käydä arkistolla tarkistamassa, näyttääkö pappi 1880-1889-rippikirjassa lisänneen "isännän" myöhemmin Erkin eteen.

[Laardi]

Edelliseen lisäys: Erkillä (kuoli 1905) oli rippikirjan mukaan joku sopimus "kontrahti nro 265 v. 1930", joka nyt mitä todennäköisimmin liittyy asumisjärjestelyihin Ruokojassa.

Kyseeseen voisi tulla vastaava kuin tämä: http://www.elisanet.fi/pekka.stigell/Zetterman%27nin%20suku/Lintulan%20torpan%20v%E4likirja.html

Mutta mielestäni Erkki ei ollut rippikirjassa torppari vaan talollinen, ja hänen tyttärensä allekirjoittivat 1899 Suuren adressin "talollisina".

[Mataleena]

Maanmittauslaitoksen sivulla on selitetty maanmittaustoimitukset, siis myös halkominen ja lohkominen. Maanmittaustoimistot vastaavat kysymyksiin tilojen synnystä isojaosta alkaen, niihin tietenkin, jotka ovat merkitty kiinteistörekisteriin. Tiedot saatavissa jokaisesta maanmittaustoimistosta ympäri maata. Tilojen nimet ovat olleet vapaasti valittavissa. Ne eivät välttämättä ole olleet sidottuja mihinkään tiettyyn tietoon.

[Laardi]

Maanmittauslaitoksen sivulla on selitetty maanmittaustoimitukset, siis myös halkominen ja lohkominen. Maanmittaustoimistot vastaavat kysymyksiin tilojen synnystä isojaosta alkaen, niihin tietenkin, jotka ovat merkitty kiinteistörekisteriin. Tiedot saatavissa jokaisesta maanmittaustoimistosta ympäri maata. Tilojen nimet ovat olleet vapaasti valittavissa. Ne eivät välttämättä ole olleet sidottuja mihinkään tiettyyn tietoon.

Kiitos tiedoista. Lohkominen lie todennäköisin toimitus, mutta kyseessä voinee olla myös palstatilan erottaminen. Asiakirjoista selvinnee.

Taidan myös yrittää maanmittausarkistosta saada tietoa. Viittauksesi maanmittaukseen innosti lukemaan enemmänkin, ja selvisi että asiakirjoissa esiintyy mahdollisesti asianosaisten henkilöiden puumerkkejä. Sellaista siis metsästämään.

[Mataleena]

Asia lienee kaikille selvä kuin pläkki, mutta laitan tähän karttojen ja toimitusasiakirjojen uuden kodin, ennenhän ne alkuperäiset olivat Maanmittauskonttorin arkistossa ja sitten Maanmittaustoimiston arkistossa. Taisi olla joku tekonimi mittuulaitoksella välillä. Nyt ne löytyvät Jyväskylästä, Maanmittauslaitoksen arkistosta. Tietoa niiden tutkimisen ja otteitten tilaamisen käytännöstä taaseen Maanmittauslaitoksen sivuilta, Tuotteet-ja palvelut, arkistopalvelut.