Virheellistä tietoa Armassaaren Tulkkilan suvusta

[Juhani Mäkitalo]

1. Tuli tuolla "Mårtensonin" (huomatkaa lainausmerkit) suvun yhteydessä
mainittua tuo virheellinen Kyrö/Tulkkila yhteys.

2. Lähes jokainen suvusta puhuva muistaa mainita kuinka Tulkkilan pojat
veivät isänsä ruumiin Norjaan v. 1600. (mutta kun eivät vieneet)
Ensinnäkin ko. isä oli kuollut jo ehkä 1567, jolloin katoaa luetteloista
ja toiseksi (alkuperäisessä ja oikeassa) lähteessä ei puhuta mitään
Tulkkilasta eikä Ylitorniosta. Jonkun Anundin ruumis vietiinTingewarasta
Tornionjärven tienoilta Norjaan (oli tietysti norjalainen) Jokainen Torni-
on Lapin asiakirjoja tietää kuinka paljon Anundeja sieltä löytyy.
Kts. Isak Fellman: Handlingar och uppsatser ang. finska lappmarken IV s. 77 (pidän alkup. asiakirjan veroisena)

3. Yleisenä totuutena on myös pidetty, että lapinvouti Olli Ollinp. muutti
Muonioon ja omisti siellä puoli tunnettua maailmaa, jonka vävy (?)
Thomas Matson Mämmi sitten peri. Tosiasia on kuitenkin, että häntä
ei Muonion asiakirjoissa näy, mutta sen sijaan näkyy Armassaaressa
näkyy. Olavi Anttila Jerisjärvi-kirjassa soutaa ja huopaa tässä asiassa,
mutta sanoo kuitenkin s. 42, että on tuskin luultavaa, että asui, oli
muitakin hommia kuin kalastus Muoniossa.
Olli Ollinpoika kuoli 1601/1602 (voudintilit 1602), perinnöt jaettiin
silloin, mitä sai tytär (josta ei mitään tietoa), kun poikiakin oli. Muon
Mämmi oli sotaväenottoluettelon mukaan Turtolassa vielä 1631
(tästäkin on virheellistä tietoa) ja Muoniossa 1633 (sot.otto). Kukahan
Tulkkilan asioita hoiteli Muoniossa 30 v ja missä Mämmi vaimonsa
oliko tämä "kauppa-aseman" myymälänhoitajana, ison rikkaan talon
tytär.

Ollille sanoisin, että yleistin kyllä vähän hatarilla perusteilla Hansin
tiedot, mutta näin siinä käy, kun tällaisiin "tietoihin" tarttuu ja niitä
edelleen levittää.

PS. älkää nyt vain sanoko, että jostakin nettisivulta tai kirjasta löytyy
edelläesitetystä poikkeavia tietoja. Nyt kysytään oikeita lähteitä ja asiakirjoja

Juhani Mäkitalo - Tornio

[Erkki A Tikkanen]

1. Tuli tuolla "Mårtensonin" (huomatkaa lainausmerkit) suvun yhteydessä
mainittua tuo virheellinen Kyrö/Tulkkila yhteys.

2. Lähes jokainen suvusta puhuva muistaa mainita kuinka Tulkkilan pojat
veivät isänsä ruumiin Norjaan v. 1600. (mutta kun eivät vieneet)
Ensinnäkin ko. isä oli kuollut jo ehkä 1567, jolloin katoaa luetteloista
ja toiseksi (alkuperäisessä ja oikeassa) lähteessä ei puhuta mitään
Tulkkilasta eikä Ylitorniosta. Jonkun Anundin ruumis vietiinTingewarasta
Tornionjärven tienoilta Norjaan (oli tietysti norjalainen) Jokainen Torni-
on Lapin asiakirjoja tietää kuinka paljon Anundeja sieltä löytyy.
Kts. Isak Fellman: Handlingar och uppsatser ang. finska lappmarken IV s. 77 (pidän alkup. asiakirjan veroisena)
...

Juhani Mäkitalo - Tornio

Laitanpa vielä tuon tekstin tähän, kirja on sen verran harvinainen, että tuskin löytyy monestakaan paikasta.

"Anno 1600 then 22 Martij

Kom och samme tidh för Rette Jon Anundsson och bleff anklagat, för thz han förde sino faders lick ifrå Tingewara, och till Jfwarstad i Sälånger til att begraffningh - bleff tilsagd att giöra sin lickstoll till Swerige och 6 lod silff til Cronan."

Niinkuin Juhani jo kertoi, mikään ei tekstissä liitä Armassaaren Anundia tähän, vaan joku Anund "Tingewarasta" on kuollut ja hänen poikansa Jon on vienyt isänsä ruumiin haudattavaksi Norjaan.

Toivottavasti tämäkin väärä tieto Armassaaren Anundin kuolemasta korjaantuisi vähitellen :mad:

[Juhani Mäkitalo]

Aivan oikea toimenpide, Erkki ! Armas Luukkoa (prof. ?) tästä
jutusta on syyttäminen. Hän mainitsee tapauksen Lapin historia
II:ssa s. 516, ja viittaa Grotenfeltin väitöskirjaan: Suomen kaupasta
ja kaupungeista ensimmäisten Vaasa-kuninkaiden aikana (s. 75)
Siellä mainitaan selvästi juuri sama Fellmannin kirjaama tuomio,
mutta ei sielläkään mitään Ylitorniosta eikä Tulkkilasta. Näyttää
kuitenkin siltä, että Grotenfelt on yhdistänyt asian Tulkkiloihin,
koska hän juuri edellisillä riveillä puhuu Olof Anundsonista (Tulkkilasta)
Grotenfeltillä lähde epämääräisesti (R.K.A.), joka tarkoittanee Ruotsin
Kammararkivia.
Vahvoja historian ammattilaisia, mutta, mutta............

JM

[obarsk11]

1. Tuli tuolla "Mårtensonin" (huomatkaa lainausmerkit) suvun yhteydessä
mainittua tuo virheellinen Kyrö/Tulkkila yhteys.

2. Lähes jokainen suvusta puhuva muistaa mainita kuinka Tulkkilan pojat
veivät isänsä ruumiin Norjaan v. 1600. (mutta kun eivät vieneet)
Ensinnäkin ko. isä oli kuollut jo ehkä 1567, jolloin katoaa luetteloista
ja toiseksi (alkuperäisessä ja oikeassa) lähteessä ei puhuta mitään
Tulkkilasta eikä Ylitorniosta. Jonkun Anundin ruumis vietiinTingewarasta
Tornionjärven tienoilta Norjaan (oli tietysti norjalainen) Jokainen Torni-
on Lapin asiakirjoja tietää kuinka paljon Anundeja sieltä löytyy.
Kts. Isak Fellman: Handlingar och uppsatser ang. finska lappmarken IV s. 77 (pidän alkup. asiakirjan veroisena)

3. Yleisenä totuutena on myös pidetty, että lapinvouti Olli Ollinp. muutti
Muonioon ja omisti siellä puoli tunnettua maailmaa, jonka vävy (?)
Thomas Matson Mämmi sitten peri. Tosiasia on kuitenkin, että häntä
ei Muonion asiakirjoissa näy, mutta sen sijaan näkyy Armassaaressa
näkyy. Olavi Anttila Jerisjärvi-kirjassa soutaa ja huopaa tässä asiassa,
mutta sanoo kuitenkin s. 42, että on tuskin luultavaa, että asui, oli
muitakin hommia kuin kalastus Muoniossa.
Olli Ollinpoika kuoli 1601/1602 (voudintilit 1602), perinnöt jaettiin
silloin, mitä sai tytär (josta ei mitään tietoa), kun poikiakin oli. Muon
Mämmi oli sotaväenottoluettelon mukaan Turtolassa vielä 1631
(tästäkin on virheellistä tietoa) ja Muoniossa 1633 (sot.otto). Kukahan
Tulkkilan asioita hoiteli Muoniossa 30 v ja missä Mämmi vaimonsa
oliko tämä "kauppa-aseman" myymälänhoitajana, ison rikkaan talon
tytär.

Ollille sanoisin, että yleistin kyllä vähän hatarilla perusteilla Hansin
tiedot, mutta näin siinä käy, kun tällaisiin "tietoihin" tarttuu ja niitä
edelleen levittää.

PS. älkää nyt vain sanoko, että jostakin nettisivulta tai kirjasta löytyy
edelläesitetystä poikkeavia tietoja. Nyt kysytään oikeita lähteitä ja asiakirjoja

Juhani Mäkitalo - Tornio

Kun tuota Olof Anundsson Kyrön taulua kattoo Hansin tietokannassa, näyttäis minulle kyllä siltä että Hansi on lainannut Tri Erik Wahlbergin mappeja ja tekstiä. En tiedä kauanko tällaista Tulkkila/Kyrö puppua on sukututkijoitten ja kirjailijoitten teksteissä esiintynyt, mutta voiko Wahlberg (E.W) olla "tarinan keksiä", myös Olofin lapsien tiedot on (E.W)

Kyrö Olof Anundsson d.ä. http://www.distans.org/anor/anor1/morfar2.html#kyroolofanundsson2048

(Pello Olof Anundsson, Kyröläinen Olof Anundsson)
Bonde på gården Kyrö i Pello (känd 1551-1552 och 1556-1575 Kyrö 5:8.), Birkarl och Fogde i Torne lappmark 1555-1558 (utnämnd 1555- 7- 1) ägde Tulkilla hemman i Armassari och fiskerätten i trakten av Muonio.(E.W) bomärke: Kyrö
Barn:
Anund Olofsson d.ä d. ca 1600 Birkarl, fogde 1562 (E.W)
Olof Olofsson Birkarl Fogde 1597-1600 (E.W)
Nils Olofsson Fogde 1582-1583, 1586-1587 (E.W)

[Juhani Mäkitalo]

Enpä usko, että Wahlberg on sentään tällaista Kyrö/Tulkkila- kytköstä
esittänyt. E.W:n tuoreimmat ja luultavasti viimeiset versiot asioista on
kirjassa "Antti Keksi" (1988), siellä s. 100 - 103 on kappale Tulkkila, eikä siellä tällaista tietoa löydy.
Wahlbergillä on omat virheensä ja suurin virhe tietysti se, että mitään ei
lähteitä ei missään (?) mainita. Tämä on tehty ilmeisesti tarkoituksella,
koska näkyy, että arvailua on myös käytetty menetelmänä. Esim. Antti
Keksi s. 128 hän kertoo, että Alavojakkalan Fräki sai nimensä Mickel Nilson
Fräkin mukaan, joka tuli Kivirannan Fräkistä. Alatornion tuomiokirja juli 1709
f. 375 (mikrofilmi FR 662) kertoo kuitenkin kuinka Mickel tuli Kukkolan Fräkistä, josta myös löytyy isä Nils Fräki.
Mistä sen sitten tietää mikä Wahlbergin kirjoituksissa on arvausta ja mikä
tietoa. No, ei mitenkään muuten kuin perehtymällä alkuperäisiin asiakirjoihin
ja se on pitkä tie. Tuomiokirjoja saattaa olla vuodessa esim. 2 x 200 sivua
ja jos sen kertoo sadalla, paljonko siitä tulee. Jos ottaa 2 pitäjää se on tupla.
Olen tämän Kyrö/Tulkkilan nähnyt ensi kerran pari vuotta sitten Tornbergin
sukutauluissa, joista se monien huomautusten jälkeen katosi, poistivat yhden sukuhaaran netistä kokonaan.

JM

[Erkki A Tikkanen]

Sture Torikka kirjoitti Met-lehdessä 1989 3/4 numerossa mainion artikkelin Tulkki Ollasta, eli Tulkin suvun vanhimmasta henkilösta, mainitaan hänen lapsensakin, esim Anna, joka oli Pohjanmaan voudin, Hannu Fordellin, vaimo.

Historiaa, on Kustaa Vaasan kirjekin Ollalle vuodelta 1555, hän vahvistaa Ollan voudin aseman tuolloin Kemin Lappiin. Ym.ym.

PS. Sture käyttää tässä artikkelissa ehkä aikaan sopivia nimiä, Olla Anuntinpoika jne. Olivathan he kuitenkin suomalaisia.

[Juhani Mäkitalo]

Kovin vieraalta kuulostaa tuo Olla, käyttävätkö lappalaiset tällaista
muotoa ? Taitaa olla Torikan "meän kieltä"
Kustaa Vaasa myöntää Olli Anundinpojalle voudinoikeudet 1.7.1555
(Gustav I:s registratur)
Ollin tytär mainitaan eräässä valituskirjelmässä häntä vastaan, jossa
kerrotaan kuinka Hans Fordell suojelee Ollia koska hänellä on tyär
vaimona ja koska he kokoavat samaan pussiin.
(Isak Fellman: Handlingar ang. finska lappmarken IV s. 28)

JM

[Erkki A Tikkanen]

Kovin vieraalta kuulostaa tuo Olla, käyttävätkö lappalaiset tällaista
muotoa ? Taitaa olla Torikan "meän kieltä"
Kustaa Vaasa myöntää Olli Anundinpojalle voudinoikeudet 1.7.1555
(Gustav I:s registratur)
...

JM

En tiedä kuka käyttäisi tuollaista muotoa, ehkä vanhahtavan tavan mukaisesti sitä voisi käyttääkin. Onhan kirjallisuudessakin usein käännetty ruotsalainen Johan suomalaiseen muotoon Juhana, ei siis Juhani, joka on jo paljon myöhäisemmän ajan muoto, miksei sitten Olof/Olaf kääntyisi Ollaksi, ei Olliksi :cool:

Alkuperältäänhän Olli Anundinpoika ei kuitenkaan ollut lappalainen.

[obarsk11]

Enpä usko, että Wahlberg on sentään tällaista Kyrö/Tulkkila- kytköstä
esittänyt. E.W:n tuoreimmat ja luultavasti viimeiset versiot asioista on
kirjassa "Antti Keksi" (1988), siellä s. 100 - 103 on kappale Tulkkila, eikä siellä tällaista tietoa löydy.
Wahlbergillä on omat virheensä ja suurin virhe tietysti se, että mitään ei
lähteitä ei missään (?) mainita. Tämä on tehty ilmeisesti tarkoituksella,
koska näkyy, että arvailua on myös käytetty menetelmänä. Esim. Antti
Keksi s. 128 hän kertoo, että Alavojakkalan Fräki sai nimensä Mickel Nilson
Fräkin mukaan, joka tuli Kivirannan Fräkistä. Alatornion tuomiokirja juli 1709
f. 375 (mikrofilmi FR 662) kertoo kuitenkin kuinka Mickel tuli Kukkolan Fräkistä, josta myös löytyy isä Nils Fräki.
Mistä sen sitten tietää mikä Wahlbergin kirjoituksissa on arvausta ja mikä
tietoa. No, ei mitenkään muuten kuin perehtymällä alkuperäisiin asiakirjoihin
ja se on pitkä tie. Tuomiokirjoja saattaa olla vuodessa esim. 2 x 200 sivua
ja jos sen kertoo sadalla, paljonko siitä tulee. Jos ottaa 2 pitäjää se on tupla.
Olen tämän Kyrö/Tulkkilan nähnyt ensi kerran pari vuotta sitten Tornbergin
sukutauluissa, joista se monien huomautusten jälkeen katosi, poistivat yhden sukuhaaran netistä kokonaan.

JM

Täältä löytyi E.W selvitys Armassaaren historiikkiä mukaanlukien Olof Anundsson Tulkki ja Muonion kalavedet. Kauas on menneet kalalle vaikka lähiseudulla on lukuisia isoja järviä.

"Nedanstående är en renskrivning av fil.dr. Erik Wahlbergs sammanställning över några byars utveckling i Övertorneå-Ylitornio ”kommun”.
Artikeln troligen införd i Länsiraja under oktober, november år 1963"
http://www.matarengi-ff.se/Notes/PDF_filer/armassaaril.pdf

[Juhani Mäkitalo]

Kyllähän Tulkilla ja muillakin Ylitornion alapään asukkailla oli
kalastusoikeuksia Muonion tasalla ainakin 1500-luvulla. Esim.
Kainuunkyläläisillä Pallasjärvessä, Särkijärvessä ym. Vielä 1600-
luvun lopulla oma kainuunkyläläinen sukuni omisti koko Raanu-
järven kalastusoikeuden - (nimenomaan tämä oli sanamuoto)
ja kalasti Pellon tasalla Kavantojärvellä. Melkoisia matkoja nämä-
kin tuon ajan kulkuneuvoilla ja reiteillä.
Taisi olla vuodelta 1553 kun voudintileistä löytyy järvikalastusluettelo,
jota en ole itse nähnyt.
Tutkimattakin luulisi olevan selvää, että lapinvouti ei voinut Lapin
perille muuttaa, kun asioita oli hoidettava Tukholmaankin.

[jtm57]

Onkohan tässä pdf dokumentissa esiintyvä Anund samaa lähtöä Armassaaren Anundin kanssa. Löytyy sivulta 812 tai nopeammin käyttämällä hakua Ctrl+F nimellä Anund.

http://www.narc.fi/suvanto/sivut_0722-0944_KANGASALA.pdf

[jtm57]

Lisätään toinen pdf dokumentti. Tässä mainitaan arkkiteini Johannes Anundi.

http://www.genealogia.fi/vsk/44/v35-77.pdf

[Juhani Mäkitalo]

Vähän kaukaa haetulta tuntuu sukulaisuuden etsiminen etunimen
tai patronyymin mukaan. Taisin jo sanoakin, että Anund on hyvin
yleinen esim. Tornion Lapissa ja lienee Norjasta lähtöisin, mutta
näkyy sitä esiintyvän etelämpänäkin ainakin jossain määrin, niin-
kuin esimerkit osoittavat.

JM