Henrik Finnå Hämeenkyrö [Arkisto]

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Henrik Finnå Hämeenkyrö

Benedictus

31.07.10, 13:11

Hämeenkyrön kirkkoherran henrik Finnån suku on vain osin tutkittu, vaikka hänen jälkeläisensä ovat hyvinkin merkittäviä suomalaisia vaikuttaja sukuja.

Henrikin vanhemmat tunnetaan, mutta vaimon sukua ei.
Liioin Finnån pojan Jaakon vaimon Margeta Laitilan suku on hämärän peitossa.

Liitän tähän 2 yhteenvetoa, jotka tein Margeta Henrikintytär Finno-Eichmanin ympyröistä.

Henrik Jaakonpoika Finnon isä Agricolan opiskelukaveri.
Hämeenkyrön khr Tuomas Franssson Keijoi, samaten opiskelukaveri Wittenbergissä.

Seuraaja Mårten Friis-Frisius sukua

Seuraaja Gregorius Michaelis Stuut, jonka tyttärenpoika luultavasti Joachim Stutaeus.

Seuraaja Henrikus Olai, Hämeenkyrön rikkain maanomistaja.Khr.1561-1610

Henrikus Jaakonpoika Finnon sukutausta on seuraavanlainen:

Jacob Finnon puoliso Margeta Henriksdr Myllar.

Margetan isä porvari Henrik Henriksson Myllar -äiti Agnes

Sisar Elisabeth Henriksdr Myllar
Puoliso Michel Eriksson Krank

Michelin sisar Margareta Eriksdr Krank
Puoliso Matts Micaelis Carpelan vih. 1557,Taivassalo

Henrik Finno papiksi 1605
opiskeli 1610 Wittenbergissä
Sotaneuvos Henrik Klaunpoika Flemingin kotiopettaja
Turun suomalaisen seurakunnan kappalain
Hämeenkyrön khr 1615-50

Vaimo Valborg Henriksdr. eli Valpuri Heikintytär.
Yo-matrikkelissa näkynyt Brita Eriksdr ei ole ollut Henrikin vaimo. (katso Varsinais-Suomi Caspar Eichman ketju).

Hämeenkyrön historiassa maininta, että Laitilan nimismiestalon isäntä Mikko Laurinpoika oli maksanut sisarensa perintöosan sisarentyttärelleen Valpuri Heikintyttärelle.

Tässä voi pohtia, olisiko Henrik Finnon puoliso tuo sama siskontytär.
Jolloin hänen isänsä olisi khr Henrikus Olai, ikänsä puoleen passaa Henrikin ikäluokkaan.
Henrik Finnon poika Jaakko nai Laitilan leskiemännän Margareta Henrikdr joka olisi tuolla laskulla pikkuserkun tytär.

Me emme tiedä Henrikus Olain alkuperää.
Pitäisi löytää sopiva Olof niminen isä noin 1520-30 luvuilta.

Henrik Jaakonpoika Finno oli siis erittäin varakas, oli jopa sijoittanut 120 taaleria Itä-Intian kauppakomppaniaankin, mainitsee kirjeessään 1641.
Omisti myös Turussa vanhempiensa talon Myllärin.
Hämeenkyrössä Mahnalan Kuritun 1618.
Kankaanpään Vihteljärvellä tilan.
Käkelän eli Kyröspohjan Mäkelän 1631
Sipilän 1646
Tuokkola byn Tuokon ratsutilan 1645.
Toisaalta jo Hämeenkyrön pappila oli Suomen suurimpia.
Hämeenkyrön historiasta lainattua tietoa.

Kirkkoherra Henrikus Olai omisti myös muita tiloja hämeenkyrössä.
SAY:stä löytyi Käkölän eli Kyröspohjan Sipilä:
1586 her Henrik
1587Her Henrikus Olai
1589 Her Henrik Henriksson
1592 Henrik Olsson
1597 Her Henrik

Mäkelässä Jöns Henriksson ym. En ehtinyt tutkia.

Tilaa näyttäisi asuvan her Henrikin poika. luultavasti.

Sipilä ja Mäkelä siirtyvät kummatkin Henrik Jaakonpoika Finnolle.

Eräs erikoinen maininta on 1592 Tokkoisen kylässä, mainitaan her Henrik Jacobsson.
-lienee muu kuin Henrik Finno, vaikka Jokipii mainitsee arveluna, että Henrik Finno olisi voinut syntyä 1570 kahtapuolen.

Henrikus Olaista ei löydy mitään tietoa alkuperästä, voidaan vain arvailla, että olisi mahdollisesti myös noita Wittenbergiläisiä, koska selvästi Hämeenkyrö oli arvopappila, jota haluttiin.
-Henrikus olain edeltäjä Goeorgius Stuut testamenttasi Juhana kuninkaalle rahaa kiitoksena.
-Edeltäjä Mårten Friis lahjoitti Kaijalan tilan Raisiosta Kuningas Kustaa Vaasalle.
Eli voidaan todeta kummallisiksi erämaapitäjän pappien toimet.
Jos Henrikus Olai kuului Turun piiriin, niin tytär naitettiin varmaankin lähipiirin pojalle.
Henrikus Olain sinetti on kuvattu Hämeenkyrön historiassa:se on nimikirjaimet H ja O sekä vaakunan sisällä tyylitelty ehkä H kirjain.Ei liene minkään suvun tunnus kuitenkaan.

Entäpä Laitila?
Heitin eilen ajatuksen, että Henrikus Olain vaimo olisi voinut olla Mickel Larsson Laitilan sisar, jonka tyttärelle Valburg Henriksdr:lle maksoi sisarensa peruja Laitilasta.

Laitila oli ikivanha nimismiestalo, suurtila, jolla oli suuret erämaat nykyisen Pomarkun Kynäsjärvellä( Järvestä puolet kuului Laitilalle, järven läpi virtaa Karvian eli Hongon joki, joka tuohon aikaan oli lohijoki ja erittäin kalaisa järvineen).

Tilan isännistä tiedetään Erik n. 1500
Lars Eriksson 1540 nimismies
Mickel Larsson nimismies
Esko-Eskil Mickelsson Jöns Mickelsson, ei isäntänä , ainakin 2 siskoa
porvari Turussa Henrik Jönsson isäntänä 1602-
Margetta Henriksdr + Jacob Henriksson Finno

Mickel Larsson oli isäntäna 1553- 1601.
-nimismies
-kestikievari
-maininta 1561 exactior? mitä mahtaa tarkoittaa?

isäntä Henrik Jönsson omisti Laitilan lisäksi :
Vesajärven alueita, Saukon torpan
Käkölän eli Kyröspohjan Franssilan 1607 + 2 muuta taloa myöhemmin.
-Fransila nykyinen yrttitila Hämeenkyrössä.

Henrik Jönssonin vaimoa 1. ei tunneta.

Vaimo 2. oli Kirsti Kristoffersdr v. 1621

NameIvar Israelsson Stjernkors
ryttare under Tavastfanan16061 (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/wc_src.htm#C1)
förordnad såsom välförfaren uppå denna härads lägenhet, att upptaga hästar i Sääksmäki härad16121 (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/wc_src.htm#C1)
Death16201 (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/wc_src.htm#C1)
FatherIsrael Påvelsson Stjernkors (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/ps05/ps05_326.htm) (-<1589)
MotherMargareta Mårtensdotter (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/ps04/ps04_086.htm) (->1605)

Spouses
1Kirstin Kristoffersdotter (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/ps03/ps03_269.htm)

Outoa, että maalaisnimismies nai säätyläisnaisen, Kirstin isästä löytyy tietoa, mutten ehdi hakea esille, Astrerenius ketjussa.

Tuokolan Tuokon ratsutilan isännät olivat :
1560 Ambrosius
1580 Nils Ambrosiusson
1600 Erik Brusiusson ja Nils Brusiusson
1602 Nils idm Eskil Mickelsson
1603 Eskil Mickelsson -Anders Henriksson ryttar
1607 Carl Påhlsson lendzman
1611 Carl Påhlsson
1620 Carl Påhlsson lendzman
1635 Carl Påhlsson gl.
Kerstin Hansdr h.
1649 Simon Jacobsson
1657 Margeta Jacobdr , 1658 matmor, 1665 hustru Margeta
-Jacob Finnon tytär.

Carl Påhlsson oli Ylä-Satakunnan jalkavälilippukunnan päämies ja myöhemmin kapteeni, Tuokolla asuessaan nimismies.
-1608 mainitaan Osarassa hoffnitzman?
Carl påhllson hallitsi myös Osaran kartanoa pakulassa.
-1601-1618
Myös muita tiloja ja erämaita.

Osaran edellinen isäntä ja kartanon tilojen yhteenliittäjä oli Hans Larsson, joka hävisi 1601 ja luultavasti teloitettiin, Sigismundin kannattajana.
-Käytti nimeä Roth ja oli aatelinen vaikka kirjat hävinneet.

Ei liene vaikea arvella Carl Påhlssonin olleen Osaran Hans Larssonin vävy, koska vaimo oli Kerstin Hansdr.
Hans Larssonin vaimo oli Kerstin myös.
Carlin seuraaja Osarassa oli Johan Hansson 1622.
-1625 Johan Hansson frelse ryttar hem
-1629 Johan Hansson ryttar havt till skatt 6 ö
Seuraavat isännät emännän puolisoita.

Tässä on nyt SAY:stä kerätty tieto Henrik Finnon ympäriltä.

1. Henrik voisi olla Henrikus Olain vävy.
-mahdollisesti siksi tilat Kyröspohjassa tulleet Henrikille, vaimon peruja.
2. Laitilan nimismiehentalon isännät rikkaita ja emännistä ei tiedetä.

3. Tuokkolassa 1603 Eskil Mickelsson eli onko sama kuin Laitilan isännän porvari veli Turussa?

4. Tuokkolassa 1607 Carl Påhlsson , myös lendzman, joka ollut Laitilan oikeus vuosikymmeniä.
Vaimonsa Kerstin Hansdr Osara?

5. Henrik Jönsson Laitilan isännän vaimo 2. tiedetään
Entä 1. ?

6. Tuokkola siirtyy Carlin jälken lopulta 1645 Henrik Jacobsson Finnolle.Sitä ennen omistajana Simon Jacobsson, ehkä Jacob Finnon poika.

7. 1657 Tuokon tila taas varmasti Laitilan hallussa, Margareta Laitila-Finno

Kysymys: Miksi Tuokko tuntuisi siirtyvän laitilalaisilta Carl påhlssonille ja taas Laitilaan Finnon avulla.

Kuka oli Carl Påhlsson?
hänen sinettinsä on kuvattu Hämeenkyrön historiassa.
Se on vaakuna,jonka keskellä on kuusisakarainen tähti yllä nimikirjaimet C ja P joiden välissä viisisakarainen tähti.

Aatelissukujen asiantuntijat kai osaavat sanoa mikä suku käytti tuohon aikaan tähteä?
Itselle tulee mieleen Stiernkors suku ja erityisesti Sääksmäen khr Påhl Nilsson.
NamePåvel Nilsson/Paulus Nicolai Stjernkors1 (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/wc_src.htm#C1)
Sääksmäen kirkkoherraBET 1536 AND 15661 (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/wc_src.htm#C1)
DeathJan 15661 (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/wc_src.htm#C1)
OccupationSääksmäen kirkkoherra 1536135 (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/wc_src.htm#C135)
ParentNils Pedersson (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/ps04/ps04_265.htm)
MotherKarin Olofsdotter Stjernkors (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/ps05/ps05_338.htm)

Misc. Notes
Omisti tilan Sillantaan kylässä Sääksmäellä.
Spouses
ChildrenIsrael Påvelsson (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/ps05/ps05_326.htm) (-<1589)
Timoteus Påvelsson (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/ps05/ps05_360.htm)

Hänelle ei ole merkitty kuin 2 poikaa, mutta tuntuu, ettei monia muitakaan tuon ajan ihmisiä ole löydetty.
Ajallisesti Carl påhlsson voisi olla poika koska mainitaan vanhana 1635.

Miksi Carl Påhlsson olisi Tuokkolassa?
1. ostanut bisnessmielessä.
2. oli sukua Laitilaan, eli tytär olisi ollut Henrik Jönssonin vaimo 1.,
-tämä on vaihtoehto, jota pidän lookisimpana.
kakkonenhan olisi ollut veljenpojan leski.
3. Carlin vaimo Kerstin oli sukua Laitilaan

Osaran 1. isännän Hans Larsson Rothin sanotaan olleen Ruotsista ja ympätään häntä Rothovius sukuun.

Heitän ajatuksen.
Jos hans Larsson olikin paikallinen, eli Mickel Larsson Laitilan veli.

Lars Eriksson Laitilasta ei tiedetä tarkempaa, mutta ainakin Hans Larssonin aateluus oli ongelma.
Tässä pitää huomata, että Osara mainitaan rälssitilana vielä 1625, mutta menee verolle 1629 Johan Hanssonin aikana.
Carl Påhlssonin aikaan siis vielä rälssiä.

Missään ei näy selkeästi, milloin Henrik Finno olisi mennyt naimisiin eikä oikein pysty kuin arvioimaan Jacobin avulla syntymäaikaa.
Jacob meni naimisiin Laitilaan 1634, tai ainakin mainitaan siellä.
Edeltäjä Emäntä Margetan mies Olof Mattsson kuoli jo 1631.
Jos Margeta ja Jacob ovatkin menneet naimisiin jo 1632 niin Jaakko olisi syntynyt varmasti ennen Henrikin Hämeenkyrö aikaa.
Samaten sisaren Margetan syntymää voitaisiin pitää jo aiempana.

Voisi ajatella, että jos Henrik on syntynyt noin 1570 olisi hänet hyvin voitu naittaa jo ennen Saksan opiskeluja, Tuolla varmistettiin paluu kotiin ja säädyllisyys.

Tämä on aika iso paketti, mutta siitä on hyvä jatkaa.

Maisa M

31.07.10, 13:59

KariKK

31.07.10, 22:04

Eräs erikoinen maininta on 1592 Tokkoisen kylässä, mainitaan her Henrik Jacobsson.
-lienee muu kuin Henrik Finno, vaikka Jokipii mainitsee arveluna, että Henrik Finno olisi voinut syntyä 1570 kahtapuolen.

Olisikohan her Henrik Jacobsson sama mies kuin Ilmajoen kirkkoherrana vuosina 1598-1629 ollut Henricus Jacobi Strigelius.
Tätä on pohtinut Eteläpohjalaisissa Juurissa 3/2004 Penni Airas artikkelissaan " Henricus Jacobi Strigelius".
Her Henrikistä on tietoja, että oli Hämeestä ja toisaalta, että oli kotoisin Pöytyältä.
Tämänkään herran taustat eivät ole oikein selvillä.

Kari

Benedictus

01.08.10, 21:59

Her Henricus Jacobia Tokkolassa edeltää Jacob nimisiä isäntiä.

En taloa tarkemmin tutkinut, mutta ei välttämättä mahdotonta, vaikka kotoisin sieltä.

Ajatus Striceliuksesta ei olisi aivan mahdoton, hain häntä aikoinaa joka puolelta, ilman mitään tulosta.

Maantieteilijänä haluan korostaa, että Hämeenkyröstä menee muinainen kangastie eli postitie Kyröjokilaaksoon eli muinainen pakanuuden aikainen Kyrö on sama kuin Nykyinen Hämeenkyrö.
Kun Kyröjokilaaksoon syntyi Kyrö, alettiin alkuperäistä Hämeenmetsässä sijaitsevaa Kyröä kutsua Hämeenkyröksi, joka siis ei sijaitse Hämeessä vaan Ylä-Satakunnassa.

Hämeenkyrön ja Ilmajoen välillä oli tuolloin toinen kuljetava tie Etelä-Suomesta pohjanmaalle.
Rantatie Porista Vaasaan päin oli toinen tie, mutta meni eri alueelle.

Siksi ajatus, että Henrik Jacobi olisi Strigelius, ei ole yhtään hullumpi, oikeastaan hän olisi siirtynyt vain "naapuri pitäjään".

Benedictus

03.08.10, 07:43

Tuo 1. vietin paketti on tarkoitettu tueksi tutkijalle. Siitä näkee sukusuhteita ja tilojen omistajia Henrik Finnån lähipiirissä.

Haluaisin nyt keskittyä Hämeenkyrön kirkkkoherra Henrikus Olaihin.
Hän oli pappina 1561-1610 eli 49 vuotta. Voidaan siis arvioida, että olisi tullut Hämeenkyröön nuorena pappina noin 30 v. ikäisenä.

Miten noin nuori pappi olisi saanut erään Suomen halutuimman seurakunnan haltuunsa?

Edeltäjänsä lahjoitti kultaa ja rahaa Juhana kuninkaalle kuollessaan.
Tämän edeltäjä Kustaa Vaasalle maatilan Raisiosta.

Henrik Olai on ollut varmasti jonkun hyvin varakkaan ja arvovaltaisen suvun jälkeläinen.

Osaisivatko asiantuntijat sanoa, kuka olisi sopiva arvovaltainen Olof niminen henkilö 1520-30 luvulla, joka sopisi Henrikin isäksi.

Henrikin sinetissä on vain nimikirjaimet ja tyylitelty H vaakunan sisällä.

Pappilan lisäksi hän ei näytäisi omistaneen Kyröspohjan Sipilän lisäksi muita tiloja, mutta mainitaan varallisuusluetteloissa Hämeenkyrön rikkaimmaksi.

Luulisi, että hänestä on jäänyt noin pitkältä ajalta merkintöjä käräjä ja muihin kirjoihin, kun vielä Nuijasotakin meni Hämeenkyrön yli hänen aikanaan.

Benedictus

04.09.10, 11:59

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=34301
Jacobus Finnå

Jacobus Petri Finno (n. 1540 (http://fi.wikipedia.org/wiki/1540)–1588 (http://fi.wikipedia.org/wiki/1588)), tunnetummin Jaakko Finno, välillä suomalaisittain Jaakko Suomalainen, oli suomalainen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalainen) pappi ja Turun katedraalikoulun (http://fi.wikipedia.org/wiki/Turun_katedraalikoulu) rehtori. Hän julkaisi ensimmäisen suomenkielisen virsikirjan (http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_evankelis-luterilaisen_kirkon_virsikirja) sekä laati katekismuksen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Katekismus) ja rukouskirjan. Opillisesti Finno oli maltillinen uskonpuhdistaja (http://fi.wikipedia.org/wiki/Uskonpuhdistus).

Jacob Finnon alkurerästä ei ole tietoa, siksi voisikin pohtia, josko ne löytyvät Kyröstä eli Hämeenkyröstä.

Urdiaisissa mainitaan Jacob Finno.Kerran nimi Finne.???

Hämeenkyrön papit ovat olleet Agricolan työ ja opiskelu tovereita.
Torsten Björsson -1539 oli Geet sukua.Auttisten suku jatkuu siskosta.
Käyttivät ruutu vaakunaa.
Mårten, Friis sukua.

Henrikus Jacobi Finno kirkkoherrana.

Heikki Jokipii

10.02.11, 06:59

Genoksen 4/2010 tiedonanto, artikkeli ”Henrik Finnon uran alkuvaiheista” (Pekka Hellemaa, Antti Järvenpää & Liisa Rajala) osoittaa aika hyvin, että Henrik Finno on toiminut todennäköisesti koko ajan Turussa vuoteen 1615 asti, jolloin hän muutti Hämeenkyröön.

Hän ei melko varmasti opiskellut Wittenbergissä. Ja saattaa olla ollut naimisissa jo pian v. 1600 jälkeen.

Niinpä hänen vaimonsakaan taustaa tuskin kannattaa etsiä Hämeenkyröstä, vaan mieluummin vaikka Turusta.

Ja kulman kautta tuo artikkeli myös mielestäni tukee sitä oletusta, että hänen tyttärensä Margareta, myöhemmin Caspar Ekmanin (Eichmanin) vaimo, on syntynyt Turussa, ja voisi olla Ekmanin vaimo jo hyvin aikaisin ja kaikkien Casparin poikien äiti.

Benedictus

10.02.11, 08:03

Hämeenkyrö ei ollut takamaa, vaan eräs suurimmista pappiloista ja vauraimmista seurakunnista. Papin virka sinne oli himoittu. mikä käy ilmi Hämeenkyrön historiassa kerrotuista lahjoista, joita kirkkoherrat testamenttasivat kuninkaalle.

En sulkisi pois mahdollisuutta, että Henrikin vaimo Valborg Henriksdr olisi khr Henricus Olain tytär. Tämän Henricuksen isää ei tunneta, mutta veljensä oli ensi Tyrvään ja sitten Porin ja Ulvilan khr Martinus Olai, toinen veli oli Tyrvään kappalainen Laurentius Olai.
Martinuksen vävyjä oli Herman Ram.
Sekä aika vahvasti epäillen myös Ericus Laurentii Wennå, Porin seuraava khr.
Jonka tyttäreksi epäilen, ilman todistetta, Turun pormestari Mårten Sigfridsonin vaimoa Brita Eriksdr:a.
Näillä Porin papeilla oli vahva jalansija Turun tuomiokirkossa. Wennon seuraaja Johannes Forskåhl oli Tuomiokirkon talouden hoitaja.
Mielestäni kysymys on sukuklaanista, jonka yksi jäsen on juuri Henricus Olai.
Jos hänen vaimonsa oli Laitilan nimismiehen tytär, ei se tarkoita talonpoikaisvaimoa, vaan erään Satakunnan vauraimman talon tytärtä, jonka veli tai veljenpoika oli porvarina Turussa.

Sitten vasta kun löytyy varmalähdeviite, saamme ratkaistua kysymyksen. Kuten olen jo todennut esim. Porinseudun ja Helsingin seudun käräjäpapereista, puhumattakaan Karkun seudusta, ei noita pöytäkirjoja ole vielä kuin hieman päältä tutkittu. Ne sisältävät vielä valtaisasti tietoa, koska niitä löytyy nyt netistä jo aika paljon, on pystyvillä tutkijoilla aarrearkku auki.

Minua harmittaa, etten itse voi osallistua tuon aarteen etsimiseen, koska kolaripäävammani takia menetin osin ruotsintaitoni, enkä hallitse vanhaa käsialaa. Siksi voin vain keräillä asioita yhteen ja tehdä spekulaatioita ja käyttää digiarkistoa.

Tämän tähden näen netin tärkeyden, koska yhdessä voidaan saada uskomattomia asioita esille.

Tuossa viimevuotisessa Abrahamin kronikka ketjussa löytyi aivan valtavasti uusia asioita, vaikkei silti saatu peruskysymyksiä ratkaistua, ja lopulta meidän asiantuntijamme taisivat saada burnoutin.
Silti se selvitti monta epäselvyyttä.

Eräs tärkeimpiä seikkoja oli mielestäni se, että usein hyvinkin isot herrat, kuten cameraren Sigfridus Sigfridi olikin oikeasti suomalaista syntyperää.

t. Pentti Kamberg

Pekka Hellemaa

15.02.11, 19:26

Olen lähettänyt Biogrfafiakeskukselle päivityspyynnön Henrik Finnon tietojen oikaisemiseksi. Biografiakeskuksen netissä julkaisemassa Paimenmuistossa näet toistuvat samat Finnon uran alkuvaiheisiin liittyvät virheet, joita Genoksen artikkelissa pyrimme oikaisemaan. Samalla pyysin poistamaan ylimääräisenä Finnon toisen vaimon, Brita Eriksdotterin. Finnon ainoa puoliso oli Valpuri Henrikintytär. Tyrvään käräjien 29.-30.1629 (YS KO a2) pöytäkirjasta ilmenee, että Valpuri on ollut Finnon vaimo ainakin jo 20.4.1608 ja SAY:ssa Valpuri esiintyy Finnon rinnalla Hämeenkyrön pappilassa Finnon kuolemaan asti. Leskeksi jäätyään Valpuri muutti vanhuudenpäivien viettoon vävynsä raatimies Hans Plahmanin luo Turkuun. Valpuri haudattiin 29.4.1666 Turun tuomiokirkkoon "1666 Aprilis 29. B. rådmans Hans Plagmans swärmoder in i kyrckian medh 2 1/2 ringningh; lägerställe -, klåckorna 14 dlr, bhrklädet 4 dlr."
(Hausen, R. 1901: Utdrag ur Åbo domkyrkas räkenskaper 1534-1700. Bidrag till Åbo stads historia. Utgifna på föranstaltande af Bestyrelsen för Åbo stads historiska museum I. Helsingfors. Sivu 161.)

Paimenmuiston päivitysohjelman pitäisi valmistua tämän kuun aikana. Sen jälkeen voinkin hiljalleen alkaa odotella, milloin tämä ja moni muu tekemäni päivitys (niiltä osin kuin ne hyväksytään) pääsee nettiin asti. Suosittelen muillekin omien kohdehenkilöiden tietojen tarkistamista. Päivityspyyntöihin on syytä liittää asianmukaiset lähdeviitteet!

Olen muuten Heikki Jokipiin kanssa vahvasti samaa mieltä siitä, että Valpuri Henrikintyttären vanhempia on Hämeenkyrön sijaan syytä etsiä lähinnä Turusta, ehkä myös sen lähiympäristöstä.

Benedictus

15.02.11, 22:36

Benedictus

06.04.11, 23:17

Kyrö 21-23.11.1625
Lång Swän Huittisten Loimaankylästä perii Hendrich Jönsson Laitilalta vaimonsa edesmenneen isän Jöns Matssonin äidinpuolen perintöjä. Mukana todistus vuodelta 1580, jossa allekirjoittajina Madz Larsson Gråå, Erich Simonsson till Wijk ja kihlakunnankirjuri Carl Nilsson

Hämeenkyrön historiassa kerrotaan,että Laitilan ratsutilallisen Henrik Jönssonin isoisän Michel Larssonin sisar on siis tuo Jöns Matssonin äiti N. Larsdr. Puoliso Matts on siis tuntematon.

Mielenkiintoista on, että Swän löytyy Loiman kylästä Rytin talon isäntänä. Lisämääreenä on luutnantti Sven Påhlsson.
http://users.utu.fi/isoi/esipolvi/rytitalo.htm
Ryti Loimankylä Huittinen perintötila 2/3

1540-87 Matts Johanss Siuko 1587 Huit
88-00 Margareta
1600-01 Stefan Mattss
1615-45 Sven Paulss
Brita
1646-58 po Jacob Svenss Ryti 1623 Huit 1645 nihdiksi
59 Gertrud 1645 Voisiko olla , että Matts Johansson Siukon vaimo Margareta on Larsdr Laitila? Margareta on suvun yleinen nimi.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=346865
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=350536
-mikähän määre on landz??
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=343375, tilalla Matts Jönsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=343374,tilalla Sven Paulsson.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=355567

Kukahan on myös tuo Matts Larsson Gråå?
Ja muut todistajat?

Antti Järvenpää

07.04.11, 08:07

Hienoa, että Henrikin tiedot saataisiin päivitettyä.
Vaikka olenkin pohtinut Henrik Finnån vaimon Valborg Henriksdr:n alkuperää Hämeenkyröön, en mitenkään ole pakkomielteisesti asian kannalla, vaan Turun vaihtoehto on yhtä hyvä.
En vain ole keksinyt mistä tämä vaimo voisi olla.Kuka olisi tuo Henrik
Jos ajatellaan Henrikin äidin olleen Turun varakkaimmista porvarisperheistä, jonka verkosto hallitsi koko Turkua ja osin koko Itämaata tuolloin, luulisi, että Henrikin vaimo kuului säädyn arvokkaimpaan ja varmaankin varakkaimpaan osaan.
Sinänsä on outoa, ettei Valborg Henriksdr:n alkuperästä ole mitään viitettäkään.
Kuvittelisin,että tietoakin vielä olisi, vaikka se on hajallaan arkistoissa.
Hämeenkyrössä vaikutti Henrikin pojan Jacobin jälkeläiset. En tunne Hämeenkyrön arkistoja, enkä tiedä kuinka niitä on tutkittu. Pohdinkin, olisiko Valborgin kuoltua tehty millaisia perintöpapereita, joista voisi saada viitettä sukuperään.

Uskaltaako joku tehdä listaa ajallisesti ja asemaltaan sopivista Henrikeistä Turun puolessa?

Pentti Kamberg. ollako vai eikö olla.

Uskoisin, että moni on niitä sopivia Henrikkejä koittanut etsiä. Henrikkejä kuitenkin oli tuohon aikaan paljon. Toistaiseksi paras vihje löytyy Turun raastuvanoikeuden pöytäkirjoista, joita Toropainenkin on julkaissut Genoksessa.

TRO 7.12.1631:Hämeenkyrön kirkkoherra Henrik Jacobi Finno halusi lunastaa vaimonsa osan Dirikkalan talosta.

Tuosta jos nyt joku pystyisi selvittämään sen perikunnan tai muun osuuskunnan, joka oli Annikaisen puolella olleessa Dirikklaan talossa, niin asia kenties etenisi. Ensimmäinen porras voisi oli kaivaa tuo oikeustapaus kokonaisuutena esille. Ja sitten etsiä kaikki mahdolliset Dirikkalaa koskevat oikeustapaukset esille, jos vaikka niistä löytyisi jotakin asiaa valaisevaa. Kenties tuo polku ei johda mihinkään, sillä sitä on jo moni katsellut - mutta ehkä useammat silmät havaitsevat enemmän.

Leena Heikelä

04.05.11, 16:39

Puutuin tähän asiaan vain siksi, että muistikuvissani jostakin kaukaa on jonkun olettamus, että lainlukija ja suomentaja Hartikka Speitz liittyisi myös jonkin perintöriidan osalta Turkuun. Minulla ei ole lainkaan omaa tutkimustietoa asiasta. Viittaan nyt vain Wikipedian artikkeliin, vaikka tiedän että Wikipedia ei sellaisenaan ollenkaan kelpaa lähdeaineistoksi:

Lainaus Wikipediasta:

"Hartvig (Hartikka) Henrikinpoika Speitz (1591 (http://fi.wikipedia.org/wiki/1591), Liuttulan kartano (http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Liuttulan_kartano&action=edit&redlink=1), Rantoo (http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Rantoo&action=edit&redlink=1), Sääksmäki (http://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4%C3%A4ksm%C3%A4ki) – 1651 (http://fi.wikipedia.org/wiki/1651)) oli suomalainen lainlukija, joka käänsi suomeksi asetuksia. Tiettävästi hän sai valmiiksi myös koko Ruotsin valtakunnan lain suomentamisen, mutta tämä työ jäi käsikirjoitukseksi, joka on kadonnut.[1] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Hartikka_Speitz#cite_note-Palola-0)
Speitzin vanhemmat olivat hyvin suomen kieltä taitava lainlukija ja alilaamanni Henrik Jakobinpoika ja Margareta Thomasintytär. Hän opiskeli Wittenbergin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Wittenberg) yliopistossa, mutta hänen ei tiedetä suorittaneen yliopistotutkintoa. Speitz toimi 1623–1624 Vehmaan (http://fi.wikipedia.org/wiki/Vehmaa) ja Maskun (http://fi.wikipedia.org/wiki/Masku) lainlukijana, mutta joutui laamanni Petrus Wigeliuksen kanssa kiisteltyään erotetuksi virasta ja hankki sen jälkeen elantonsa perintötiloiltaan, joita oli Sääksmäellä, Paraisilla ja Lempäälässä.[1] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Hartikka_Speitz#cite_note-Palola-0)
Virkaeron jälkeen Speitz paneutui lainsuomennostyöhön. Ensimmäiseksi hän suomensi 1620-luvulla Kustaa II Aadolfin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kustaa_II_Aadolf) vuonna 1621 antamat sota-artiklat. Hän painatti vuonna 1642 omalla kustannuksellaan artikloista laitoksen, jossa olivat rinnakkain ruotsinkielinen alkuteksti ja hänen oma suomennoksensa. Seuraavana vuonna hän julkaisi samanlaisen kaksikielisen laitoksen eräistä vuoritoimeen liittyvistä asetuksista.[1] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Hartikka_Speitz#cite_note-Palola-0)
Pian tämän jälkeen Speitz hävisi perintöriidan Turun hovioikeudessa ja julkaisi tästä katkeroituneena hovioikeutta vastaan suunnatun kirjelmän vuonna 1645. Tästä syystä hän sai kuolemantuomion, jonka kuningatar Kristiina muutti kuitenkin kuuden vuoden vankeudeksi. Loppujen lopuksi Speitz istui tuomiostaan vain pari vuotta. Vankeusaikanaan hän suomensi kirkkokaarta lukuun ottamatta koko Ruotsin valtakunnan lain. Sitä ei julkaistu ja käsikirjoituskin on kadonnut.[1]" (http://fi.wikipedia.org/wiki/Hartikka_Speitz#cite_note-Palola-0)
[muokkaa (http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hartikka_Speitz&action=edit&section=1)] Lähteet

↑ a (http://fi.wikipedia.org/wiki/Hartikka_Speitz#cite_ref-Palola_0-0) b (http://fi.wikipedia.org/wiki/Hartikka_Speitz#cite_ref-Palola_0-1) c (http://fi.wikipedia.org/wiki/Hartikka_Speitz#cite_ref-Palola_0-2) d (http://fi.wikipedia.org/wiki/Hartikka_Speitz#cite_ref-Palola_0-3) Palola, Ari-Pekka: Speitz, Hartvig Henrikinpoika (1591 - 1651) (http://www.kansallisbiografia.fi/) Kansallisbiografia (varkkoversio, maksullinen). 6.9.2001. Viitattu 10.1.2011.
Tämä henkilöön (http://fi.wikipedia.org/wiki/Henkil%C3%B6) liittyvä artikkeli on tynkä (http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Tynk%C3%A4). Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia (http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hartikka_Speitz&action=edit) tai muita samantapaisia artikkeleita (http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Henkil%C3%B6tyng%C3%A4t).
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Hartikka_Speitz
Luokka (http://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Luokat): Suomentajat (http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomentajat)

Osaisiko joku kertoa (tietenkin Toropainen osaisi mutta tietääkö joku muukin) mikä perintöriita oli kyseessä?

Benedictus

16.11.14, 14:13

Lainaus Hellemaa:
Finnon ainoa puoliso oli Valpuri Henrikintytär. Tyrvään käräjien 29.-30.1629 (YS KO a2) pöytäkirjasta ilmenee, että Valpuri on ollut Finnon vaimo ainakin jo 20.4.1608 ja SAY:ssa Valpuri esiintyy Finnon rinnalla Hämeenkyrön pappilassa Finnon kuolemaan asti. Leskeksi jäätyään Valpuri muutti vanhuudenpäivien viettoon vävynsä raatimies Hans Plahmanin luo Turkuun. Valpuri haudattiin 29.4.1666 Turun tuomiokirkkoon "1666 Aprilis 29. B. rådmans Hans Plagmans swärmoder in i kyrckian medh 2 1/2 ringningh; lägerställe -, klåckorna 14 dlr, bhrklädet 4 dlr."
(Hausen, R. 1901: Utdrag ur Åbo domkyrkas räkenskaper 1534-1700. Bidrag till Åbo stads historia. Utgifna på föranstaltande af Bestyrelsen för Åbo stads historiska museum I. Helsingfors. Sivu 161.)

TRO 7.12.1631:Hämeenkyrön kirkkoherra Henrik Jacobi Finno halusi lunastaa vaimonsa osan Dirikkalan talosta.

Tuosta jos nyt joku pystyisi selvittämään sen perikunnan tai muun osuuskunnan, joka oli Annikaisen puolella olleessa Dirikklaan talossa, niin asia kenties etenisi. Ensimmäinen porras voisi oli kaivaa tuo oikeustapaus kokonaisuutena esille. Ja sitten etsiä kaikki mahdolliset Dirikkalaa koskevat oikeustapaukset esille, jos vaikka niistä löytyisi jotakin asiaa valaisevaa. Kenties tuo polku ei johda mihinkään, sillä sitä on jo moni katsellut - mutta ehkä useammat silmät havaitsevat enemmän. __________________
terveisin
Antti Järvenpää

Valborg Innamaan tiilitalon kerrotaan olleen Aninkaisen puolella, nykyisen Turun kirjaston edessä.

Valborg Henriksdotter oli siis naimissa Henrik Finnon kanssa 1608.

Benedictus

16.11.14, 22:46

Benedictus

17.11.14, 21:57

Tässä lisää kiinnostavaa Finno tietoa Dirikkalan talosta.

Hans Plågman oli Turun raastuvassa 25.6.1632 ja kertoi ostaneensa "bohagstelle och legenheet i Stoor Dirickala i Aningais" sekä valitteli naapurinsa Lille Dirickalan talojen huonoa kuntoa. Valutti vedet hänen seinäänsä ja olivat osittain hänen tontillaan. Zacharias Lille Dirickala lupasi korjata ja purkaa huonokuntoiset rakennuksensa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11507550

Lainaus Hellemaa:
Finnon ainoa puoliso oli Valpuri Henrikintytär. Tyrvään käräjien 29.-30.1629 (YS KO a2) pöytäkirjasta ilmenee, että Valpuri on ollut Finnon vaimo ainakin jo 20.4.1608 ja SAY:ssa Valpuri esiintyy Finnon rinnalla Hämeenkyrön pappilassa Finnon kuolemaan asti. Leskeksi jäätyään Valpuri muutti vanhuudenpäivien viettoon vävynsä raatimies Hans Plahmanin luo Turkuun. Valpuri haudattiin 29.4.1666 Turun tuomiokirkkoon "1666 Aprilis 29. B. rådmans Hans Plagmans swärmoder in i kyrckian medh 2 1/2 ringningh; lägerställe -, klåckorna 14 dlr, bhrklädet 4 dlr."
(Hausen, R. 1901: Utdrag ur Åbo domkyrkas räkenskaper 1534-1700. Bidrag till Åbo stads historia. Utgifna på föranstaltande af Bestyrelsen för Åbo stads historiska museum I. Helsingfors. Sivu 161.)

TRO 7.12.1631:Hämeenkyrön kirkkoherra Henrik Jacobi Finno halusi lunastaa vaimonsa osan Dirikkalan talosta.

Tuosta jos nyt joku pystyisi selvittämään sen perikunnan tai muun osuuskunnan, joka oli Annikaisen puolella olleessa Dirikklaan talossa, niin asia kenties etenisi. Ensimmäinen porras voisi oli kaivaa tuo oikeustapaus kokonaisuutena esille. Ja sitten etsiä kaikki mahdolliset Dirikkalaa koskevat oikeustapaukset esille, jos vaikka niistä löytyisi jotakin asiaa valaisevaa. Kenties tuo polku ei johda mihinkään, sillä sitä on jo moni katsellut - mutta ehkä useammat silmät havaitsevat enemmän. __________________
terveisin
Antti Järvenpää

Valborg Innamaan tiilitalon kerrotaan olleen Aninkaisen puolella, nykyisen Turun kirjaston edessä.

Valborg Henriksdotter oli siis naimissa Henrik Finnon kanssa 1608.

Hans Plagmanin poika Johan mainitaan syntyneeksi 1623 eli tarkoittaa, että äitinsä Margareta Finno oliis syntynyt luultavasti 1605 aikoihin, jotta ei ollut aivan lapsi synnyttäessään. Luulisi , että avioliitto on solmittu vasta papisvihkimyksen jälkeen.

linkki siihen Finnon talojuttuun 1631, jossa Herra Henrich i Kyro kyselee vaimonsa oikeuksia Dirickalan taloon ja tonttiin gewaldigaren Anders Erichssonilta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11507513

Kiinnostava kysymys: onko tuo Gevaldigare Anders Eriksson sama kuin Taivassalon Kautisen isäntä Anders Eriksson, joka ilmaantuu sinne 1636.
Kautisen Andersin tytär oli Isak Eriksson Alftanuksen vaimo Valborg, toinen Annika Hylkilaxin Måns Larssonin 2. vaimo

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205033

Onko StorDirikkala sama talo kuin Valborg Innamaan talo?

Koska Henrik Jacosson Grå oli jo 1589 pappi, voitaisiin olettaa, että olisi avioitunut jo 1580-luvulla, jolloin hänellä olisi voinut olla tytär Valborg, Henrik Finnon vaimo.

Benedictus

13.12.14, 08:14

Vuonna 1617 on merkitty " i Dirickalas gårds boor gamla kyrkoherdens enkia af Kyrö." Yritin katsoa aiempia merkintöjä ,mutten ehtinyt katsoa kuin v.1614 kohdalta : i stor dirickalas gårds gammel präst enka. Kärsivällisyyteni ei oikein riitä, kun sivut eivät heti aukea.
Ritva

Olisiko Ritvan tai jonkun muun joka osaa tulkita noita tietoja, mahdollista katsoa, onko tuo Kyrön kirkkoherran leski mainittu milloin viimeksi Dirikkalassa?

Miten tuomiokirkoon haudatut tuolloin noin 1620-30 on merkitty mahtaisiko tuo leski löytyä sieltä?

Koska Henrik Jacobsson Finno perää vaimonsa Valborg Henriksdotterin perintöosuutta Dirikkalan talosta ja talo myöhemmin kuuluu Hemrik Finnon vävylle porvari Hans Plagmanille, voidaan todeta, että tuo vanha papinleski Kyröstä ei voi olla kuin Hämeenkyrön entisen kirkkoherran leski.
"Vuonna 1617 on merkitty " i Dirickalas gårds boor gamla kyrkoherdens enkia af Kyrö"

Koska leski on mainittu vanhaksi, ei voida liioin tarkoittaa Henrik Finnon edeltäjän Abraham Henrikin, joka kuoli 1615, leskeä Brita Eriksdotteria, joka oli kuoli vasta 1653 eli ei ollut vanha missään mielessä, vaan jossain 30-40 vuoden välillä.
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=769

Sedhan framstegh och förrätta åftabe:te Hustru Sara Henrichzdåtters Moor, Brita Erichzdåtter [‡ 1653, Britan puolisot olivat siis eräs Henrik ja Hämeenkyrön kirkkoherra 1611–14 Abrahamus Henrici]

Koska Hämeenkyrön khr Henricus Olai kuoli 1611 ja jo 1614 mainitaan leski asuvan Dirikkalassa, kyse voi olla vain Henricus Olain leskestä.

Eli näkisin tuon perusteella varmasti todistetun, että Henrik Finnon vaimo Valborg Henriksdotter oli Hämeenkyrön khr Henricus Olain tytär ja Finnon edeltäjän Abraham Henricin sisar.

Onko Henricus Olain vaimo ollut Isonkyrön khr Geetin tytär, josta tiedetään , että oli jonkun Henrikin puoliso?

Onko mitään tietoa, ketä Dirikkalassa asui aiemmin 1500-luvun puolella?

Suuret kiirokset Ritva Laiholle tuosta Dirikkala löydöstä.

ritva laiho

13.12.14, 10:49

Turun tonttiäyriluettelossa v.1573 on Lasse Dirikkala gårds. Myöhemmin 1580ja 90-luvulla mainitaan Dirikkala Grels, onko sitten Dirikkalan talossa. Vuoden 1609 huonekuntaluettelossa Aninkaisissa löytyy Dirikkala Jöran. Sitä en tiedä keitä ovat .
terv. Ritva

Benedictus

14.12.14, 00:25

Henrik Finnon vaimo Valborg Henriksdotter mainitaan 1608, avio on tapahtunut mahdollisesti jo aiemmin.

Hämeenkyrön khr Henricus Olain poika Abraham Henrici oli jo 1600 Hämeenkyrön kappalaisena. Siitä voidaan arvioida, että oli syntynyt jo 1575 tai aiemmin.
Valborg Henriksdotter lienee nuorempi, mutta lienee syntynyt 1580-luvun alkupuolella. Valborg kuoli 1666 eli olisi ollut hieman yli 80-vuotias kuollessaan.

Koska Henricus Olain poika Abraham Henrici oli syntynyt ennen 1575, äitinsä oli syntynyt noin 1555 paikkeilla.
Henricus Olai valittiin kirkkoherraksi Hämeenkyröön jo 1561 eli oli jo sitä ennen pappina jossain, avioitumisaikaa ei tiedetä.

Ajallisesti olisi täysin mahdollista, että Henricus Olain vaimo olisi Isonkyrön khr Jacobus Sigfridi Geetin tytär, jonka tiedetään naineen Henricin, koska tytär Brita Henriksdotter peri tätinsä Anna Jacobsdotterin Keitilän tilan.

Mistä tulee tuo Dirikkalan talo Valborgin perheelle?

Ritvan mainitsemat Lars , Grels ja Jöran eivät paljoa avaa tietoa.
Koska Henricus Olain vaimon piti olla syntynyt 1555 aikoihin, tarvittaisiin tuon ajan tietoa. Mainittu Lars voisi olla vaihtoehto.

Benedictus

14.12.14, 13:52

Teen tähän eräänlaisen mielikuvitus vaihtoehdon Henricus Olain vaimon suvusta.

Lähtökohta Henrikus Olain tytär on Laitilan Michel Larssonin siskontytär.

Kyrön käräjät 12.3.1600
Mickel Larsson Laittilan ja siskontytär Walborg Henrikintyttären välistä perinnönjakoa. Kyse Walborgin äidin Brita Larsintyttären perinnöstä Laitilasta, jotka isoäiti antanut Britalle eli 17 taalerista, jotka Mickelin pojanpoika Henrik Jönsson maksanut omasta pussistaan Walborgille.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1668496

Kuinkahan tuossa yllä on tuo sisarentytär määritelty?

Ajallisesti ja nimien takia pohdin, onko niin, että Brita Larsdotter on tuo Valborg Henriksdotterin äiti vai isoäiti?

Jos olisi äiti niin silloin tämä Brita Larsdotter oli Henricus Olain vaimo.
-pitää muistaa, että Britan sisar N. Larsdotter oli Huittisten khr Mathias Tackun puoliso. Mathias Tacku mainitaan Tyrvään khr:na jo 1553.

Samoin Michel Larsson Laitila on isäntänä 1553-1601.

Brita Larsdotter oli siis naimaikäinen jo 1553 aikoihin.
Koska Henricus Olain poika Abraham on syntynyt 1575 tai ennen, olisi Brita melko vanha vaikka olisi nainut 1561 Henricus Olain.
Pohdittavana onko Britan mahdollsita olla Henricus Olain vaimo ja Valborg Henriksdotterin äiti, jos Valborg on Finnon vaimo.

Koska käräjäjutussa puhutaan isoäidin lupaamasta rahasta, niin eräs mielikuvitus vaihtoehto on, että Brita Larsdotter on avoitunut 2. kerran noin 1555 aikoihin isokyrön khr Jacobus Sigridi Geetin kanssa, josta aviosta oli tytär, joka oli Hämeenkyrön khr Henricus Olain vaimo ja siis Valborg Henriksdotterin äiti.

Pitää muistaa, että Michel Larsson Laitila käytti sinettiä, jossa on 3 hakasta päällekkäin, kuvio on tavallaan yläosa Hämeenkyrön Kirkkoherra Laurentius Torstani Geetin vaakunasta.

Herää epäilys, että Lars Eriksson Laitilan vaimo olisi ollut khr Laurentius Torstani Geetin tytär, jonkun emännöitsijän kanssa.
Tällöin avio Laitilan Larsin tyttären ja Jacobus Sigfridi Geetin välillä olisi luonnollinen asia.

Fakta voi olla myös, että Henricus Olain vaimo oli Turun Dirikkalan tytär, eikä ole liitoksissa Hämeenkyröön tai Geeteihin.

ritva laiho

14.12.14, 18:40

Tonkiessani muistiinpanojani löytyi v1609 huonekuntaluettelosta myös Dirikkala gårds Thomas Hansson räntmestar.
Ritva

Benedictus

14.12.14, 20:06

Onpa kiinnostava löytö, sillä tuo Thomas Hansson ei voi olla kuin tämä alla.

Sigfrid Sigfridssons söner Mårten och Matts begärde i Åbo rådstugurätt den 15 november 1623 redovisning av sina f.d. förmyndare, borgmästaren Bertel Mårtensson och lektorn i katedralskolan Gabriel Melartopaeus, beträffande försäljningen av en gård på Norrmalm i Stockholm. Thomas Hansson, räntmästare på Åbo slott efter 1608 och avliden 1620, hade haft hand om försäljningen. Det framgår att bröderna hade haft en farbror, Simon Hansson, som deras far inte hade velat ha som förmyndare för sina söner. Bröderna hade redan fått pengar av försäljningen, så det var tydligen ett arv.16 (http://www.genealogia.fi/genos-old/60/60_63.htm#16) Tillsättningen av förmyndare 1612 tyder på att bröderna var födda efter 1592. Mårten Sigfridsson nämns första gången i mantalslängden för Älvsborgs lösen 1617 och var alltså född senast 1596.17 (http://www.genealogia.fi/genos-old/60/60_63.htm#17)

http://www.genealogia.fi/genos-old/60/60_63.htm

Kiinnostavaa.
Tiiedetään, että kamreeri Sigfrid Sigfridssonilla oli veli Simon Hansson äitinsä eri aviosta.
Oliko Thomas Hansson myös veli ei ole selvillä.
Turunlinnan räntmestari hoiteli Kamreerin poikien perimän talon myynnin Tukholman Norrmalmilla.

http://sok.riksarkivet.se/amnesomrade?postid=ArkisRef+SE%2FRA%2F51306&infosida=amnesomrade-skatter&flik=1

Kamreerin vaimo, ja pormestari Mårten Sigfridssonin oman selvityksen mukaan äitinsä oli Anna Henriksdotter.

Ajallisesti voisi juuri olla mahdollista, että Anna Henriksdotter olisi Valborg Henriksdotterin sisar.
Kun myös muistetaan, että Hämeenkyrön khr Henricus Olain veli oli Tyrvään khr Casparus Olai, sekä se, että Kamreeri Sigfrid Sigfridsonin isä oli Tyrvääläistä sukua Tyrväänkylästä.

Benedictus

14.12.14, 21:16

LaaksonLilja

15.12.14, 08:47

Henricus Olai (K 1611)

Henrich Olauj / Olavi, Henrik Olsson, Henricus Olai Kätzis / Regulus
S oletettavasti noin 1530.
Hämeenkyrön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5012) kirkkoherra 1561.

Yllä on kaski kiinnostavaa lisäystä nimissä:
Kätzis
Voisiko olla väännös Kösti sanasta, vaikuttaisi ilmeiseltä.

Regulus
http://www.sanakirja.org/search.php?id=116645&l2=17

Pirkkalan Naistenmatkan isäntänä näkyy Olof Kuningas.
Samoin siellä näkyy Olof Kösti.
1585 alkaen Kyöstin tialla näkyy Henrik Olsson
Vielä 1611 on nimellä maininta Henrik Olofsson.
Hämeenkyrön khr Henricus Olai kuoli 1611.

Pirkkalan vanhoka kirkkoherroja ei tiedetä tarkalleen, mutta voisi olla hyvinkin, että Henricus Olain ja veljiensä äiti oli kirkkoherrantytär, jostain vallassuvusta. Vaikea sanoa, koska ajankohta olisi noin 1530 paikkeilla.

Kuten todettua, olivat Kirkko ja talo aivan vierekkäin.

Lisää tässä:
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=4842&highlight=olai&page=163

Regulus-nimestä:

Regulus on Leijona-tähtikuvion kirkkain tähti ja sijaitsee aivan kuvion muodostaman leijonan sydämen kohdalla

Regulus-tähti on konjunktiossa auringon kanssa --->"Pieni Kuningas", Prinssi

astrologiassa sillä uskottiin olevan suuri merkitys henkilön ystävyyssuhteisiin, kunniaan, rikkauteen, valtaan ja auktoriteettiin

Isaac Newton oli kiinnostunut alkemiasta ja varsinkin metallista, jota kutsuttiin nimellä Starry Regulus of Antimony. Työtä piti tehdä salassa: 1600-luvun Britanniassa alkemian harjoittamisesta oli määrätty kuolemantuomio. Newton käytti metallin valmistuksestaan salamerkkinä juuri Leijona-tähtikuviota ja varsinkin sen Regulus-tähteä.

No nythän tässä saatiin Astrenius-keskustelun ohelle lisää asiaa tähdistä :D:

Benedictus

15.12.14, 21:01

Lainaus Matti Lund:
jos siis Matthias Laurentii oli samaa sukua kuin Rekipellon Storkarhut, menee yhteinen esi-isä 1400 -luvulle tai aikaisemmalle. Jos Matthias Laurentii olisi Vöyrin kirkkoherran Laurentius Johannisin poika Konungin talosta (myöhempi Bengs), on tästä ensimmäinen maininta vuodelta 1519 ja viimeinen vuodelta 1543. Laurentius Johannis on ehkä syntynyt lähellä vuotta 1490. Samaa ikäluokkaa oli (Stor)Karhun Lasse Henrikinpoika, ehkä syntynyt lähempänä vuotta 1500. Hänet nähdään kymmenysluettelossa vuoteen 1575 asti ja vuotuisveroissa 1574 asti. Herra Laurentius Johannisin veli Olle Jönsinpoika Konung on viimeisen kerran vuotuisverossa vuonna 1566.

Pirkkalan Naistenmatkan Ollit:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=609247
Ollikka ja Ollila
Her Michell
Henrik Olsson

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=593636
Henrik Olofsson Ollila
Olof Jönsson Ollikka

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=597200
Olof i Köstij
Henrik Olofsson Ollikka

Jöns Olsson Ollila

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=597132
Olof Hansson Ollila

Olof Köösti Ollikka

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=595365
Olof Kuningas
Olof Henriksson 1554 Ollila

Olof Kösti Ollikka

Ollilan Olof Kuningas passais hyvinkin Olai pappien isäksi ajallisesti, nimi Henriksson vielä puoltaa asiaa.

Ollikkan Olof myös ajallisesti sopiva.
Kysymys onko Henrik Olofsson Ollikalla poika vai naapurin poika, sillä periaatteessa Hämeenkyrön kirkkoherra oli juuri Henrik Olofsson, kuollut 1611.
Pirkkalan kappalainen ennen Michel Maxmontanusta oli Henricus Olai

Ollila oli 3 1/3 äyrin tila, riittäisikö rahkeet 3 pojan koulutukseen?

Vöyrin kirkkoherran Laurentius Johanniksen veli oli Olle Jönsson Konung/eli Kuningas.

Matti Lund epäilee, että Ilmajoen khr Mathias Laurentii olisi ollut Vöyrin khr Laurentius Johanniksen poika.

Ilmajoen khr Mathias Laurentiin vaimo oli Sofia Grelsdotter Stutt, Hämeenkyrön khr Gregorius Stuttin tytär.
Onko sattumaa, että Stutin seuraaja oli juuri Henricus Olai Regulus.

Toisaalta voidaan pohtia oliko Rajaleniuksen tiedot Henricus Olain alkuperästä paikkansa pitävä.
Tuntuisi lookisemmalta, että Henricus Olai olisi Vöyrin khr Laurentius Johanniksen sukua, mahdollisesti veli Olle Jönsson Konungin poika.
Tätä ajatusta puoltaa myös tieto, että Henricus Olain veli Tyrvän kapplainen oli Laurentius nimeltään.

http://runeberg.org/frfinl/0271.html

Laakso Lilja heitti tuon Regulus Leijonan esille. Sinänsä mahdollinen juttu, että Vöyrin khr Laurentius Johannis voisi olla tuota yllä olevaa Lepaan Leijona sukua.
Mahdollisesti tuon Hans Pedersson Lepaan myöhemmän avion poika?

Pekka Hellemaa

16.12.14, 00:37

Jokunen vuosi sitten etsiskelin Turun Dirikkalaan liittyviä tietoja siinä toivossa, että Henrik Finnon puolison, Valpuri Henrikintyttären syntyperä selviäisi. Kun tätä arvoitusta on tässä viestiketjussa nyt käsitelty, tuon palapeliin lisää palasia.

1500-luvun tietoja löytyi mm. voudintileistä (tulliluetteloissa ja tonttiäyriluetteloissa) ja J. W. Ruuthin Kansallisarkistossa säilytettävistä muistiinpanoista, samoin Mika Kallioisen Kauppias, kaupunki ja kruunu -teoksesta, jonka 1. liitteessä on lista Turun porvareista keskiajasta vuoteen 1571. Vuosisadan vaihteeseen, joka tämän mysteerin selvittämisen kannalta on kriittinen, jää kiusallinen pimeä jakso: vuosilta 1597-1605 en löytänyt mitään asiaa valaisevia merkintöjä. Tätä tuoreempia tietoja on onneksi jonkin verran saatavissa.

Kartoitustyö toi esiin yllättävän ison joukon henkilöitä, jotka olen listannut tämän viestin loppuun. Henkilömäärää lisää se, että Dirikkala näkyy vuoteen 1609 mennessä jakautuneen kahtia, Stor- ja Lill-Ddirikkalaksi. Palapeli on osoittautunut hankalaksi. Henkilöiden roolit ja keskinäiset yhteydet jäävät paljolti hämärän peittoon. Joukosta erottuu kuitenkin vanha papin leski, joka ainakin äkkiseltään katsoen näyttäisi sopivan Valpuri Henrikintyttären äidiksi.

Lesken puoliso, Kyrön kirkkoherra, oli Henricus Olai - ja juuri Henrikkiä kaivataan Valpurin kateissa olevaksi isäksi. Melko pian Henricuksen kuoleman (1611) jälkeen leski ilmaantui Stor-Dirikkalaan, johon Valpuri Henrikintyttärellä oli perintöoikeus. Henricus Olain ammatti, kirkkoherra, on mitä sopivin pappismiehen appiukolle. Lisäksi se, että Valpurin puolisosta, Henricus Jacobi Finnosta tuli juuri Hämeenkyrön kirkkoherra, vihjaa siihen, että hänellä saattoi olla "sukulaisoikeus" kyseiseen virkaan.

Näiden lupaavien aihetodisteiden vastineeksi on painoa toisessakin vaakakupissa. Henricus Olain oletetaan syntyneen noin 1530 ja Valpuri lienee suurin piirtein puolisonsa Henrus Jacobi Finnon ikäinen eli varmaankin 1580-luvulla syntynyt. Näin ollen Henricus Olai olisi ollut 50-60 vuotias Valpurin syntyessä. Hän oli siis vanhahko isäksi, mutta paljon vanhempiakin on nähty. Suurempi ongelma on se, ettei Henricus Olain Hämeenkyrössä ollutta omaisuutta ole LiisaR:n mukaan päätynyt Finnon käsiin.

Toivon mukaan alla olevasta lista löytyy minulta huomaamatta jääneet ratkaisun avaimet.

Dirikkalaan liittyviä henkilöitä

Matts Dirikkala 1549-1561
Porvari 1549-1561.(Ruuth)
Porvari 1553-1559.(Kallioinen)

Markus Dirikkala 1559
Porvari 1559.(Kallioinen)

Lasse Diricka 1571-1573
Lass Tijrkal maksoi 9 mk 3 äyriä hopeaveroa vuonna 1571.
Porvari 1572-1573.(Ruuth)
Lass: diricka maksoi vuoden 1571 hopeaveroon liittyen vielä 4 luotia hopeaa vuonna 1573.(1179a:28 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1840294))

Jöns Dirikkala 1576-77
Mainitaan porvarina 1576-77 ja maksoi puolta tullia 1576.(Ruuth)

Grels Dirikkala 1577-1596
Porvari 1577-1584, maksoi puolta tullia 1584.(Ruuth)
Maksoi tonttiäyrejä Turun Aninkaisissa1579-1596.(1348:38v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1851363), 1366:41 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1852354), 1382:81 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1853498), 1397:32v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1854683), 1415:65 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1856038), 1429:59 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1857176), 1459:29v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1810624), 1471:108 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1811155), 1483:45 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1865442), 1493:39v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1867006), 1507:150v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1868526), 1512:106 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1869055), 1532:37v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1870903), 1541:37v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1871824), 1550:36v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1872612) ja 1560:42v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1873451))

Brita Dirikkala 1592
Vaimo Brita Dirikkala tullasi 1.5.1592 tavaraa Lyypekkiin.(234a:33v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697008))

Jören Dirikkala 1606-1618
Dirikkalan isäntä vaihtuu vuosisadan vaihteen korvilla ja Grels Dirikkalan sijaan astuu Jören Dirikkala.

Vuonna 1606 Jören rutiköyhä. Tuolloin tilalla asuu myös jonkun edesmenneen herra Michelin leski. Kukahan tämä herra Michel on ollut? Molemmissa huonekunnissa on kaksi jäsentä. Talonväkeäkin on jonkin verran.(1683:68 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1890213))

Vuonna 1609 Jörenillä ei ollut lapsia eikä palvelijoita.(1711a:31v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1898810)) Palvelijoita ei ollut myöskään vuonna 1610,(250:10v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697854)) jolloin hän majoitti kestejä Dirikkalassa yhteensä 14 viikon ajan.(248b:8v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697825)) Viimeistään tässä vaiheessa Dirikkala oli jakautunut kahtia. Jörenille jäänyt osa näyttäisi olevan sama kuin Lill-Dirikkala.

Jören Dirikkala esiintyy myös Älvsborgin lunnaiden kantoluetteloissa.
Erään merkinnän mukaan hän oli maksukyvytön ja rutiköyhä eikä suorittanut mitään maksuja.(483Ba:14v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1719820)) (Mikä lie vuosi?)
Jören mainitaan myös vuosien 1616-1618 luetteloissa. Vuonna 1618 hän oli köyhä ja vanha.(483Bj:12 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1720603), 483Bj:23 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1720578) ja 483Bj:27v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1720584)). Henricus Olain leski 1614-1617
Älvsborgin lunnaiden kantoluetteloista ilmenee, että Stor-Dirikkalassa asui Kyrön kirkkoherran vanha leski. Stor-Dirikkalasta ei tänä aikana suoritettu mitään veroluonteisia maksuja.(483Ba:66 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1719869) ja 483Ba:79 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1719881)) Tila ei ilmeisesti ollut lesken oma, koska merkinnän edestä puuttuu omistusta ilmaiseva "E[gen]. g.[årdh]". Samaan aikaan lesken kanssa asui Stor-Dirikkalassa myös Hans Wittenberg, joka seurueineen mainitaan Dirikkalassa 1614-1616. Lisätietoja Hansista löytyy täältä (http://www.adelsvapen.com/genealogi/Wittenberg_nr_187).

Thomas Hansson 1619
Thomas Hansson -niminen mies asui Stor-Dirikkalassa vuonna 1619.(483Ba:95v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1719899)). Hänellä oli renki ja piika. Useimmissa taloissa on merkintä "Egen gårdh", tässä ei, joten Thomas ei ollut talon omistaja.

Tomas Hanssonin lapsi haudattiin 19.12.1609, hänen vaimonsa Kirstin 14.1.1610 ja hänet itsensä 24.1.1620. (Åbo domkyrkans räkenskaper: ss. 159, 160 ja 176)

Per Sigfridsson Dirikkala 1616
Per Sigfridsson Dirikkala -niminen mies asui vuonna 1617 jonkun upseerin lesken luona Aninkaisissa - ei kuitenkaan Dirikkalassa.(483Ba:79v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1719882))

Zacharias Dirikkala -1624-1632-
Vuoden 1623 kantoluettelossa Lill-Dirikkala mainitaan ilman verovelvollisen nimeä.(250a:7v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697863)) Lill-Dirikkalan seuraava isäntä oli Zacharias Dirikkala / Lill-Dirikkala. Hänet mainitaan vuosien 1624 ja 1625 porvariluetteloissa ja vuonna 1632 hän vastaa oikeudessa mädän talonsa Stor-Dirikkalalle aiheuttamista vahingoista.(TRO 25.6.1632 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11507550))
Tilalla oli yhtäaikaisesti Zachariaksen kanssa toinenkin omistaja, Mats Jöransson,(29.4.1650 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479117)) mahdollisesti Jören Dirikkalan poika.

Anders Eriksson 1623-1631
Piiskuri Anders asui, joka asui veronmaksukyvyttömässä Stor-Dirikkalassa vuonna 1623(250a:9 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697864)), lienee sama kuin vuonna 1624 Stor-Dirkkalassa asuva linnanpalvelija Anders Eriksson, joka mainitaan maksukyvyttömien ja rutiköyhien vanhojen kruununpalvelijoiden joukossa.(250a:19v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697874))

Vuoden 1631 lopulla Henrik Finno vaati vaimonsa osuutta Dirikkalasta kivalteri Anders Erikssonilta ja Caspar Eikman moitti Andersia siitä, että tämä oli pitänyt Stor-Dirikkalaa hallussaan ilman oikeutusta.(TRO 7.12.1631 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11507513)) Finnon kiinnostus asiaan lienee herännyt, kun Stor-Dirikkalan toista puolikasta (Anders Erikssonin toimesta?) aiemmin samana vuonna tarjottiin myytäväksi.(TRO 27.6.1631, TRO 11.8.1631 ja TRO 29.8.1631)

Hans Plagman 1632-1650-
Pian sen jälkeen, kun Henrik Finno oli vuoden 1631 lopulla vaatinut vaimonsa osuutta Stor-Dirikkalasta kivalteri Anders Erikssonilta,(TRO 7.12.1631 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11507513)) siirtyi tila Finnon vävyn, Hans Plagmanin omistukseen.(TRO 25.6.1632 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11507550))

Jossain vaiheessa Hans Plagman osti itselleen myös Lill-Dirikkalan, jonka sitten vuonna 1650 pani myyntiin.(29.4.1650 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479117))

Benedictus

16.12.14, 08:13

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4526736

Paraisten Bläsnäsissä näkyy 1629 Anders Eriksson.
Sitä ennen Anna Tyke
Mårten Jacobsson
Michel Tyke

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5204119
Anders Eriksson
1637 gewalius Anders Erikssons ea.

Seuraa Bookhållare Thomas Thomasson

Näyttäisi ilmeiseltä, että tämä gewalius/gewaldigare Anders Eriksson on sama kuin Dirikkalan gewaldigare Anders Eriksson.

Koska Dirikkalan osuuden myynti osuu samaan aikaa, on ilmeistä, että köyhä Anders Eriksson on saanut runsaasti varoja. Toisaalta vaikuttaisi, että hän nai bläsnäsissä näkyvän Anna Tyken(arvaus), joka lienee omistaja.

Onko Andersin jälkeen omistajana näkyvä bookhållare Thomas Thomasson Dirikkalan räntmästare Thomas Hanssonin poika.

Voisiko Bläsnäsin Michel Tyke olla tuo her Michel?

Kysymyksiä on monta.
Tyken perhe mainitaan Kyrö Jacobin perinnön jaossa, jossa myös mukana linnankrjuri Henrik Hansson.

Benedictus

16.12.14, 08:53

Tuo her Michelin leski 1606 tai eteenpäin taitaa olla avain ratkaisuun.

Vuonna 1606 Jören rutiköyhä. Tuolloin tilalla asuu myös jonkun edesmenneen herra Michelin leski. Kukahan tämä herra Michel on ollut? Molemmissa huonekunnissa on kaksi jäsentä. Talonväkeäkin on jonkin verran.(1683:68 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1890213))
Stutaeus, Michael Gregorii (K 1606)

Stuth / Stwt / Stwthe, Michil Gregersson, Michel Grelsson
Föglön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5006) kirkkoherra ainakin jo 1565, oli virassa oletettavasti 1581 asti; Saltvikin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5094) kirkkoherra 1585.
Michael Gregorii ("Her Michil Grgss", "Michael Stwth") sinetöi Föglön seurakunnan hopeaveroluettelon 4.6.1572. Hänet ("Her Michill i Saltwick") määrättiin 9.12.1589 maksamaan 8 taalaria raha-apuna sotaväen palkkaukseen.
Allekirjoitti (”Michael Stuth Saltvik Alandiae”; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa ”Michael Gregorii Saltwijkisä”) Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
K 1606.

Huomioiden, että Henricus Olai tuli Hämeenkyrön kirkkoherraksi Gregorius Stuttin jälkeen 1561, tulee her Michelistä väkisin yhteys Hämeenkyröön.

Dirikalan her Michelin leski lienee tuo Michel Stuttin nimeltä mainitsematon leski.

Tällöin voidaan arvella, että Dirikkala oli Stuttin perheen omistuksia.

Kysymys onkin nyt ongelmallisempi.

Oliko Henricus Olain vaimo Gregorius Stuttin tytär?

Ilmajoen khr Mathias Laurentiin vaimo Sophia Grelsdotter, jota pidetään Gregorius Stuttin tyttärenä, jäi leskeksi nuijasodan aikaan pienten lasten kanssa.

Tähän nähden Valborg Henriksdotterin äiti olisi ollut myös kohtuu nuori Henrikus Olain vaimona, sillä poika Abraham Henrici oli syntynyt 1575 tai ennen.
Vaimo olisi siis syntynyt noin 1555 aikoihin.
Tämä aika sopii Myös Sophia Grelsdotterin lasten ikään, sillä :
Stutaeus, Joachimus Matthiae (K 1633)

Ioachim / Ioachimus Matthiae / Matthaei, Joakim / Jockhim / Jochum Mattsson
S kaiketi Ilmajoki, oletettavasti 1570-luvulla. V Ilmajoen kirkkoherra Matthias Laurentii ja Sofia Grelsdotter Stutaeus eli Stuut .
Huom! vaihdoin yllä pariskunna nimet oikeiksi.

Jos Dirikkala kuuli Stuteille, niin omistajia olisivat olleet Michel Grelsson Stutt.
Sophia Grelsdotter Stutt.
Henricus Olain vaimo.

Ajallisesti Michel Stutauksen tytär ei sovi Henricus Olain vaimoksi, koska silloin Abrahamin äiti ei sovi aikajanaan.

Pitää muistaa, myös että Hämeenkyrössä jaettiin Laitila Michel Larssonin perintöä, jolloin perijänä oli Eskil Gregersson, jota arveltiin vävyksi tai tyttären pojaksi.

Benedictus

17.12.14, 00:18

Henricus Olain tila oli Hämeenkyrön Kyröspohjan eli Käkelän Sipilä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=34278
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=34347
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=41149
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=41150
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=41856
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=41857

Hämeenkyrön historian mukaan Henrik Finno osti Käkelän Sipilän 1646.
Naapuritilan Mäkelän osti 1631 ja myi 1644.

Huomattava, että Käkelän tilat kuuluivat Henrik Jönsson Laitilalle 1607 alkaen.
Eräs mahdollisuus on, että Henrik Laitila oli myös Henricus Olain jälkeläisiä.

Benedictus

19.12.14, 09:11

Henrik Finno vaati 1631 vaimonsa osuutta Dirikkalasta, kun Stor Dirikkalasta olki tullut puoli osuutta myyntiin.
Myyjä Gevaldigare Anders Eriksson oli Finnon vävyn Caspar Eichmanin mukaan laittomasti talossa.

Talon osti ja omisti 1632 Finnon vävy Hans Plagman.

Anders Eriksson hankki 1629 aikoihin haltuunsa useita tiloja Paraisten Bläsnäsistä eli sai rahaa jostain, vaikka väitettiin köyhäksi.

Vaikuttaisi,että Anders Erikssonon ollut Dirikkalan vävy, joka on vaimonsa kautta saanut talosta puolet, koska väitetään, että ilman oikeutusta pitää taloa hallussaan.
Kuitenkin toinen puoli lienee Finnon vaimon ja mahdollsiten sisarusten peruja, koska talo siirty Plagmanille.

Olisiko tuo Anders Erikssonin ja mahdollisesti myös siellä mainitun räntmestari Thomas Hanssonin vaimot khr Michel Stutin tyttäriä?

Olisko Dirikalassa Michel Stutin ja kahden sisaren Valborgin äidin ja Sophia Grelsdotter Stutin osuudet?

Benedictus

20.12.14, 23:41

Tässä se käräjäjuttu, jossa Mårten Sigfridsson ja Mats Sigfridsson käräjöivät.

Siinä mainitaan Dirikkalassa asunut Thomas Hansson.
*Onko Thomas Hansson mainittu isänveljenä?

juttua Mårten ja Mats Sigfridinpoikien kyselyistä 1624 Tukholman NorrMalmilla sijaitsevasta talosta. Mukana heidän huoltajansa M.Gabriel ja Bertill Mårtensson. Myös poikien isänveljet Simon Hansson ja Thomas Hansson.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11483581

Benedictus

28.12.14, 22:16

Tässä hyvin kiinnostava selvitys gevaldigare Anders Erikssonin perillisistä.

juttu Turun käräjillä 1635, jossa esiintyi kivalteri Anders Erikssonin perijät: vaimo Malin Hansdr, Peer Abrahamsson, Mickel Peersson ja Karin Eriksdr
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11482773

Ylläolevan perusteella ei Anders Erikssonilla ollut omia lapsia, koska perijöissä ei ole Anderslapsia.

Voisiko päätellä, että Karin Eriksodotter olisi sisar, johtuen samasta isänimestä, Per Abrahamsson ja Michel Persson lienevät sisarenmiehiä, siis lankoja?
Tiedä silti, olihan ennen sukuisuus tosi mutkikasta.

Mikä kiinnostavaa, on se, että Anders Erikssonin vaimo oli Malin Hansdotter.

Koska Dirikkalan talossa asui 1619 Thomas Hansson Turun linnan räntmästare ja Dirikkala osan laittoi myyntiin kyseinen Anders Eriksson, lienee pääteltävissä, että Malin Hansdotter olisi ollut Thomas Hanssonin sisar.
Vielä kiinnostavammaksi seikka tulee, jos katsotaan Paraisten Bläsnäsin omistuksen siirtymistä, senjälkeen kun Anders Eriksson 1635 kuolee.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5204119
-1639 näkyy Anders Erikssonin leski, siis Malin Hansdotter.
-1640 bookhållare Thomas Thomasson, joka on sama kuin Thomas Leijonberg
http://www.adelsvapen.com/genealogi/Leijonberg_nr_606

Onko liian helppoa ajatella, että Thomas Thomasson Leijonbergin isä oli tuo Thomas Hansson ja täti Malin Hansdotter?

Edellisessä viestissä arvellaan Thomas Hanssonia kamreeri Sigfrid Sigfridssonin velipuoleksi.
Onko tekstistä ymmärrettävä, että olivat velipuolia.

Kiinnostavaa, että löytyy maininta:
Tonkiessani muistiinpanojani löytyi v1609 huonekuntaluettelosta myös Dirikkala gårds Thomas Hansson räntmestar.
Ritva
Malin Hansdotterin veljeksi arvelemani Thomas Hansson on siis jo 1609 Dirikkalassa, hänet mainitaan 1698-20 Turun linnan räntmestariksi.

Vuonna 1606 Jören rutiköyhä. Tuolloin tilalla asuu myös jonkun edesmenneen herra Michelin leski. Kukahan tämä herra Michel on ollut? Molemmissa huonekunnissa on kaksi jäsentä. Talonväkeäkin on jonkin verran.(1683:68 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1890213))

Koska vaikuttaa ilmeiseltä, että kyseessä on Michael Gregorii Stutaeuksen leski, voidaan pohtia tuota 1631 mainintaa, että Henrik Finnån vävy Caspar Eikman väittää kivalteri Anders Erikssonin pitävän Dirikkalaa hallussaan ilman oikeutusta.

Tästä voidaan päätellä, ja arvailla, että Dirikkala oli Michael Stutaeuksen lesken hallussa, joka leski nai kivalteri Anders Erikssonin ja siten talo tuli oikeudettomasti tämän haltuun.
Michael Stutaeuksen leski olisi siis ollut Malin Hansdotter.
Anders Eriksson mainitaan Dirikkalassa rutiköyhänä 1624 ja jo 1629 hän on Paraisten Bläsnäsissä.
Vaikuttaisi, että sai reittä pitkin varallisuutta.

Tästä voidaan päätellä, että Michael Gregorii Stutaeus omisti koko talosta 1/4 osan, koska jos käsitin oikein myi Anders Eriksson puolta Stordirikkalasta

Benedictus

30.12.14, 10:19

Jatkan Dirikkala pohdintaa.

Dirikkalaan liittyviä henkilöitä

Matts Dirikkala 1549-1561
Porvari 1549-1561.(Ruuth)
Porvari 1553-1559.(Kallioinen)

Markus Dirikkala 1559
Porvari 1559.(Kallioinen)

Lasse Diricka 1571-1573
Lass Tijrkal maksoi 9 mk 3 äyriä hopeaveroa vuonna 1571.
Porvari 1572-1573.(Ruuth)
Lass: diricka maksoi vuoden 1571 hopeaveroon liittyen vielä 4 luotia hopeaa vuonna 1573.(1179a:28 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1840294))

Jöns Dirikkala 1576-77
Mainitaan porvarina 1576-77 ja maksoi puolta tullia 1576.(Ruuth)

Grels Dirikkala 1577-1596
Porvari 1577-1584, maksoi puolta tullia 1584.(Ruuth)
Maksoi tonttiäyrejä Turun Aninkaisissa1579-1596.(1348:38v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1851363), 1366:41 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1852354), 1382:81 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1853498), 1397:32v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1854683), 1415:65 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1856038), 1429:59 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1857176), 1459:29v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1810624), 1471:108 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1811155), 1483:45 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1865442), 1493:39v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1867006), 1507:150v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1868526), 1512:106 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1869055), 1532:37v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1870903), 1541:37v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1871824), 1550:36v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1872612) ja 1560:42v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1873451))

Brita Dirikkala 1592
Vaimo Brita Dirikkala tullasi 1.5.1592 tavaraa Lyypekkiin.(234a:33v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697008))

Jören Dirikkala 1606-1618
Dirikkalan isäntä vaihtuu vuosisadan vaihteen korvilla ja Grels Dirikkalan sijaan astuu Jören Dirikkala.

Jos arvailuni, että Dirikala kuului Michel Stutaeukselle ja tämän siskolle tai siskoille osittain, niin silloin pohdittavana, miten talo tuliheille.

Hellemaan tiedoista selviää, että 1631 tuli myyntiin StorDirikkalan toinen puolisko.
Koska Henrik Finno vaati siitä vaimonsa osuutta oli StorDirikkala vaimon perintöä sisältävä.
Jos Arveluni, että Anders Erikssonin vaimo oli entinen her Michel Stutaeuksen leski, olisi tuo puolisko ollut Michel Stutaeuksen osuutta talosta eli olisi ollut veljenosa. Toinen puoli olisi sisältänyt Valborg Henriksdotterin hallussa olleen äidin sisarenosan ja toisen tädin sisarenosan.

Valborg Henriksdotterin osuus olisi siis tullut äidiltä, jonka pitäisi silloin olla Gregorius Stuttin tytär eli Michel Stutaeuksen sisar.
Toinen sisar olisi Ilmajoen khr Mathias Laurentiin vaimo Sophia Grelsdotter Stutt.

Jos ylläoleva pitäisi paikkansa, olisi Dirikkalan talossa kaksi omistushaaraa eli Gregorius Stuttin lapset ja toinen Lill Dirikala haara.

Vaikuttaisi, että Gregorius Stutt on itse tai hänen vaimonsa on perinyt puolet Dirikalasta, toisen puolen jäädessä veljelle tai kahdelle siskolle, joiden perhettä lienevät nuo Dirikalassa näkyvät porvarit.

Dirikalan talon nimi tulee varmaankin Didrich nimestä.
Eräs sopiva Dirich olisi 1500-luvun alussa toiminut linnavouti Didrik Hansson.
http://runeberg.org/sverhist/2/0557.html
Ajallisesti tämän tytär saattaisi olla sopiva Gregorius Stuttin vaimoksikin. Stutthan oli itse 1519 Kuusiston linna prefekti.

Benedictus

16.05.15, 06:21

Benedictus

17.05.15, 22:46

Koska sekä khr Michaelis Gregorii Stuthaeuksen( Hämeenkyrön khr Grgorius Stuthin poika) leski ja Hämeenkyrön khr Henricus Olain leski asuivat Turun StorDirikkalassa, on heillä oltava jokin yhteinne nimittäjä sinne.

Mikä se voisi olla?

Benedictus

18.05.15, 22:04

Benedictus

21.05.15, 22:01

http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/txt/misc/HenrikMyllarinKaupunkikartano.html

Ylläolevasta ei selviä ketä olisi asunut myllarin talossa 1605-29 välillä.

pirjosirainen

21.05.15, 22:27

Hei minulla on seuraavaa ja en ole löytänyt oikeastaan lisätietoja.

Skolastika Henriksdr Finno
s. 1604 Hämeenkyrö
k. 1652
Henkilöteksti: Scholastica Henriksdotter,
PV todennäköisesti Hämeenkyrön kirkkoherra Henricus Jacobi Finno ja oletettavasti hänen 1. puolisonsa Valborg Henriksdotter.
Scholastica-rouva emännöi leskenä Suolahden Pekkalan taloa vuoteen 1652, jolloin luovutti talon pojalleen.

Puoliso 1. Vihitty
Axelius Theodorici Suolaxius, s. 1580 Ikaalinen, k. 1646 Keuruu
Lapset:
1. Abrahamus Axelii Suolaxius, Palander, s. 1637 Keuruu, k. 6.6.1697 Keuruu
jossain maininta Skolastikan Isän olevan: Henricus Olai, s. n. 1530 , k. 1611
Äiti: N.N.

Axel on esi-isäni Didrik (Tiirikka) Perssonin poika.

Lähde: Biografiakeskus

Kevätterveisin

Pirjo

Matti Lund

22.05.15, 00:09

Hei minulla on seuraavaa ja en ole löytänyt oikeastaan lisätietoja.

...
Scholastica-rouva emännöi leskenä Suolahden Pekkalan taloa vuoteen 1652, jolloin luovutti talon pojalleen.

Puoliso 1. Vihitty
Axelius Theodorici Suolaxius, s. 1580 Ikaalinen, k. 1646 Keuruu
Lapset:
1. Abrahamus Axelii Suolaxius, Palander, s. 1637 Keuruu, k. 6.6.1697 Keuruu
jossain maininta Skolastikan Isän olevan: Henricus Olai, s. n. 1530 , k. 1611
Äiti: N.N.

Axel on esi-isäni Didrik (Tiirikka) Perssonin poika.

Lähde: Biografiakeskus

Kevätterveisin

Pirjo

Finnoihin minulla ei ole mitään annettavaa, mutta jos tarkoitat Skolastika Henrikintyttärellä samannimistä Keuruun entisen kirkkoherran leskeä, niin useampien Isonkyrön käräjien mukaan (kuten välikäräjät 7.12.1667, 168-169, mf ES2078) hän oli Ilmajoen entisen kirkkoherran Henrikin tytär ja Jaakko Peldanuksen vaimon Märta Henrikintyttären sisko.

Skolastika muuten väitti katkerana jääneensä ilman lapsia ja kun muut sukulaiset Keuruulla eivät hänestä huolehtineet, vaan hylkäsivät, etsi turvaa sukulaisista Isostakyröstä, jossa kuolikin.

Peldanukset kovin riitelivät Skolastikan testamenttia vastaan.

terv Matti Lund

Pekka Hellemaa

22.05.15, 11:58

Jos olen oikein käsittänyt omisti Henricus Jacobi Finno Myllarin talon Turussa, mistä veljensä Johanne sFinnoniuksen leski valitti, että on pitänyt taloa halluussaan vuosikymmeniä.

Henricus Finno asui Hämeenkyrössä.

Löytäisikö Hellemaa tai joku muu ekspertti tietoa, ketä Myllarin talossa asui 1640 taaksepäin 60-70 vuotta.

Henricus Finnon äiti ei liene siellä asunut, vaan 2.miehensä hankkimassa talossa.

http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/txt/misc/HenrikMyllarinKaupunkikartano.html (http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/txt/misc/HenrikM)

Ylläolevasta ei selviä ketä olisi asunut myllarin talossa 1605-29 välillä.

Talo tosiaankin päätyi Henrik Finnon käsiin, kuten löytämäsi artikkeli kertoo. Talon asukkaista on asiakirjojen niukkuuden vuoksi vaikea löytää tietoa. Uskoisin kuitenkin, että Henrik Finnon vävy, Kasper Ekman muutti siihen pian sen jälkeen, kun oli nainut Margareta Finnon. Vuosien 1615 ja noin 1625 välisen ajan asukkaista ei tunnu löytyvän tietoja.

Finnoihin minulla ei ole mitään annettavaa, mutta jos tarkoitat Skolastika Henrikintyttärellä samannimistä Keuruun entisen kirkkoherran leskeä, niin useampien Isonkyrön käräjien mukaan (kuten välikäräjät 7.12.1667, 168-169, mf ES2078) hän oli Ilmajoen entisen kirkkoherran Henrikin tytär ja Jaakko Peldanuksen vaimon Märta Henrikintyttären sisko. ...

Pyysin Biografiakeskusta korjaamaan Skolastikan vanhemmat Matti Lundin viestin mukaisiksi.

pirjosirainen

22.05.15, 19:42

Minulla on tällainen Finne. Onko samoja vai jotain muuta sukua?
Jöns Olofsson Finne
s.
Hollolan kihlakunnan vouti 4.6.1530.
Henkilöteksti: Selvityksessä vuodelta 1539 sanotaan Jöns Olofinpojan olleen ennen myös Hattulan voutina.
(Lähde: Tapio Vähäkangas; Spåra ja Porvolan suku, Genos)

Isä: Olof Finne, s.n. 1450
Äiti: N.N. Finne
Lapset:
1. Henrik Jönsson Finne
s.
rälssimies

Isä: Jöns Olofsson Finne
Äiti: N.N.

Puoliso 1. Vihitty
NN Andersdr Kultaseppä, k. n. 1557
Lapset:
1. N.N. Henriksdr Finne, k.

T. Pirjo

Benedictus

22.05.15, 23:14

Lainaus Hellemaa:
Talo tosiaankin päätyi Henrik Finnon käsiin, kuten löytämäsi artikkeli kertoo. Talon asukkaista on asiakirjojen niukkuuden vuoksi vaikea löytää tietoa. Uskoisin kuitenkin, että Henrik Finnon vävy, Kasper Ekman muutti siihen pian sen jälkeen, kun oli nainut Margareta Finnon. Vuosien 1615 ja noin 1625 välisen ajan asukkaista ei tunnu löytyvän tietoja.

Harmi, ettei löydy tietoa tuolta ajalta.
Arvelin, että juuri tuolloin olsii ollut mahdollista, että Myllarin talossa olisi voinut asua vielä Henricus Finnon anoppi, jos ei ollut kuollut jo 1614, jolloin vielä mainittiin StorDirikkalassa.

Anopin nimi olisi kertonut ja ratkaissut monia kysymyksiä.

Pekka Hellemaa

23.05.15, 08:37

...
Arvelin, että juuri tuolloin olsii ollut mahdollista, että Myllarin talossa olisi voinut asua vielä Henricus Finnon anoppi, jos ei ollut kuollut jo 1614, jolloin vielä mainittiin StorDirikkalassa.
...
Tuohan on mielenkiintoinen tieto, että Henrik Finnon anoppi mainittiin Stor-Dirikkalassa vuonna 1614! Mikä on lähde?

Pekka Hellemaa

23.05.15, 08:41

Minulla on tällainen Finne. Onko samoja vai jotain muuta sukua?
...
Ei noita ainakaan asiakirjojen avulla voida liittää Jaakko Finnon sukuun.

Benedictus

23.05.15, 09:15

Sorry sekoilut.
Tulkitsen, että Finnon anoppi oli khr Henricus Olain leski, joka mainittiin StorDirikkalassa 1614-17.

Koska Finnon vaimolla Valborg Henriksdotterilla oli perintöosuus StorDirikkalaan, joka siirtyikin pariskunna vävylle Hans Plagmanille, ei voi olla muuta tulkintaa, kuin, että leski oli Finnon anoppi.
Lainaus Hellemaa:
Henricus Olain leski 1614-1617
Älvsborgin lunnaiden kantoluetteloista ilmenee, että Stor-Dirikkalassa asui Kyrön kirkkoherran vanha leski. Stor-Dirikkalasta ei tänä aikana suoritettu mitään veroluonteisia maksuja.(483Ba:66 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1719869) ja 483Ba:79 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1719881)) Tila ei ilmeisesti ollut lesken oma, koska merkinnän edestä puuttuu omistusta ilmaiseva "E[gen]. g.[årdh]". Samaan aikaan lesken kanssa asui Stor-Dirikkalassa myös Hans Wittenberg, joka seurueineen mainitaan Dirikkalassa 1614-1616. Lisätietoja Hansista löytyy täältä (http://www.adelsvapen.com/genealogi/Wittenberg_nr_187).

Eikö Turun tuomiokirkon haudatuista löydy tuolta ajalta ketään joka sopisi tuoksi leskeksi? Vai olisiko hänet haudattu Hämeenkyröön?

Liisa R

23.05.15, 11:00

11.2.1632 Turun raastuvanoikeudessa tarjottiin Stor-Dirikkalaa Hans Plagmannille kaupaksi.
18.2. sama toisen kerran
25.2. kolmannen kerran
Kukaan ei valittanut kaupasta.
Koko osuus ei siis ollut perintöä.
Liisa R

Benedictus

23.05.15, 16:08

Lainaus Hellemaa:
Finnon ainoa puoliso oli Valpuri Henrikintytär. Tyrvään käräjien 29.-30.1629 (YS KO a2) pöytäkirjasta ilmenee, että Valpuri on ollut Finnon vaimo ainakin jo 20.4.1608 ja SAY:ssa Valpuri esiintyy Finnon rinnalla Hämeenkyrön pappilassa Finnon kuolemaan asti. Leskeksi jäätyään Valpuri muutti vanhuudenpäivien viettoon vävynsä raatimies Hans Plahmanin luo Turkuun. Valpuri haudattiin 29.4.1666 Turun tuomiokirkkoon "1666 Aprilis 29. B. rådmans Hans Plagmans swärmoder in i kyrckian medh 2 1/2 ringningh; lägerställe -, klåckorna 14 dlr, bhrklädet 4 dlr."
(Hausen, R. 1901: Utdrag ur Åbo domkyrkas räkenskaper 1534-1700. Bidrag till Åbo stads historia. Utgifna på föranstaltande af Bestyrelsen för Åbo stads historiska museum I. Helsingfors. Sivu 161.)

TRO 7.12.1631:Hämeenkyrön kirkkoherra Henrik Jacobi Finno halusi lunastaa vaimonsa osan Dirikkalan talosta.

linkki siihen Finnon talojuttuun 1631, jossa Herra Henrich i Kyro kyselee vaimonsa oikeuksia Dirickalan taloon ja tonttiin gewaldigaren Anders Erichssonilta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11507513

Hans Plågman oli Turun raastuvassa 25.6.1632 ja kertoi ostaneensa "bohagstelle och legenheet i Stoor Dirickala i Aningais" sekä valitteli naapurinsa Lille Dirickalan talojen huonoa kuntoa. Valutti vedet hänen seinäänsä ja olivat osittain hänen tontillaan. Zacharias Lille Dirickala lupasi korjata ja purkaa huonokuntoiset rakennuksensa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11507550

Hans Plagmanin poika Johan mainitaan syntyneeksi 1623 eli tarkoittaa, että äitinsä Margareta Finno oliis syntynyt luultavasti 1605 aikoihin, jotta ei ollut aivan lapsi synnyttäessään. Luulisi , että avioliitto on solmittu vasta papisvihkimyksen jälkeen.

Tästä voidaan arvioida, että Valborg Henriksdotter olisi syntynyt viimeistään 1585.

Finnojen perhekunta oli eräs Turun vauraimmista. Ei voida ajatella että Henricus olisi nainut varattoman suvun tyttären.
Khr Henricus Olain veli oli Tyrvään kirkkoherra ja toinen kappalainen.
Heidän kerrotaan olleen Satakuntalaisia, jolloin Turun Stordirikkalan osuuden pitää tulla Valborg Henriksdotterin äidiltä.

Liisa R

23.05.15, 17:17

Juuri tämä päätelmä, että Dirikkalassa asunut Kyrön kirkkoherran leski olisi Henrik Finnon anoppi, on aika rohkea olettamus. Henrik Finno tuli Kyrön kirkkoherraksi vasta seuraavana vuonna 1615, joten Kyrön kirkkoherran leski -
varmaankin, mutta ei Finnon anoppi. Turussa oli montakin Henrik-nimistä varakasta miestä. Ehkä olisi paras etsiä Valpurin sukujuuria ensin Turusta.

Hans Plagman osti puolet vanhasta Dirikkalasta 1632. Kuinka suuri oli vaimon osuus,jonka Henrik Finno 1631 halusi lunastaa, sitä ei mainita. Lopultahan Hans Plagman omisti sitten koko Dirikkalan.

Samaa mieltä olen kanssasi Valpurin syntymäajasta. Henrik Finno noin 1580, Valpuri Henrikintytär n 1585.Heidät on vihitty pappisvihkimyksen jälkeen.
Lapsista on vanhin Elisabet. Hänen vanhin poikansa on syntynyt 1623. Syntymäaika voisi silloin olla 1606-7.
Kun pohdin sitä, miksi Finno tuli Hämeenkyröön, on otettava huomioon, että isäpuolen palkkaamalta papilta putosi virka alta, kun isäpuoli kuoli. Perheellisen miehen piti huolehtia perheestään. Siksi virka oli tarpeen.
Hämeenkyrön kirkkoherra Abraham Henrici oli kuollut v.1614. Mahdollinen viran väliaikainen hoitaja oli kappalainen Georgius Erici Moijerus. Luulen, että järjestelyissä oli mukana myös piispa Sorolainen.
Jos vain suvun kesken olisi asiaa sumplittu, olisi virkaan varmaankin nimitetty kirkkoherran poika Henrik Abrahami. Hän oli pitäjässä kappalaisena.
Liisa R

Benedictus

23.05.15, 18:39

Näkisin, että Liisa itse selittää virkanimitykset.

Juuri tämä päätelmä, että Dirikkalassa asunut Kyrön kirkkoherran leski olisi Henrik Finnon anoppi, on aika rohkea olettamus. Henrik Finno tuli Kyrön kirkkoherraksi vasta seuraavana vuonna 1615, joten Kyrön kirkkoherran leski -
varmaankin, mutta ei Finnon anoppi. Turussa oli montakin Henrik-nimistä varakasta miestä. Ehkä olisi paras etsiä Valpurin sukujuuria ensin Turusta.

Kun pohdin sitä, miksi Finno tuli Hämeenkyröön, on otettava huomioon, että isäpuolen palkkaamalta papilta putosi virka alta, kun isäpuoli kuoli. Perheellisen miehen piti huolehtia perheestään. Siksi virka oli tarpeen.
Hämeenkyrön kirkkoherra Abraham Henrici oli kuollut v.1614. Mahdollinen viran väliaikainen hoitaja oli kappalainen Georgius Erici Moijerus. Luulen, että järjestelyissä oli mukana myös piispa Sorolainen.
Jos vain suvun kesken olisi asiaa sumplittu, olisi virkaan varmaankin nimitetty kirkkoherran poika Henrik Abrahami. Hän oli pitäjässä kappalaisena.
Liisa R

On liian suuri sattumaksi, että Henricus Olain leski asuu samassa talossa Turussa, johon Henricus Finnon vaimolla on osaperintöoikeus.

Isän nimi ja Finnon virka huomioiden ei voida päätellä muuta kuin, että oli anoppi.

Hämeenkyrön khr Abraham Henrici oli siis Henricus Olain poika ja näkemykseni mukaan Valborgin veli.

Kuten Liisa mainitsee asiaa on varmaan suvun kesken sumplittu ja nimitetty Abrahamin lanko Finno eikä poika. Huomioiden, että myös piispa on voinut vaikuttaa asiaan ja piispaan Henrik Finnolla lienee ollut läheisemmät kontaktit kuin Hämeenkyrön kappalaisella.

Liisa on oikeassa, että Valborgin sukua pitää etsiä Turusta, mutta ei isän vaan äidin, joka mielestäni on juuri se tekijä, minkä vuoksi Finno nai Valborg Henriksdotterin.
Finnon naidessa Valborgin, lanko Abraham ei ollut vielä kirkkoherra vaan isä Henricus Olai.

Heitin jo aiemmin ajatuksen, että Henricus Olain vaimo olisi ollut Isokyrön khr Jacobus Sigfridi Geetin tytär, jonka tiedetään naineen jonkun Henrikin.
Tämän tytär Brita Henriksdotter oli taas Joachim Stutaeuksen 3. vaimo.

Brita Henriksdotter ja Valborg Henriksdotter voisivat hyvinkin olla sisarukset, ajallisesti sopivat kuvioon.

Dirikkala saattaisi silloin olla Geetin tai tämän tuntemattoman vaimon omistuksia.

Benedictus

23.05.15, 19:03

Lisää spekulaatioita.

Jacobus Sigridi Geetin vaimoa ei tunneta, mutta tiedetään tällä oleen tyttären edellisestä aviosta, joka mainitaan 1582.

Heitän ajatuksen: olisiko Hämeenkyrön khr Gregorius Michaelis Stuthin leski avioitunut Jacobus Geetin kanssa?

Tytärpuoli voisi silloin olla Ilmajoen khr Mathias Laurentiin vaimo Sophia Grelsdotter Stuth, Joachim Stutaeuksen äiti.

Tällöin Joachim Stutaeus ja Brita Henriksdotter olisivat olleet serkkupuolet äitien kautta, mutta aviotuivat iäkkäinä eli ei liene ollut este aviolle.

Benedictus

24.05.15, 10:44

Hämeenkyrön kirkkoherraksi tuli Martinus Friis, joka virkaa vastaan antoi kotitilansa Tanskilan Merimaskusta kuningas Kustaalle.

Tämän seuraajaksi tuli Gregorius Michaelis Stuth.

Friis muutti Kokkolan seudulta Hämeenkyröön, ja kiitteli kuningasta, että oli saanut turvan vanhuudelleen.

Stuth muutti Hämeenkyröön Eurajoelta, mikä muutto vaikuttaisi olevan suvun sisäinen järjestely, eli arvelisin, että Stuthin vaimo, mahdollisesti 2. olisi ollut Friisin tytär.

Tästä ajatuksesta seuraa, että Stuhin leski on voinut naida Jacobus Geetin, sillä Friisin ja Geetin kotipaikat olivat melkolähellä toisiaan Naantalissa, eli perheet ovat hyvin tunteneet toisensa.

Jos Stuthin leski oli N. Mårtendotter Friis ja 2. aviossa Jacobus Geetin kanssa olisi hyvinkin mahdollista, että Friisien peruja olisi talo Turussa.

Tämä on ideointia, mutta vasta kun löydetään tieto Henricus Olain lesken nimestä voi asia ehkä ratketa.

Benedictus

29.05.15, 06:52

Oeln käynyt läpi kaikkia mahdollisia tiedostoja, joissa löytyy Turun noin 1570-80 luvuilla olleita vaikuttajia.
Olen yrittänyt niistä löytää Henrikiä, joka voisi olla teoriassa sopiva Henrik Finnon vaimon isäksi.

Ketään sellaista Henrikkiä ei löydy, joka sosiaalisesti ja taloudellisesti olisi sillä tasolla, että hänen tyttärensä voisi sopia Finnon perheen miniäksi.

Ispoisten Henrik Sigfridsson olisi yksi, mutta hänellä ei tiedetä tyttäriä.
Henrik Michelsson Krank on liian nuori.
Henricus Jacobi Gråå on liian nuori, vaikka olikin syntynyt aiemmin kuin mitä matrikkelit kertovat.

Ainoa ja selvä isäehdokas on Hämeenkyrön khr Henricus Olai.

Henricus Olain kerrotaan olevan Satakunnasta, mutta siitä ei ole mitään todistetta vain jälkikäteen tehty väittämä.
Veljensä Casparus Olai kyllkin näkyy Suoniemen Saviniemessä, mutta sekin on mahdollisesti ostomaita.

Antti Järvenpää

29.05.15, 11:55

On hyvä kaivella esille kaikenlaisia vaihtoehtoja, sillä asioiden kääntely saattaa johtaa oivalluksiin, joita ei olla aiemmin huomattu. Monasti myös saman asian toistaminen kiusaksikin asti voi johtaa siihen, että joku toinen alkaa ajatella asiaa toisesta näkökulmasta. Samoin sanamuotojen pyörittäminen ja pohtiminen voi johtaa siihen, että aiemmin tehty tulkinta ei olekaan aivan yksikäsitteinen.

Sukutukimuksessa täytyy kuitenkin muistaa, että päätelmiä voi tehdä vain todellisten näyttöjen avulla. Sopivat nimet tai vaikkapa isäntäluettelot eivät riitä. Toisaalta aukkoiset lähteet eivät myöskään voi toimia poissulkevina, siis jos vaikkapa vedotaan pappisluetteloon, että henkilö ei voi olla jonkin papin poika tai tytär, koska sellaista ei ole luettelossa, mutta samalla tiedämme, että luettelo on aukkoinen.

Joskus vain pitää tunnustaa, että emme tiedä jotakin asiaa, koska meillä ei ole lähteitä. Sukutukimus ei perustu yksinkertaisesti todennäköisyyksiin ei tilastollisuuteen, vaan selkeään ja yksikäsitteiseen näyttöön.

mjauhi

11.07.15, 12:13

hei Benediktus
En ymmärrä, miksi käytät nimeä FINNÅ ,vaika siitä on sinulle jo aikaisemmin huomautettu.Yhtään Finnå nimistä ei ole Suomessa ollut. Finno ja Finne kuuluvat läheisesti Turun ja Hämeen historiaan. Uskoisin ed.nimien liittyvän Tavast sukuun, josta haarautuvat pappissuvut ovat saaneet suurta hämmennystä aikaiseksi sukututkijoile. Nimienvaihto Nuijasodan jälkeen ja pappien ottamat latinalaiset nimet ovat sotkeneet tutkimusta melkoisesti. Vrt. Simon Christiersson Tarvonius.(Juvan kappalainen, Pieksämäen kirkkoherra)Kuului mahdollisesti härkä sukuun tai sukuun, jotka käyttivät peuransarvia vaakunassaan(Teitt, Teetgren,Renhuvud/Poikko)ym. Tarvas on hirvieläimen sonni(metsäpeura, hirvi ym.)

Täältä löydät muutaman Finnon lisää. Nämä henkilöt kuuluivat Suomessa Tukholman kiltoihin, joilla oli siteitä esim. Vapaamuurareihin, Temppeliritareihin ym.

6726 FMU
Förteckning över personer från Finland, vilka under nedan angivna år intagits som medlemmar i S:t Gertruds gille i Stockholm.

Utplock ur gillets matrikel, tryckt av Klemming uti Svenska fornskr. sällsk:s saml. (Småstycken på fornsvenska).

Nisse Porin (1420).
Hans Kröpelin (1421).
Claus nylending (1430).
Olaff Fynne (1433).
Nigels alendinger (1433).
Jönis Fynne (1437).
Her Göstaff Karlsson (1441).
Broder Hans Kyle (1442).
Peder Nigelsson aff Abo (1446).
Lasse Fynne (1459).
Magnus alenninge (1472).
Lasse Fynne (1472).
Bertil Fynne (1472).
Oleff Finne (1482).

Jtem in deme jare miiij(c) lxxxiiij in der grote pestelensige do gaf Hinrik Pederson af Abo & Olef Anderson jewelik iij ore rede penninge & j ore. (Äfven fyra andra gåfvo sin skärf).

6725 Fmu
Förteckning över personer från Finland, vilka intagits som medlemmar i Helga lekamens gillet i Stockholm.

Utplock ur gillets handlingar, i tryck utgivna av I. Collijn som bilagor till Kgl bibliotekets handlingar 1921 och 1923. Det inom <> ställda är i originalet utstruket.

Isti sunt fratres et sorores mortui layci (intill år 1421):
Peter Alenninghe.
Cristina Pädha[r]sdotter.
Filia dominj Nicholai Korka militis, restat 4(or) marchas.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Item nota jsti obligantur conuiuio (1421– ca. 1423):
Item Andreas Inguarson quatuor marchas pro filia dominj Nicholai Koorka.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Item anno Domini mcdxxvij leuata:
Dominus Nicolaus Korke miles j nobil.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Anno Domini mcd 27.
Isti sunt fratres et sorores effecti in extremis:
Item dominus Nicolans Korke miles i nobil soluit.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Anno Domini mcdxxix.
Item domina Cecilia Korkans soluit iiij marcas.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Anno Domini mcdxxx – – – fratres effecti sunt:
Dominus Iohannes Kyla soluerat.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Anno Dominj mcdxxxj – – – – effecti sunt fratres et sorores:
Item Hannus Kröpelin cum vxore, soluerat ij nobulos et 2 marcas.
Item Symon Környngh duas coronas pro nobulo soluit,

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Item anno Dominj mcdxxxiij.
Primo Pædher Flæmyngh cum vxore.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Anno Dominj mcdxxxix leuata.
Item 2 marcas ex parte Johannis Kröpelin.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Anno Dominj mcdxl – – – leuata:
Item marscalcus cum vxore duo[s] nobulos pro introitu.
Item soror marscalci vnum nobulum.
Item Gözstauus Karlson.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Nomina defunctorum (1433–1435):
Item herre Jönis Fynne restat.
Item frv Cecilia, her Niclis Korkas hustrv war.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Hic sequuntur fratres effectj – – – anno mcdl primo. Clerici:
Dominus Petrus Finno capellanus soluit.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Anno vt supra fratres in extremis effecti:
Frw Bänkta herra Erik Axalson hustrv.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Anno Domini mcdlquinto – – – – effecti sunt isti fratres et sorores in extremis:
Item dominus Henricus Matisson miles de Finlandia soluit 4(or) ad comodum conuiuii.
Scriptum feria tercia proxima post dominicam Oculi anno Dominj mcdlvj.
Item Sten Henrikson, foghade i Norrabotn, iiij mark hans ingangir i helgha likama gille, soluit.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Item anno Domini mcdlxix in extremis isti facti sunt fratres:
Item Lasse Korky soluit 4(or) marcas.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Anno Domini mcdlxxi – – – isti effecti sunt fratres:
Knut Posse soluit 4(or) postulatos.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Anno Domini millesimocdlxxii – – – isti effecti sunt fratres:
Item Olaff Finne soluit 4(or)

– – –
Tutkimisiin mjauhi

jbee086

04.01.16, 21:17

Hämeenkyrön nimismies Henric Jacobsson Finno (nuorempi), haud. 14.6.1713, Hämeenkyrö
tai oikeammin hänen 1691 vihitty aviopuoliso Getrud Staffansdotter, haud. 3.2.1742
Getrudin syntymäajaksi olen jossain nähnyt noin 1656, ilman lähdettä.

1) Onko kukaan saanut selville Gertrudin vanhempia?
2) Voiko joissain lähteissä esiintyvä vihkiaika 1691 olla oikein, kun tytär Caisa on syntynyt 16.11.1682? Nimismiehellä ei voinut olla avioton lapsi 9 vuotta?
3) Vai oliko Henricillä aiempi avioliitto?

Kaikki tiedot kiinnostavat tästä Caisan äidin puolen sukutaustasta.

Liisa R

05.01.16, 20:09

Korjataanpa taas ensiksi FINNO eikä Finnå.

Heikki Jaakonpoika Finno oli nimismiehenä useampaan otteeseen lyhyitä aikoja
vuosina 1675, 1678 ja 1679-1681

Tytär Kaisan syntymä mainitaan myös käräjillä 26.-28.9.1683 sivu 1228
Äidin nimi on silloin Kaisa Laurintytär.
Ensimmäisen kerran häntä mainitaan Tapanintyttären nimellä käräjillä
11.-13.9.1689 s.1191

Henrik Finno ilmoittaa olevansa lapsen isä käräjillä 26.-28.9 1683, siis 2 vuotta lapsen syntymän jälkeen. Hänhän ei silloin enää ollut nimismies.

Sitten vielä tuosta Tapanista. Hämeenkyrön rippikirjassa 1674 - 1698 sivulla 58 on luettelo Tuokkolankylän itsellisistä. Siinä mainitaan myös Staffan, vaimo Karin, tytär Margareta ja erikseen viivan ympyröimänä tytär Gertrud. Kukapa muu Tuokkolan kylän Kerttu olisi ansainnut tällaisen kunnian.

Kerttu kuolee Tokoisten kylän Rossalla 1.2 ja on haudattu 13.2. 1742. Haudattujen luettelon mukaan hän on silloin 85-vuotias. Syntynyt siis 1656.

Liisa R

jbee086

05.01.16, 20:28

Suurkiitos näistä tiedoista!

Minä kyllä kirjoitin Finno tekstissäni.
Koko viestiketjun otsikkoa en osaa muuttaa.

Caisa Rossan (os. Finno) geenit kulkeutuvat Ikaalisten Kilvakkalan, Sammin ja Vehuvarpeen kautta Suodenniemelle ja sieltä takaisin Kilvakkalaan.

Liisa R

07.01.16, 19:21

Niinpä, ei se ollut sinun syysi. Otsikko se minua harmitti. Tölväisin väärää henkilöä.
Mutta tuosta Laurintytär Tapanintytär sotkusta vielä.

Varhaisimmassa Kerttu asiassa, jonka olen löytänyt, häntä sanotaan Laurintyttäreksi.(vuosi on 1682.) 1689 häntä sanotaan Tapanintyttäreksi, joka nimitys sitten jatkuu. Kumpi hän todellisuudessa on?
Rippikirjassa 1674 - 1698 s.59 (huom!) on Tuokkolan itsellisiä. Siinä ovat Tapani Antinpoika, vaimo Karin ja tytär Marketta. Alempana sitten tytär Gertrud. Jos tämä on oikea perhe, Tapani on yliviivattu, koska hän on kuollut.
Ratsumies Tapani kuollut 20.11.1681 Tuokkolan kylässä. Tästä tuskin voi tehdä johtopäätöstä asuinpaikasta, sillä kolmella Tuokkolan kylän talolla on ratsumies;Tuokkolalla, Raipalalla ja Naskilla. Ehkäpä tytär Markettaa -Laurintytär/Tapanintytär ja äiti Kaarinia voisi etsiskellä seuraavasta rippikirjasta 1703-1710.
Kaisa Heikintytär Finnolla on paljon jälkeläisiä. Omat juureni alkavat Kaisan pojasta Jaakko Heikinpojasta.

Liisa R

jbee086

08.01.16, 21:10

Turun ja Porin lääninhallitus > Turun ja Porin lääninhallituksen lääninkonttorin arkisto > Sotilasmaakirjat sekä ratsutila-, ruotujako- ja ruoduntasausluettelot > Ehdotus Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin ruotujaoksi (Project indehlingsrulla öfver Åbo och Björneborgs lähns cavallerie regemente) 1699-1699 (Haa:6) (digiarkiston s 132)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12082850

Ruotu n:o 102 Tuokkola (omistaja nimismies Hacks).
Tuokkolan Naski ei ole tämän mukaan erillinen ratsutila vaan Tuokkolan augementti.

Tuokkolan Raipala ei ole lainkaan tässä lähteessä ratsuväkirykmentin ruotutila vuonna 1699. Voi sitä toki olla ollut 1681.

Täten Staffan Andersson on erittäin suurella todennäköisyydellä ollut ratsumies juuri tästä 102 ruodusta (numero voinut muuttua 1680->1699) ja sama joka kuollut 1681 ja erittäin potentiaalinen Kertun isäkandidaatti.

Benedictus

11.04.16, 08:21

Lainaus Hellemaa:
Vuonna 1606 Jören rutiköyhä. Tuolloin tilalla asuu myös jonkun edesmenneen herra Michelin leski. Kukahan tämä herra Michel on ollut? Molemmissa huonekunnissa on kaksi jäsentä. Talonväkeäkin on jonkin verran.(1683:68 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1890213))

Vaikuttaa ilmeiseltä, että kyseessä on Michael Gregorii Stutaeuksen leski.
Muita her Micheleitä ei tuolloin oikein ollut sopivia.

Ritva Laiho laittoin tietoa jossa hän on käsittääkseni löytänyt Dirikkalan taloon liittyvän edesmenneen herra Matsin lesken 1618.

Lainaus Laiho:
Sain yksityisen viestin koskien Turun Dirikkalan talossa asunutta Kyrön kirkkoherran leskeä. Tumpelona en häpeäkseni osaa vastata kuin tällä palstalla.
Maakirjoja muualta kuin Savosta olen tutkinut hyvin satunnaisesti. Vuoden 1589 Maskun voutikunnan maakirjassa on jo 1600-luvun tietoja joten se ainakin osittain sisältää myöhemmin kirjattuja tietoja.
Lähteinäni oli Turun kaupungin Älvsborgin lunnaiden kantoluettelo 1614-1619 (4838a). Vuodesta 1614 vuoteen 1616 mainitaan vain papinleski vailla nimeä, 1617 vanha Kyrön kirkkoherran leski ja 1618 salige herr Matts enka.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1719881
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1719891

Kysymys onkin: onko tuo herra Matsin leski Dirikkalan asujia.

Asian tekeen kiinnostavaksi se, että Dirikkalassa asuu 1606 ilmeisesti Michel Grgorii Stutaeuksen leski. Stutaeuksen isä oli melko varmasti Hämeenkyrön khr Grogorius Michaelis Stuth.

Myöhemmin talossa asuu Kyrön khr leski, josta ei ole nimeä.
- kyse lienee Hämeenkyrön khr Henricus Olain leskestä.

-Toisaalta kyse voisi olla myös Isonkyrön khr Jacobus Geetin leskestä.
Tämän tytär nai jonkun Henricin.

Nyt talossa asuisi myös herra Matsin leski 1618.

Voidaan pohtia, voisiko kyseessä olla Ilmajoen khr Mathias Laurentiin leski Sofia Grelsdotter Stuth, jonka poika oli tuolloin Turun Tuomiokirkon khr ym. Joachim Stutaeus, jonka viimeinen vaimo oli Brita Henriksdotter, Jacobus Geetin tyttärentytär.
-Sofia Grelsdotter olisi siis Michel Stutaeuksen sisar.

Missään ei mielestäni ole mainittu tai kerrottu, milloin tai missä Sofia Stuth olisi kuollut.

Samaa Dirikkalan taloa perii Hämeenkyrön khr Henrik Finno, vaimonsa Valborg Henriksdotterin puolesta.

Benedictus

13.12.16, 23:07

Turun raastupa 1643
Sahl:Johannis Jacobi Finnoniuksen leski Malin Henriksdr (af Proila? och Pemar sochn) pyytelee miehensä perintöjä Turun talosta, jota Henrich Finno (i Kyrö) hallinnut 37 vuotta.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1149083

Palaan tähän ikuisuus ongelmaan Henrik Finnon vaimosta Valborg Henriksdotterista.

Tiedetään, että Henrikin veli Johannes oli nainut Malin Henriksdotterin, joka lienee yllä oleva Grels Mårtenssonin leski StorBreidilästä Paimiosta.

Tuolloin, kuten usein myöhemminkin usein oli tapana naittaa sisaruksia samaan perheeseen.

Olisiko niin, että Malin Henriksdotter StorBreitilästä ja Valborg Henriksdotter, Henrik Finnon vaimo olivat sisaria?

Jos oletetaan että olivat, aukeisiko tätä kautta tietoa heidän alkuperäänsä?

Benedictus

14.12.16, 23:36

Uudessa Genoksessa oli hieno Pekka Hennemaan ja Sirpa Rajalan kirjoitus Henrik Myllärin talosta.

Siinä mainitaan, että Johannes Finnoniuksen, Henrik Finnon veljen, leski Malin Henriksdotter Paimion Breitalasta vaati osuutta talosta edesmenneen miehensä leskenä 1643 eli kun Caspar Ekman haki lahjalle vahvistusta, vaikka oli asunut talossa jo vuosia.
Malin Henriksdotterin mukaan Henrik Finno oli hallinnut taloa jo 37 vuotta eli noin äitinsä kuolemasta alkaen.

Kummallista, että Malin Henriksdotter ei aiemmin ollut vaatinut osuutta talosta, mikä ilmeisesti oli annettu perinnöksi myös Johannekselle, muuten vaateessa ei olisi mitään mieltä.

Milloin Johannes Finnonius oli kuollut ei ole selvillä, mutta koska Breitalassa
1642 mainitaan jo 1642 poika Mårten Grelsson isäntänä ja alla äiti Malin Henriksdotter(tosin voi olla äitipuolikin), voisi Johannes Finnonius olla kuollut jo 1620-luvun alussa.

Vaikuttaisi, että Malinin puoliso,luutnantti Grels Mårtensson on kuollut 1641 aikoihin, eli oliko Malinilla syy kaivella vanhoja, lesken elonsa parantamiseksi.

Toisaalta voisi pohtia, että Jos Malinin sisar oli Henrikin Finnon vaimo Valborg Henriksdotter, olisi vasta talon siirtyminen Henrikin vävylle virallisesti ollut syy ruveta vaatimuksiin. Aiemmin se olisi ollut tavallaan turvassa sisaren ja tämän miehen hallussa.

Malin Henriksdotterin vaatimus viittaa myös siihen, ettei Johannes Finnoniuksella ollut lapsia, koska muuten Malin olisi vedonnut heihin eikä itseensä vaatijana.

Benedictus

15.12.16, 08:19

Johannes Jacobi (K 1624)

Johan Jakobsson
Uskelan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5111) Perttelin kappalainen 1609, mainitaan (her Johan) 1614; Uskelan kirkkoherra 1622.
K Uskela 1624.
P Margareta N.N. hänen 1. avioliitossaan.
Margareta N.N.:n P2 Strandbergin mukaan pappismies Henricus Nicolai

Voisikohan tämä Uskelan khr olla Johannes Finnonius?
Aika ja paikka sopisivat.
Vaimon nimi ei täsmää.

Calonius

04.01.18, 18:26

linkki siihen Finnon talojuttuun 1631, jossa Herra Henrich i Kyro kyselee vaimonsa oikeuksia Dirickalan taloon ja tonttiin gewaldigaren Anders Erichssonilta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11507513

Kiinnostava kysymys: onko tuo Gevaldigare Anders Eriksson sama kuin Taivassalon Kautisen isäntä Anders Eriksson, joka ilmaantuu sinne 1636.
Kautisen Andersin tytär oli Isak Eriksson Alftanuksen vaimo Valborg, toinen Annika Hylkilaxin Måns Larssonin 2. vaimo

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205033

Tähän Anders Erikssoniin törmään aina silloin tällöin. Tietenkään aina ei välttämättä ole kyse samasta henkilöstä. Ehkä joku on jo selvittänyt tätä, mutta en ainakaan löydä tästä henkilöstä mitään tarkempaa kuvausta mistään.

Maskun, Ylä- ja Ala-Satakunnan kihlakuntien sekä Turun, Porin ja Naantalin kaupunkien Älvsborgin lunnaiden tarkastus 1620-1620 (483Bööö)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1722529
Lukeeko aukeaman vasemmalla sivulla (5v) ylhäällä "Commissarien welb. Anders Erichsson till Kanckas"?
Näyttävät jonkinlaisilta kuiteilta, joista nämä vielä liittyvät jotenkin Maskuun. Tämä kyseinen kuitti näyttää päivätyn 10. marraskuuta 1620.

Utdrag ur Åbo domkyrkas räkenskaper (R. Hausen, 1884):
...1622 seuraavien talot mainitaan myös: Erik Mårtensson, Sigfred Kyriele, Nils Eriksson (Dirikal.), Michel Kara, Halle, Anders Eriksson, herr Johan, Jakob Walle, Kanckas huset

Tuo Kankaisten talo mainitaan kai tässä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1698274
16.7.1622 En g. Hustru af Kanckas huset medh små klockor [nårr]

Anders Erikssonin taloa ei näe mainittavan ellei tämä ole se (en osaa kunnolla selvää... ruotsalainen(?) ritari haudataan 28.1.1622 kirkon eteläpuolelle)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1698264

Tällaisen kirjoitin muistiin kirjasta, jossa on kirjoitettu puhtaaksi Turun raastuvanoikeuden tuomiokirjoja:
16.9.1629
Anders Erichsson, landzgewaldiger, kom tilstädes medh och beswerade sigh vthöfuer borgerskapedh om wege redningen …

Turun tuomiokirkon tili 1633-1633 (266)
Jokin lista henkilöistä, jotka ovat maksaneet jotain:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1698481
Neljä sivua nimiä, joista tässä osa:

Wällb:ne herr Åke Tott
M. Isaacus Rothoovius
M. Joachim Stutaeus
Jacob Laarsson
Thomas Horn
? Johan Erichsson Cemnerere?
Erich Johansson
Jacob Erichsson
Thomas Erichsson
Thomas Thomasson
Simon Blom
Lars Palicka
Frantz Ståckman
Anders Erichsson
Jören Bångh
Joannes Nieman
Frantz Tyle
Jören Gullsmedh

Turun tuomiokirkon tilien katkelmia 1634-1634 (266a)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1690038
1634 21/5 Begrofs Anders Erichsson Gewaldiger af Norsidan åån in i kyrckian wedh högh Choren medh 3 ½ ringningh

Haudattiin siis kirkkoon (pääkuorin pohjoispuolelle?) toukokuun 21. päivä 1634.

Henkikirja ja karjaluettelo 1638-1638 (7183a)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13484312
Aninkaisten kortteli 1638:
Sal. Anders Erichssons Enckian

Calonius

04.01.18, 19:20

Vielä tähän liittyen:

Maskun, Ylä- ja Ala-Satakunnan kihlakuntien sekä Turun, Porin ja Naantalin kaupunkien Älvsborgin lunnaiden tarkastus 1620-1620 (483Bööö)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1722529
Lukeeko aukeaman vasemmalla sivulla (5v) ylhäällä "Commissarien welb. Anders Erichsson till Kanckas"?

Näyttävät jonkinlaisilta kuiteilta, joista nämä vielä liittyvät jotenkin Maskuun. Tämä kyseinen kuitti näyttää päivätyn 10. marraskuuta 1620.

Muutama sivu myöhemmin löytyy tällainen kirje:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1722535

"...Jagh Anders Ericksson thill Känkäre (?) ... "

Enpä saa kunnolla selvää. Halikossa ja Loimaalla on ainakin Kankare.

Benedictus

04.01.18, 20:18

Luulisin, että näitä Anders Erikssoneja voi olla kolme kappaletta.

1620 mainittu Comissarien Maskun Kankaisista taitaa olla omansa, Kuka?

Taivassalon Kaustion Anders Eriksson on oma henkilönsä, joka vaikutti 1635 alkaen Kaustiossa.
Kaustion Anderssin tytär oli Isak Eriksson Alftanuksen vaimona, toinen Anna Alftanuksen puolison ombusman Måns Larssonin 2. vaimona Lokalahden Tammistossa. Yksi pojista oli upseeri, joka nai Stierkors suvun tyttären. Lapset osin käyttivät Renner nimeä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205033

Gewalteri Anders Eriksson oli myymässä Turun Dirikkalan taloa, josta seikasta Henrik Finno protestoi.
Anders Eriksson tuntui vaurastuvan kummasti, koska hankki Paraisilta tilan 1629 paikkeilla, jossa mainitaan Tyke sukua.
Caloniuksen kannalta on kiinnostavaa, että Tila siirtyi myöhemmin 1640 Thomas Thomasson Leijonbergin haltuun, joka on sama henkilö, joka osti pormestari Bertil Mårtenssonin talon Johannes Wennolta.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4526736
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5204119

1634 21/5 Begrofs Anders Erichsson Gewaldiger af Norsidan åån in i kyrckian
Tarkoittaako toi, että haudattu Anders Eriksson joen pohjoispuolelta Kirkoon.
Dirikkala sijaitsi juuri vastapäätä Tuomiokirkkoa joen pohjoispuolella.

Voiko tuo Känkare olla Kangaisten kartano?

Benedictus

10.06.18, 21:52

Kesä kertauspohdintaa:

JOS?

Hämeenkyrön khr Gregorius Michaelis Stut k. 1561.
Vaimo mahdollisesti Turun linnan vouti? Didrich Hanssonin tytär.
-tulisiko tuosta Dirikkalan talon nimi?

-miltä ajalta Dirikkala tunnetaan nimellä?

Tytär seuraajan khr Henricus Olain vaimo.
Henricus Olai kuolee 1611, leski 1614 Dirickalan talossa Turussa.

1608 ? Samaisessa Turun Dirikkalan talossa mainitaan her Michaelisin leski.
Her Michaelis sama kuin khr Michael Gregorii Stutaeus. Gregorius Michaelis Stuthin poika.

Henrik Jacobi Finno aviossa 1607 Valborg Henriksdotterin kanssa.
1631 Finno vaatii vaimonsa osuutta Dirikkalan talosta.

Olisikohan Ruotsin valtionarkistoista löydettävissä mitään uutta tietoa?

Pekka Hellemaa

11.06.18, 08:55

Matts Dirikkala mainitaan jo 1549.

Riksarkivetista voisi jotain löytyä, jos vain keksisi, mistä etsiä.

Benedictus

11.06.18, 11:24

Etseimme Hämeenkyrön Osaran Hans Larssonista tietoa viimevuonna.
Hänestä löytyi ratsu ja sotilaslähteistä melkopaljon uutta tietoa, erityisesti saamistaan tiloista.

Mahtaisiko khr Henricus Olaista saada juuri jostain ratsutila tai pappien verovapaus tai sellaisista jutuista tietoa ruotsin arkistoista.

Aiemminkin täällä on tullut esille, että Henricus Olai omisti Käkelän eli Kyröspohjan Sipilan tilan.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=50863928
Kiinnostavaa, että tila on hänen nimissään pitkälle 30-luvulle.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=41149
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=41857

Sipilä siirtyi khr Henricus Finnolle 1646.
Ketkä sitä sitä ennen hallitsivat ei ole selvillä. Olisiko ollut khr Henricus Olain perilliset?

Antti Järvenpää

11.06.18, 19:24

Tuolta voisi lähteä katsomaan läänityksiä. Olen niitä joskus selaillut ja näissä joissakin muistaakseni näkyy myös Suomen papistoa.

https://sok.riksarkivet.se/fritext?Sokord=Återkallade+förläningar+1590&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=True&PageSize=20&page=1&postid=Arkis+e9d1863d-7f5f-4135-b990-aae84df89c1f&tab=post&FacettState=undefined%3ac%7c&s=Balder

Benedictus

29.01.19, 00:18

Tässä uusi ajatelma Henrik Finnon vaimon alkuperästä.

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=305145#post305145

Benedictus

25.01.21, 22:58

Benedictus

26.01.21, 20:57

Voisikohan joku taitava olla niin ystävällinen, että kirjoittaisi tuon käräjäjutun nykykirjaimilla luettavaan muotoon. Minun kyvyilläni en saa tolkkua tuosta jutusta.

Benedictus

01.02.21, 00:30

Kyrön käräjät 12.3.1600
Mickel Larsson Laittilan ja siskontytär Walborg Henrikintyttären välistä perinnönjakoa. Kyse Walborgin äidin Brita Larsintyttären perinnöstä Laitilasta, jotka isoäiti antanut Britalle eli 17 taalerista, jotka Mickelin pojanpoika Henrik Jönsson maksanut omasta pussistaan Walborgille.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1668496
----------------------------------
Palaan tähän ennenkin esillä olleeseen perintöjuttuun.
Olen yrittänyt selvittää jutunjuonta alkuperäisestä teksistä, huonoin tuloksin.

Mielestäni tuossa jutussa on tulkinta virhe tai kirjurin moka.

1. aikajana
Michel Larsson Laitila tuli isännäksi Laitilan nimismiestaloon 1552 eli isänsä Lars Eriksson lienee silloin kuollut.
Koska Michel Larsson jatkoi tilan toimintaa ilman muutoksia, voidaan arvella, että hän oli tuolloin jo aikuinen eli reilusti yli 20-vuotias.
Michel Larsson olisi siten syntynyt noin 1530 paikkeilla.

Isänsä Lars Eriksson lienee siten syntynyt 1500-10 paikkeilla, jotta sopii Michelin isäksi.
Lars Erikssonin isä olisi silloin aikaisintaan syntynyt noin 1480.
Täten myös vaimonsa eli Britan isoäiti olisi syntynyt noin 1480.

2.sukupolvet
Perintöjuttu kertoo, että Brita Larsdotterin ( Michel Laitilan sisar) tytär Walborg Henriksdotter olisi vaatimassa vuonna 1600 Britan isoäidin lupaamaa perintöä eli 17 taaleria Britan perintöosasta Laitilan taloa.

Tuntuu kummalta, että Michel Larsson on jo 1580 maksanut sisarelleen N.Larsdotterille tämän osuuden 8 taaleria.
Tämä sisar oli Huittisten khr Mathias Canuti Tackoun vaimo.

Miksi Valborg Henriksdotter vaatii äitinsä osuutta vasta kun Michel Larsson on kuollut ?
Miten on ajateltavissa ajallisesti, että Valborgin isoäiti olisi syntynyt liki 120 vuotta aiemmin ja hänen tyttärensä osuutta talosta vaaditaan vasta 1600.

3. rahamäärät
Miksi Britan osuus olisi 17 taaleria jos toinen tytär sai 8 taaleria?
----------------------------
Näkisin, että tässä perintöjutussa henkilöt ja nimet ja nimikkeet ovat seonneet.
Perintöjutussa täytyy olla kyse Brita Larsdotterin osuudesta Laitilan talosta, jonka osuuden hän on luvannut tyttärentyttärelleen Valborg Henriksdotterille.

Valborg ei siis ole Britan tytär vaan tyttären N.N.: n tytär.

Onko ollut niin, että Valborg on ollut alaikäinen ja isoäiti Brita on täten varmistanut hänelle perinnönsaannin.

Tämä tulkinta muuttaa täysin kuvion, siitä kuka oli Henrik Finnon vaimo Valborg Henriksdotter, koska silloin ajallisesti Laitilan Britan Valborg sopii täysin ajallisesti Finnon vaimoksi.
Toisaalta Finnon pojan ja Laitilan tyttären avio sopii kuvioon, koska olisivat noin 3 serkut.

Valborg Henriksdotterin isä olisi silloin ilmeisimmin Hämeenkyrön khr Henricus Olai ja tämän mahdollinen 2 vaimo Brita Larsdotterin tytär.

Kuten tiedetään oli Valborg Henriksdotterilla osuus Turun Dirikkalan taloon, jossa 1614 asui Kyrön khr:n leskikin.

Tämä myös selittäisi Henrik Finnon tulon Hämeenkyrön kirkkoherraksi, eli lankonsa jälkeen.

Kuinka hyvin tuo perintöjuttu voidaan tulkita tässä valossa?

Benedictus

03.02.21, 23:20

Benedictus

02.02.24, 11:54

Lainaus:
HEIKKI OLAVINPOIKA her Hendrich Tockoilan lunasti 1556 päivätyöhauet 10 äyrillä, VA 1998 f. 45. Sak tk 1559 Michel her Henrichss sai 40 markan sakon Kalkunmäen Sipin (talo II) tyttären raiskauksesta (Mikko oli herra Henrikin renki ?), kk 1567 her Hen. Ollsson huonot aidat ja sillat. Hämeenkyrön kirkkoherrana oli 1550-luvulla ja vuoteen 1561 Gregorius. Henrik oli ilmeisesti Tuokkolassa jotakin kylänosaa viljellyt kappalainen (ja lukkari). Hän oli ilmeisesti sama Henrik, joka oli kirkkoherrana jo 1561.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=50863998

Onkohan tätä aiemmin huomioitu?
Her Henricus Olai olisi tuon mukaan jo 1556 ollut kappalainen Hämeenkyrössä.
Viljellen Tuokkolassa tilaa.

1602 Tuokkolan Nastia hallitsi her Abraham Henrici, edellisen poika.
1600 Tilalla Anders Henriksson ryttare, olisiko veli.
Tiedetään, että Henricus Olailla oli myös poika Olaus Henrici.
-------------

Valborg Henriksdotter hakee käräjillä 1601 isoäidin hänen äidilleen Brita Larsdotterille lupaamaa 17 taaleria. Jotka Laitilan isäntä Henrik Jönsson hänelle maksaa.

Tässä lienee siis kyseessä Michel Larssonin äidin lupaama rahasumma.
Summa ei liene mitenkään pieni, jos kyseessä on hopeataaleri, koska tuolloin kai 40 taaleria oli keskivertotalon hinta.

On pohdittu kuka tuo Valborg Henriksdotter olisi ollut.

Ylläolevasta Suvannon liitteestä näkyy, että khr Henricus Olai oli jo 1556 Tuokkolassa kappalaisena.
Kyseessä lienee Tuokkolan Nästi, joka periytyi hänen pojalleen Abraham Henricille.

Laitilan tytär Brita Larsdotter lienee syntynyt 1530 luvun alkupuolella, koska veljensä Michel Larsson tuli jo 1553 Laitilan isännäksi.

Tätä ajatellen voisi hyvinkin ajatella että Brita Larsdotter olisi ollut Khr Henricus Olain puoliso.
Huomioiden että sisarensa oli Huittisten khr Mathias Tackoun puoliso.
Tämä ajatus poistaa myös mahdollisuuden, että Valborg Henriksdotter olisi ollut khr Henricus Finnon vaimo, koska olisi syntynyt 1560-70 luvulla.

Finnon vaimo Valborg Henriksdotter taasen lienee syntynyt 1590-luvun alkupuolella.

Ilmeisesti Valborg asui jossain kauempana, koska vasta Michel Larssonin kuoltua alkoi vaatia luvattua osaa.