Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Naisen ikä viime lapsen teossa?
Benedictus
30.07.10, 06:30
En muista onko täällä aiemmin ollut keskustelua aiheesta: Minkä ikäisenä naiset saivat viimeisen lapsensa?
Onko 50 v. raja vai onko jopa 60 v. ikäisiä Saaroja?
Väliin vai tuntuu lasten ikähaitari liiankin suurelta.
Antti Järvenpää
30.07.10, 08:02
Kysymys on hiukan lavea ja jää avoimeksi mitä aikaa tässä haetaan. Toisaalta viimeisen lapsen syntymästä ei lienee tilastoa ja muutenkin se olisi varmaankin aika vaikea kaivaa esiin tilastoaineistosta.
Hiskiistä pystyy kaivamaan esiin synnyttäneiden ikiä, jos äidin ikä on merkitty. Tilastokeskus on myös ainakin itsenäisyyden ajan verran tilastoinut synnyttäneiden äitien ikiä, josta esimerkit alla itsenäisyyden alusta ja vuodelta 2008.
–19 / 2403 / 1409
20–24 / 17268 / 9400
25–29 / 21188 / 18836
30–34 / 17427 / 19046
35–39 / 13752 / 8650
40–44 / 7083 / 2083
45–49 / 981 / 103
50– / 15 / 3
itse joskus laittelin noita ikiä ylös vertailumielessä, ja ainakin Savon puolessa 47 tuntui muodostuvan maagiseksi rajaksi, sillä varsin moni äiti synnytti vielä tuossa iässä kuopuksensa, mutta jostain syystä 48 tai 49 vuotiaita ei enää tahtonut löytyä...
Jens
En muista onko täällä aiemmin ollut keskustelua aiheesta: Minkä ikäisenä naiset saivat viimeisen lapsensa?
Onko 50 v. raja vai onko jopa 60 v. ikäisiä Saaroja?
Väliin vai tuntuu lasten ikähaitari liiankin suurelta.
Tästä on ennenkin ollut juttua, mutta en muista oliko se tällä Suku Forumilla vai jo Suku-postituspalstalla, mutta katsokaa seuraava linkki:
http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-9icz.htm
terv. Maisa Martin
Jos synnyttäjän ikä on kovin korkea (esim. yli 50) kannattaa miettiä sitä mahdollisuutta, että todellinen synnyttäjä olisikin perheen nuori tytär, jolle ei haluttu merkintää aviottomasta lapsesta. Menettely on ollut käytössä (mutu-tuntumaa on) jonkin verran. Asian todentaminen historiakirjoista lienee lähes mahdoton tehtävä. Muistelen jostakin lukeneeni, että tämän päivän Suomessa on vuosittain muutama yli 50 v. synnyttäjä, määrä tullee kasvamaan lääketieteen kehittymisen myötä. Perinteisesti sukupolven ajaksi on katsottu 25 vuotta, tänään kai oikea luku olisi 30.
t. Olavi A.
< Jos synnyttäjän ikä on kovin korkea (esim. yli 50) kannattaa miettiä sitä mahdollisuutta, että todellinen synnyttäjä olisikin perheen nuori tytär, jolle ei haluttu merkintää aviottomasta lapsesta. >
Samaa mieltä, että kannattaa tarkistaa silloin kun äidin ikä on korkea! Itselläni on tällä hetkellä sopivuustarkistuksessa äidin ikärajoina 15-53 vuotta ja rekisterissä kuusi vanhempaa äitiä. Joskus on ilmennyt, että lapsi onkin toisesta avioliitosta tai äiti on ollutkin samanniminen, mutta eri perheestä. Isän ikänä lapsen syntyessä käytän 14-65 vuotta, puolisoitten ikäerona 36 vuotta ja avioitumisikänä 15-65 vuotta sekä kuolinikänä 0-98 vuotta. Näistä hälytyksistä on ollut joskus apua tarkempaan tutkailuun.
Tarkistelemisiin
eeva häkkinen
30.07.10, 12:54
Itselläni on vanhin asiakirjojen mukainen synnytysikä ollut 50 vuotta, saman ikäisen sanoi tuntemani kätilö olleen vanhimman tietämänsä synnyttäjän. Papin merkitä äidin iästä on havaintojeni mukaan ollut samaa tasoa kuin kuolinikämerkintä eli sitä ei kannata käyttää mihinkään ennenkuin ehkä 1800-luvun lopulta lähtien. Julle, sulla on ilmeisesti todennetusti vahhempia äitejä, minkäikäinen on vanhin?
Antti Järvenpää
30.07.10, 13:39
Ihan mielenkiinnosta lisäsin tuohon aikaisempaan taulukkoon ne Jämsäläiset synnyttäjät, joilta löytyy ikämääritys ennen vuotta 1890. Kaikkiaan noita oli 20365 kappaletta. Muut sarakkeet koskevat koko Suomea.
Taulukot ovat yllätävän samanlaisia. Mitään kauhean merkittävää muutosta ei siis ole tapahtunut parinsadan vuoden aikana. Toisaalta tuskin biologiakaan on mihinkään muuttunut.
ikä___1800___1920__2008
….–19___559___2403___1409
20–24__3858__17268___9400
25–24__5305__21188__18836
30–34__4844__17427__19046
35–39__3592__13752___8650
40–44__1900___7083___2083
45–49___285____981____103
50–______19_____15______3
55-60_____2
60-_______1
Yht.__20365__80117__59530
….–19___3%____3%____2%
20–24__19%___22%___16%
25–24__26%___26%___32%
30–34__24%___22%___32%
35–39__18%___17%___15%
40–44___9%____9%____3%
45–49___1%____1%____0%
50–_____0%____0%____0%
55-60___0%____0%____0%
60-_____0%____0%____0%
Benedictus
30.07.10, 15:50
Tuollainen prosentti taulukko on hieno asia.Siitä näkee selkeästi suurinpiirteisen suhdeluvun ikäluokassaan.
Tietenkin virhemarkinaali on laaja ja aineiston keruu ja alueellinen merkitys näkyvät siinä. Se antaa kuitenkin helpon ja kattavan käsityksen, siitä mikä on todellisuus.
Elikä yli neljäkymppiset naiset synnyttävät vielä joitakin pahnanpohjimmaisia eli leivän kraappeita, vai miten tuo hieno raumalais määrite olikaan.
Tuon tilaston mukaan lapsista vielä vajaa 10 % olisi 40-45 vuotiaiden, mutta vain harvoja yli 45 vuotiailla.
Eli käytännössä jos lapsi on yli 50 vuotiaan, niin pitäisi olla selvää varmuutta että on äitinsä lapsi.
Muistelen, että olen nähnyt jossain merkinnän 63 vuotiaasta äidistä. Missä tai milloin ei tule mieleen. Jossain Satakunnassa kuitenkin.
Aina ei ihmetytä äidin ikä; joskus isä tuntuu olleen epäilyttävän iäkäs. Kuten tässä esiäitini Susanna Antintyttären tapauksessa. Hän syntyi syksyllä 1763 Kankaanpäässä:
29.8.1763 3.9.1763 Wihtilj. Kulhua Anders Simonsson Anna Henrichsdr. Susanna
Isä Simo Antinpoika on merkitty rippikirjoihin syntyneeksi 1683, mikä näyttäisi hyvin pitävän kutinsa. Olisi ollut tuolloin 80 vuotias kähvänä...
Jens
Arvo Ylppö muisteli kirjassaan tavanneensa vuonna 1930 55-vuotiaan synnyttäjän, joka oli ammatiltaan kätilö ja oli mennyt lääkäriin luullessaan vatsassaan olevan kasvaimen.
Esim. vuonna 2007 vanhin oli 53-vuotias ja nuorin 12-vuotias.
Tämän vuoden Hymy lehdestä poimittu artikkeli 55-vuotiaasta raskaana olijasta
http://www.hymy.fi/tasta-puhutaan/hah-liisasta-tulee-aiti-55-vuotiaana-suomen-ennatys
Joten yläikäraja näyttää olevan noin 55-vuotta.
Kaisa Kihl
30.07.10, 18:34
Tähän on pakko tarttua, mielenkiintoiseen sanaan 'kähvänä'! Todellakin moni tuntemani 80-kymppinen on hyvinkin 'kähvelä', ehkei tarkoita samaa, mutta voisin niin tulkita. Kähvelä on semmoinen, jolta hommat hoituu.... muistaakseni Chaplin tekaisi lapsia ikämiehenä, useita. Joka tapauksessa, hauska sana tuo 'kähvänä' :)
terv.
Kaisa
Aina ei ihmetytä äidin ikä; joskus isä tuntuu olleen epäilyttävän iäkäs. Kuten tässä esiäitini Susanna Antintyttären tapauksessa. Hän syntyi syksyllä 1763 Kankaanpäässä:
29.8.1763 3.9.1763 Wihtilj. Kulhua Anders Simonsson Anna Henrichsdr. Susanna
Isä Simo Antinpoika on merkitty rippikirjoihin syntyneeksi 1683, mikä näyttäisi hyvin pitävän kutinsa. Olisi ollut tuolloin 80 vuotias kähvänä...
Jens
Aina ei ihmetytä äidin ikä; joskus isä tuntuu olleen epäilyttävän iäkäs.
Jens
Onhan näitä iäkkäitä isiä, kuten Kauhajoella Tarkan vanhaisäntä Johan Larsson.
Toinen (?) avioliitto 24.8.1774, puoliso Marketta Jaakontytär s. 20.2.1738.
Tyttäret Elisabet s. 20.9.1776 ja Justina s. 9.4.1780 Kauhajoella.
Johan Larsson s. 6.1697 rippikirjan mukaan, eli Justinan syntyessä ikä oli n. 83 vuotta.
Iäkäs äiti oli Marketan isän täti Anna Matintytär, joka sai nuorimman lapsensa Valpurin Heikki Erkinpojan kanssa Kauhajoen kastettujen mukaan 22.4.1736. Rippikirjan mukaan Annan syntymäaika oli 5.1684, eli ikää oli Valpurin syntyessä likimain 52 vuotta. Rippikirjamerkinnät tältä ajalta ja aidin ikä kuitenkin jättävät epäilyksen äidin syntymävuodesta, ehkä se olikin 1689? Ei ole perusteita epäillä tässä sitä, että Valpuri olisi ollut jonkun muun kuin Annan lapsi, vaikka äitiä ei kastemerkinnässä mainita.
Kari
Matti Lund
30.07.10, 23:00
Arvo Ylppö muisteli kirjassaan tavanneensa vuonna 1930 55-vuotiaan synnyttäjän, joka oli ammatiltaan kätilö ja oli mennyt lääkäriin luullessaan vatsassaan olevan kasvaimen.
Esim. vuonna 2007 vanhin oli 53-vuotias ja nuorin 12-vuotias.
Tämän vuoden Hymy lehdestä poimittu artikkeli 55-vuotiaasta raskaana olijasta
http://www.hymy.fi/tasta-puhutaan/hah-liisasta-tulee-aiti-55-vuotiaana-suomen-ennatys
Joten yläikäraja näyttää olevan noin 55-vuotta.
Nythän vertailu ei ole reilua, vaan pitäisi pistää jostain sopivasta kohtaa poikki, koska 1900 -luvulla on kehitetty erittäin tehokkaita terapeuttisia lääkeaineita hedelmällisyyden kohottamiseksi.
Ennen kuin varsinaiset täsmälääkkeet hedelmällisyyshoitoa varten on kehitetty, on oletettava, että moniin hoitoihin on kehitetty lääkeaineita, joiden sivuvaikutuksena on voinut olla myös huomattava hedelmällisyysiän kohoaminen.
On myös tehokkaita lääkeaineita, jotka alentavat radikaalisti naisen hedelmällisyysikää. Muistakaa entisen DDR:n mieshormooneilla turboruuvattuja naisvoimailijoita ja naisuimareita, joista monet ovat nyt katkeroituneita, kun heiltä on viety hyväksikäytön kohteina hedelmällisyys. Samoja aineita syötetään sairaaloissa potilaille sukupuolesta riippumatta, koska terapian onnistuminen niin vaatii!
Ei ole enää hedelmällisyyden yläikärajaa, vaan lähinnä on kiinni lääkärien moraalista, minkä ikäisille rohkenee määrätä tehostettua hedelmällisyyshoitoa.
Ehdotan, että vuosi 1900 voitaisiin varovaisesti asettaa yhdeksi rajaksi: vertaillaan ainoastaan ennen sitä tapahtuneita synnytyksiä ja näin asetettaisiin turvaväli, jolla yrittää eliminoida "synnytysdoping" kilpailijoiden välillä. Fair-play kunniaan tälläkin saralla, pyydän.
terv Matti Lund
Nythän vertailu ei ole reilua, vaan pitäisi pistää jostain sopivasta kohtaa poikki, koska 1900 -luvulla on kehitetty erittäin tehokkaita terapeuttisia lääkeaineita hedelmällisyyden kohottamiseksi.
Ennen kuin varsinaiset täsmälääkkeet hedelmällisyyshoitoa varten on kehitetty, on oletettava, että moniin hoitoihin on kehitetty lääkeaineita, joiden sivuvaikutuksena on voinut olla myös huomattava hedelmällisyysiän kohoaminen.
On myös tehokkaita lääkeaineita, jotka alentavat radikaalisti naisen hedelmällisyysikää. Muistakaa entisen DDR:n mieshormooneilla turboruuvattuja naisvoimailijoita ja naisuimareita, joista monet ovat nyt katkeroituneita, kun heiltä on viety hyväksikäytön kohteina hedelmällisyys. Samoja aineita syötetään sairaaloissa potilaille sukupuolesta riippumatta, koska terapian onnistuminen niin vaatii!
Ei ole enää hedelmällisyyden yläikärajaa, vaan lähinnä on kiinni lääkärien moraalista, minkä ikäisille rohkenee määrätä tehostettua hedelmällisyyshoitoa.
Ehdotan, että vuosi 1900 voitaisiin varovaisesti asettaa yhdeksi rajaksi: vertaillaan ainoastaan ennen sitä tapahtuneita synnytyksiä ja näin asetettaisiin turvaväli, jolla yrittää eliminoida "synnytysdoping" kilpailijoiden välillä. Fair-play kunniaan tälläkin saralla, pyydän.
terv Matti Lund
Kyllä hedelmällisyyshoidot kehitettiin kunnolla vasta sotien jälkeen käytännössä 1900-luvun jälkipuoliskolla (ensimmäinen koeputkilapsi Englannissa 1978 ja Suomessa 1984). Koska vuonna 1930 synnyttäjä oli 55-vuotias, niin voi olettaa ettei hän saanut hedelmällisyyshoitoa jos kätilönä toimimista ei ajatella sellaisena (Kätilöopisto taisi valmistua 1878).
Voisiko joku varmentaa tämän Rauman rippikirjan mukaan 57-vuotiaan synnyttäjä Maria Simonsdotterin s. 5.6.1789 Laitila (en löydä Laitilan kastetuista)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rauma/rippikirja_1840-1846_msrk_jk288-289/245.htm
joka näyttää saavan lapsen Raumalla
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2ga33z?fi+0444+kastetut+12817)28.10.1846 28.10.1846 Kolla HeiniläHongisto Trp Gustaf Michelsson Maria Simonsdr 55 Elisabeth
Lisäys: lapsi Carl vielä vielä 60-vuotiaana
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rauma/rippikirja_1847-1853_msrk_jk289-290/275.htm
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2ga27y?fi+0444+kastetut+13010)3.8.1849 5.8.1849 Kolla Heinilä Trp Gustaf Hongisto Maria Samuelsdr 50 Carl
Matti Lund
31.07.10, 15:11
Kyllä hedelmällisyyshoidot kehitettiin kunnolla vasta sotien jälkeen käytännössä 1900-luvun jälkipuoliskolla (ensimmäinen koeputkilapsi Englannissa 1978 ja Suomessa 1984). Koska vuonna 1930 synnyttäjä oli 55-vuotias, niin voi olettaa ettei hän saanut hedelmällisyyshoitoa jos kätilönä toimimista ei ajatella sellaisena (Kätilöopisto taisi valmistua 1878).
Siis en tietystikään ollut "ulalla" näiden tarkoitettujen täsmähedelmällisyyshoitojen alkuajankohdasta, asettaessani vuoden 1900 turvarajaksi.
Arvioin niin sanotun kemikalisoitumisen läpimurron (joka on ollut pitkän aikaa jo vallankumous) näkökulmasta vuoden 1900 riittäväksi turvarajaksi, kun otetaan mukaan mainitsemani kaikenlaiset tahattomat lääkkeelliset mahdollisuudet.
Ajatelkaa esimerkiksi, mitä thalitomidit aiheuttivat 1950 -luvulla. Se oli yksi kemikalisoitumiseen heräämisen virstanpylväs.
Sama koskee hedelmällisyysikää alentavia tai kokonaan hedelmällisyyden tuhoavia lääkkeellisiä hoitomuotoja: näitähän ei ole tarkoituksella käytössä, vaikkakin patologisille raiskaajille jotkut haluaisivat hoidon, jolla seksuaalikyky totaalisesti tapettaisiin, mihin sinänsä löytynee hyvin edullisia lääkkeellisiä pakkohoidollisia keinoja.
Mutta taitaa olla pitkä kuin nälkävuosi se lääkeaineiden luettelo, joilla on todettu olevan hedelmällisyysikää lyhentävä tai hedelmällisyyden tuhoava vaikutus, ja lisäksi huomattavalla osalla lääkehoitoja on sivuvaikutuksenaan seksuaalisen kyvyn tappava vaikutus, mikä vaikuttaa ainakin merkitsevästi korkeassa iässä tapahtuvien synnytysten määrään, koska juuri keski-ikäiset henkilöt ovat taipuvaisia potemaan kroonisesti sellaisia vaivoja, joiden lieventämiseksi he joutuvat absoluuttisesti luopumaan hedelmöittämiseen vaadittavista luonnollisista seksuaalikyvyistä ja -haluista.
Sukututkimus on vakuuttanut minut siitä kehityksestä, että naisten hedelmällisyysikä on kohonnut esimerkiksi 1600 -luvusta muutamalla vuodella, mutta miesten viriilisyysikä on laskenut esimerkiksi 1700 -luvusta monilla vuosilla. Siis keskimäärin, ei jokaisella. Miesten hedelmällisyysikä ei liene kuitenkaan laskenut.
terv Matti Lund
Ihan mielenkiinnosta lisäsin tuohon aikaisempaan taulukkoon ne Jämsäläiset synnyttäjät, joilta löytyy ikämääritys ennen vuotta 1890. Kaikkiaan noita oli 20365 kappaletta. Muut sarakkeet koskevat koko Suomea.
Taulukot ovat yllätävän samanlaisia. Mitään kauhean merkittävää muutosta ei siis ole tapahtunut parinsadan vuoden aikana. Toisaalta tuskin biologiakaan on mihinkään muuttunut.
ikä___1800___1920__2008
….–19___559___2403___1409
20–24__3858__17268___9400
25–24__5305__21188__18836
30–34__4844__17427__19046
35–39__3592__13752___8650
40–44__1900___7083___2083
45–49___285____981____103
50–______19_____15______3
55-60_____2
60-_______1
Yht.__20365__80117__59530
….–19___3%____3%____2%
20–24__19%___22%___16%
25–24__26%___26%___32%
30–34__24%___22%___32%
35–39__18%___17%___15%
40–44___9%____9%____3%
45–49___1%____1%____0%
50–_____0%____0%____0%
55-60___0%____0%____0%
60-_____0%____0%____0%
Tuota prosenttitaulukkoa katsoessa olisi hyödyllinen lisätieto montako synnytystä eri aikoina nainen keskimäärin suoritti. Ja sitä tietoa voisi vielä täydentää tiedolla moniko syntyneistä lapsista eli vähintään 10 vuoden ikään. Esim. yli 35-vuotiaiden ynnytykset ovat vähentyneet selvimmin.
Varhaisempina aikoina meilläkin lapsi oli vanhempiensa 'eläkevakuutus'. Korkean imeväis- ja lapsikuolleisuuden vallitessa oli syytä yrittää lapsen saantia loppuun asti. Tänään ei tätä syytä meillä ole, mutta maapallon väestön suurelle enemmistölle se on sitä vielä pitkään.
Kolmas havainto ketjun muutamista korkeassa iässä äidiksi tulleista on tuossa, mutta leskinaisen avioituessa siihen oli muitakin syitä.
Avioparin suuri ikäero (vanha mies - nuori nainen) jättää ilmaan kysymyksen, että mitä nykyaikainen isyytutkimus noista tapauksista olisi saanut selville. Minua jotenkin huvittaa tämä sukututkijoiden keskuudessa vallitseva kritiikitön luottamus kaikkeen paperille pantuun. Ihmisten raadollisuus ja elämän monimuotoisuus olisi siten uusi ilmiö.
P.S. Yhtä mielenkiintoinen tilasto saattaisi syntyä missä iässä nainen on synnyttänyt ensimmäisen kerran.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.