Mihin Kurkelaan Häckman menikään Haukiputaalla?

[hth]

Hei,

Simon Häckmanin tausta jäi paljastamatta. Mutta mitä on tiedossa perheen alkuajoista Haukiputaalla? En ole juurikaan löytänyt autenttisia merkintöjä.
Milloin muuttivat Haukiputaalle, ja ketä silloin kuului perheeseen? Simon, Gertrud, Johan ja Carin. Mutta oliko myös Anna mukana kuollakseen kohtapuoliin Haukiputaalla?
Mihin Kurkelaan Johan meni vävyksi? Noita Kurkeloita näyttää olevan monia enkä ole löytänyt, mistä on kyse. Ja jos se on kirkonkirjoista löydettävissä, osaako kukaan sanoa, missä se Kurkela konkreettisesti sijaitsi nykyisen katuosoitejärjestelmän mukaan ja mikä siitä mahdollisesti tuli myöhemmin vai onko edelleenkin Kurkela?

Tältä näyttää minun tiedostoissa. Mielelläni otan vastaan korjauksia ja tarkennuksia ja täydennyksiä.


Taulu 1
I Simon Simonsson Häckman, Hägman
s. noin 1706 Suomi, k. 10.2.1755 Haukipudas.
Puoliso: 28.3.1733 Alatornio
Gertrud Johdr/Hansdr Pårhöj, Porhoi, Häckman
s. 1713 Suomi, k. 19.5.1775 Haukipudas.
Lapset:
Johan Häckman, Niskala, s. 20.6.1733 Alatornio. Tauluun 2
Carin Häckman, s. 4.4.1736 Kemi maasrk, k. x.6.1736 Kemi maasrk.
Anna Häckman, s. 20.6.1737 Kemi, k. 14.8.1737 Kemi.
Hans Häckman, s. 9.12.1738 Kemi, k. x.2.1740 Kemi.
Brita Häckman, s. 22.12.1740 Kemi.
Anna Häckman, s. 9.7.1746 Alatornio, k. 1760? Haukipudas?
Charin Häckman, Niskala, s. 1.2.1751 Alatornio. Tauluun 3


Taulu 2 (taulusta 1)
II Johan Häckman, Niskala, Metzävara
s. 20.6.1733 Alatornio, k. 10.4.1791 Haukipudas.
Puoliso: 25.1.1758 Haukipudas
Britha Kurkela, Niskala Metsävara
s. 10.11.1730 Haukipudas, k. 25.12.1816 Haukipudas.


Taulu 3 (taulusta 1)
II Charin Häckman, Niskala, Jungkar, Junkari
s. 1.2.1751 Alatornio, k. 11.11.1821 Ii.
Puoliso: 30.11.1772 Haukipudas
Pehr And:s Wacklin, Jungkar, Jungkari, Junkari, Junckar
s. 7.8.1743 Ii, k. 21.8.1811 Ii.

Yst. terv. hth / Tapio

[tellervoranta]

Hei Tapio :). Alla olevassa linkissä Juhon vaimo Brita Kurkela ja saattaapa alimmaisena olla Anna Simontr Häckman piikana. Johan aloittaa uudistilallinen Kurkelana Simon syntyessä v.1758 ja silloin on katkos Putaan digissä. Seuraava lapsi syntyy jo uudistila Niskalassa ja se linkki kyllä löytyy.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1731-1754_mko1-7/117.htm

[Alapo]

Hei
Tarkkaa muuttoaikaa Haukiputaalle en ainakaan minä ole löytänyt, mutta viimeinen rippimerkintä Alatorniolla on Simolla ja Kertulla 29.9..1753, sekä Johanilla 22.6 samana vuonna.
Simo kuolee Haukiputaalla 10.2..1755, joten väliin jää vajaa puolitoista vuotta.
Kurkelan sijainnin määrittelyn jätän teille Haukipuasta paremmin tunteville.
Niskalassahan perhe on ainakin jo 2.2.1759

Minä lisäisin kyllä mielelläni lapsiin myös Margaretan, joka Alatornion rippikirjassa on merkitty 2-vuotiaaksi nähtävästi 1750. Tai sitten minä en osaa lukea:(!
Linkkihän sinne löytyy tuolta Lapin Häckmanin ketjusta.

[Kerttu Korhonen]

Lainaus Kellon-Haukiputaan kotiseutujulkaisusta (vuodelta 1966); " Kurkelat, vaikka heidät mainitaankin ensimmäisen kerran vasta 1600-luvun alussa(Erkki ja Sipi Kurkela 1631)olivat tulleet jokivarren asukkaiksi luultavasti jo paljon aikaisemmin ;olihan talokin jo ehtinyt jakaantua kahtia ja tiedetäähän Kurkelan isäntien olleen haaksen omistajia, siis vanhimman elinkeinon harjoittajia.Saattaa olla, että Kurkelat ovat tulleet jo 1500-luvun alussa tai ainakin sataluvun loppupuolella."
Kylää on aiemmin nimitetty Kurkelan kyläksi.Kurkelan talo sijaitsee Kiiminkijoen saaressa rautatiestä yläjuoksulle päin. KK

[Kerttu Korhonen]

Annan kohtalosta:
Haukipudas rp 1759-1776 kuva 49
leskiäiti Gerdrut Johdr
tytär Anna Simont s jul 1747 (liekö syntymäaika muutossa muuttunut?)

Iissä vih 09.12.1767:
Jacku Joh Simonp ja Anna Simont Niskanen

Haukipu rp 1759-1776 kuva 175 Koskela
Joh Simonp
Anna Simont s jul 1747.
Oliskohan sama "hukassa oleva " Anna??:confused:
KK

[hth]

Onko tämä Koskelo ollut Onkamon suunnalla, kun on samoilla sivuilla muiden Onkamon tilojen kanssa? Mihinkähän se Koskelo sieltä sitten katoaakaan...

Tälle pariskunnalle syntyi ainakin 10 lasta.

http://hiski.genealogia.fi/hiski/2gfk55

Onko kyseessä Anna Häckman? Ikä sopii, olipa se s sitten 1746 tai 1747. Saattaahan virhe olla Alatorniolla, kun Haukipudas sitkeästi pitelee numeroa 1747. Tosin ainakin Oulussa ja Muhoksella on v 1747 syntynyt Anna Sim:dr, mutta mitkä lie heidän polkunsa sen jälkeen olleet.

Löytyykö vahvistusta??:confused:

[Kerttu Korhonen]

Onko tämä Koskelo ollut Onkamon suunnalla, kun on samoilla sivuilla muiden Onkamon tilojen kanssa? Mihinkähän se Koskelo sieltä sitten katoaakaan...

Tälle pariskunnalle syntyi ainakin 10 lasta.

http://hiski.genealogia.fi/hiski/2gfk55

Onko kyseessä Anna Häckman? Ikä sopii, olipa se s sitten 1746 tai 1747. Saattaahan virhe olla Alatorniolla, kun Haukipudas sitkeästi pitelee numeroa 1747. Tosin ainakin Oulussa ja Muhoksella on v 1747 syntynyt Anna Sim:dr, mutta mitkä lie heidän polkunsa sen jälkeen olleet.

Löytyykö vahvistusta??:confused:

Käsittääkseni Koskela oli Onkamolla.
Koskela l. Koskelo oli autiona v 1790,
Annan mies Joh Simonp Jacku taisi kuolla,sillä nyb leski Anna Simont Koskela solmi uuden avion renki ,leski Jac Henriks Raution (Kiimingistä) kanssa 09.12.1792 Haukiputaalla. Senjäkeen on hämärän peitossa:eek:.KK

[tellervoranta]

Hei Tapio

Olen hakenut kummeja Juho Häcmanin ja Brita Kurkelan lapsille.

23.10.1758 syntyneen Simon kummeina:
Bd Juho Simonpka Haapalahti vaimoineen
Bd Pekka Pekanpka Jämsä ja Heikki Kurkelan vaimo Kaarina Matintr (esiäitini eli Heikin, alkuaan Väänänen, vaimo Kaarina Lappotar)
Nuorimies Tuomas Tuomaanpka ja sisarensa Liisa Tuomaantr Kurkela.

Nämä kummit ovat Kokkosukua Kaarinaa lukuunottamatta.

16.4.1761 syntynyt Juho on jo Niskalassa syntynyt ja kummit sieltä läheltä eli siirtyvät Hanhelaan ja Honkaseen päin.

[hth]

Hei Kerttu, Tellervo ja Alpo

Onpas ikävää, kun Anna katoaa tuolla tavalla. Auttaisikohan, jos laittaisimme hyvävainuisen koiran etsimään... Kiitos teille jokaiselle jo tähänastisista tiedoista.

Minun 60-luvulla haukiputaalaista maantiedettä hahmottaneessa kopassa Kurkeloita oli Kurkelansaaressa, mahdollisesti myös po saaren kohdalla Tenttutien varrella ja Suokkosenperällä. Jämsät, Sipolat ja Vänttilät olivat omillaan joen pohjoispuolella.

Liekö noiden vanhojen talojen/tilojen/mökkien sijainteja merkitty koskaan systemaattisesti mihinkään karttaan...

Jatketaanpa hyvä harrastuksen parissa.

Yst. terv. Tapio

[Jouni Kaleva]

Käsittääkseni Koskela oli Onkamolla.
Koskela l. Koskelo oli autiona v 1790,
Annan mies Joh Simonp Jacku taisi kuolla,sillä nyb leski Anna Simont Koskela solmi uuden avion renki ,leski Jac Henriks Raution (Kiimingistä) kanssa 09.12.1792 Haukiputaalla. Senjäkeen on hämärän peitossa:eek:.KK
Tämä Johan Simonp. Jakku on tuolla Koskelassa saanut synt.ajan 1747.

Tarjolla olisi, että Johan on synt. kuitenkin Iissä 25.9.1739. Tämä Johan nimittäin näkyy kotonaan Iin Pirttitörmän Jakku RK Ii 1760-66 fol. 46. Veli Simon on tuolloin isäntänä. Viimeinen rippimerkintä 10.10.1766, saanut merkinnän "borta". Ei näy enää 1771 alkaen tässä talossa.

Epävarmuutta tähän hieman jää tuon syntymäaikojen eron takia.

[tellervoranta]

Lähetin juuri Tapiolle vanhan kartan, mistä hän voisi hahmottaa tuon Kurkelan. Olen miettynyt, olisiko kysytty talo sijainnut Kurkelansaaressa, jossa käytiin kovat taistelut isonvihan jälkeen ja jossa asui Väänäslähtöisiä Kurkeloita. Jämsän talojahan on nykyään molemmin puolin Kiiminkijokea.

Lisäksi tiedostoissani on sekä Niskaloita että Niskasia eri sukuina.

Kertun mainitseman Jaakko Heikinpoika Raution löysin Kellosta, s.10.11.1759 ja k. 23.5.1828 Rotf., mutta sopivaa Annaa en, mikä sinänsä ei todista mitään. :cool:

[Kerttu Korhonen]

Tämä Johan Simonp. Jakku on tuolla Koskelassa saanut synt.ajan 1747.

Tarjolla olisi, että Johan on synt. kuitenkin Iissä 25.9.1739. Tämä Johan nimittäin näkyy kotonaan Iin Pirttitörmän Jakku RK Ii 1760-66 fol. 46. Veli Simon on tuolloin isäntänä. Viimeinen rippimerkintä 10.10.1766, saanut merkinnän "borta". Ei näy enää 1771 alkaen tässä talossa.

Epävarmuutta tähän hieman jää tuon syntymäaikojen eron takia.
Samaan tulokseen olen tänään tullut ,selatessani rippikirjoja.kk:oo:

[Juha Ojala]

Tervehdys kaikille tasapuolisesti.
Tässä minun versioni Annan kohtalosta

Tämä Johan Simonp. Jakku on tuolla Koskelassa saanut synt.ajan 1747.

Tarjolla olisi, että Johan on synt. kuitenkin Iissä 25.9.1739. Tämä Johan nimittäin näkyy kotonaan Iin Pirttitörmän Jakku RK Ii 1760-66 fol. 46. Veli Simon on tuolloin isäntänä. Viimeinen rippimerkintä 10.10.1766, saanut merkinnän "borta". Ei näy enää 1771 alkaen tässä talossa.

Epävarmuutta tähän hieman jää tuon syntymäaikojen eron takia.

Taulu 1
I. Anna Simontr Häckman (isä Simo Simonpka Häckman, äiti Gertrud Johantr Pörhöj). Syntynyt 9.7.1746 Alatorniolla. Haukiputaan RK:ssa sa.0.7.1747 on väärä.
Kuollut 29.3.1812 Iissä Pirttitörmän kylässä.
Tullut Haukiputaalle Niskalan taloon 1760 Alatorniosta. Anna asuu veljensä Johanin taloudessa Onkamon Niskalan talossa ja häipyy sieltä v. 1766 ehtoollisilla käynti mekinnän mukaan. Iin Pirttitörmällä menee naimisiin Anna Simontr Niskala Johan Simonpka Jackun kanssa 9.12.1767 samaanaikaan Johan häipyy kotoaan Iistä rippikirjassa merkintä "borta", ja samannimiset henkilöt ilmestyy Onkamolle Kåskelon taloon v.1771.
— Puoliso, vihitty 9.12.1767 Iissä, Johannes Simonpka Koskela 2.Kåskelo 1.Jacku. Syntynyt 25.9.1739 Iissä. Haukiputaalla esintyy sa. 1747 joka on väärä. Kuollut 27.3.1801 Iissä Pohjois-Iin kylässä. Tullut Haukiputaalle 1768 Iistä. Näkyy itsellisissä renkinä vaimonsa Anna Simontr kanssa. Rk: 1759-76 s. 267, käyvät ehtoollisella ensimmäisenkerran 26.12.1768. Uudisraivaaja Kåskelo no:47. Muuttanut Kåskelo No:47 talosta koko perhe (pohjois-Iin kylän itsellisiin) noin 1790. Nimi Iissä muuttuu Koskela eli Jackusi Iin RK. 1785-98 kuva 147.
i Simo Matinpka Jacku, * 6.10.1692 Iissä, † 70 vuotiaana 14.3.1763 Iissä, veljensä Jöran Jacun lesken Annan taloon.
ä Chirstin Pekantr, * (laskettu) 1700, † 43 vuotiaana 4.9.1743 Iissä.
II. Lapset:
Simo Johanpka Kåskelo 1.Jacku. Syntynyt 3.8.1768 Haukiputaalla.
Johan Johanpka Kåskelo 1.Jacku. Syntynyt 26.12.1770 Haukiputaalla.
Christina Johantr Kåskelo. Syntynyt 27.9.1773 Haukiputaalla.
Anna Johantr Kåskelo. Syntynyt 20.12.1774 Haukiputaalla.
Kuollut lapsena 15.4.1777 Haukiputaalla.
Britha Johantr Kåskelo. Syntynyt 9.6.1776 Haukiputaalla.
Kuollut lapsena 17.8.1777 Haukiputaalla.
Susanna Johantr Kåskelo. Syntynyt 3.7.1778 Haukiputaalla.
Catharina Johantr Kåskelo. Syntynyt 1.4.1781 Haukiputaalla.
Abraham Johanpka Kåskelo. Syntynyt 26.11.1782 Haukiputaalla. Kuollut 10.11.1808 Iissä. Taulu 2 (http://suku.genealogia.fi/#DES2). — Puoliso Maria Pehrtr Pulkkinen. Syntynyt 13.1.1784.
Maria Johantr Kåskelo. Syntynyt 29.6.1784 Haukiputaalla.
Jacobus Johanpka Kåskelo. Syntynyt 20.7.1786 Haukiputaalla.
Taulu 2
II. Abraham Johanpka Kåskelo (isä Johannes Simonpka Koskela 2.Kåskelo 1.Jacku, taulu 1 (http://suku.genealogia.fi/#DES1), äiti Anna Simontr Häckman). Syntynyt 26.11.1782 Haukiputaalla.
Kuollut 10.11.1808 Iissä.
— Puoliso, vihitty 11.1.1807 Iissä, Maria Pehrtr Pulkkinen. Syntynyt 13.1.1784 Iissä Oijärven kylässä.
III. Lapsi:
Abram Abrampka Jacku 1.Koskela. Syntynyt 11.2.1807 Iissä.



Terveisin Jussi

[tellervoranta]

No niin, Jussi juuri ehti kommentoida perhettä :). Hain kastetiedot seur.

3.8.1768 renki Juho Jakku ja Anna Simontr:n lapsi Simon, jonka kirkossa kastoi Frosterus:
Kummit: Uudistilallinen Juho Simonpka Niskala ja vo Riitta Tuomaantr.
Uudistilallinen Simo Jaakonpka Kärppälä ja vo Riitta Jaakontr.
Nuorimies Simo Tuomaanpka Kurkela.
Piika Kaarina Simontr Häckman.

Tuon Simo Kärppälän tunnistin Simo Jaakonpka Jakuksi, joka vihitään 8.6.1757 Riitta Jaakontr Luukilan kanssa.

Eli näin sitä pyöritään Jakkujen kanssa; Kun meidän talostakin ensin yksi ja sitten toinenkin? leskeydyttyään siirtyi Jakkuun.

[Jouni Kaleva]

Tervehdys kaikille tasapuolisesti.
Tässä minun versioni Annan kohtalosta


Taulu 1
I. Anna Simontr Häckman (isä Simo Simonpka Häckman, äiti Gertrud Johantr Pörhöj). Syntynyt 9.7.1746 Alatorniolla. Haukiputaan RK:ssa sa.0.7.1747 on väärä.
Kuollut 29.3.1812 Iissä Pirttitörmän kylässä.
Tullut Haukiputaalle Niskalan taloon 1760 Alatorniosta. Anna asuu veljensä Johanin taloudessa Onkamon Niskalan talossa ja häipyy sieltä v. 1766 ehtoollisilla käynti mekinnän mukaan. Iin Pirttitörmällä menee naimisiin Anna Simontr Niskala Johan Simonpka Jackun kanssa 9.12.1767 samaanaikaan Johan häipyy kotoaan Iistä rippikirjassa merkintä "borta", ja samannimiset henkilöt ilmestyy Onkamolle Kåskelon taloon v.1771.
— Puoliso, vihitty 9.12.1767 Iissä, Johannes Simonpka Koskela 2.Kåskelo 1.Jacku. Syntynyt 25.9.1739 Iissä. Haukiputaalla esintyy sa. 1747 joka on väärä. Kuollut 27.3.1801 Iissä Pohjois-Iin kylässä.
Terveisin Jussi

Hienoa Jussi!

Sain monta irtonaista langanpäätä solmituksi tästä.
Annan kuolinaika 29.3.1812 sinänsä sopisi, mutta annettu ikä kuollessa 80v 4pv menee reilusti pieleen, kun p.o. n. 65v. Siksi jää taas epäilystä. En myöskään löydä Annaa mistään tuon ajankohdan 1812 rippikirjoista.

Viimeksi löydän Annan tuolta, vuodelta 1804, mutta vain nimenä, ei rippimerkintöjä.

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1799-1805_ik251-252/305.htm

Sitä ennen Anna lapsineen on täällä.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1799-1805_ik251-252/45.htm

Annalla on oik. puolen sarakkeessa merkintä 1805, joka on vaikea tulkita, mutta Iissä usein tämä tässä kohti tarkoittaa kuolinaikaa....

[Juha Ojala]

Terve taas

Tässä pari vinkkiä mistä nääkyy jokunen ryypyllä käynti.

http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6623&pnum=147

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1799-1805_ik251-252/45.htm

Jussi

[Jouni Kaleva]

Terve taas

Tässä pari vinkkiä mistä nääkyy jokunen ryypyllä käynti.

http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6623&pnum=147

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1799-1805_ik251-252/45.htm

Jussi
Juuri näitä samoja sivuja tarkoitin. Mutta entä vv. 1805-1812, kaiketi Annan pitäisi jossakin kirjassa näkyä, jos on totta että 1812 kuollut Anna on juuri tämä henkilö?

[tellervoranta]

Mikä se tämä sokea Anna Simonis on Jakussa? Keskikohta.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1806-1811_ik252/91.htm

[Jouni Kaleva]

Mikä se tämä sokea Anna Simonis on Jakussa? Keskikohta.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1806-1811_ik252/91.htmEi näyttäisi olevan Anna ollenkaan, vaan Stina :)

S. 8.2.1754 Ii, k. 2.7.1811. Kuolinmerkinnässä "blinda pigan rotfatt: Christina Simonsdr Jacku" kuolinsyy rödsot ja ikä 51v3kk4vk2pv (Hiski), mikä ei kunnolla täsmää, sillä oikea ikä oli n. 57v. Näkyy viimeksi RK Ii 1806-1811 s.87 Pirttitörmän Jakussa, jossa veli Simon on isäntänä, hänet on merkitty nimellä Stina Simonis, blind.

[Boris Ström]

Kurkelansaari sijaitsee Kiiminginjoessa noin 10 km Haukiputaalta itään päin.
Boris Ström

[tellervoranta]

Entäs tässä. Anna Simonis ensimmäisenä.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1806-1811_ik252/182.htm

[Jouni Kaleva]

Entäs tässä. Anna Simonis ensimmäisenä.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1806-1811_ik252/182.htm
No tässä se kaivattu! Nyt minäkin uskon, että juuri tämä Anna kuoli 1812, vaikka kuolinikä on merkattu reippaasti pieleen.

[Juha Ojala]

Huom! Jouni ym.

Onko tämä?
Simon Johanpka Niskala 1.Metzävara. Syntynyt 27.01.1769 Haukiputaalla.
Sama henkilö kuin liittessä oleva Simo Hoikman s.1767

http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6623&pnum=147

Jussi

[Jouni Kaleva]

I. Anna Simontr Häckman (isä Simo Simonpka Häckman, äiti Gertrud Johantr Pörhöj). Syntynyt 9.7.1746 Alatorniolla. Haukiputaan RK:ssa sa.0.7.1747 on väärä.
Kuollut 29.3.1812 Iissä Pirttitörmän kylässä.
Tullut Haukiputaalle Niskalan taloon 1760 Alatorniosta. Anna asuu veljensä Johanin taloudessa Onkamon Niskalan talossa ja häipyy sieltä v. 1766 ehtoollisilla käynti mekinnän mukaan. Iin Pirttitörmällä menee naimisiin Anna Simontr Niskala Johan Simonpka Jackun kanssa 9.12.1767 samaanaikaan Johan häipyy kotoaan Iistä rippikirjassa merkintä "borta", ja samannimiset henkilöt ilmestyy Onkamolle Kåskelon taloon v.1771.
— Puoliso, vihitty 9.12.1767 Iissä, Johannes Simonpka Koskela 2.Kåskelo 1.Jacku. Syntynyt 25.9.1739 Iissä. Haukiputaalla esintyy sa. 1747 joka on väärä. Kuollut 27.3.1801 Iissä Pohjois-Iin kylässä. Tullut Haukiputaalle 1768 Iistä. Näkyy itsellisissä renkinä vaimonsa Anna Simontr kanssa. Rk: 1759-76 s. 267, käyvät ehtoollisella ensimmäisenkerran 26.12.1768. Uudisraivaaja Kåskelo no:47. Muuttanut Kåskelo No:47 talosta koko perhe (pohjois-Iin kylän itsellisiin) noin 1790. Nimi Iissä muuttuu Koskela eli Jackusi Iin RK. 1785-98 kuva 147.
i Simo Matinpka Jacku, * 6.10.1692 Iissä, † 70 vuotiaana 14.3.1763 Iissä, veljensä Jöran Jacun lesken Annan taloon.
ä Chirstin Pekantr, * (laskettu) 1700, † 43 vuotiaana 4.9.1743 Iissä.
II. Lapset:
Simo Johanpka Kåskelo 1.Jacku. Syntynyt 3.8.1768 Haukiputaalla.

Terveisin Jussi

Sain Forumin lukijalta vihjeen, joka taas avasi yhden solmun ajatuksissani, kiitos vinkin antajalle, joka haluaa pysyä nimettömänä julkisuudessa!

Eräs sotilas Simon Johansson Hockman, jonka juuret ovat olleet minulta hukassa, vihitään Iissä 1791 Brita Heikintr. Tohilan kanssa. Pari näkyy RK Ii 1792-98 p. 172, täällä
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1785-1798_ik251/147.htm

Simolla synt.aika 1767. Mukaan liitetty (ylempää samalta sivulta) Brita leskiäiti Charin Tohila. Pari riviä alempana alkaen 1792 Joh. Koskela ja vaimo Anna Simontytär. Käsialasta nähdään, että Simon Hockman ja Joh. Koskela perheineen on kirjattu yhdellä kertaa. Joh. Koskelan edessä "dess styf" joka siis viittaisi, että Johan Koskela olisi Simon Hockmanin isäpuoli. Kuitenkin tämä merkintä on yliviivattu, ilmeisesti siksi, että Johan on Simon isä eikä isäpuoli.

Perheyhteys vielä vahvistuu RK Ii 1799-1804 p. 38, http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1799-1805_ik251-252/45.htm

jossa sotilas Simon Hockmanin perheen jälkeen kirjautuu Simon leskeksi jäänyt äiti Anna Simontytär Kåskela l. Jacku sekä Simon veljet Abraham ja Johan.

Siis Anna Häckmanin pojasta tuli ruotusotilas Simon Hockman. Ja tämän Simon jälkeläisiä on olemassa runsain mitoin.

[Juha Ojala]

Kiitos tiedoista Jounille.

Tulin itse samaan tulokseen arvasin että Jounilla saa tähä varmistuksen.

Jussi.

[tellervoranta]

Minun mielestä Juha ja Jouni puhuvat eri henkilöstä. Juha kysyy 27.1.1769 syntynyttä Juho Niskalan 1 Metzävaran (Häckman) ja Riitta Tuomaantr Kurkelan 6. syntynyttä lasta Simoa. Minulla erilainen tieto jatkosta.

Huom! Jouni ym.

Onko tämä?
Simon Johanpka Niskala 1.Metzävara. Syntynyt 27.01.1769 Haukiputaalla.
Sama henkilö kuin liittessä oleva Simo Hoikman s.1767

http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6623&pnum=147

Jussi

[Jouni Kaleva]

Minun mielestä Juha ja Jouni puhuvat eri henkilöstä. Juha kysyy 27.1.1769 syntynyttä Juho Niskalan 1 Metzävaran (Häckman) ja Riitta Tuomaantr Kurkelan 6. syntynyttä lasta Simoa. Minulla erilainen tieto jatkosta.
Niin ovat eri henkilöt. Tuosta metzävarasta en minä tiedä yhtään mitään :rolleyes:

[Juha Ojala]

Juu sori vaan liitin hössäkässä väärän Simon esille

Simo Johanpka Kåskelo 1.Jacku. Syntynyt 03.08.1768 Haukiputaalla

tätä juuri tarkoitin, oli se edellinen kuitenkin samaa sukua.

Terv. Jussi

[hth]

Onkohan yhteenvetoni tähän saakka oikein?
Paljon tuntuu tavaraa löytyvän...


Taulu 1
I Anna Simonsdr Häckman, Niskanen, Jacku, Kåskelo, Jacku
s. 9.7.1746 Alatornio, k. 29.3.1812 Ii.
Puoliso: 9.12.1767 Ii
Johan Simonsson Jacku, Kåskelo, Jacku, Koskinen
Uudisraivaaja, itsellinen, s. 25.9.1739 Ii, k. 27.3.1801 Ii.
Lapset:
Simon Jacku, Kåskelo, s. 3.8.1768 Haukipudas. Tauluun 2
Johan Jacku, s. 26.12.1770 Haukipudas.
Christina Stina Kåskelo, s. 27.9.1773 Haukipudas. Tauluun 3
Anna Kåskelo, s. 20.12.1774 Haukipudas, k. 15.4.1777 Haukipudas.
Britha Kåskelo, s. 9.6.1776 Haukipudas, k. 17.8.1777 Haukipudas.
Susanna Kåskelo, Jacku, s. 3.7.1778 Haukipudas.
Catharina Kåskelo, s. 1.4.1781 Haukipudas.
Abraham Kåskelo, s. 26.11.1782 Haukipudas. Tauluun 4
Maria Kåskelo, Jacku, s. 29.6.1784 Haukipudas, k. 17.6.1803 Ii.
Jacobus Kåskelo, s. 20.7.1786 Haukipudas.

Muutosta Iihin 1791
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9834&pnum=49

Anna + pojat Abram ja Jacob
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6630&pnum=45


Taulu 2 (taulusta 1)
II Simon Johansson Jacku, Kåskelo, Häckman, Ho(i)kman
Sotilas, s. 3.8.1768 Haukipudas, k. välillä 1806-1812.
Puoliso: 8.12.1791 Ii
Brita Henriksdr Tohila, Häckman, Ho(i)kman
Sotilaan vaimo, s. 17.4.1769.
Lapset:
Anna Häckman, Ho(i)kman, s. 20.7.1792 Ii.
Johan Häckman, Ho(i)kman, s. 20.4.1794 Ii.
Henric Häckman, Ho(i)kman, s. 21.12.1798 Ii.
Simon Häckman, Ho(i)kman, s. noin 1800 Ii.
Carin Häckman, Ho(i)kman, s. 8.7.1801 Ii.
Jacob Häckman, Ho(i)kman, s. 30.12.1803 Ii.
Abraham Häckman, Ho(i)kman, s. 23.3.1807 Ii, k. 11.3.1808 Ii.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6635&pnum=154

file:///C:/DOCUME%7E1/HCABB%7E1.TAP/LOCALS%7E1/Temp/msohtml1/01/clip_image001.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2gj5ig?fi+0110+vihityt+904) 8.12.1791 Nor Ijå Hockman sold Simon Johansson p Britha Henrdr Tohila

1812-1818 Brita leski – mihin sotilas katoaa??
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6637&pnum=145



Taulu 3 (taulusta 1)
II Christina Stina Johansdr Kåskelo, Björn
Sotilaan vaimo, s. 27.9.1773 Haukipudas, k. 12.4.1847 Ii.
Puoliso:
Erik Mattson Björn
Sotilas, s. 20.1.1773, k. välillä 1807-1812.
Lapset:
Johan Björn, s. noin 1800 Ii.
Brita Björn, s. 4.12.1803 Ii, k. 12.12.1803 Ii.
Christina Björn, s. 6.12.1805 Ii, k. 27.12.1812 Ii.
Erik Björn, s. 10.4.1807 Ii.

1785-1798 Stina äitinsä matkassa?
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1785-1798_ik251/147.htm
file:///C:/DOCUME%7E1/HCABB%7E1.TAP/LOCALS%7E1/Temp/msohtml1/01/clip_image001.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2gj5ig?fi+0110+haudatut+6697)12.4.1847 28.4.1847 N. Ijå Sold. e:an Stina Joh.dr. Björn ålderd. 73 6 15

Sotilas Björnin kohtalo?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6635&pnum=156

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6630&pnum=90




Taulu 4 (taulusta 1)
II Abraham Johansson Kåskelo, Jacku
s. 26.11.1782 Haukipudas, k. 10.11.1808 Ii.
Puoliso: 11.1.1807 Ii
Maria Pehrsdr Pulkkinen, Jacku
s. 13.1.1784 Ii.
Lapset:
Abram Jacku, s. 11.2.1807 Ii. Tauluun 5


Taulu 5 (taulusta 4)
III Abram Abrahamsson Jacku
s. 11.2.1807 Ii.
Puoliso: 10.12.1831 Ii
Elisabet Jacobsdr Turdinen, Jacku
s. 10.12.1796 Ii.
Lapset:
Maria Jacku, s. 19.8.1832 Ii.
Jacob Jacku, s. 17.6.1836 Ii, k. 1.10.1837 Ii.
Matts Jacku, s. 10.11.1838 Ii.

[Juha Ojala]

Tässä se viimeinenkin Häckmanni
Taulu 1
I. Britha Simontr Häckman (isä Simo Simonpka Häckman, äiti Gertrud Johantr Pörhöj). Syntynyt 22.12.1740 Kemissä. Haukiputaan rippikirjassa esiintyy sa. 24.12.1742 joka on väärä.
Kuollut 31.3.1789 Haukiputaalla.
Tullut Haukiputaalle noin 1754. Britha näkyy Haukiputaalla ensimmäisen kerran Rk:1731-54 s.303 ja 1759-64 s.173 Jacob Simppulan piikana vuoteen 1762 asti.
— Puoliso, vihitty 17.11.1762 Haukiputaalla, Matti Matinpka Sonninen 1.Meriläinen. Syntynyt 26.2.1739 Haukiputaalla. Kuollut 28.4.1809 Haukiputaalla. Isäntä Meriläinen-Sonninen no:49.
i Matti Johanpka Meriläinen, * 21.12.1710, † 60 vuotiaana 15.10.1770 Haukiputaalla, meriläinen no:28.
ä Anna Mikontr Kipinä, * 15.12.1710, † 22.4.1754 Haukiputaalla.
II. Lapset:
Simo Matinpka Meriläinen. Syntynyt 6.9.1763 Haukiputaalla.
— Puoliso, vihitty 13.2.1791 Alatorniolla, Ghristina Eriktr Långström. Syntynyt 1763. Näkyy Alatornion rippikirjassa 1780-87 kuva 90 Wånumin kylässä.
Anna Matintr Meriläinen. Syntynyt 18.12.1764 Haukiputaalla Onkamon kylässä.
Kuollut 4.5.1809 Haukiputaalla.
— Puoliso, vihitty 17.5.1787 Haukiputaalla, Johan Pekanpka Nevala 1.Itälahti. Syntynyt 1755.
Kuollut 29.11.1818 Haukiputaalla.
Tullut Kuusamosta.
Mäkitupalainen.
Muuttanut perheineen Haukiputaalta 1803 Liminkaan.
Tullut perheineen takaisin Haukiputaalle 28.10.1805 Limingasta.
Matti Matinpka Meriläinen. Syntynyt 20.9.1766 Haukiputaalla.
Kuollut 14.4.1809 Haukiputaalla.
Isäntä Meriläinen Sonninen no:49.
— Puoliso, vihitty 4.2.1794 Haukiputaalla, Kharin Henriktr Myllymäki. Syntynyt 24.12.1765 Haukiputaalla.
Kuollut 19.12.1846 Haukiputaalla.

i Heikki Heikinpka Myllymäki 1.Håkana, * 21.2.1740 Haukiputaalla, † 21.11.1813 Haukiputaalla, .
ä Anna Henriktr Haapaniemi, * 15.1.1742 Haukiputaalla, † 2.12.1792 Haukiputaalla.
Charin Matintr Meriläinen. Syntynyt 28.1.1768 Haukiputaalla.
Kuollut 14.4.1809 Iissä.
— Puoliso, vihitty 28.1.1796 Haukiputaalla, Erikus Hanspka Ellala 1.Poikila. Syntynyt 25.8.1759 Kemissä.
Kuollut 8.2.1809 Iissä.

i Hans Mikonpka Ellala 3.Cauppila 2.Poikila 1.Ruonaniemi, * 20.2.1731 Kemissä, † 18.4.1789 Iissä.
ä Lisa Eriktr Attun, * 18.11.1733 Kemissä.
Brita Matintr Meriläinen. Syntynyt 25.4.1769 Haukiputaalla.
Kuollut 6.4.1809 Haukiputaalla.
Johan Matinpka Meriläinen. Syntynyt 23.5.1770 Haukiputaalla.
Torppari Himolan torpassa/Seutuvahti jälkeen 1820.
— 1. Puoliso, vihitty 4.10.1795 Haukiputaalla, Margareta Zacristr Kurkela. Syntynyt 11.2.1776 Haukiputaalla.
Kuollut 28.1.1809 Haukiputaalla.
— 2. Puoliso, vihitty 12.1.1810 Haukiputaalla, Liisa Pehrstr Jacku. Syntynyt 1780.
Kuollut 29.6.1840 Haukiputaalla.

i Pehr Simonpka Jacku, * 23.7.1746 Iissä, † 20.6.1805 Iissä, .
ä Elisabeth Matintr Hångala, * 24.1.1740 Kiimingissä, † 21.2.1810 Iissä, kolhemainen.
Hans Matinpka Meriläinen eli Sonninen. Syntynyt 20.3.1772 Haukiputaalla.
— 1. Puoliso, Brita Mikontr. Syntynyt 7.2.1764.
Kuollut 14.4.1809 Haukiputaalla.
— 2. Puoliso, vihitty 12.1.1810 Haukiputaalla, Maria Matintr Jämsä. Syntynyt 21.5.1789 Haukiputaalla.

i Matti Jacobpka Jämsä, * 7.4.1763 Haukiputaalla.
ä Anna Greta Jacobtr Huslander, * 0.7.1765 Alatorniolla.
Margatha Matintr Meriläinen. Syntynyt 15.3.1774 Haukiputaalla.
Kuollut lapsena 26.10.1779 Haukiputaalla.
Saara Matintr Meriläinen eli Sonninen. Syntynyt 8.11.1775 Haukiputaalla.
Kuollut Rintapistokseen 3.5.1810 Haukiputaalla.
Muuttanut Haukiputaalta 1794.
Tullut Haukiputaalle 1799.
— Puoliso, vihitty 5.10.1802 Haukiputaalla, Mikko Eliaksenpka Kaan 1.Macolin. Syntynyt 25.7.1778 Iissä.
Kuollut 28.7.1848 Haukiputaalla.
Sotilas / Irtolaismies.
Muutti 1830 Iihin.
Rippikirjassa maininta välillä 1820 - 1826. "liderlig och lösdrifva"= irstas ja irtolainen.

i Elias Abrampka Macolin, * 1736, † 21.8.1792 Iissä, .
ä Britha Mikontr Koppelo, * 7.2.1754 Iissä.
Maria Matintr Meriläinen. Syntynyt 13.8.1779 Haukiputaalla.
Kuollut 10.10.1845 Haukiputaalla.
Muuttanut Haukiputaalta ? 1799.
— Puoliso, vihitty 16.11.1823 Iissä, Johan Abrampka Pori. Syntynyt 2.3.1802 Iissä.
Kuollut 29.12.1833 Haukiputaalla.
Tullut Haukiputaalle 1831 Oulusta.
Erik Matinpka Meriläinen. Syntynyt 30.5.1783 Haukiputaalla.
Kuollut Lapsena 29.11.1809 Haukiputaalla.
Muuttanut 1800 Iihin.

http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6236&pnum=151

http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6258&pnum=90

http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6258&pnum=44

Jussi

[Jouni Kaleva]

Taulu 2 (taulusta 1)
II Simon Johansson Jacku, Kåskelo, Häckman, Ho(i)kman
Sotilas, s. 3.8.1768 Haukipudas, k. välillä 1806-1812.
Puoliso: 8.12.1791 Ii
Brita Henriksdr Tohila, Häckman, Ho(i)kman
Sotilaan vaimo, s. 17.4.1769.
Lapset:
Anna Häckman, Ho(i)kman, s. 20.7.1792 Ii.
Johan Häckman, Ho(i)kman, s. 20.4.1794 Ii.
Henric Häckman, Ho(i)kman, s. 21.12.1798 Ii.
Simon Häckman, Ho(i)kman, s. noin 1800 Ii.
Carin Häckman, Ho(i)kman, s. 8.7.1801 Ii.
Jacob Häckman, Ho(i)kman, s. 30.12.1803 Ii.
Abraham Häckman, Ho(i)kman, s. 23.3.1807 Ii, k. 11.3.1808 Ii.


Korostaisin, että nimi on Hockman (Håckman), ei Hoikman. Simolle tuli nimi Hockman Iissä ruotunimenä, se oli käytössä siellä jo häntä ennen. On puhdas sattuma, että Simon äiti oli sukuaan Häckman Torniosta.
Simolle en löytänyt selvää kuolinaikaa. Lienee kuollut Suomen sodassa 1808-09. Viimeinen rippimerkintä vuoden 1808 lopulla, mutta päiväys epäselvä. Vaimo merkitty leskeksi ainakin jo 1812 alkaen.

Brita-vaimo oli kuollessaan ruotuköyhä sotilaan leski. Kovin hyvin ei mennyt Simon lapsillakaan. En ole kaikkia loppuun asti seurannut, mutta tässä jotakin:

Anna Simontr. Hockman, syntynyt 20. heinäkuuta 1792, Ii, Pohjois-Ii. RK Ii 1812-19: "...med wenerisk sjukdom"
Juho Simonpk. Hockman, syntynyt 20. huhtikuuta 1794. RK Ii 1831-37 Rörliga personer "Nästan blind 1832"
Simo Simonpk. Hockman, syntynyt 20. elokuuta 1796, Ii,Pohjois-Ii. RK Ii 1831-37: "sjuklig, mindrewettig".
Heikki Simonpk. Hockman, syntynyt 21. joulukuuta 1798, Ii, Pohjois-Ii, kuollut 22. syyskuuta 1838, Ii (ikä kuollessa 39 vuotta vanha). Mainittu RK Ii 1812-19 sokeaksi. Kuollut ruotuköyhänä slaagiin (halvaukseen).
Karin Simontr. Hockman, syntynyt 8. heinäkuuta 1801, Ii,Pohjois-Ii.
Synnyttänyt aviottoman kuolleena syntyneen lapsen 1839.
Jaakko Simonpk. Hockman, syntynyt 30. joulukuuta 1803, kuollut 20. marraskuuta 1872, Ii (ikä kuollessa 68 vuotta vanha).
Puoliso 15. marraskuuta 1828, Ii, Karin Heikintr. Veijola, syntynyt 30. huhtikuuta 1798, Ii, kuollut 19. elokuuta 1880, Ii (ikä kuollessa 82 vuotta vanha). Vanginkuljettaja 1834 poikansa Jaakon kastemerkinnässä. Päätyy Etelä-Iin Ellalan no 12 isännäksi 1841. Jaakko on siis sisarussarjasta ainoa, joka pääsee elämässä hieman vihreämmälle oksalle. Hänen jälkeläisiään on runsaasti.
Abraham Simonpk. Hockman, syntynyt 23. maaliskuuta 1807, Ii, kuollut 11. maaliskuuta 1808, Ii (ikä kuollessa 11 kuukautta).

[Jouni Kaleva]

Hans Matinpka Meriläinen eli Sonninen. Syntynyt 20.3.1772 Haukiputaalla.
— 1. Puoliso, Brita Mikontr. Syntynyt 7.2.1764.
Kuollut 14.4.1809 Haukiputaalla.
— 2. Puoliso, vihitty 12.1.1810 Haukiputaalla, Maria Matintr Jämsä. Syntynyt 21.5.1789 Haukiputaalla.

i Matti Jacobpka Jämsä, * 7.4.1763 Haukiputaalla.
ä Anna Greta Jacobtr Huslander, * 0.7.1765 Alatorniolla.
Margatha Matintr Meriläinen. Syntynyt 15.3.1774 Haukiputaalla.
Kuollut lapsena 26.10.1779 Haukiputaalla.
Saara Matintr Meriläinen eli Sonninen. Syntynyt 8.11.1775 Haukiputaalla.
Kuollut Rintapistokseen 3.5.1810 Haukiputaalla.
Muuttanut Haukiputaalta 1794.
Tullut Haukiputaalle 1799.
— Puoliso, vihitty 5.10.1802 Haukiputaalla, Mikko Eliaksenpka Kaan 1.Macolin. Syntynyt 25.7.1778 Iissä.
Kuollut 28.7.1848 Haukiputaalla.
Sotilas / Irtolaismies.
Muutti 1830 Iihin.
Rippikirjassa maininta välillä 1820 - 1826. "liderlig och lösdrifva"= irstas ja irtolainen.

i Elias Abrampka Macolin, * 1736, † 21.8.1792 Iissä, .
ä Britha Mikontr Koppelo, * 7.2.1754 Iissä.

Jussi
Taas tuli paljon lisätietoa, joilla sain sidottua Meriläisiäni toisiinsa, kiitos!!

Tuossa Hansin 1. puoliso Brita Mikontytär on oikeasti sama kuin tässä viimeiseksi jättämäni Britha Mikontr Koppelo, * 7.2.1754 Iissä.
Brita on siis iiläisen sotilaan Elias Makolinin leski. Tästä nähdään, että hänen poikansa Mikko sitten nai Britan toisen miehen Hansin sisaren Saaran. Siis isäpuolensa sisaren, olisiko se niinkuin tätipuoli :)

[Jouni Kaleva]

Brita on siis iiläisen sotilaan Elias Makolinin leski.
Korjaan. Elias oli torppari Iissä. Hänen isänsä Abraham oli ruotusotilas.

[tellervoranta]

Hei :). Minä tässä vähän fundeeraan, miksi Honkasen Liisan kuoleman perään on laitettu kolhemainen. Siis olihan hän Kolehmaisessa kuten sisarensakin, mutta yhteyttä Kanniainen/Jaaran ei ole voitu todentaa.

Johan Matinpka Meriläinen. Syntynyt 23.5.1770 Haukiputaalla.
Torppari Himolan torpassa/Seutuvahti jälkeen 1820.
— 1. Puoliso, vihitty 4.10.1795 Haukiputaalla, Margareta Zacristr Kurkela. Syntynyt 11.2.1776 Haukiputaalla.
Kuollut 28.1.1809 Haukiputaalla.
— 2. Puoliso, vihitty 12.1.1810 Haukiputaalla, Liisa Pehrstr Jacku. Syntynyt 1780.
Kuollut 29.6.1840 Haukiputaalla.

i Pehr Simonpka Jacku, * 23.7.1746 Iissä, † 20.6.1805 Iissä, .
ä Elisabeth Matintr Hångala, * 24.1.1740 Kiimingissä, † 21.2.1810 Iissä, kolhemainen.

Tämän Liisan eli Elisabetin lapset olen hakenut taas kerran ja pojan liittänyt uudistila Putahansuuhun vaan en kyllä digistä löytänyt vahvistusta. Liisanhan sanotaan kuolleen Putahansuun leskenä. Mikä on pielessä :confused:

[Jouni Kaleva]

Hei :). Minä tässä vähän fundeeraan, miksi Honkasen Liisan kuoleman perään on laitettu kolhemainen. Siis olihan hän Kolehmaisessa kuten sisarensakin, mutta yhteyttä Kanniainen/Jaaran ei ole voitu todentaa.

Johan Matinpka Meriläinen. Syntynyt 23.5.1770 Haukiputaalla.
Torppari Himolan torpassa/Seutuvahti jälkeen 1820.
— 1. Puoliso, vihitty 4.10.1795 Haukiputaalla, Margareta Zacristr Kurkela. Syntynyt 11.2.1776 Haukiputaalla.
Kuollut 28.1.1809 Haukiputaalla.
— 2. Puoliso, vihitty 12.1.1810 Haukiputaalla, Liisa Pehrstr Jacku. Syntynyt 1780.
Kuollut 29.6.1840 Haukiputaalla.

i Pehr Simonpka Jacku, * 23.7.1746 Iissä, † 20.6.1805 Iissä, .
ä Elisabeth Matintr Hångala, * 24.1.1740 Kiimingissä, † 21.2.1810 Iissä, kolhemainen.

Tämän Liisan eli Elisabetin lapset olen hakenut taas kerran ja pojan liittänyt uudistila Putahansuuhun vaan en kyllä digistä löytänyt vahvistusta. Liisanhan sanotaan kuolleen Putahansuun leskenä. Mikä on pielessä :confused:
Liisa Matintr. Honkala kuolee 21.2.1810 Iissä nimellä Putahansuu. Tämä varmistuu tästä kuvasta:
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6635&pnum=91

Siinä Pekka-poika s. 1774 perheensä ja leskiäitinsä kanssa muuttanut Putahansuuhun. Tämä yliviivattu ja muutettu Haukiputaaksi.

Tuo Liisa Pekantr. Jakku s. 1780 ei siis ole lainkaan Pekka Jakun tytär, vaan miniä. Hän on s. 1.9.1780 H-putaalla ja vih. 17.4.1803 Simo Pekanpk. Jakun kanssa.

Jäikö tämä Liisa sitten H-putaalla leskeksi ja nai sen Meriläisen pojan?

[Jouni Kaleva]

Tuo Liisa Pekantr. Jakku s. 1780 ei siis ole lainkaan Pekka Jakun tytär, vaan miniä. Hän on s. 1.9.1780 H-putaalla ja vih. 17.4.1803 Simo Pekanpk. Jakun kanssa.

Korjaan: Pekka Simonpk. Jakulla ja Liisa Matintr. Honkalalla oli myös tytär Liisa Pekantr. Jakku, joka näkyy täällä: http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6623&pnum=177

Sattuman kauppaa heille tulee miniäksi myös Liisa Pekantr. (Halonen) s. 1780, joten sekoitin nämä kaksi.

Tuo tytär-Liisa näkyy RK Ii 1806-11 s.188 itsellisissä. Hänellä siellä avioton Matti-poika 1803-1808. Liisa siirtyy Haukiputaalle 1809 ja siellä naimisiin, hänhän on vihittäessä tittelillä dejan.

[hth]

Hei Jouni, Tellervo, Jussi...

Tämän päivän pp-retkelle tuli mittaa rapiat 32 km. Sillä olisi päässyt melkein Onkamolta Pirttitörmälle... Mukava havaita, että Jouni on saanut meriläisiään parempaan järjestykseen ja yhdelle ruotusotilaalleen vanhemmat ja lapsuudenkodin. Ja kaikki tämä siitä huolimatta, että minä en vieläkään tiedä, mihin Kurkelaan Häckman meni 1753-1754.

Onko todellakin sattumaa, että nuoremmasta Simo-sotilaasta tuli Hockman? Eikä siihen mitenkään vaikuttanut suvun nimi Häckman?

Voiko noille 1806-1812 välillä kuolleille sotilaille Hockman ja Björn ylipäätään löytyä mitään tarkempaa kuolintietoa? Olin viime yönä oikein tyytyväinen itseeni, kun löysin (Chri)Stina Johansdr Kåskelo-Jackun ja sotilasmiehensä Erik Björnin.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivu...d=6630&pnum=45 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6630&pnum=45)
Ketä ovat tässä Annan ja poikien Abram ja Jacob välissä näkyvät henkilöt? Mitä siellä alhaalla oleva Säävälä tarkoittaa? Tuliko Jacobista Säävälä??

Minäpä rupean nyt viemään näitä tämän viestiketjun uusia tietoja omaan tiedostooni - siinä määrin kuin ne koskevat Simon Simonsson Häckmanin jälkeläisiä.

Tuotanto jatkuu.

Yst. terv. hth

[tellervoranta]

Kiitos Jouni tästä linkistä. Ongelmahan oli se, ettei Pekka Simonpka Jakulla ja Liisa Honkasella ollut Pekkapoikaa. Digissä on koko ajan väärä tieto. Poika on 20.7.1774 syntynyt Simo joka avioituu 17.4.1803 Liisa Pekantr Halosen kanssa.

Liisa Matintr. Honkala kuolee 21.2.1810 Iissä nimellä Putahansuu. Tämä varmistuu tästä kuvasta:
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6635&pnum=91

Siinä Pekka-poika s. 1774 perheensä ja leskiäitinsä kanssa muuttanut Putahansuuhun. Tämä yliviivattu ja muutettu Haukiputaaksi.


Lapset ovat; Anna s.18.5.1771, Simo s.20.7.1774, Riitta s.22.6.1776 ja Liisa s.1780 .

Kirjoitan tätä korjatakseni Iin puolen virheen. :)

[Jouni Kaleva]

Kiitos Jouni tästä linkistä. Ongelmahan oli se, ettei Pekka Simonpka Jakulla ja Liisa Honkasella ollut Pekkapoikaa. Digissä on koko ajan väärä tieto. Poika on 20.7.1774 syntynyt Simo joka avioituu 17.4.1803 Liisa Pekantr Halosen kanssa.


Lapset ovat; Anna s.18.5.1771, Simo s.20.7.1774, Riitta s.22.6.1776 ja Liisa s.1780 .

Kirjoitan tätä korjatakseni Iin puolen virheen. :)
Minulla tuossa oli lapsus, viestissäni Simo vaihtui Pekaksi. Siis tuo Simo s. 1774 oman perheensä sekä leskiäitinsä Liisa Matintyttären kanssa (Iin)Putahansuuhun, jossa Liisa-äiti kuolee 1810. Tämän jälkeen Simo perheineen siirtyy H-putaalle, viimeinen rippimerkintä Iissä 29.9.1811.

[Jouni Kaleva]

Onko todellakin sattumaa, että nuoremmasta Simo-sotilaasta tuli Hockman? Eikä siihen mitenkään vaikuttanut suvun nimi Häckman?

Voiko noille 1806-1812 välillä kuolleille sotilaille Hockman ja Björn ylipäätään löytyä mitään tarkempaa kuolintietoa? Olin viime yönä oikein tyytyväinen itseeni, kun löysin (Chri)Stina Johansdr Kåskelo-Jackun ja sotilasmiehensä Erik Björnin.

Yst. terv. hth
Ruotunimi Hockman oli Iissä käytössä ainakin jo 1743 alkaen, ainakin kolmella eri miehelle ennen Simoa, kukaan näistä ei mitään sukua toisilleen. Ruotunimi kulkee ruodussa, riippumatta siitä, kuka siinä kulloinkin sotamiehenä palvelee.

Simon Koskelo l. Jakku siis muuttui sotamies Hockmaniksi. Hänhän ei koskaan esiintynyt äitinsä tyttönimellä Häckman. Pelkkä sattuma.

Sotilaan kuolinmerkintä kaiketi saattaa tuurilla löytyä sotilasrullista, mutta en ole niihin kummemmin perehtynyt.

[Boris Ström]

Hei,

Simon Häckmanin tausta jäi paljastamatta. Mutta mitä on tiedossa perheen alkuajoista Haukiputaalla? En ole juurikaan löytänyt autenttisia merkintöjä.
Milloin muuttivat Haukiputaalle, ja ketä silloin kuului perheeseen? Simon, Gertrud, Johan ja Carin. Mutta oliko myös Anna mukana kuollakseen kohtapuoliin Haukiputaalla?
Mihin Kurkelaan Johan meni vävyksi? Noita Kurkeloita näyttää olevan monia enkä ole löytänyt, mistä on kyse. Ja jos se on kirkonkirjoista löydettävissä, osaako kukaan sanoa, missä se Kurkela konkreettisesti sijaitsi nykyisen katuosoitejärjestelmän mukaan ja mikä siitä mahdollisesti tuli myöhemmin vai onko edelleenkin Kurkela?

Tältä näyttää minun tiedostoissa. Mielelläni otan vastaan korjauksia ja tarkennuksia ja täydennyksiä.


Taulu 1
I Simon Simonsson Häckman, Hägman
s. noin 1706 Suomi, k. 10.2.1755 Haukipudas.
Puoliso: 28.3.1733 Alatornio
Gertrud Johdr/Hansdr Pårhöj, Porhoi, Häckman
s. 1713 Suomi, k. 19.5.1775 Haukipudas.
Lapset:
Johan Häckman, Niskala, s. 20.6.1733 Alatornio. Tauluun 2
Carin Häckman, s. 4.4.1736 Kemi maasrk, k. x.6.1736 Kemi maasrk.
Anna Häckman, s. 20.6.1737 Kemi, k. 14.8.1737 Kemi.
Hans Häckman, s. 9.12.1738 Kemi, k. x.2.1740 Kemi.
Brita Häckman, s. 22.12.1740 Kemi.
Anna Häckman, s. 9.7.1746 Alatornio, k. 1760? Haukipudas?
Charin Häckman, Niskala, s. 1.2.1751 Alatornio. Tauluun 3


Taulu 2 (taulusta 1)
II Johan Häckman, Niskala, Metzävara
s. 20.6.1733 Alatornio, k. 10.4.1791 Haukipudas.
Puoliso: 25.1.1758 Haukipudas
Britha Kurkela, Niskala Metsävara
s. 10.11.1730 Haukipudas, k. 25.12.1816 Haukipudas.


Taulu 3 (taulusta 1)
II Charin Häckman, Niskala, Jungkar, Junkari
s. 1.2.1751 Alatornio, k. 11.11.1821 Ii.
Puoliso: 30.11.1772 Haukipudas
Pehr And:s Wacklin, Jungkar, Jungkari, Junkari, Junckar
s. 7.8.1743 Ii, k. 21.8.1811 Ii.

Yst. terv. hth / Tapio
Koeta kysyä Oulun maakuntaarkistosta, sieltä voisi löytyä kotiosoitteet tai maanomistajan paikat Haukiputaan ympäristöstä

[Jouni Kaleva]

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivu...d=6630&pnum=45 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6630&pnum=45)
Ketä ovat tässä Annan ja poikien Abram ja Jacob välissä näkyvät henkilöt? Mitä siellä alhaalla oleva Säävälä tarkoittaa? Tuliko Jacobista Säävälä??

Siinä on (sotilas)
Jöran Skön
h. Margareta

Näillä ei mitään tekemistä Annan perheen kanssa, onpahan vain tungettu siihen, missä tilaa oli.

Joo, Jaakko Juhonpk. Koskelo nai 19.1.1813 Etelä-Iin (Illinsaaren) Säävälän leskiemännän Liisa Juhontr. Kalevan ja hänestä siten tulee Säävälän isäntä.
Tässä perhe Liisa Kalevan vinkkelistä:

Liisa Juhontr. Kaleva (/ Säävälä/), syntynyt 19. tammikuuta 1780, Ii, kuollut 17. syyskuuta 1832, Ii (ikä kuollessa 52 vuotta vanha).
Puoliso 28. tammikuuta 1803, Ii, Simo Simonpk. Kipinä (/ Säävälä/), syntynyt 9. tammikuuta 1774, Ii,Etelä-Ii, kuollut 8. maaliskuuta 1809, Ii (ikä kuollessa 35 vuotta vanha), lapset

Katarina Simontr. (/ Säävälä Korvala/), syntynyt 5. toukokuuta 1803, Ii,Kipinä, kuollut 13. kesäkuuta 1887, Ii (ikä kuollessa 84 vuotta vanha), Emäntä.
Puoliso 23. marraskuuta 1837 Henrik Sigfridinpk. Korvala, syntynyt 4. lokakuuta 1806, Ii, kuollut 11. toukokuuta 1882, Ii (ikä kuollessa 75 vuotta vanha), Talollinen, kirkkoväärti.
Brita Simontr. (/ Säävälä/), syntynyt 4. tammikuuta 1805, Ii,Etelä-Ii, kuollut 19. toukokuuta 1894, Ii,Pohjois-Ii (ikä kuollessa 89 vuotta vanha).
Puoliso 18. maaliskuuta 1828, Ii, Jaakko Matinpk. Palukka, syntynyt 21. elokuuta 1802, kuollut 29. maaliskuuta 1865, Ii (ikä kuollessa 62 vuotta vanha).
Maria Simontr. (/ Säävälä/), syntynyt 23. marraskuuta 1806, Ii,Etelä-Ii.
Puoliso 25. heinäkuuta 1829, Ii, Pohjois-Ii, Juho Matinpk. Huovinen, syntynyt 25. tammikuuta 1807, Ii,Pohjois-Ii, kuollut 28. lokakuuta 1841, Ii (ikä kuollessa 34 vuotta vanha).
Liisa Simontr., syntynyt 29. lokakuuta 1808, Ii,Etelä-Ii, kuollut 2. maaliskuuta 1809, Ii (ikä kuollessa 4 kuukautta).Puoliso 19. tammikuuta 1813, Ii,Etelä-Ii, Jaakko Juhonpk. Koskelo (/ Jakku Säävälä/), syntynyt 20. heinäkuuta 1786, Haukipudas, kuollut 27. elokuuta 1878, Ii (ikä kuollessa 92 vuotta vanha), lapset
Liisa Jaakontr. Säävälä, syntynyt 27. toukokuuta 1813, Ii, kuollut 7. syyskuuta 1889, Ii (ikä kuollessa 76 vuotta vanha).
Puoliso 16. joulukuuta 1838, Ii, Matti Matinpk. Palukka, syntynyt 19. toukokuuta 1814, Ii,Pohjois-Ii, kuollut 6. huhtikuuta 1900, Ii,Pohjois-Ii (ikä kuollessa 85 vuotta vanha).
Margareta Jaakontr. Säävälä, syntynyt 6. joulukuuta 1814, Ii,Etelä-Ii, kuollut 8. syyskuuta 1815, Ii (ikä kuollessa 9 kuukautta).
Juho Jaakonpk. Säävälä, syntynyt 25. syyskuuta 1816, Ii,Etelä-Ii, kuollut 24. lokakuuta 1896, Ii (ikä kuollessa 80 vuotta vanha), mäkitupalainen.
Puoliso 7. huhtikuuta 1843, Ii, Margareta Kristina (Greta Stina) Brusila (/ Ellala Rödlin Säävälä/), syntynyt 27. tammikuuta 1800, Ii.
Kalle Jaakko Jaakonpk. Säävälä, syntynyt 1. elokuuta 1819, Ii.
Margeta Jaakontr. Säävälä, syntynyt 9. heinäkuuta 1820, Ii.
Magdalena Jaakontr. Säävälä, syntynyt 6. toukokuuta 1823, Ii,Etelä-Ii.
Puoliso 31. joulukuuta 1846, Ii, Jeremias Jeremiaanpk. Backman, syntynyt 21. maaliskuuta 1818, Ii,Pohjois-Ii, kuollut 26. huhtikuuta 1891, Ii,Etelä-Ii (ikä kuollessa 73 vuotta vanha).
Anna Jaakontr. Säävälä, syntynyt 20. marraskuuta 1826, Ii.

[Alapo]

Tässä se viimeinenkin Häckmanni
Taulu 1
I. Britha Simontr Häckman (isä Simo Simonpka Häckman, äiti Gertrud Johantr Pörhöj). Syntynyt 22.12.1740 Kemissä. Haukiputaan rippikirjassa esiintyy sa. 24.12.1742 joka on väärä.
Kuollut 31.3.1789 Haukiputaalla.
Tullut Haukiputaalle noin 1754. Britha näkyy Haukiputaalla ensimmäisen kerran Rk:1731-54 s.303 ja 1759-64 s.173 Jacob Simppulan piikana vuoteen 1762 asti.
— Puoliso, vihitty 17.11.1762 Haukiputaalla, Matti Matinpka Sonninen 1.Meriläinen. Syntynyt 26.2.1739 Haukiputaalla. Kuollut 28.4.1809 Haukiputaalla. Isäntä Meriläinen-Sonninen no:49.
i Matti Johanpka Meriläinen, * 21.12.1710, † 60 vuotiaana 15.10.1770 Haukiputaalla, meriläinen no:28.
ä Anna Mikontr Kipinä, * 15.12.1710, † 22.4.1754 Haukiputaalla.
II. Lapset:
Simo Matinpka Meriläinen. Syntynyt 6.9.1763 Haukiputaalla.
— Puoliso, vihitty 13.2.1791 Alatorniolla, Ghristina Eriktr Långström. Syntynyt 1763. Näkyy Alatornion rippikirjassa 1780-87 kuva 90 Wånumin kylässä.
Anna Matintr Meriläinen. Syntynyt 18.12.1764 Haukiputaalla Onkamon kylässä.
Kuollut 4.5.1809 Haukiputaalla.
— Puoliso, vihitty 17.5.1787 Haukiputaalla, Johan Pekanpka Nevala 1.Itälahti. Syntynyt 1755.
Kuollut 29.11.1818 Haukiputaalla.
Tullut Kuusamosta.
Mäkitupalainen.
Muuttanut perheineen Haukiputaalta 1803 Liminkaan.
Tullut perheineen takaisin Haukiputaalle 28.10.1805 Limingasta.
Matti Matinpka Meriläinen. Syntynyt 20.9.1766 Haukiputaalla.
Kuollut 14.4.1809 Haukiputaalla.
Isäntä Meriläinen Sonninen no:49.
— Puoliso, vihitty 4.2.1794 Haukiputaalla, Kharin Henriktr Myllymäki. Syntynyt 24.12.1765 Haukiputaalla.
Kuollut 19.12.1846 Haukiputaalla.

i Heikki Heikinpka Myllymäki 1.Håkana, * 21.2.1740 Haukiputaalla, † 21.11.1813 Haukiputaalla, .
ä Anna Henriktr Haapaniemi, * 15.1.1742 Haukiputaalla, † 2.12.1792 Haukiputaalla.
Charin Matintr Meriläinen. Syntynyt 28.1.1768 Haukiputaalla.
Kuollut 14.4.1809 Iissä.
— Puoliso, vihitty 28.1.1796 Haukiputaalla, Erikus Hanspka Ellala 1.Poikila. Syntynyt 25.8.1759 Kemissä.
Kuollut 8.2.1809 Iissä.

i Hans Mikonpka Ellala 3.Cauppila 2.Poikila 1.Ruonaniemi, * 20.2.1731 Kemissä, † 18.4.1789 Iissä.
ä Lisa Eriktr Attun, * 18.11.1733 Kemissä.
Brita Matintr Meriläinen. Syntynyt 25.4.1769 Haukiputaalla.
Kuollut 6.4.1809 Haukiputaalla.
Johan Matinpka Meriläinen. Syntynyt 23.5.1770 Haukiputaalla.
Torppari Himolan torpassa/Seutuvahti jälkeen 1820.
— 1. Puoliso, vihitty 4.10.1795 Haukiputaalla, Margareta Zacristr Kurkela. Syntynyt 11.2.1776 Haukiputaalla.
Kuollut 28.1.1809 Haukiputaalla.
— 2. Puoliso, vihitty 12.1.1810 Haukiputaalla, Liisa Pehrstr Jacku. Syntynyt 1780.
Kuollut 29.6.1840 Haukiputaalla.

i Pehr Simonpka Jacku, * 23.7.1746 Iissä, † 20.6.1805 Iissä, .
ä Elisabeth Matintr Hångala, * 24.1.1740 Kiimingissä, † 21.2.1810 Iissä, kolhemainen.
Hans Matinpka Meriläinen eli Sonninen. Syntynyt 20.3.1772 Haukiputaalla.
— 1. Puoliso, Brita Mikontr. Syntynyt 7.2.1764.
Kuollut 14.4.1809 Haukiputaalla.
— 2. Puoliso, vihitty 12.1.1810 Haukiputaalla, Maria Matintr Jämsä. Syntynyt 21.5.1789 Haukiputaalla.

i Matti Jacobpka Jämsä, * 7.4.1763 Haukiputaalla.
ä Anna Greta Jacobtr Huslander, * 0.7.1765 Alatorniolla.
Margatha Matintr Meriläinen. Syntynyt 15.3.1774 Haukiputaalla.
Kuollut lapsena 26.10.1779 Haukiputaalla.
Saara Matintr Meriläinen eli Sonninen. Syntynyt 8.11.1775 Haukiputaalla.
Kuollut Rintapistokseen 3.5.1810 Haukiputaalla.
Muuttanut Haukiputaalta 1794.
Tullut Haukiputaalle 1799.
— Puoliso, vihitty 5.10.1802 Haukiputaalla, Mikko Eliaksenpka Kaan 1.Macolin. Syntynyt 25.7.1778 Iissä.
Kuollut 28.7.1848 Haukiputaalla.
Sotilas / Irtolaismies.
Muutti 1830 Iihin.
Rippikirjassa maininta välillä 1820 - 1826. "liderlig och lösdrifva"= irstas ja irtolainen.

i Elias Abrampka Macolin, * 1736, † 21.8.1792 Iissä, .
ä Britha Mikontr Koppelo, * 7.2.1754 Iissä.
Maria Matintr Meriläinen. Syntynyt 13.8.1779 Haukiputaalla.
Kuollut 10.10.1845 Haukiputaalla.
Muuttanut Haukiputaalta ? 1799.
— Puoliso, vihitty 16.11.1823 Iissä, Johan Abrampka Pori. Syntynyt 2.3.1802 Iissä.
Kuollut 29.12.1833 Haukiputaalla.
Tullut Haukiputaalle 1831 Oulusta.
Erik Matinpka Meriläinen. Syntynyt 30.5.1783 Haukiputaalla.
Kuollut Lapsena 29.11.1809 Haukiputaalla.
Muuttanut 1800 Iihin.

http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6236&pnum=151

http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6258&pnum=90

http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6258&pnum=44

Jussi

Tämä voi olla tyhmä kysymys, mutta kysynpä kuitenkin:
Mistä tiedämme että tämä Britha Simontytär on Häckman?
Minä en nimittäin löytänyt mistään kyseistä nimeä.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1731-1754_mko1-7/151.htm

Tässä 1749-54 merkinnässä Brithalla on nimi joka minun silmiini näyttäisi olevan Niskala.
Tähänastisen tiedon mukaan Häckmanit tulivat Niskalaan vasta 1758-59 paikkeilla.
Tultiinko Niskalaan kuitenkin jo suoraan Alatorniosta 1754 paikkeilla?
Vai onko kyseessä jonkin muun Simon tytär, kun s.aikakin heittää pari vuotta?

Terveisin

[tellervoranta]

Oulun sukututkija 2/2003 artikkeli Iin viimeiset ruotusotilaat ( Jorma Kakko): kenttäsairaaloihin otettujen miesten saapumispäivä ao sairaalaan, NI=Pohj.-Iin kylä.
N:o 102 ( Jakku)/ Hoffman 1. Hockman, Simo Juhonp. ( NI) ; 20.06.1808 Oulu.
(itse olen lisännyt löytyy Ii; saattaa olla, että olen tark. henk. havaits.)


Simolle en löytänyt selvää kuolinaikaa. Lienee kuollut Suomen sodassa 1808-09. Viimeinen rippimerkintä vuoden 1808 lopulla, mutta päiväys epäselvä. Vaimo merkitty leskeksi ainakin jo 1812 alkaen.

Brita-vaimo oli kuollessaan ruotuköyhä sotilaan leski. Kovin hyvin ei mennyt Simon lapsillakaan. En ole kaikkia loppuun asti seurannut, mutta tässä jotakin:

[Kerttu Korhonen]

Juha Ojalalle
Pitkä keromuksesi 08.08.10 ,7.54
Matti Matinp Meriläinen20.09.1766-k 18.04.1808 Hiskin mukaan .
Liisa Persdr Jakku s 07.06.1780 (Hiski)
Hans Matinp Meriläinen 20.03.1772-k 02.03.1846HpHiski
Maria Matint Jämsä 21.05.1789 k11.01.1859 HpHiski
Matti Matinp Jämsä 07.04.1763-k02.01.1835 Hp Hiski
Matin po Anna Greta Jabostr Huslander 7.1765 Alatorniolla.
Hiskin mukaan Matti vihittiin Anna Greta Jaakont Haloisen kanssa 29.12.1786 Hp.Rippikirjassa Annan syntymäaikana näkyy 5.1764. Onko tämä Huslander tullut Haloseen? Tämä Matin Anna -puoliso kuolee 27.01.1809 Haukiputaalla.
Tunnet varmaan tapauksen perinpohjin!!!
terv Kerttu Haukiputaan naapurista.

[Jouni Kaleva]

Liisa Persdr Jakku s 07.06.1780 (Hiski)
Tämä olikin jännä löytö. En osannut Liisan kastemerkintää hakea naapurikunnista, kun perhe selvästi pysytteli Iissä koko ajan.

Kastekirjaus onkin yllättäen Haukiputaalla (Kiimingissä?), vaikka perhe asui Iissä. Isäksi kirjattu bds:ifr:Jiä Perh Sim:s: Jacku. Ehkäpä Liisa syntyi äitinsä synnyintalossa Kiimingissä?

[Jouni Kaleva]

Hiskin mukaan Matti vihittiin Anna Greta Jaakont Haloisen kanssa 29.12.1786 Hp.Rippikirjassa Annan syntymäaikana näkyy 5.1764. Onko tämä Huslander tullut Haloseen? Tämä Matin Anna -puoliso kuolee 27.01.1809 Haukiputaalla.
Tunnet varmaan tapauksen perinpohjin!!!
terv Kerttu Haukiputaan naapurista.
Katsopa tätä ketjua

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=3637

[hth]

Alapon kysymys on ihan paikallaan. Onko kuitenkaan mitään, joka puhuu vastaan? Samalla Onkamon kylällä koko ajan seikkaillaan. Syntymäajoissa on kahden numeron heitto. Käsittääkseni suhteellisen tavallista. Vuonna 1742 on Oulussa syntynyt yksi Britha Simonsdr, mutta 11. helmikuuta. Tuolle Häckmanin Brithalle ei ole löytynyt muutakaan elämänpolkua, joten tämä tuntuu minusta varsin todennäköiseltä. En tiedä, mitä te muut asian parissa askaroineet ajattelette epämääräisellä todennäköisyys-akselilla.
Tuohon Sonninen-Meriläinen perheeseen syntyi myös kaksi Walborgia, mutta elinkaaret jäivät lyhyiksi: 6.12.1777-27.10.1779 ja 15.12.1781-17.3.1782.

Simon Johansson Hockman kuoli siis 20.6.1808. Nuorimmainen lapsi Abram eli 23.3.1807-11.3.1808. Ellalan listoissa pyörii myös Pehr Brithasson Hockman 27.2.1804-30.4.1873. Kuka tämä mahtaa olla. Ei oikein sovi Simonin Brithan avioliiton aikaiseksi "au-lapseksi", koska Jacobin synnytyksestä on vain 2 kk aikaa. Onko kyseessä joku Brithan adoptiolapsi?

Jään odottelemaan, milloin Tellervo ilmoittaa sotilas Björnin kuolinajan:oo:

[Jouni Kaleva]

Simon Johansson Hockman kuoli siis 20.6.1808. Nuorimmainen lapsi Abram eli 23.3.1807-11.3.1808. Ellalan listoissa pyörii myös Pehr Brithasson Hockman 27.2.1804-30.4.1873. Kuka tämä mahtaa olla. Ei oikein sovi Simonin Brithan avioliiton aikaiseksi "au-lapseksi", koska Jacobin synnytyksestä on vain 2 kk aikaa. Onko kyseessä joku Brithan adoptiolapsi?
Hei

Eihän sairaalaanotto osoita kuolinpäivää, pikemminkin päinvastoin?
Katsokaapas Simon viimeinen rippimerkintä vuoden 1808 loppupuolella, etten sanoisi neljännessä kvartaalissa, olisiko 1/11? Sotkuinen merkintä.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1806-1811_ik252/154.htm

Tuo 1804 syntyneen Pekan äiti on Brita Isakintr. Hockman, s. 2.12.1766. Tämä on siis niitä varhempien sotilas-Hockmanien sukuja, joilla ei ole mitään tekemistä tämän ketjun sukujen kanssa.

[Juha Ojala]

Juha Ojalalle
Pitkä keromuksesi 08.08.10 ,7.54
Matti Matinp Meriläinen20.09.1766-k 18.04.1808 Hiskin mukaan .
Liisa Persdr Jakku s 07.06.1780 (Hiski)
Hans Matinp Meriläinen 20.03.1772-k 02.03.1846HpHiski
Maria Matint Jämsä 21.05.1789 k11.01.1859 HpHiski
Matti Matinp Jämsä 07.04.1763-k02.01.1835 Hp Hiski
Matin po Anna Greta Jabostr Huslander 7.1765 Alatorniolla.
Hiskin mukaan Matti vihittiin Anna Greta Jaakont Haloisen kanssa 29.12.1786 Hp.Rippikirjassa Annan syntymäaikana näkyy 5.1764. Onko tämä Huslander tullut Haloseen? Tämä Matin Anna -puoliso kuolee 27.01.1809 Haukiputaalla.
Tunnet varmaan tapauksen perinpohjin!!!
terv Kerttu Haukiputaan naapurista.

Tervehdys ja kiitoksia naapuri Kertulle näistä lisäyksistä.

Tämä Huslanderin perhe ilmestyy Greuksen taloon No:34 Henrik Eskelpka Halonen-Greus s.02.1720 jälkeen vuonna 1774. En nyt tähänhätään löytänyt linkkiä, mutta heidän nuorin tytär Brita Sina syntyy vielä Huslanderina 5.11.1787
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6258&pnum=194


Isä Jacob Jacobpka Huslander 1.Husa. Äiti Brita Oloftr.
Anna Greta Jacobtr Huslander. Syntynyt 00.07.1765 Alatorniolla Syntymäaikana esiintyy myös 0.5.1764 tämä on luultavasti väärä koska vanhemman sisaren syntymävuosi on 1764. Kuollut 27.01.1809 Haukiputaalla. –Puoliso 29.12.1786 Haukiputaalla Matti Jacobpka Jämsä

Terveisin Jussi

[JHissa]

Tervehdys ja kiitoksia naapuri Kertulle näistä lisäyksistä.

Tämä Huslanderin perhe ilmestyy Greuksen taloon No:34 Henrik Eskelpka Halonen-Greus s.02.1720 jälkeen vuonna 1774. En nyt tähänhätään löytänyt linkkiä, mutta heidän nuorin tytär Brita Sina syntyy vielä Huslanderina 5.11.1787
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6258&pnum=194


Isä Jacob Jacobpka Huslander 1.Husa. Äiti Brita Oloftr.
Anna Greta Jacobtr Huslander. Syntynyt 00.07.1765 Alatorniolla Syntymäaikana esiintyy myös 0.5.1764 tämä on luultavasti väärä koska vanhemman sisaren syntymävuosi on 1764. Kuollut 27.01.1809 Haukiputaalla. –Puoliso 29.12.1786 Haukiputaalla Matti Jacobpka Jämsä

Terveisin Jussi
Tässä Jacob Jacobson Husa (s. 27.10.1739 Alatornio) perheineen Alatornion Karungin Husassa
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/alatornio/rippikirja_1764-1770_ik203/8.htm
ja tässä Haukiputaan Halosessa eli Greusissa
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1759-1776_mko8-16/194.htm
Tyttärien Sophian (s. 1765), Anna Gretan (s. 1766) ja Ulrican (s. 1768) kasteita ei löydy Alatornion kastetuista ja poika Jacob näyttää syntyneen muuton aikana.

Johannes

[tellervoranta]

No niin, tässä sotilasasioista tietävä Tellervo ilmoittaa kohteliaimmin :) Olisiko seuraava Björn mahdollinen?

N:o 95 ( Kemilä)/ Björn, Erkki Matinpka.(PT=Pirttitörmä); 31.12.1808 Nickala.
Tuossa oli saapumispvä sairaalaan. Lisätiedoissa: tiettävästi kuoli sairaalassa. (sama lähde kuin aiemmin)

Alapolle Jos Honkasen Matin tyttö Liisa (Elisabeth) Honkasenmäeltä Iin Jakkuun kävellessään pottutietä vanheni 11 vuotta (s.1740, Ii s.1729), niin miksei Torniosta Puttaalla muuttanut saanut hiukan eri iän. Saattoi Liisa kyllä hynttästä väliä tämän tästä, kun isä Matti kuoli 31.10.1779 ja veli, Honkasen isäntä Lauri 8.12.1779 ja piti tulla vielä perunkirjoitukseen 30.3.1780 tai sen jälkeen hakemaan miehensä ja miehensä isän pieniä saatavia Honkasesta, missä sentään oli 15 lehmää ym. Ehkä sillä matkalla syntyi nuorin lapsi.

[Jouni Kaleva]

Alapolle Jos Honkasen Matin tyttö Liisa (Elisabeth) Honkasenmäeltä Iin Jakkuun kävellessään pottutietä vanheni 11 vuotta (s.1740, Ii s.1729), niin miksei Torniosta Puttaalla muuttanut saanut hiukan eri iän. Saattoi Liisa kyllä hynttästä väliä tämän tästä, kun isä Matti kuoli 31.10.1779 ja veli, Honkasen isäntä Lauri 8.12.1779 ja piti tulla vielä perunkirjoitukseen 30.3.1780 tai sen jälkeen hakemaan miehensä ja miehensä isän pieniä saatavia Honkasesta, missä sentään oli 15 lehmää ym. Ehkä sillä matkalla syntyi nuorin lapsi.
Hei

Tuotapa en myöskään tarkistanut. Olen vain kirjannut Iin rippikirjojen tiedon 1729 (ja hieman ihmetellyt ikäeroa mieheensä). Mikäs se Liisan oikea synt.aika tarkalleen onkaan?

[tellervoranta]

Elisabeth Matintr Honkala eli Timonen s.24.1.1740, kastettu 2.2.1740.
Kummit: Juho Huru ja vo Valpuri Simontr Oravala, Antti Antinpka Jämsä,
nuorimies Simo Matinpka Takku, piika Anna Antintr Kurkela.
(ihmettelen Takkujen esiintymistä sisarusten kummeina :))

[hth]

Simon Simonsson Häckman ja Gertrud Johansdr Pårhöj ovat saaneet tässä viestiketjussa runsaasti lisää jälkeläisiä. Viestiketjun otsikkoon en ole saanut suoraa vastausta tai en ole osannut tulkita viitteitä. Vaihtoehtoja lienevät Kurkelansaaren Kurkela tai Jokikylän muut Kurkelat K-Jämsä, K-Vänttilä ja K-Sipola. On ehdotettu sitäkin mahdollisuutta, että Häckmanit olisivat Alatorniolta tullessaan menneet suoraan Onkamon Niskalaan. Simon Häckman pitänee edelleenkin salaisuutensa.

Koska viestiketjun otsikko ei enää vastaa esiin nousevia kysymyksiä lienee viisainta ottaa tulevat Häckman-sukuun liittyvät kysymykset esiin uusilla täsmäotsikoilla. Vai onkohan viisaampaa jatkaa tässä viestiketjussa...
Mitä ajattelette te pitempään tällä foorumilla toimineet aktivistit?? :confused:

[mika68]

Mielestäni omaan sukuuni kuuluvat Kemijärven Heckmanit ovat samoja Heckmaneja (ellei toisin todisteta), ja kyse ei ole ruotusotilasnimestä.
Minun puolesta suvusta voidaan vaihtaa mielipiteitä tässä viestiketjussa.
Olisi kyllä mielenkiintoista tietää suvun alkuperä. Näillä näppäimillä kääntyisin Ruotsin Perämeren rannikon puoleen...

Mika J

[Jouni Kaleva]

Taulu 1
I. Anna Simontr Häckman (isä Simo Simonpka Häckman, äiti Gertrud Johantr Pörhöj). Syntynyt 9.7.1746 Alatorniolla. Haukiputaan RK:ssa sa.0.7.1747 on väärä.
Kuollut 29.3.1812 Iissä Pirttitörmän kylässä.
Tullut Haukiputaalle Niskalan taloon 1760 Alatorniosta. Anna asuu veljensä Johanin taloudessa Onkamon Niskalan talossa ja häipyy sieltä v. 1766 ehtoollisilla käynti mekinnän mukaan.

Terveisin Jussi

Löydän tuon Niskalan jakson 1759-64 tuolta
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1759-1776_mko8-16/49.htm

Mutta missä on Niskalan jakso 1765-1770?

Tuossa ensinmainitussa aukeamassa, kuten muutenkin Haukiputaan kirjoissa, on minusta ihan käsittämätöntä, että samalla aukeamalla on yksi talo (tässä Niskala) jakso 1759-64, mutta sen alapuolella eri talo (tässä Jussila) eri jaksoa 1765-1770.

Mainittu Niskala 1771-76 löytyy tuolta, mutta väki talossa on kokonaan vaihtunut.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1759-1776_mko8-16/174.htm

[Jouni Kaleva]

Simon Simonsson Häckman ja Gertrud Johansdr Pårhöj ovat saaneet tässä viestiketjussa runsaasti lisää jälkeläisiä. Viestiketjun otsikkoon en ole saanut suoraa vastausta tai en ole osannut tulkita viitteitä. Vaihtoehtoja lienevät Kurkelansaaren Kurkela tai Jokikylän muut Kurkelat K-Jämsä, K-Vänttilä ja K-Sipola. On ehdotettu sitäkin mahdollisuutta, että Häckmanit olisivat Alatorniolta tullessaan menneet suoraan Onkamon Niskalaan. Simon Häckman pitänee edelleenkin salaisuutensa.


Mennäänpä siis otsikon kysymykseen :D:
Ongelmaa vaikeuttaa olennaisesti se, että rippikirjat ratkaisevilta vuosilta 1755-58 puttuvat.

Joka tapauksessa Juho Simonpoika vihitään H-putaalla 25.1. 1758. Vihkimerkintä Hiskin mukaan erikoinen: uk:nybygg (conp:enkl) Joh Sim:s: p:bd:d Britha Thom:dr Gurkela (osäkert huruvida brud eller brudgums hemort)

Olisin varauksellinen Haukiputaan Hiskiin, tämä olisi hyvä nähdä originaalista. Jos kuitenkin tähän uskomme, niin Juho oli nybyggare jo vihittäessä. Ja kun tämä pari näkyy rippikirjassa alkaen 1759 Niskalassa, niin ei ole erikoista syytä ajatella, että Juho olisi mennyt vävyksi mihinkään Kurkelaan, vaan morsian on tullut miniäksi Niskalaan.

Tämä Brita Tuomaantr. Kurkela on synt. tuon Niskalan rippikirjamerkinnän mukaan 10(suttua) 1730. Tällä haettuna löytyy vastine 10.11.1730 Haukiputaalta, isä Tuomas Jaakonpk. Kurkela ja vaimo Karin Simontytär.
Tällainen pariskunta on edelleenkin tuommoisessa Haukiputaan Kurkelassa, joten epäilemättä se on Britan kotitalo.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1759-1776_mko8-16/43.htm

Siihen nähden on käsittämätön tuo Juhon ja Britan vihkimerkinnän ilmoitus, että kummankin kotipaikka olisi epävarma...

[Jouni Kaleva]

Laitetaan tänne vielä uudestaan viittaus Alatornion rippikirjaan, jossa Simon Simonsson Häckmanin perhe näkyy vuoteen 1753 saakka.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/alatornio/rippikirja_1750-1762_ik203/75.htm
Silloin perheessä
Simon Simonsson Häckman 48
hustr Gertrud Johsdr. Pörhö 34
Pariskunnan viimeinen rippimerkintä 29.9.1753, sitten kumpikin yliviivattu.
Johan 17
Brita 8
Anna 4
Margeta 2
Carin.

Iät sopivat lasten tunnettujen syntymäaikojenkin perusteella n. vuoden 1750 tilanteessa kirjatuiksi. Näin siis Simon synt.aika olisi n. 1702, jota pitäisin parempana arviona, kuin Haukiputaalla kuollessa kirjatusta iästä laskettua n. 1706.

[tellervoranta]

Tässä linkissä esiintyy Tuomas Kurkelan perhe Brita tyttärineen. Brita s.10.11.1730 niinkuin Johan Simonpka Häckmannin vaimo. Lukeeko Britan kohdalla hu Niskala ?

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1731-1754_mko1-7/117.htm

Olen käynyt läpi kaikki rippikirjat ( kaikki Kurkelat, sotilaat, itselliset), josta isä Simonin pitäisi löytyä v.1754, mihin rp:t loppuvat, vaan ei löydy.
Koska ihmetyttää, miksi perhe yleensä lähtee Alatorniolta, vaikka vaimo sieltäpäin, mietin olisiko Simo Simonpka lähtenyt kotiinpäin. Kurkelansaaressa on isonvihan aikaan asunut myös Simon, joka kuoli vaimonsa kanssa isonvihan tuoksinassa ( Simo 62v, vo 38v.) ja tytär Marjetta venäläisten vankina kuljetettiin Vaasaan ja vih. 1717 kasakan kanssa (tieto Väänäsen varsiteiltä)

[tellervoranta]

Allaolevassa linkissä Johan Niskalan perhe Alaosassa.

Löydän tuon Niskalan jakson 1759-64 tuolta
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1759-1776_mko8-16/49.htm

Mutta missä on Niskalan jakso 1765-1770?

Mainittu Niskala 1771-76 löytyy tuolta, mutta väki talossa on kokonaan vaihtunut.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1759-1776_mko8-16/174.htm

[Jouni Kaleva]

Allaolevassa linkissä Johan Niskalan perhe Alaosassa.
Niinpähän onkin, olin tässä huolimaton.

Mutta edelleen puuttuu Niskala vv. 1765-70.

[Jouni Kaleva]

Tässä linkissä esiintyy Tuomas Kurkelan perhe Brita tyttärineen. Brita s.10.11.1730 niinkuin Johan Simonpka Häckmannin vaimo. Lukeeko Britan kohdalla hu Niskala ?

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1731-1754_mko1-7/117.htm


Niinhän tuossa lukee. Tämä siis varmistaa vastauksen otsikon kysymykseen:
Ei mihinkään Kurkelaan, vaan Kurkelan Brita tulee Niskalan uudistilalle miniäksi.

-- milloinkahan Niskalan uudistila perustettiin? Sellaista ei liene rippikirjoissa 1754 mennessä, mutta 1759 jo alkaa näkyä.

Mistä alunperin tulikaan sellainen oletus, että Juho Simonpk. Häckman olisi mennyt johonkin Kurkelaan vävyksi?

[Alapo]

Jounille

Kyllä se 1765-70 täältä löytyy

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1759-1776_mko8-16/39.htm

Taitaapi olla sillä lailla, että Häckmanit tulivat tosiaan Niskalaan Alatorniolta suoraan ja se selittää senkin että Brita Simontyttären nimessä on Niskala jo 1754. (Rk.1731-54 sivu 303)
Se myöskin vahvistaa sen, että tämä Brita s. 1742 on Simo ja Kerttu Häckmanin tytär.

[Jouni Kaleva]

Jounille

Kyllä se 1765-70 täältä löytyy

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1759-1776_mko8-16/39.htm

Taitaapi olla sillä lailla, että Häckmanit tulivat tosiaan Niskalaan Alatorniolta suoraan ja se selittää senkin että Brita Simontyttären nimessä on Niskala jo 1754. (Rk.1731-54 sivu 303)
Se myöskin vahvistaa sen, että tämä Brita s. 1742 on Simo ja Kerttu Häckmanin tytär.
Kylläpä löytyy epäjohdonmukaisesta paikasta, kiitos! Näin äkkinäisen on mahdoton ymmärtää tuota Haukiputaan talojen ja vuosijaksojen sijoittelua sinne sun tänne!

Eikös uudistilojen perustamista käsitelty käräjilläkin? Siispä tuomiokirjoista voisi etsiä, milloin Niskala perustettiin ja jos Simon Häckman oli perustaja, niin ehkä jotakin motiiviakin H-putaalle tuloon?

[tellervoranta]

Viestissä 8 hain kummit 23.10.1758 syntyneelle Simonpojalle ja unohtui mainita alku:
Nybyggaren Johan Simonsson Kurkela och hu Britha Thomasdt barn Simon.

Siis tässä on maininta Kurkela. Kummeista mm. esiäitini Carin (Kaarina Lappotar) asui Kurkelansaaressa.

Seuraavan lapsen Johan s.16.4.1761 kohdalla Nybyggaren Johan Simonsson Niskala och hu Britha Thomasdr barn Johannes.

Kummeina jaakko Jaakonpka Rehu ja vo Kaarina Heikintr , Uudistilallinen Matti Sakarinpka Sutela ja vo Riitta Paulintr, Nuorimies Simo Tuomaanpka ja sisar Liisa Tuomaantr. Kastettu kirkossa Frosteruksen toimesta.

[hth]

Muistelen lukeneeni jostakin ei-alkuperäisestä tekstistä, että Johan Simonsson olisi mennyt kotivävyksi Kurkelaan ja että 1. lapsi Simon Johansson olisi syntynyt Kurkelassa.

Mielenkiintoinen hypoteesi Tellervolla. Jospa Simon Simonsson Kurkelansaaressa vältti jollakin tavalla vanhempiensa kohtalon ja matkasi turvaan kohti länttä? Löysi Gertrudin Alatorniolta, asettui aloilleen ja ryhtyi sotilaaksi voidakseen jopa kostaa... Saattoihan SS olla lähtöisin myös Kiimingistä tai Iistä. Onkamo näyttää olleen 1700-1800-luvuilla linjalla Kiimingin Kotajärvi (esim. Tikka) ja Alakylä - Onkamo - Iijokivarsi.

Onko käynyt niin, että se ensimmäinen Häckman Niskalassa olikin seikkailija Johan? Muut tulivat vasta hitusen perässä, kun oli talo, mihin tulla. SS oli jo sairaalloinen ja kuolemassa pois, joten oli luonnollista Getrudin ja nuorempien lasten hakea turvaa Johanin luota... Löytyneekö mistään merkintöjä muuttajista? :rolleyes:

[Alapo]

Laitetaan tänne vielä uudestaan viittaus Alatornion rippikirjaan, jossa Simon Simonsson Häckmanin perhe näkyy vuoteen 1753 saakka.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/alatornio/rippikirja_1750-1762_ik203/75.htm
Silloin perheessä
Simon Simonsson Häckman 48
hustr Gertrud Johsdr. Pörhö 34
Pariskunnan viimeinen rippimerkintä 29.9.1753, sitten kumpikin yliviivattu.
Johan 17
Brita 8
Anna 4
Margeta 2
Carin.

Iät sopivat lasten tunnettujen syntymäaikojenkin perusteella n. vuoden 1750 tilanteessa kirjatuiksi. Näin siis Simon synt.aika olisi n. 1702, jota pitäisin parempana arviona, kuin Haukiputaalla kuollessa kirjatusta iästä laskettua n. 1706.

Minä olen lukenut tuon Simonin iäksi 44 vuotta, kuten varmaan myöskin hän, -kuka lieneekään - joka on alunperin sukuselvitystä tehnyt.
Numero 8 on ainakin Britan iässä eri näköinen. Samoin viereisellä sivulla olevassa iässä 48.
44 vuotta sopisi myös syntymävuoteen 1706 ja kuolinikään 49 vuotta vuonna 1755.
Minä EN kyllä tosiaankaan ole mikään käsiala-asiantuntija. Kunhan ihmettelen vain.
Mitähän muuten tarkoittaa tuo merkintä Simonin nimen alla (p.6?71)?
Ehkä viittaus jonkin kirjan mainitulle sivulle?

Tapiolle:
Minäpä esitän oman versioni:
Koko perhehän katoaa Alatorniolta suunnilleen samaan aikaan. Johanin viimeinen merkintä juhannuksen aikaan 1753 ja vanhempien syyskuussa.
Perhe menee raivaamaan Niskalan uudistilaa niin että nimi on jo käytössä Britalla, kun hän menee piiaksi Simpulaan ehkä kekrin aikaan 1754.
Perhettä kokonaisuudessaan ei kuitenkaan merkitä rippikirjaan. Miksikähän?
Rippikirjaa ajalta 1755-58 ei ilmeisesti ole olemassakaan koska jaksoon 1749-54 on tehty myös esim. 1758 koskevia merkintöjä.
Niskalan sijainti siihen aikaan on kuitenkin jossain "huruviitassa", Onkamon perällä, jota ei kirkolla asuva pappikaan oikein tiedä, ja sen vuoksi hän tekee sellaisen vihkimerkinnän kuin tekee.
Tai sitten Johan ei vihittäessä tammikuun lopussa 1758 tiedä, asuako kotonaan vai mennäkö vävyksi ihmisten ilmoilla olevaan morsiamensa kotiin.
Ensimmäinen lapsi syntyy saman vuoden lokakuussa, jolloin nuoripari asuskelee vielä Kurkelassa, vaikka Johania sanotaankin uudistilalliseksi, mutta seuraavan lapsen syntyessä 1761 he ovat jo asettuneet Niskalaan.

[Jouni Kaleva]

Minä olen lukenut tuon Simonin iäksi 44 vuotta, kuten varmaan myöskin hän, -kuka lieneekään - joka on alunperin sukuselvitystä tehnyt.
Numero 8 on ainakin Britan iässä eri näköinen. Samoin viereisellä sivulla olevassa iässä 48.
44 vuotta sopisi myös syntymävuoteen 1706 ja kuolinikään 49 vuotta vuonna 1755.
Minä EN kyllä tosiaankaan ole mikään käsiala-asiantuntija. Kunhan ihmettelen vain.
Mitähän muuten tarkoittaa tuo merkintä Simonin nimen alla (p.6?71)?
Ehkä viittaus jonkin kirjan mainitulle sivulle?

Tapiolle:
Minäpä esitän oman versioni:
Koko perhehän katoaa Alatorniolta suunnilleen samaan aikaan. Johanin viimeinen merkintä juhannuksen aikaan 1753 ja vanhempien syyskuussa.
Perhe menee raivaamaan Niskalan uudistilaa niin että nimi on jo käytössä Britalla, kun hän menee piiaksi Simpulaan ehkä kekrin aikaan 1754.
Perhettä kokonaisuudessaan ei kuitenkaan merkitä rippikirjaan. Miksikähän?
Rippikirjaa ajalta 1755-58 ei ilmeisesti ole olemassakaan koska jaksoon 1749-54 on tehty myös esim. 1758 koskevia merkintöjä.
Niskalan sijainti siihen aikaan on kuitenkin jossain "huruviitassa", Onkamon perällä, jota ei kirkolla asuva pappikaan oikein tiedä, ja sen vuoksi hän tekee sellaisen vihkimerkinnän kuin tekee.
Tai sitten Johan ei vihittäessä tammikuun lopussa 1758 tiedä, asuako kotonaan vai mennäkö vävyksi ihmisten ilmoilla olevaan morsiamensa kotiin.
Ensimmäinen lapsi syntyy saman vuoden lokakuussa, jolloin nuoripari asuskelee vielä Kurkelassa, vaikka Johania sanotaankin uudistilalliseksi, mutta seuraavan lapsen syntyessä 1761 he ovat jo asettuneet Niskalaan.
En ole käsialaexpertti minäkään. Kuitenkin Simon eka "4" sekä Gertrudin toka "4" että Annan "4" ovat kaikki kolme keskenään samanlaisia, mutta Simon toka numero erilainen; siis ei-4?

Tuo Johan esikoisen kastemerkinnän "Kurkela" voisi minusta viitata siihenkin, että kastajaiset pidettiin äidin kotona, valmiissa Kurkelan talossa, kun Niskalan nybygg ei ollut sovelias pitoihin. Papille Kurkelan vanha-isäntä esitteli lapsen isän " tässä sitten tämä meidän vävy Johan". Pappi ei ryhtynyt kirjauksessaan miettimään, mikä oli Johanin varsinainen asunto - ja kirjasi Kurkelaksi.

Jotenkin selvältä tuntuu, että Häckmannin porukka asui Niskalaa jo hyvinkin vuonna 1758. Ja Johan oli perheen ainoa mieskuntoinen jäsen -- ei hän ollut voinut jättää uudistilaa mennäkseen vävyksi muualle.

[Amateur]

Tämä voi olla tyhmä kysymys, mutta kysynpä kuitenkin:
Mistä tiedämme että tämä Britha Simontytär on Häckman?
Minä en nimittäin löytänyt mistään kyseistä nimeä.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1731-1754_mko1-7/151.htm

Tässä 1749-54 merkinnässä Brithalla on nimi joka minun silmiini näyttäisi olevan Niskala.
Tähänastisen tiedon mukaan Häckmanit tulivat Niskalaan vasta 1758-59 paikkeilla.
Tultiinko Niskalaan kuitenkin jo suoraan Alatorniosta 1754 paikkeilla?
Vai onko kyseessä jonkin muun Simon tytär, kun s.aikakin heittää pari vuotta?

Terveisin

Alapon kysymys on ihan paikallaan. Onko kuitenkaan mitään, joka puhuu vastaan? Samalla Onkamon kylällä koko ajan seikkaillaan. Syntymäajoissa on kahden numeron heitto. Käsittääkseni suhteellisen tavallista. Vuonna 1742 on Oulussa syntynyt yksi Britha Simonsdr, mutta 11. helmikuuta. Tuolle Häckmanin Brithalle ei ole löytynyt muutakaan elämänpolkua, joten tämä tuntuu minusta varsin todennäköiseltä. En tiedä, mitä te muut asian parissa askaroineet ajattelette epämääräisellä todennäköisyys-akselilla.
Tuohon Sonninen-Meriläinen perheeseen syntyi myös kaksi Walborgia, mutta elinkaaret jäivät lyhyiksi: 6.12.1777-27.10.1779 ja 15.12.1781-17.3.1782.

...Ellalan listoissa pyörii myös Pehr Brithasson Hockman 27.2.1804-30.4.1873. Kuka tämä mahtaa olla. Ei oikein sovi Simonin Brithan avioliiton aikaiseksi "au-lapseksi", koska Jacobin synnytyksestä on vain 2 kk aikaa. Onko kyseessä joku Brithan adoptiolapsi?

Meille on aikoinaan sukupuuntekijä löytänyt tämän epäselvän Britha Simonsdotterin myös esipolviin ennen digiaikoja. Jouni Kaleva ystävällisesti vinkkasi näitä ketjuja täällä jatkoksi, joita olen selaillut ja nimeksi Häckman/Niskala löytänyt. Ketjujen mukaan vanhemmat Simo ja Kerttu (mutta Simo Simonson ja isänsä Simon ovat kai sekoittaneet jonkun muunkin vuosiluvuillaan ja epävarmaa on ollut välillä kuka kenenkin poika.) Silti vanhemmat jotakuinkin selvät.

Brita Simonsdotterin mies Matts Matsson Meriläinen Sonninen. Ok.

Minun taulussani heillä olisi tytär Brita Mattsdotter Meriläinen ja ajat täsmää jonkun version mukaan.

Uutta tähän ketjuun:

Tällä Britalla olisi sitten tämän sukututkijan mukaan Margharetha Brithasdotter Meriläinen?! s. 25.3 1798 k. 25.12 1808 Haukipudas. Eli onko tässäkin mennyt Häckmanit, Hockmanit ja Brithat sekaisin ja onkohan tällaista Pehr Brithassonin siskoa Margharetha Brithasdotteria joku muu löytänyt, onko olemassa? En tiedä tajuaisinko, jos lukisin nämä ketjut uudelleen. Huomaako joku ongelmani? Hieman tuore, mutta kuitenkin yli satavuotias tapaus, niin kai tästä voi kysellä?

Voin laittaa katseluoikeuden s-postiosoitteella nettipuuhuni, jos sieltä joku haluaa katsoa tätä epäselvyyttä.

Onko myös näin, että vieläkään ei ole konsensusta siitä mistä Simon Simonssonin isä olisi? Joidenkin mukaan Kemin Häckmaneja, joidenkin mukaan ehkä Ruotsin Nylandista tai ehkä Länsi-Suomesta?

[TapsaR]

Mennäänpä siis otsikon kysymykseen :D:
Ongelmaa vaikeuttaa olennaisesti se, että rippikirjat ratkaisevilta vuosilta 1755-58 puttuvat.

Joka tapauksessa Juho Simonpoika vihitään H-putaalla 25.1. 1758. Vihkimerkintä Hiskin mukaan erikoinen: uk:nybygg (conp:enkl) Joh Sim:s: p:bd:d Britha Thom:dr Gurkela (osäkert huruvida brud eller brudgums hemort)

Olisin varauksellinen Haukiputaan Hiskiin, tämä olisi hyvä nähdä originaalista. Jos kuitenkin tähän uskomme, niin Juho oli nybyggare jo vihittäessä. Ja kun tämä pari näkyy rippikirjassa alkaen 1759 Niskalassa, niin ei ole erikoista syytä ajatella, että Juho olisi mennyt vävyksi mihinkään Kurkelaan, vaan morsian on tullut miniäksi Niskalaan.

Tämä Brita Tuomaantr. Kurkela on synt. tuon Niskalan rippikirjamerkinnän mukaan 10(suttua) 1730. Tällä haettuna löytyy vastine 10.11.1730 Haukiputaalta, isä Tuomas Jaakonpk. Kurkela ja vaimo Karin Simontytär.
Tällainen pariskunta on edelleenkin tuommoisessa Haukiputaan Kurkelassa, joten epäilemättä se on Britan kotitalo.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1759-1776_mko8-16/43.htm

Siihen nähden on käsittämätön tuo Juhon ja Britan vihkimerkinnän ilmoitus, että kummankin kotipaikka olisi epävarma...

Hei!
Nyt kun alkuperäinen vihkimerkintä on digitoituna netissä, niin huomataan, että Jounin aavistus pitää paikkansa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319081
Nettihiskin suluissa olevia huomautuksia ei näy alkuperäisessä.

Tapi R.

[mika68]

Simo Simonpoika Häckmanin kotikyläksi on merkitty Nyland Alatornion vihityissä 1733.
Tuo Nyland=Uusimaa ihmetyttää?
Oliko Simo sukua Kemijärven lukkarille Johan Simonpoika Häckmanille, Hailuodon kappalaiselle Henrik Simonpoika Häckmanille ja oululaiselle sahurille Simo Heikinpoika Kuurolalle? Viimeksi mainittu oli Johanin ja Henrikin isä. Ouluun jäänyt Jaakko-poika käytti sukunimeä Kuurola. Henrikin Häckman nimen voi ymmärtää sitä kautta, että hän otti sen säätyläisnimeksi yliopistossa, mutta miksi velipoika Johankin käytti sitä? Selitys voi olla, että poikien isä oli sukunimeltään Häckman, mutta on merkitty kymmenysluetteloihin Kuurola-nimellä, ja henkiluetteloihin ilman sukunimeä.
Oliko Simo Kuurolalla Simo-niminen poika, sillä hänen pojakseen Haukiputaalle muuttanut Simo voisi sopia?
Mistä Simo Kuurola tuli Oulun kaupunkiin noin 1670-luvulla? Kuurola lienee talon nimi vasta Oulussa.
Minua kiehtoo ajatus, että Simo Heikinpoika Kuurola tuli kenties Uudeltamaalta. Hän saattoi olla porvari jo siellä, ja sai automaattisesti porvarinoikeudet Oulussa.

[mika68]

Oulun henkiluettelossa 1689 löytyy Simon Simonsson ja vaimonsa. Myös Jacob Simonsson sekä Johan Simonsson ja vaimo Maria. Tuo Jacob voisi olla Jacob Simonsson Kuurola, joka ilmestyy 1692 henkiluetteloon.
Johan Simonssonia ei näy Oulussa enää 1689 jälkeen. Kemijärvelle ilmestyy 1695 Johan veljensä Henrik Häckmanin perheeseen mukanaan vaimo Maria (Fellman). Kyse voi olla sattumasta tai ei.
Voisiko tuo 1689 Simon Simonsson olla Alatorniossa vihityn Simon Simonsson Häckmanin isä?

1695 ilmestyy Ouluun Matts Kuurola (jos tulkitsen sukunimen oikein) ja vaimonsa.

[mika68]

Kemijärvelle ilmestyy 1695 Johan veljensä Henrik Häckmanin perheeseen mukanaan vaimo Maria (Fellman). Kyse voi olla sattumasta tai ei.

Vuoden 1689 Oulun Johan Simonsson ei tosin ikänsä puolesta sovi Kemijärven Johan Heckmaniksi, jos Johanin kuolinikä 29 pitää paikkansa vuonna 1703. Epäilyttävän nuorena olisi kyllä kuollut.

[JHissa]

Vuoden 1689 Oulun Johan Simonsson ei tosin ikänsä puolesta sovi Kemijärven Johan Heckmaniksi, jos Johanin kuolinikä 29 pitää paikkansa vuonna 1703. Epäilyttävän nuorena olisi kyllä kuollut.
Kemijärven lukkari Johan Heckman ilmestyy henkikirjoihin vasta 1695
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12983092
joten hän on niiden mukaan syntynyt 1670-luvun alkupuolella.
Leski Maria Fellman s. (rk) 1665, k. 19.2.1758 Kemijärvi, löytyy leskenä lastensa kanssa Kemijärven rippikirjasta 1718-27
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5524284
Eli lapset
Susanna s. 1694 Kemijärvi, k. 1754 Sodankylä. Pso: Kemijärvi 17.11.1723 Johan Johaninpoika Pelkonen eli Alatalo, s. 1700 Sodankylä, k. 21.7.1783 Sodankylä.
Anna, s. 22.6.1698 Kemijärvi, k. 11.1.1755 Kemjärvi. Pso: Kemijärvi 19.1.1724 Matti Matinpoika Halonen, s. 27.3.1700 Kemijärvi, k. 27.4.1787 Kemijärvi.
Johan, s. 12.5.1700 Kemijärvi, k. 5.2.1790 Kemijärvi. Pso: Kemijärvi 24.11.1734 Anna Matintytär Oinas, s. 5.12.1713 Kemijärvi, k. 25.2.1782 Kemijärvi.
Simon, s. 19.6.1702 Kemijärvi, haud. 30.4.1738 Oulu. Naimaton. Oulussa pidetyssä perunkirjoituksessa 12.5.1738 äiti, veli Johan, langot Halonen ja Pelkonen. Oulun rk 1731-40
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5587654

Simon Henrikinpoika Kuurolan leski haudataan Oulussa 6.10.1709
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5753078

[mika68]

Kemijärven lukkari Johan Heckman ilmestyy henkikirjoihin vasta 1695
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12983092
joten hän on niiden mukaan syntynyt 1670-luvun alkupuolella.
Leski Maria Fellman s. (rk) 1665, k. 19.2.1758 Kemijärvi, löytyy leskenä lastensa kanssa Kemijärven rippikirjasta 1718-27
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5524284
Eli lapset
Susanna s. 1694 Kemijärvi, k. 1754 Sodankylä. Pso: Kemijärvi 17.11.1723 Johan Johaninpoika Pelkonen eli Alatalo, s. 1700 Sodankylä, k. 21.7.1783 Sodankylä.
Anna, s. 22.6.1698 Kemijärvi, k. 11.1.1755 Kemjärvi. Pso: Kemijärvi 19.1.1724 Matti Halonen, s. 27.3.1700 Kemijärvi, k. 27.4.1787 Kemijärvi.
Johan, s. 12.5.1700 Kemijärvi, k. 5.2.1790 Kemijärvi. Pso: Kemijärvi 24.11.1734 Anna Matintytär Oinas, s. 5.12.1713 Kemijärvi, k. 25.2.1782 Kemijärvi.
Simon, s. 19.6.1702 Kemijärvi, haud. 30.4.1738 Oulu. Naimaton. Oulussa pidetyssä perunkirjoituksessa 12.5.1738 äiti, veli Johan, langot Halonen ja Pelkonen.


Simon Henrikinpoika Kuurolan leski haudataan Oulussa 6.10.1709
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5753078

Ei tuo Johan Heckmanin syntymäaika 1674 kuoliniän mukaan ole varma. Voi olla kirjurin virhekin. Hänen vaimonsa kuitenkin oli syntynyt 1661 kuoliniän mukaan. Aika paljon vanhempi vaimo olisi ollut.
Oulun kaupungin haudatuissa löytyy Simon Kuuroilan 3.4.1672. Oliko hän sama Simon Kuurola, joka oli Johanin ja Henrikin isä? Jos oli niin, Johanin syntymäaika ei voi olla 1674. Oulun henkikirjassa 1675 löytyy tosin Simon Hindersson ja vaimo Anna Eriksdotter. Voiko olla mahdollosta, että perheenpää on henkikirjoissa, vaikka olisi ollut kuolleena 3 vuotta? Kymmenysluetteloissa ja maakirjoissahan näin saattoi olla.

[JHissa]

Ei tuo Johan Heckmanin syntymäaika 1674 kuoliniän mukaan ole varma. Voi olla kirjurin virhekin. Hänen vaimonsa kuitenkin oli syntynyt 1661 kuoliniän mukaan. Aika paljon vanhempi vaimo olisi ollut.
Oulun kaupungin haudatuissa löytyy Simon Kuuroilan 3.4.1672. Oliko hän sama Simon Kuurola, joka oli Johanin ja Henrikin isä? Jos oli niin, Johanin syntymäaika ei voi olla 1674. Oulun henkikirjassa 1675 löytyy tosin Simon Hindersson ja vaimo Anna Eriksdotter. Voiko olla mahdollosta, että perheenpää on henkikirjoissa, vaikka olisi ollut kuolleena 3 vuotta? Kymmenysluetteloissa ja maakirjoissahan näin saattoi olla.
Tosin rippikirjassa Maria Fellmanin syntymävuosi on jopa 1666
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5524674

Johanin veli Henrik Heckman oli ylioppilaana vasta 1686, joten hänkin on syntynyt noin 1670, joten jos Simon Kuurola on kuollut huhtikuussa 1672 niin on turhaa venyttää Johanin syntymää 1660-luvun puolelle eli vuonna 1689 henkikirjoissa voi olla jopa 1670-luvun alussa syntynyt, sillä henkikirjoihin otettiin yli 15-vuotiaat.

Vuoden 1675 henkikirjoissa näkyy Simon Henrikinpoika Sågers ja Anna Erikintytär, jotka näkyvät vielä vuoden 1683 henkikirjasta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022188

[mika68]

Tosin rippikirjassa Maria Fellmanin syntymävuosi on jopa 1666
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5524674

Johanin veli Henrik Heckman oli ylioppilaana vasta 1686, joten hänkin on syntynyt noin 1670, joten jos Simon Kuurola on kuollut huhtikuussa 1672 niin on turhaa venyttää Johanin syntymää 1660-luvun puolelle eli vuonna 1689 henkikirjoissa voi olla jopa 1670-luvun alussa syntynyt, sillä henkikirjoihin otettiin yli 15-vuotiaat.

Vuoden 1675 henkikirjoissa näkyy Simon Henrikinpoika Sågers ja Anna Erikintytär, jotka näkyvät vielä vuoden 1683 henkikirjasta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022188

Lukkarin lesken Maria Fellmanin kuoliniäksi mainitaan 97v 19.2.1758 (Kemijärven haudatut).

Tuo 1672 kuollut Simån Kuuroilan lienee Simon Kuurolan lapsi. Siihen viittaa tuo genetiivimuoto, vaikka onkin suomalaisessa muodossa, useinhan se on ruotsin geenetiivimuodossa.
Joten kyllä Simon Kuurola lienee elossa vielä 1675. Vaimo mainitaan yksin tai leskenä sen jälkeen. Simon esiintyy vielä perheenpäänä kymmenysluetteloissa 1689 asti. Anna häviää henkiluetteloista 1683 jälkeen.

Aloin pohtimaan, että oliko 1689 Oulussa esiintynyt Johan Simonsson ja Maria Kemijärven saman niminen pari, mutta tuskin olivat.

[mika68]

Oulun kaupungissa tontilla 58 oli vuonna 1649 Simon Byggmästaren talo (byggmästare= nykyruotsilla rakentaja).
Simon Kuurolahan oli sågare eli sahuri.

[JHissa]

Lukkarin lesken Maria Fellmanin kuoliniäksi mainitaan 97v 19.2.1758 (Kemijärven haudatut).

Tuo 1672 kuollut Simån Kuuroilan lienee Simon Kuurolan lapsi. Siihen viittaa tuo genetiivimuoto, vaikka onkin suomalaisessa muodossa, useinhan se on ruotsin geenetiivimuodossa.
Joten kyllä Simon Kuurola lienee elossa vielä 1675. Vaimo mainitaan yksin tai leskenä sen jälkeen. Simon esiintyy vielä perheenpäänä kymmenysluetteloissa 1689 asti. Anna häviää henkiluetteloista 1683 jälkeen.

Aloin pohtimaan, että oliko 1689 Oulussa esiintynyt Johan Simonsson ja Maria Kemijärven saman niminen pari, mutta tuskin olivat.
Tässä on vain se ongelma, että Marian äiti eli Anna Sinia oli vielä 1664 herra Jacobin leski
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12617736
ja herra Esaias mainitaan ilman vaimoa eli heidät mainitaan naimisissa vasta seuraavana vuonna 1665
https://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Kemi/1665/1665_107_Henki.jpg

[mika68]

Kaupunki muodosti suljetun yhteiskunnan, johon ei saanut asettua eikä muuttaa poiskaan ilman kaupungin hallituksen lupaa.
Entisten porvarien pojat näyttävät olleen etuoikeutettuja pääsemään kaupungin asukkaiksi ja saavuttamaan porvarinoikeudet.
Tavallista oli, että kaupunkiin siirtyi muualta uusia asukkaita. Erityisenä ansiona mainitaan uusiksi porvareiksi pyrkijöille, että he olivat ottaneet vaimoíkseen entisten porvarien tyttäriä.

[mika68]

Tässä on vain se ongelma, että Marian äiti eli Anna Sinia oli vielä 1664 herra Jacobin leski
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12617736
ja herra Esaias mainitaan ilman vaimoa eli heidät mainitaan naimisissa vasta seuraavana vuonna 1665
https://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Kemi/1665/1665_107_Henki.jpg

Eli nuo haudattujen luetteloissa olevat kuoliniät eivät aina ole oikeita.

[Jouni Kaleva]

Tässä on vain se ongelma, että Marian äiti eli Anna Sinia oli vielä 1664 herra Jacobin leski
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12617736

Sivuseikka tässä yhteydessä, mutta tarkistaisin tuota Sinia/Sinius-nimen käyttöä. Onko jossakin lähteessä näkösällä, että Anna Hansintytär olisi käyttänyt tuota sukunimeä? Perinteinen "Sursill-näkemys" on, että Annan isä olisi Raahen Siniluodosta, mutta itse en ole siitä havainnut positiivista vahvistusta missään.

[mika68]

Kaupunki muodosti suljetun yhteiskunnan, johon ei saanut asettua eikä muuttaa poiskaan ilman kaupungin hallituksen lupaa.
Entisten porvarien pojat näyttävät olleen etuoikeutettuja pääsemään kaupungin asukkaiksi ja saavuttamaan porvarinoikeudet.
Tavallista oli, että kaupunkiin siirtyi muualta uusia asukkaita. Erityisenä ansiona mainitaan uusiksi porvareiksi pyrkijöille, että he olivat ottaneet vaimoíkseen entisten porvarien tyttäriä.

Ouluun tuotiin käsityöläisiä myös ulkomailta, mm. Saksasta ja Tukholmasta. Myös muista Suomen kaupungeista tuli sukuja.
Minun tiedoissani Simon Kuurola mainitaan ensimmäisen kerran Oulussa 1669.
Olisiko hänen vaimonsa ollut omaa sukua Häckman ja porvarintytär?

[mika68]

Sivuseikka tässä yhteydessä, mutta tarkistaisin tuota Sinia/Sinius-nimen käyttöä. Onko jossakin lähteessä näkösällä, että Anna Hansintytär olisi käyttänyt tuota sukunimeä? Perinteinen "Sursill-näkemys" on, että Annan isä olisi Raahen Siniluodosta, mutta itse en ole siitä havainnut positiivista vahvistusta missään.

Etunimien periytyvyys on tietenkin heikko peruste.
Oululaisella? porvarilla Hannu Laurinpoika Siniuksella olisi ollut Clara-niminen tytär. Claran mahdollisella siskolla Annalla, joka siis avioitui ensin Jaakko Nahkala-Lappodiuksen kanssa ja sitten Esaias Fellmanin kanssa oli myös Clara-niminen tytär Esaiaksen kanssa.
Clara oli tuolloin varmaankin melko yleinen etunimi.
Myös Anna-nimi näyttää kulkeneen suvussa. Hannu Siniuksen vaimo oli Anna, ja myös Anna-tyttärellä oli Anna-niminen tytär. Tämän Annan kolmella lapsella oli myös Anna-niminen tytär.

[JHissa]

Sivuseikka tässä yhteydessä, mutta tarkistaisin tuota Sinia/Sinius-nimen käyttöä. Onko jossakin lähteessä näkösällä, että Anna Hansintytär olisi käyttänyt tuota sukunimeä? Perinteinen "Sursill-näkemys" on, että Annan isä olisi Raahen Siniluodosta, mutta itse en ole siitä havainnut positiivista vahvistusta missään.
Ainakin Falanderin dokumetti näyttäisi samaa
https://www.genealogia.fi/genos-old/33/33_18.htm
Tämä on sinänsä mielenkiintoinen, sillä Falanderin dokumenti on siis noin 1700 tehty Terseruksen laitoksen (1660) jäljennös, joten tästä syystä siitä puuttuu noin vuoden 1660 jälkeiset lisäykset eli siinä mainitaan vain Annan avio Kemin kappalaisen Jacobum Ericin kanssa. Kemijärven rippikirjassa 1698-1705 on Anna Hansdotter
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5523758
kuten myös kuolleissa 20.1.1703
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5523834

[mika68]

Ainakin Falanderin dokumetti näyttäisi samaa
https://www.genealogia.fi/genos-old/33/33_18.htm
Tämä on sinänsä mielenkiintoinen, sillä Falanderin dokumenti on siis noin 1700 tehty Terseruksen laitoksen (1660) jäljennös, joten tästä syystä siitä puuttuu noin vuoden 1660 jälkeiset lisäykset eli siinä mainitaan vain Annan avio Kemin kappalaisen Jacobum Ericin kanssa. Kemijärven rippikirjassa 1698-1705 on Anna Hansdotter
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5523758
kuten myös kuolleissa 20.1.1703
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5523834

Falanderin dokumentin mukaan siis Sinius-sukunimeä alkoi käyttämään vasta Anna Hannuntyttären veli Isak. Eli siksi Annalla ei sitä ole.

[JHissa]

Falanderin dokumentin mukaan siis Sinius-sukunimeä alkoi käyttämään vasta Anna Hannuntyttären veli Isak. Eli siksi Annalla ei sitä ole.
Eihän Falanderin dokumentissa edes Isakilla ollut Sinius-sukunimeä eikä sitä ole myöskään hänellä edes henkikirjoissa vaan niissä hän on Isak Hansson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13587853
Sinius-sukunimeä alkoivat käyttämään vasta Isakin lapset.

[mika68]

Eihän Falanderin dokumentissa edes Isakilla ollut Sinius-sukunimeä eikä sitä ole myöskään hänellä edes henkikirjoissa vaan niissä hän on Isak Hansson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13587853
Sinius-sukunimeä alkoivat käyttämään vasta Isakin lapset.

Oliko tässä sama tilanne kuin Simon Heikinpoika Kuurolan kahden pojan kohdalla, että he alkoivat käyttämään Häckman/Heckman nimeä? Eikä nimellä olisi mitään yhteyttä sukuun.
Edelleenkin ihmettelen, että miksi Henrikin veli Johan, joka oli lukkari, käytti myös samaa sukunimeä. Häntä ei löydy ylioppilasmatrikkelista. Oliko lukkari edes säätyläisammatti, joka olisi vaatinut säätyläisnimen? Tosin olihan Johan itse kyllä porvarispoika ja naimisissa säätyläistaustaisen Maria Fellmanin kanssa.

[mika68]

Oulun kaupungin historia I:ssa mainitaan Kuroilan ja Kuurolan pellot 1600-luvulla. Ne saivat nimensä varmaankin raivaajansa/omistajansa mukaan.
1600-luvun alkupuolella pellot käsitettiin kaupunkitaloihin kuuluviksi. Myöhemmin ne erotettiin taloista ja pidettiin täydellisesti omistajiensa yksityisenä omaisuutena. Pellot saattoivat siirtyä ostamisen, vaihdon ja perinnön kautta yhdeltä omistajalta toiselle.

[mika68]

Tämä teksti löytyy Henrik Häckmanin kohdalla viittauksista ylioppilasmatrikkelissa:
Helsingin RO 2.5.1685 (Johan Sigfredsson Häckman aflade sin Borgare Eed på 6 åhrss tijdh och woro hans Löfftessmän Peer Larsson Sælingius och Erich Frijman niuter ett åhrs frijheet), Helsingin RO 22.6.1685 (Upbödz första gången Sigfredh Erichssons Heckmans gårdh som han försåldt till Erich Mattsson för 65 D:r Kop:r m:t).

Ylläolevassa puhutaan kai porvari Johan Sigfredsson Häckmanista.
Ja kenties hänen isästään Sigfred Erichsson Heckmanista, joka möi talonsa Erich Mattssonille.
Olikohan tuo Sigfred Simo Kuurolan vaimon Annan veli?
Ja oliko talo Uudellamaalla?

[mika68]

Oulun kaupungin historia I:ssa mainitaan Kuroilan ja Kuurolan pellot 1600-luvulla. Ne saivat nimensä varmaankin raivaajansa/omistajansa mukaan.
1600-luvun alkupuolella pellot käsitettiin kaupunkitaloihin kuuluviksi. Myöhemmin ne erotettiin taloista ja pidettiin täydellisesti omistajiensa yksityisenä omaisuutena. Pellot saattoivat siirtyä ostamisen, vaihdon ja perinnön kautta yhdeltä omistajalta toiselle.

Kuurolaa tai Kuroilaa ei kuitenkaan mainita niiden talojen joukossa, jotka joutuivat luovuttamaan maansa uudelle Oulun kaupungille.
Joten nuo Kuurolan pellot syntyivät vasta kaupungin aikana.

[Jouni Kaleva]

Tätä samaa kokonaisuutta pyöriteltiin aiemmin Forumin eri ketjussa. Pointtini on se, että tuo Oulun porvari Hannu Laurinpoika ei kait itse käyttänyt Sinius-nimeä eikä hänen eka polven jälkeläisetkään. Ehkäpä kytkentä Raahen Siniluodon taloon tulisikin niin päin, että Hannu Laurinpojan vaimo, Anna olisikin Siniluodon tytär?
http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=257704&postcount=27


Etunimien periytyvyys on tietenkin heikko peruste.
Oululaisella? porvarilla Hannu Laurinpoika Siniuksella olisi ollut Clara-niminen tytär. Claran mahdollisella siskolla Annalla, joka siis avioitui ensin Jaakko Nahkala-Lappodiuksen kanssa ja sitten Esaias Fellmanin kanssa oli myös Clara-niminen tytär Esaiaksen kanssa.
Clara oli tuolloin varmaankin melko yleinen etunimi.
Myös Anna-nimi näyttää kulkeneen suvussa. Hannu Siniuksen vaimo oli Anna, ja myös Anna-tyttärellä oli Anna-niminen tytär. Tämän Annan kolmella lapsella oli myös Anna-niminen tytär.

[mika68]

Tätä samaa kokonaisuutta pyöriteltiin aiemmin Forumin eri ketjussa. Pointtini on se, että tuo Oulun porvari Hannu Laurinpoika ei kait itse käyttänyt Sinius-nimeä eikä hänen eka polven jälkeläisetkään. Ehkäpä kytkentä Raahen Siniluodon taloon tulisikin niin päin, että Hannu Laurinpojan vaimo, Anna olisikin Siniluodon tytär?
http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=257704&postcount=27

Jep.
Iätkin saa täsmäämään paremmin.
Esaias Fellmanin vaimo oli syntynyt noin 1642. Mielestäni Hannu Laurinpoika Siniuksen tyttäreksi hän olisi syntynyt liian myöhään.
Joten siinä on ollut välissä sukupolvi, oululainen porvari Hannu Laurinpoika ja Anna Hannuntytär Sinius.

[JHissa]

Jep.
Iätkin saa täsmäämään paremmin.
Esaias Fellmanin vaimo oli syntynyt noin 1642. Mielestäni Hannu Laurinpoika Siniuksen tyttäreksi hän olisi syntynyt liian myöhään.
Joten siinä on ollut välissä sukupolvi, oululainen porvari Hannu Laurinpoika ja Anna Hannuntytär Sinius.
Onko Maria Hannuntyttären kuolinikä 68 vuotta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5523834
eli olisi kuolinajasta 20.1.1703 laskettuna syntynyt noin 1635. Pitää kuitenkin muistaa, että kaikki Hans Laurinpojan lapset näyttävät ilmestyvän henkikirjoihin vasta 1650-luvulla esim. Hans Larssonin leskelle ilmestyy poika vasta 1651
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22144527
tytär 1653
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184195
seuraavassa 1654 onkin sitten poika Jöran Hansson (henkikirjoissa tytär on sama kuin sisko)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13593600
vuonna 1657 Hans Larssonin leskellä onkin sitten poika, 2 tytärtä ja vävy
https://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1657/1657_094_Henki.jpg

[mika68]

Onko Maria Hannuntyttären kuolinikä 68 vuotta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5523834
eli olisi kuolinajasta 20.1.1703 laskettuna syntynyt noin 1635. Pitää kuitenkin muistaa, että kaikki Hans Laurinpojan naimisiin menneet lapset näyttävät ilmestyvän henkikirjoihin vasta 1650-luvulla esim. Hans Larssonin leskelle ilmestyy poika vasta 1651
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22144527
tytär 1653
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184195
seuraavassa 1654 onkin sitten poika Jöran Hansson (tytär on sama kuin sisko)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13593600
vuonna 1657 Hans Larssonin leskellä onkin sitten poika, 2 tytärtä ja vävy
https://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1657/1657_094_Henki.jpg

Voi olla. Yritän kännykällä tihrustella ja en saa isommaksi. Näyttää tosiaan kahdeksikolta. Hiskissä merkitty 60.

[Jouni Kaleva]

Kyseessä siis Anna (eikä Maria).
Kuolinikä näyttäisi todella olevan 68. Siinä edellä (8 Martii) on vertailtavaksi toinen 8-numero. Yläsilmukka on isompi kuin alasilmukka ja sen vielä lävistää halkaisija. Luvussa 68 tuon yläsilmukan kohdalla on ylemmän rivin f-kirjaimen alaosa, suttua siitä on syntynyt. Olettaisin, että luvun 68 kumpikin numero on saman korkuinen, mikä myöskin tukee tulkintaa 68. Lukitaan tämä!



Voi olla. Yritän kännykällä tihrustella ja en saa isommaksi. Näyttää tosiaan kahdeksikolta. Hiskissä merkitty 60.

[mika68]

Jos Hannu Laurinpoika Siniluoto syntyi ennen 1580, olisi hän ollut vähintään 55 Annan syntyessä. Minkä ikäinen vaimo oli?

[Jouni Kaleva]

Minusta on selvästi osoitettu, että Raahen Siniluodon isäntä Hannu Laurinpoika ja Oulun porvari Hannu Laurinpoika ovat kaksi eri henkilöä. Nyt siis on kyse jälkimmäisestä (joka ei käyttänyt mitään sukunimeä). Tällä Oulun Hannu Laurinpojalla oli vaimo Anna (onko mitään tietoa Annan patronyymistä?) ja pariskunnan lapset kaiketi syntyneet (enimmäkseen) 1630-luvulla. Saattaisi sopia, että vanhin lapsisarjasta olisi Iisak Hannunpoika, joka oli merkittävissä tehtävissä Kajaanissa jo ainakin 1651 ja saattaisi olla synt. 1620-luvun lopuilla.


Hannu Laurinpoika kuoli 1645 ja leski Anna kuoli 1675. Ehkä pariskunta oli suunnilleen samanikäiset keskenään ja siten syntyneet sanokaamme 1600-luvun eka vuosikymmenellä.


Jos Hannu Laurinpoika Siniluoto syntyi ennen 1580, olisi hän ollut vähintään 55 Annan syntyessä. Minkä ikäinen vaimo oli?

[JHissa]

Minusta on selvästi osoitettu, että Raahen Siniluodon isäntä Hannu Laurinpoika ja Oulun porvari Hannu Laurinpoika ovat kaksi eri henkilöä. Nyt siis on kyse jälkimmäisestä (joka ei käyttänyt mitään sukunimeä). Tällä Oulun Hannu Laurinpojalla oli vaimo Anna (onko mitään tietoa Annan patronyymistä?) ja pariskunnan lapset kaiketi syntyneet (enimmäkseen) 1630-luvulla. Saattaisi sopia, että vanhin lapsisarjasta olisi Iisak Hannunpoika, joka oli merkittävissä tehtävissä Kajaanissa jo ainakin 1651 ja saattaisi olla synt. 1620-luvun lopuilla.


Hannu Laurinpoika kuoli 1645 ja leski Anna kuoli 1675. Ehkä pariskunta oli suunnilleen samanikäiset keskenään ja siten syntyneet sanokaamme 1600-luvun eka vuosikymmenellä.
Väenottoluettelossa vuodelta 1627 Hans Larsson ikä 48 vuotta
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00162#?c=&m=&s=&cv=161&xywh=-2760%2C-303%2C11798%2C6044
Saako selvää onko edesmennyt Gabriel Oloffson sukua Hans Larssonille?
Oulun RO 18.4.1634 f. 81 §1
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704695
Gabriel Oloffsson taitaa olla edesmennyt Limingan nimismies, jonka vaimo meni naimisiin seuraavan Limingan nimismiehen Carl Josefinpojan (Lithovius) kanssa.

[Jouni Kaleva]

Väenottoluettelossa vuodelta 1627 Hans Larsson ikä 48 vuotta
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00162#?c=&m=&s=&cv=161&xywh=-2760%2C-303%2C11798%2C6044
Saako selvää onko edesmennyt Gabriel Oloffson sukua Hans Larssonille?
Oulun RO 18.4.1634 f. 81 §1
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704695
Gabriel Oloffsson taitaa olla edesmennyt Limingan nimismies, jonka vaimo meni naimisiin seuraavan Limingan nimismiehen Carl Josefinpojan (Lithovius) kanssa.
Jos tämä on oikea Hans Larsson, niin saamme synt.ajaksi noin 1579. Mikäpäs siinä. Vaimo Anna (jos on kaikkien Hansin lasten äiti) on selvästi nuorempi, ehkä parikymmentä vuotta.


Tuossa jutussa Hans Larsson on "Gabriel Oloffsons efterlefuerskas fullmechtigh" -siis valtuutettu asiainhoitaja, mistä ei voi päätellä sukulaisuudesta puoleen tai toiseen.

[JHissa]

Jos tämä on oikea Hans Larsson, niin saamme synt.ajaksi noin 1579. Mikäpäs siinä. Vaimo Anna (jos on kaikkien Hansin lasten äiti) on selvästi nuorempi, ehkä parikymmentä vuotta.


Tuossa jutussa Hans Larsson on "Gabriel Oloffsons efterlefuerskas fullmechtigh" -siis valtuutettu asiainhoitaja, mistä ei voi päätellä sukulaisuudesta puoleen tai toiseen.
Pannaan myös Saloisten sotaväenottoluettelot eli vuoden 1627
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00060#?c=&m=&s=&cv=59&xywh=-2741%2C-141%2C11850%2C6070
ja 1637
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13576863

[Jouni Kaleva]

Saako selvää onko edesmennyt Gabriel Oloffson sukua Hans Larssonille?
Oulun RO 18.4.1634 f. 81 §1
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704695
Gabriel Oloffsson taitaa olla edesmennyt Limingan nimismies, jonka vaimo meni naimisiin seuraavan Limingan nimismiehen Carl Josefinpojan (Lithovius) kanssa.


Jos oli kyseessä tarkoittamasi nimismiehen leski, niin Gabriel Olofsson on kuollut tähän käräjäjuttuun 18.4.1634 mennessä, mikä olisi tarkennusta asiaan.


Samalla näyttää, että Gabriel Oloffsonin vaimo (vaimoksi, vaan ei leskeksi mainittu) esiintyy käräjillä sakotettavana 9.-10.3. 1634. Oikea puoli, neljäs juttu: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704561


Tästä aiempi keskustelu Forumilla: http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=281753&postcount=56

[Jouni Kaleva]

Pannaan myös Saloisten sotaväenottoluettelot eli vuoden 1627
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00060#?c=&m=&s=&cv=59&xywh=-2741%2C-141%2C11850%2C6070
ja 1637
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13576863


Eipä satu silmääni Hans Larssonia Saloby:stä kummastakaan luettelosta!

[JHissa]

Eipä satu silmääni Hans Larssonia Saloby:stä kummastakaan luettelosta!
Oisko Michel Hanssonin 17-vuotta ja Jacob Larsonin 30-vuotta välissä Hans Larsson 26-vuotta vuoden 1637 luettelossa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13576863

[tellervoranta]

Siltä minusta näyttää....

Oisko Michel Hanssonin 17-vuotta ja Jacob Larsonin 30-vuotta välissä Hans Larsson 26-vuotta vuoden 1637 luettelossa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13576863

[mika68]

Onkos tällainen Jounin ehdottama sukulinja?

Lars Siniluoto (Talollinen Saloinen) - Catharina Östensdotter Sursill
|
Hans Laurinpoika Sinius (Talollinen Saloinen) -Anna
|
Anna Hannuntytär Sinius - Hans Laurinpoika (Oululainen porvari)
|
Anna Hannuntytär - Jacob Erkinpoika Nahkala-Lappodius (Kemijärven kappalainen)
- Esaias Mansveti Fellman (Kemijärven kappalainen)

[Jouni Kaleva]

Siltä minusta näyttää....


Kyllä niin, kiitos tarkkasilmäisille.



Tämän mukaan Saloisten Siniluodon Hannu Laurinpoika synt. n. 1611. Oli elossa vielä 1658 (Raahen tuomiokirja 15/11 1658, jossa mainitaan Hans Larsson Siniluoto, joka tunnustaa Tukholmassa 20/10 1654 päivätyn obligaationsa). Tässä tapauksessa ei sitten kylläkään millään matematiikalla päästä Sursillianan esitykseen siitä, että tämän Hannu Laurinpojan äiti olisi Katarina Östenintytär Sursill. Vuonna 1611 tämä Katarina oli jo kolmannessa aviossaan Henrik Lithoviuksen kanssa. Hänen lapsensa Lauri Siniluodon kanssa on täytynyt syntyä jo 1570-luvulla.



Oulun porvari Hannu Laurinpoika olisi 1627 ruodutusluettelon perusteella synt. n. 1579 ja kuoli 1645.



Herrajestas, jospa sittenkin nämä kaksi eri Hannu Laurinpoikaa kuuluvat olla eri asennossa:


Oulun porvari Hannu Laurinpoika (1579-1645) olisi Siniluodossa syntynyt, äiti Katarina Östenintr. Sursill. Hänellä on ehtinyt olla vaikkapa 2 eri vaimoa, joista jälkimmäinen, Anna jäi leskeksi. Selittäisi, että lastenlasten sukupolvi omaksui Sinius-nimen.


Saloisten (Siniluodon) 1630-luvun isäntä Hannu Laurinpoika olisi oma juttunsa, hänkin saattaa olla jotakin sukua edellisille Siniluodon sukupolville taikka sitten ei, hän voisi olla ihan uutta sukua, sattumoisin vain nimiyhtäläisyyttä? Tämän Hannun vaimo oli käsittääkseni Ingeborg Martintytär - vie pohjaa siltä teorialta, että Hannu olisi taloon tullut vävyisäntä.

[Jouni Kaleva]

Onkos tällainen Jounin ehdottama sukulinja?

Lars Siniluoto (Talollinen Saloinen) - Catharina Östensdotter Sursill
|
Hans Laurinpoika Sinius (Talollinen Saloinen) -Anna
|
Anna Hannuntytär Sinius - Hans Laurinpoika (Oululainen porvari)
|
Anna Hannuntytär - Jacob Erkinpoika Nahkala-Lappodius (Kemijärven kappalainen)
- Esaias Mansveti Fellman (Kemijärven kappalainen)
Suunnilleen noin. Mutta nyt huomaan, että ikäpolvien perusteella tämä yhtälö on mahdoton. Jos Saloisten talollinen Hannu Laurinpoika oli synt. (ruodutusluettelon perusteella) n. 1611, niin hänellä ei voi olla sellaista tytärtä, joka itse oli äiti jo viimeistään 1630-luvulla.

[mika68]

Kyllä niin, kiitos tarkkasilmäisille.



Tämän mukaan Saloisten Siniluodon Hannu Laurinpoika synt. n. 1611. Oli elossa vielä 1658 (Raahen tuomiokirja 15/11 1658, jossa mainitaan Hans Larsson Siniluoto, joka tunnustaa Tukholmassa 20/10 1654 päivätyn obligaationsa). Tässä tapauksessa ei sitten kylläkään millään matematiikalla päästä Sursillianan esitykseen siitä, että tämän Hannu Laurinpojan äiti olisi Katarina Östenintytär Sursill. Vuonna 1611 tämä Katarina oli jo kolmannessa aviossaan Henrik Lithoviuksen kanssa. Hänen lapsensa Lauri Siniluodon kanssa on täytynyt syntyä jo 1570-luvulla.



Oulun porvari Hannu Laurinpoika olisi 1627 ruodutusluettelon perusteella synt. n. 1579 ja kuoli 1645.



Herrajestas, jospa sittenkin nämä kaksi eri Hannu Laurinpoikaa kuuluvat olla eri asennossa:


Oulun porvari Hannu Laurinpoika (1579-1645) olisi Siniluodossa syntynyt, äiti Katarina Östenintr. Sursill. Hänellä on ehtinyt olla vaikkapa 2 eri vaimoa, joista jälkimmäinen, Anna jäi leskeksi. Selittäisi, että lastenlasten sukupolvi omaksui Sinius-nimen.


Saloisten (Siniluodon) 1630-luvun isäntä Hannu Laurinpoika olisi oma juttunsa, hänkin saattaa olla jotakin sukua edellisille Siniluodon sukupolville taikka sitten ei, hän voisi olla ihan uutta sukua, sattumoisin vain nimiyhtäläisyyttä? Tämän Hannun vaimo oli käsittääkseni Ingeborg Martintytär - vie pohjaa siltä teorialta, että Hannu olisi taloon tullut vävyisäntä.

Tuo Oulun porvari Hannu Laurinpoikahan sopii hyvin Catharina Sursillin ja Lauri Siniluodon pojaksi. Ja eikös Oulussa muistellut joku Hannun lapsista tai lapsenlapsista, että mummilla tai isomummilla oli ollut keskeinen 9.rivin paikka kirkossa, eli merkittävässä asemassa olevan naisen. Tarkoitti Catharina Sursillia.

[Jouni Kaleva]

Tuo Oulun porvari Hannu Laurinpoikahan sopii hyvin Catharina Sursillin ja Lauri Siniluodon pojaksi. Ja eikös Oulussa muistellut joku Hannun lapsista tai lapsenlapsista, että mummilla tai isomummilla oli ollut keskeinen 9.rivin paikka kirkossa, eli merkittävässä asemassa olevan naisen. Tarkoitti Catharina Sursillia.


Tuo kirkonpenkkijuttu on kirjattu Genos-jutussa:


Sinius-suvun alkuperästä ja vähän muitakin Sursilliana-tutkimuksia Assistentti ARVI ILMONIEMI
Iisak Hannunpojan syntyperä Genos 33(1962), s. 18-24
a) »virallisten» lähteiden mukaan
Oulun raastuvanoikeudessa 3/9 ja 4/9 1673 selviteltiin silloisen Kajaanin vapaaherrakunnan voudin lisak Hannunpojan, hänen Oulussa asuvan veljensä Yrjänä (Jöran) Hannunpojan ja Klaara-nimisen sisaren välisiä velka ym. asioita ja mainittiin mm. heidän vanhempainsa tontti »emellan Trumbels och Nils Haralas gårdar».[4] Käyttäen apuna näin merkittyä lähtökohtaa ja sitä, että Oulun henkikirjoissa olevien nimien järjestys pysyy esim. vv. 1651-54 kutakuinkin muuttumattomana, voidaan todeta, että v:n 1652 Jöran Hansson nimeä vastaa v. 1651 Hans Larssons enckia, ja että itse Hannu Laurinpoika kuoli n. 1645. Tämän nimisellä miehellä oli Oulun kirkon tammik. 1644 aloitetun penkkiluettelon mukaan paikka 12 penkissä, [5] mutta Anna-vaimolla huomattavasti arvokkaampi istuinsija, nim. kirkon keskiosastossa olevassa 9. naisten penkissä.[6]

[JHissa]

Pannaan myös Saloisten sotaväenottoluettelot eli vuoden 1627
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00060#?c=&m=&s=&cv=59&xywh=-2741%2C-141%2C11850%2C6070
ja 1637
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13576863
Lisätään vielä Saloisten sotaväenottoluettelot vuodelta 1629 (Salo by jatkuu seuraavalla aukeamalla)
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00227
vuodelta 1631
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00461
vuodelta 1633
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00557

Saloisten Siniluodon edellinen isäntä näyttää olleen Michael Larsson, joka mainitaan vielä vuoden 1633 maakirjassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655202
joka oli 65-vuotias vuoden 1627 sotaväenottoluettelossa
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00060
Seuraavassa 1634 tilalla on jo Hans Larsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655520
kuten myös 1635
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13594122
Hans Larsson myös vuoden 1635 karjaluettelossa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13577619

[JHissa]

Tuo kirkonpenkkijuttu on kirjattu Genos-jutussa:


Sinius-suvun alkuperästä ja vähän muitakin Sursilliana-tutkimuksia Assistentti ARVI ILMONIEMI
Iisak Hannunpojan syntyperä Genos 33(1962), s. 18-24
a) »virallisten» lähteiden mukaan
Oulun raastuvanoikeudessa 3/9 ja 4/9 1673 selviteltiin silloisen Kajaanin vapaaherrakunnan voudin lisak Hannunpojan, hänen Oulussa asuvan veljensä Yrjänä (Jöran) Hannunpojan ja Klaara-nimisen sisaren välisiä velka ym. asioita ja mainittiin mm. heidän vanhempainsa tontti »emellan Trumbels och Nils Haralas gårdar».[4] Käyttäen apuna näin merkittyä lähtökohtaa ja sitä, että Oulun henkikirjoissa olevien nimien järjestys pysyy esim. vv. 1651-54 kutakuinkin muuttumattomana, voidaan todeta, että v:n 1652 Jöran Hansson nimeä vastaa v. 1651 Hans Larssons enckia, ja että itse Hannu Laurinpoika kuoli n. 1645. Tämän nimisellä miehellä oli Oulun kirkon tammik. 1644 aloitetun penkkiluettelon mukaan paikka 12 penkissä, [5] mutta Anna-vaimolla huomattavasti arvokkaampi istuinsija, nim. kirkon keskiosastossa olevassa 9. naisten penkissä.[6]
Kyseiset jutut Oulun RO 3.9.1673 s. 66 & 4.9.1673 s. 67
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742360
Lisäksi löytyy mielenkiintoinen Jöran Hanssonin ja hänen tulevan vaimonsa Gertrud Andersdotterin välinen juttu Oulun RO 13.11.1654
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627499
Gertrud Andersdotter oli siis Olof Olofssonin leski, joten Jöran Hanssonista tuli Johan Mårtensson Rajahlin appipuoli, katso Oulun RO 3.9.1673 s. 67
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742360

[Jouni Kaleva]

Lisäksi löytyy mielenkiintoinen Jöran Hanssonin ja hänen tulevan vaimonsa Gertrud Andersdotterin välinen juttu Oulun RO 13.11.1654
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627499



Jos ymmärsin, niin naimaton Jöran Hansson ja kerran naimisissa ollut Gertrud Andersdotter tunnustavat eläneensä yhdessä jo 9 vuoden ajan. Tuomittiin huoruudesta sakkoihin, Jöran 40 hopeataalaria ja Gertrud 80 hopeataalaria.


Kovat sakot ja melko hitaasti. Voitaneen tästä tulkita, että Gertrudin 1. mies Olavi Olavinpoika oli kuollut jo 9 vuotta aiemmin, siis viimeistään 1645?


Tämähän on täytynyt olla aikansa lööppijuttu. Ja mikä lienee ollut motiivina siihen, että tämä yhteisön silmien alla tapahtunut yhteiselo on nyt saatettu tuomioistuimeen? Eikö pappi onnistunut saamaan susiparia vihille? Ymmärtääkseni tällä uusparilla ei ollut lapsia.

[JHissa]

Jos ymmärsin, niin naimaton Jöran Hansson ja kerran naimisissa ollut Gertrud Andersdotter tunnustavat eläneensä yhdessä jo 9 vuoden ajan. Tuomittiin huoruudesta sakkoihin, Jöran 40 hopeataalaria ja Gertrud 80 hopeataalaria.


Kovat sakot ja melko hitaasti. Voitaneen tästä tulkita, että Gertrudin 1. mies Olavi Olavinpoika oli kuollut jo 9 vuotta aiemmin, siis viimeistään 1645?


Tämähän on täytynyt olla aikansa lööppijuttu. Ja mikä lienee ollut motiivina siihen, että tämä yhteisön silmien alla tapahtunut yhteiselo on nyt saatettu tuomioistuimeen? Eikö pappi onnistunut saamaan susiparia vihille? Ymmärtääkseni tällä uusparilla ei ollut lapsia.
Ei välttämättä, vaikka Olof Olofsson katoaa henkikirjoista vuoden 1645 jälkeen
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12164588
sillä vuoden 1647 henkikirjassa (vuosi 1646 puuttuu) on enään vaimo
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22645265
En löytänyt Olof Olofssonin hautausta Oulun tileistä, joten hän on voinut myös karata kuten kävi myös kultaseppä Bondsdorfille, joka karkasi Oulun palon jälkeen vuonna 1652, jättäen perheensä ja velat, mutta tämän vaimo sai naimaluvan.
Vuoden 1655 henkikirjassa on siis edelleen vain hustru Gertrud
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001763_00076
jonka tilalle tulee vuonna 1657 Jöran Hansson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001765_00095
kun taas Hans Larssonin leski alkaa uudelleen isännöimään omaa taloaan
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001765_00094
apunaan kaksi tytärtä ja vävy (olisiko Johan Päkkilä).
Koska Gertrud saa 80 hopeataalerin sakot, niin tuomio tuli huoruudesta, ja Jöranin 40 hopeataalerin sakko tulee vain salavuoteudesta, joten pitää selata läpi vuoden 1645 ja sen jälkeiset raastuvanoikeuden pöytäkirjat, jotta saa lisäselvyyttä, mitä Olof Olofssonin kävi.

[Jouni Kaleva]

, joten pitää selata läpi vuoden 1645 ja sen jälkeiset raastuvanoikeuden pöytäkirjat, jotta saa lisäselvyyttä, mitä Olof Olofssonin kävi.
Taikka löytyisikö 1654 jälkeiseltä ajalta Gertrudin hakemus avioliittoluvasta, jos ajatellaan, että Olof Olofsson oli karannut tai kadonnut, mutta ei varmaa tietoa kuolemasta? Milloin Jöran ja Gertrud lopulta mahdettiin vihkiä?

[JHissa]

Taikka löytyisikö 1654 jälkeiseltä ajalta Gertrudin hakemus avioliittoluvasta, jos ajatellaan, että Olof Olofsson oli karannut tai kadonnut, mutta ei varmaa tietoa kuolemasta? Milloin Jöran ja Gertrud lopulta mahdettiin vihkiä?
Olisikohan juttu tullut käsittelyyn koska Gertrud tuli raskaaksi, sillä onko Oulun kirkontileissä 1655 Jöran Hanssonin lapsen hautaus
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752471
eli neljänneksi alin hautaus Jacob Olofssonin lapsen ja Mårthen Persson båtzmanin lapsen hautausten välissä.

[Jouni Kaleva]

Olisikohan juttu tullut käsittelyyn koska Gertrud tuli raskaaksi, sillä onko Oulun kirkontileissä 1655 Jöran Hanssonin lapsen hautaus
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752471
eli neljänneksi alin hautaus Jacob Olofssonin lapsen ja Mårthen Persson båtzmanin lapsen hautausten välissä.
Hyvin mahdollista.


30-vuotisen sodan loppuvaiheissa 1640-luvulla Ouluunkin kohdistui raskaita sotaväen ottoja. Olisikohan myös Olof Olofsson joutunut kuninkaan palvelukseen ja kadonnut sille tielleen?

[JHissa]

Lisätään vielä Saloisten sotaväenottoluettelot vuodelta 1629 (Salo by jatkuu seuraavalla aukeamalla)
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00227
vuodelta 1631
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00461
vuodelta 1633
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00557

Saloisten Siniluodon edellinen isäntä näyttää olleen Michael Larsson, joka mainitaan vielä vuoden 1633 maakirjassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655202
joka oli 65-vuotias vuoden 1627 sotaväenottoluettelossa
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00060
Seuraavassa 1634 tilalla on jo Hans Larsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655520
kuten myös 1635
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13594122
Hans Larsson myös vuoden 1635 karjaluettelossa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13577619
Vanhempi Hans Larsson näyttää olleen Salon kylässä isäntänä vain yhtenä vuonna 1598
Maakirja
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2663717
Kymmenysluettelo
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2663911
Nuijasotaa edeltäneessä 1595 maakirjassa on Salon kylässä Matts Larsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2663191
joka ilmestyy maakirjaan 1587
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673545
joten olisiko kyseessä isäpuoli Siikajoen Laurinmatin isäntä Matts Larsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2663065

[Jouni Kaleva]

Vanhempi Hans Larsson näyttää olleen Salon kylässä isäntänä vain yhtenä vuonna 1598
Maakirja
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2663717
Kymmenysluettelo
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2663911
Nuijasotaa edeltäneessä 1595 maakirjassa on Salon kylässä Matts Larsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2663191
joka ilmestyy maakirjaan 1587
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673545
joten olisiko kyseessä isäpuoli Siikajoen Laurinmatin isäntä Matts Larsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2663065


Tarkoititko, että kuin maakirjassa 1595 näkyy Matts Larsson sekä Siikajoella että Salonkylässä, niin kyseessä olisi yksi ja sama mies?

[Jouni Kaleva]

Tapio Vähäkankaan Genos-artikkelissa https://www.genealogia.fi/genos-old/69/69_78.htm
arvioidaan, että Siikajoelle kirjattu voudin alikirjuri Matti Laurinpoika olisi kuollut n. 1590, ainakin aktiivisuus silloin loppuu. Nimi kuitenkin säilyy maakirjoissa ainakin 1599 saakka.

[JHissa]

Tarkoititko, että kuin maakirjassa 1595 näkyy Matts Larsson sekä Siikajoella että Salonkylässä, niin kyseessä olisi yksi ja sama mies?
Tapio Vähäkankaan Genos-artikkelissa https://www.genealogia.fi/genos-old/69/69_78.htm
arvioidaan, että Siikajoelle kirjattu voudin alikirjuri Matti Laurinpoika olisi kuollut n. 1590, ainakin aktiivisuus silloin loppuu. Nimi kuitenkin säilyy maakirjoissa ainakin 1599 saakka.
Matti Laurinpojan nimi säilyy maakirjoissa pitkälle 1600-luvun puolelle esim. maakirja vuodelta 1611
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2651283
ja hänet mainitaan 65-vuotiaaksi vuoden 1627 sotaväenottoluettelossa
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00063
Matti Leiviskän lisensiaattityön Siikajokilaakson asutuksen synty. Nimistöhistoriallinen tutkimus Siikajokilaakson asutuksesta keskiajalta 1600-luvun puoliväliin
https://www.oulu.fi/sites/default/files/content/Siikajokilaakson%20asutuksen%20synty%20_lisensiaat inty%C3%B6_.pdf
mukaan Matti Laurinpoika olisi Siikajoen Laurinmatin isäntänä 1562-1645, joten luultavasti tähän väliin on mahtunut useampikin Matti Laurinpoika.

Ennen nuorempaa Hans Larssonia Salonkylän Siniluodon isäntänä näyttää olleen Michael Larsson, joka näyttää ilmestyvän isännäksi ainakin jo 1605
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653187
ja mainitaan vielä vuoden 1633 maakirjassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655202
Vanhemman Hans Larssonin jälkeen ja ennen Michael Larssonia Salonkylän Siniluodon isäntänä näyttäisi olleen vielä Sigfrid Larsson, joka näkyy vuodesta 1599
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2664377

Michael Larsson oli Siikajoen Matts Larssonin tavoin myös 65-vuotias vuoden 1627 sotaväenottoluettelossa
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00060
eli he olisivat syntyneet noin 1562, joten siis kumpikin voisi olla siis vanhemman Hans Larssonin veli. Salonkylän Siniluodon isäntänä 1587-1595 ollut Matti Laurinpoika olisi siis voinut mennä isännäksi Siikajoen Laurinmattiin.

[Jouni Kaleva]

Yritän haarukoida kokonaisuutta Katarina Östenintr. Sursillin näkökulmasta. Hänen ensimmäinen miehensä kerrotaan olleen talollinen Lauri Salosta (Saloisista) ja tarkemmin Siniluodon talosta. Katarinan sisarukset ja tädit oli naitu enimmäkseen papeille tai isommille talollisille, joilla myös virka-asemia, nimismiehiä, vouteja.

Onko tämmöinen Lauri "Siniluoto" identifioitavissa veroluetteloissa?

Katarina lienee synt. 1550-luvulla ja olisi avioitunut 1570-luvulla. Lapsia olisi syntynyt Siniluodossa ainakin Anna Laurintytär ja Hannu Laurinpoika. Tämä Hannu synt. väenottoluettoloiden perusteella 1579, kuten tässä ketjussa todettu. Anna Laurintyttärellä omia lapsia n. 1600 alkaen, joten Anna sopisi myös synt. 1570-luvun lopulla.

Katarina Östenintr. Sursill sai toisessa aviossaan Matti Laurinpojan kanssa lapsia ainakin noin 1580-82. Tämän mukaan Lauri "Siniluoto" olisi kuollut viimeistään noin 1580.


Kävin läpi Salonkylän maakirjat 1575-1580

1575 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649044
1576 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633312
1577 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650003
1578 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633447
1579 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2669256
1580 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2669763


En löydä minkäänlaista Lars-isäntää. Myöhemmillä vuosilla Siniluodon taloksi sopiva on yleensä Salonkylän kolmantena.

[JHissa]

Yritän haarukoida kokonaisuutta Katarina Östenintr. Sursillin näkökulmasta. Hänen ensimmäinen miehensä kerrotaan olleen talollinen Lauri Salosta (Saloisista) ja tarkemmin Siniluodon talosta. Katarinan sisarukset ja tädit oli naitu enimmäkseen papeille tai isommille talollisille, joilla myös virka-asemia, nimismiehiä, vouteja.

Onko tämmöinen Lauri "Siniluoto" identifioitavissa veroluetteloissa?

Katarina lienee synt. 1550-luvulla ja olisi avioitunut 1570-luvulla. Lapsia olisi syntynyt Siniluodossa ainakin Anna Laurintytär ja Hannu Laurinpoika. Tämä Hannu synt. väenottoluettoloiden perusteella 1579, kuten tässä ketjussa todettu. Anna Laurintyttärellä omia lapsia n. 1600 alkaen, joten Anna sopisi myös synt. 1570-luvun lopulla.

Katarina Östenintr. Sursill sai toisessa aviossaan Matti Laurinpojan kanssa lapsia ainakin noin 1580-82. Tämän mukaan Lauri "Siniluoto" olisi kuollut viimeistään noin 1580.


Kävin läpi Salonkylän maakirjat 1575-1580

1575 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649044
1576 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633312
1577 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650003
1578 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633447
1579 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2669256
1580 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2669763


En löydä minkäänlaista Lars-isäntää. Myöhemmillä vuosilla Siniluodon taloksi sopiva on yleensä Salonkylän kolmantena.
Katarina on voinut hyvin syntyä jo 1540-luvulla, sillä eihän hänellä ollut lapsia enään viimeisen miehensä Limingan kirkkoherra Henricus Laurentiin kanssa eli viimeiset Katarinan lapset syntyivät 1580-luvulla.

Kuka on muuten leski Birgitta, jonka autio esiintyy Salonkylässä aina vuoteen 1686
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673273
1685
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2672909
...
Vuonna 1687 tulee sitten Matts Larsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673545

[Jouni Kaleva]

Katarina on voinut hyvin syntyä jo 1540-luvulla, sillä eihän hänellä ollut lapsia enään viimeisen miehensä Limingan kirkkoherra Henricus Laurentiin kanssa eli viimeiset Katarinan lapset syntyivät 1580-luvulla.

...
Vuonna 1687 tulee sitten Matts Larsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673545


Tuleepa mieleen, että jos Katarina Östenintytär harrasti leskimiehiä:
1. Lauri "Siniluoto" saattaisi olla hyvinkin leski-isäntä, jonka eka avion poika sopisi olemaan tuo 1587 aloittanut Matts Larsson.
2. Siikajoen Matti Laurinpoika olisi myöskin jo leski (ikänsä perusteella olisi jo 40-50-vuotias vuoden 1580 kohdalla). Katarina olisi muuttanut Salonkylästä Siikajoelle pienten lastensa Annan ja Hannun kanssa ja sai uuden miehen kanssa vielä 3 lasta (Brita, Lauri, Dorde).
3. Vielä kolmaskin avio leskeytyneen Limingan kirkkoherran kanssa. Ei yhteisiä lapsia. Sen sijaan Katarinan sisar Kristiina oli ehtinyt naimisiin kirkkoherran Johan-pojan kanssa - varsin samoihin aikoihin, mikä selittäisi, miksi leski-kirkkoherra oli paremmin tutustunut tähän tulevaan Katariina-vaimoonsa.

[JHissa]

Tuleepa mieleen, että jos Katarina Östenintytär harrasti leskimiehiä:
1. Lauri "Siniluoto" saattaisi olla hyvinkin leski-isäntä, jonka eka avion poika sopisi olemaan tuo 1587 aloittanut Matts Larsson.
2. Siikajoen Matti Laurinpoika olisi myöskin jo leski (ikänsä perusteella olisi jo 40-50-vuotias vuoden 1580 kohdalla). Katarina olisi muuttanut Salonkylästä Siikajoelle pienten lastensa Annan ja Hannun kanssa ja sai uuden miehen kanssa vielä 3 lasta (Brita, Lauri, Dorde).
3. Vielä kolmaskin avio leskeytyneen Limingan kirkkoherran kanssa. Ei yhteisiä lapsia. Sen sijaan Katarinan sisar Kristiina oli ehtinyt naimisiin kirkkoherran Johan-pojan kanssa - varsin samoihin aikoihin, mikä selittäisi, miksi leski-kirkkoherra oli paremmin tutustunut tähän tulevaan Katariina-vaimoonsa.
Koska Lauria ei löydy Salonkylästä ainakaan 1570-luvulla (en löytänyt myöskään 1560-luvulta), niin voi olla sekin mahdollisuus, että Siniluodon perustaja olisikin nuorempi Matts Larsson, joka siis olisi muuttanut nuijasodan jälkeen Siikajoelle ja jättänyt Siniluodon veljelleen (tai velipuoli) Hans Larssonille.

Katsoin näköjään väärin sillä Hans Larssonia näyttää seuraavan Thomas Mattsson 1599
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2664375
Thomas Mattssonin talo autiona 1603
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2660896
mutta vuoden 1605 kymmenysluettelossa Mikael Larsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653187

Nyt tarvitaan jokin käräjäote, jotta selviää kuka on Mikael Larsson eli onko hän esim. vanhemman Hans Larssonin tai nuoremman Matts Larssonin veli.

[Jouni Kaleva]

Koska Lauria ei löydy Salonkylästä ainakaan 1570-luvulla (en löytänyt myöskään 1560-luvulta), niin voi olla sekin mahdollisuus, että Siniluodon perustaja olisikin nuorempi Matts Larsson, joka siis olisi muuttanut nuijasodan jälkeen Siikajoelle ja jättänyt Siniluodon veljelleen (tai velipuoli) Hans Larssonille.


Olen aina pitänyt annettuna faktana, että Katarina Östenintytär Sursillin ilmoitettu 1. mies, "talollinen Lauri" olisi todella Saloisten Siniluodon talossa verifioitavissa. Nythän tätä täytyy epäillä.
Jos pidämme varsin varmana, että mainitun pariskunnan tunnetut lapset, Anna ja Hannu ovat syntyneet 1570-luvulla, ja että Katarina Östenintytär oli seuraavassa aviossaan jo noin 1580, niin juttu alkaa näyttää varsin oudolta. Maakirjoista tai muualta ei löydy Salonkylästä (eikä muualtakaan Saloisten pitäjästä) minkäänlaista tähän sopivaa Lauri-isäntää.


Katariina on epäilemättä muuttanut Siikajoelle 1580 mennessä toisen miehensä, monesta luettelosta tunnistettavan isännän ja voudin alikirjurin Matti Laurinpojan luokse. Epäilemättä hänen omat leikki-ikäiset lapsensa Anna ja Hannu ovat seuranneet mukana. Edelleen Katarina Östenintytär lapsineen(?) olisi siirtynyt Limingan pappilaan vuoden 1590 jälkeen. Ja ei olisi mitään syytä olettaa, että kumpikaan näistä lapsista olisi ikinä siirtynyt Siniluodon taloon.


Siis Oulun porvari Hannu Laurinpoika (1579-1645) ei olisi syntynyt eikä ikinä asunut Siniluodon talossa. Miksi sitten jälkipolvet ottivat Sinius-nimen, on edelleen relevantti kysymys.

[mika68]

Olen aina pitänyt annettuna faktana, että Katarina Östenintytär Sursillin ilmoitettu 1. mies, "talollinen Lauri" olisi todella Saloisten Siniluodon talossa verifioitavissa. Nythän tätä täytyy epäillä.
Jos pidämme varsin varmana, että mainitun pariskunnan tunnetut lapset, Anna ja Hannu ovat syntyneet 1570-luvulla, ja että Katarina Östenintytär oli seuraavassa aviossaan jo noin 1580, niin juttu alkaa näyttää varsin oudolta. Maakirjoista tai muualta ei löydy Salonkylästä (eikä muualtakaan Saloisten pitäjästä) minkäänlaista tähän sopivaa Lauri-isäntää.


Katariina on epäilemättä muuttanut Siikajoelle 1580 mennessä toisen miehensä, monesta luettelosta tunnistettavan isännän ja voudin alikirjurin Matti Laurinpojan luokse. Epäilemättä hänen omat leikki-ikäiset lapsensa Anna ja Hannu ovat seuranneet mukana. Edelleen Katarina Östenintytär lapsineen(?) olisi siirtynyt Limingan pappilaan vuoden 1590 jälkeen. Ja ei olisi mitään syytä olettaa, että kumpikaan näistä lapsista olisi ikinä siirtynyt Siniluodon taloon.


Siis Oulun porvari Hannu Laurinpoika (1579-1645) ei olisi syntynyt eikä ikinä asunut Siniluodon talossa. Miksi sitten jälkipolvet ottivat Sinius-nimen, on edelleen relevantti kysymys.

Pieni sivupoikkeama:
Tässä kun tultiin Sursill-sukuun, niin onko tämä Östen Erikinpoika Sursillin ja Magdalena Erikintyttären lapsilista oikea?
Catharina s.n.1545
Erik
Anna s.1553
Magdalena s.1566
Christina s.n.1567
Barbro s.1570
Hans
Brita s.1575

Mielestäni nuo ikäerot ovat liian suuria saman äidin lapsiksi. Tosin syntymäajat eivät välttämättä ole oikeita.
Erityisesti epäilen Catharinan ja Christinan täyssisaruutta.

[Jouni Kaleva]

Olen aina pitänyt annettuna faktana, että Katarina Östenintytär Sursillin ilmoitettu 1. mies, "talollinen Lauri" olisi todella Saloisten Siniluodon talossa verifioitavissa. Nythän tätä täytyy epäillä.
Jos pidämme varsin varmana, että mainitun pariskunnan tunnetut lapset, Anna ja Hannu ovat syntyneet 1570-luvulla, ja että Katarina Östenintytär oli seuraavassa aviossaan jo noin 1580, niin juttu alkaa näyttää varsin oudolta. Maakirjoista tai muualta ei löydy Salonkylästä (eikä muualtakaan Saloisten pitäjästä) minkäänlaista tähän sopivaa Lauri-isäntää.



Nyt kun talollinen Lauri "Siniluoto" jää hyvin epävarmalle tasolle, niin on etsittävä muita Lauri-nimisiä. Lasten patronyymin perusteella kyseessä on joka tapauksessa Lauri NN.


Katselin Kiuasmaan tutkimusta "Suomen yleis- ja paikallishallinnon toimet (1560-1600) lähtien siitä ajatuksesta, että kaikki Sursill-sisarukset päätyivät avioon Pohjanmaalla joko pappien tai voutien kanssa (karkeasti yleistettynä). Ensimmäisenä Suomeen tulijana kerrotaan olleen Katarina Erikintytär, joka palveli jonkin aikaa emäntäpiikana vouti Hans Fordellia Pietarsaaressa, Pinonäsissä. Tuo Pinonäs olisi tietyllä tavalla Sursill-sisarusten ydinpaikka.


Hain siis sellaista Lauria, joka ei olisi ollut aktiivinen (=elossa) enää vuoden 1580 jälkeen. Kaikkein kiinnostavin oli tämä:
Lauri Pekanpoika: Korsholman kartanon voudinkirjuri todennäköisesti jo 1560 alkaen, luotettavat tiedot vasta tilivuodelta 1564. Tässä toimessa vielä 1566, mutta siirtyy seur. vuonna Pohjois-Pohjanmaan (eli Limingan) kirjuriksi, jossa 1567-1570.


Mainittakoon, että Lauri Pekanpojan seuraaja Korsholmassa on Tuomas Yrjänänpoika, joka on Katarina Östenintyttären tädin, Margareta Erikintytär Sursillin mies, Margaretan toisessa aviossa.


Olisiko tässä etsitty Lauri "Siniluoto"?? Ei käy ilmi, muuttiko hän fyysisesti Liminkaan, mikäpä ettei.

[Jouni Kaleva]

Hain siis sellaista Lauria, joka ei olisi ollut aktiivinen (=elossa) enää vuoden 1580 jälkeen. Kaikkein kiinnostavin oli tämä:
Lauri Pekanpoika: Korsholman kartanon voudinkirjuri todennäköisesti jo 1560 alkaen, luotettavat tiedot vasta tilivuodelta 1564. Tässä toimessa vielä 1566, mutta siirtyy seur. vuonna Pohjois-Pohjanmaan (eli Limingan) kirjuriksi, jossa 1567-1570.


Tuossa olisi nyt ehdolla yksi Lauri Pekanpoika maakirjassa 1572 Limingan Rannankylässä (Strandh eller Vircula)
(aukean oik. puoli, kolmas henkilö ylhäältä) Lassi Pehrsson, 24 pannia, 18 lehmää, 5 "nokkaa". Talo näyttää naapureihin verraten kohtalaisen suurelta, joskaan ei nyt kylän komein olisikaan. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647183

[JHissa]

Olen aina pitänyt annettuna faktana, että Katarina Östenintytär Sursillin ilmoitettu 1. mies, "talollinen Lauri" olisi todella Saloisten Siniluodon talossa verifioitavissa. Nythän tätä täytyy epäillä.
Jos pidämme varsin varmana, että mainitun pariskunnan tunnetut lapset, Anna ja Hannu ovat syntyneet 1570-luvulla, ja että Katarina Östenintytär oli seuraavassa aviossaan jo noin 1580, niin juttu alkaa näyttää varsin oudolta. Maakirjoista tai muualta ei löydy Salonkylästä (eikä muualtakaan Saloisten pitäjästä) minkäänlaista tähän sopivaa Lauri-isäntää.


Katariina on epäilemättä muuttanut Siikajoelle 1580 mennessä toisen miehensä, monesta luettelosta tunnistettavan isännän ja voudin alikirjurin Matti Laurinpojan luokse. Epäilemättä hänen omat leikki-ikäiset lapsensa Anna ja Hannu ovat seuranneet mukana. Edelleen Katarina Östenintytär lapsineen(?) olisi siirtynyt Limingan pappilaan vuoden 1590 jälkeen. Ja ei olisi mitään syytä olettaa, että kumpikaan näistä lapsista olisi ikinä siirtynyt Siniluodon taloon.


Siis Oulun porvari Hannu Laurinpoika (1579-1645) ei olisi syntynyt eikä ikinä asunut Siniluodon talossa. Miksi sitten jälkipolvet ottivat Sinius-nimen, on edelleen relevantti kysymys.
Onhan meillä Hannu Laurinpoika, joka näyttää isännöineen Siniluotoa 1598
Maakirja
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2663717
Kymmenysluettelo
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2663911
eli kysymys kuuluu onko hän sama kuin Oulun porvari Hannu Laurinpoika (1579-1645), joka näyttää ilmestyvän Ouluun vasta 1610-luvun loppupuolella eli löysin hänet vasta vuoden 1617 Älvsborgin lunnaiden kantoluettelosta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1725745
eli häntä ei näy vielä vuoden 1616 luettelossa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1725591
Pitäisi saada selville myös Hannu Laurinpojan vaimon Annan patronyymi eli onko Hannu Laurinpoika mennyt naimisiin Oulun porvarin tyttären kanssa?

[Jouni Kaleva]

Tuossa olisi nyt ehdolla yksi Lauri Pekanpoika maakirjassa 1572 Limingan Rannankylässä (Strandh eller Vircula)
(aukean oik. puoli, kolmas henkilö ylhäältä) Lassi Pehrsson, 24 pannia, 18 lehmää, 5 "nokkaa". Talo näyttää naapureihin verraten kohtalaisen suurelta, joskaan ei nyt kylän komein olisikaan. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647183
Vuonna 1575 Sama Lasse Pehrsson Virkkulan kylässä neljäntenä, 24 pannia, 4 nokkaa, 9 lehmää. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649054


Vuonna 1576 samalle paikalle vaihtunut Mattz Pehrsson, 24 pannia, 4 nokkaa, 10 lehmää. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633316


Ja Matti Pekanpoika jatkaa eteenpäinkin. Siispä kysymys siitä, oliko tämä Lassi Pekanpoika mahdollisesti aiempi Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan kirjuri sekä sama kuin "Lauri Siniluoto", jää ratkaisematta.

[Jouni Kaleva]

Pieni sivupoikkeama:
Tässä kun tultiin Sursill-sukuun, niin onko tämä Östen Erikinpoika Sursillin ja Magdalena Erikintyttären lapsilista oikea?
Catharina s.n.1545
Erik
Anna s.1553
Magdalena s.1566
Christina s.n.1567
Barbro s.1570
Hans
Brita s.1575

Mielestäni nuo ikäerot ovat liian suuria saman äidin lapsiksi. Tosin syntymäajat eivät välttämättä ole oikeita.
Erityisesti epäilen Catharinan ja Christinan täyssisaruutta.
Hei


Olethan lukenut Tiina Miettisen erinomaisen artikkelin Genos 1/2017. Faktoina on, että Erik Ångermanilla on aikuinen poika jo vuonna 1546. Jos poika oli Östen (kuten voisi olettaa) niin Östen olisi synt. 1530 tai aiemmin. Östen oli isäntänä alkaen 1553. Itse haarukoisin, että Östenin lapsista Katarina olisi synt. 1550-luvulla, kun hänen tiedossa olevat ensimmäiset lapsensa ovat syntyneet 1570-luvun jälkipuoliskolla. Näin koko sisarussarja mahtuisi kaiketi n. 20 vuoden sisään, eli mahtuisi yhden äidin lapsiksi. Varmuuttahan tästä ei toki ole.

[mika68]

Pitäisi saada selville myös Hannu Laurinpojan vaimon Annan patronyymi eli onko Hannu Laurinpoika mennyt naimisiin Oulun porvarin tyttären kanssa?

Hyvin mahdollista. Porvariksi pääsemistä edesauttoi avioituminen porvarin tyttären kanssa.

Usein kaupunkiin siirtyi asukkaita lähipitäjistä, ja he esittivät kaupungin asukkaiksi pyrkiessään tavallisesti jonkun kotipaikallaan asuvan tunnetun henkilön antaman todistuksen. Vanhempien tausta (äiti Catharina Östenintytär Sursill) on varmasti auttanut asiaa.

Erityisenä ansiona mainitaan toisinaan uusiksi porvareiksi pyrkijöille, että he olivat palvelleet kaupungissa "rehellisiä ihmisiä" pidemmän aikaa tai ottaneet vaimokseen entisten porvarien lapsia.

Myös entisten porvarien pojat näyttävät olleen etuoikeutettuja pääsemään kaupungin asukkaiksi.

Ouluun siirtyi porvareita myös muista kaupungeista.

[JHissa]

Pieni sivupoikkeama:
Tässä kun tultiin Sursill-sukuun, niin onko tämä Östen Erikinpoika Sursillin ja Magdalena Erikintyttären lapsilista oikea?
Catharina s.n.1545
Erik
Anna s.1553
Magdalena s.1566
Christina s.n.1567
Barbro s.1570
Hans
Brita s.1575

Mielestäni nuo ikäerot ovat liian suuria saman äidin lapsiksi. Tosin syntymäajat eivät välttämättä ole oikeita.
Erityisesti epäilen Catharinan ja Christinan täyssisaruutta.
Muistaakseni Barbron syntymäaika on puhdas arvaus eli hänet pitäisi löytää Tukholmasta, jotta sitä voisi arvioida paremmin.
Brita taas on luultavasti syntynyt mielummin 1560-luvulla, sillä hän on voinut olla noin 30-vuotias kun hänen poikansa Hannu Petterinpoika Gumse on syntynyt noin 1594.
Ongelmallisin tapaus on Malin, sillä hänet mainitaan vielä vuoden 1649 henkikirjassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22144198
ja kaikki hänen lapsensa näyttävät syntyneen 1600-luvun puolella, sillä pojat ovat ylioppilaina vasta 1623 (Gabriel) ja 1636 (Carolus) ja myöskin yksi tytär näyttää syntyneen 1620-luvun alussa, sillä Beata kuolee 72-vuotiaana Turussa 30.3.1693.

[hth]

Hei,
Kertasin tämän ketjun viestien antia. Olisiko paikallaan katkaista kahteen osaan? Viestit 72-135 voisi irrottaa omakseen ja antaa sille ketjulle paremmin sisältöä kuvaavan nimen...
hth