Tiedot kasvattivanhemmista 1920- luvulta

[Maarit Härkönen]

Äitini, leskiäidin aviottomana lapsena syntynyt, jäi orvoksi äitinsä kuoltua 3 kk synnytyksen jälkeen. Äiti sai kasvattivanhemmat heti orvoksi jäätyään.
En ole kyselyistäni huolimatta saanut muuta tietoa äitini kasvatusvanhemmista kuin vain sukunimen Lipponen ( Oulu ) - kukaan ei sano tietävänsä tai muistavansa enempää.
Mistä virallisista tiedoista voisin alkaa etsiä tietoja äitini kasvattivanhemmista ?

[Sariainen]

Mikäli sinulla on tiedossa äitisi tarkka syntymäaika. Hänen syntymäpaikkansa, niin voisit yrittää mennä tutkimaan itse sen kyseisen paikkakunnan kirkonkirjoista. Se on mahdollista.

Toki hyvin paljon riippuu siitä mikä paikkakunta on kyseessä. Voisitko kertoa (mikäli tiedät) paikkakunnan nimen ? Silloin olisi helpomp ikertoa miten kyseisellä paikkakunnalla asia hoituu. Täältä saattaisi löytyä joku. joka jo on käynyt siellä tutkimassa.
Siinä voi silti vielä olla mutkia matkassa.

Terv. SARIAINEN :rolleyes:

[Jouni Kaleva]

Eikös tässä ollut kyseessä Oulu? Ja kasvatusvanhemmat Lipponen? Siis Oulun rippikirjoista voisi löytyä perhe Lipponen jossa äitisi mukana. Ja oliko poliisilla osoiterekisteri kaupungeissa? Löytyisikö maakunta- arkistosta vai mistä?

[Maarit Härkönen]

Äitini syntyi Muhoksella, ja äitinsä kuoleman jälkeen n. 3 kuukautisena pääsi kasvattivanhempiensa hoiviin Ouluun ( niin olen ymmärtänyt ).
Kirkonkirjoissa hänen asuinpaikakseen on kuitenkin vasta v. 1943 merkitty Oulu.
Olen kysellyt kasvattivanhempien tietoja sekä Muhokselta että Oulusta, mutta kumpikaan seurakunta ei (toistaiseksi) tiedä/ ole löytänyt asiasta mitään uutta.
Oliko tuohon aikaan holhouslautakunnat toiminnassa? Jos kolmen kuukauden ikäinen järjestetään kasvatusvanhempien huomaan, niin luulisi siitä olevan jonkinlaisen päätöksen? Vai saattoiko vieraan lapsen ottaa noin vain kasvatettavakseen? :confused:

[Erkki Järvinen]

Äitini syntyi Muhoksella, ja äitinsä kuoleman jälkeen n. 3 kuukautisena pääsi kasvattivanhempiensa hoiviin Ouluun ( niin olen ymmärtänyt ).
Kirkonkirjoissa hänen asuinpaikakseen on kuitenkin vasta v. 1943 merkitty Oulu.
Olen kysellyt kasvattivanhempien tietoja sekä Muhokselta että Oulusta, mutta kumpikaan seurakunta ei (toistaiseksi) tiedä/ ole löytänyt asiasta mitään uutta.
Oliko tuohon aikaan holhouslautakunnat toiminnassa? Jos kolmen kuukauden ikäinen järjestetään kasvatusvanhempien huomaan, niin luulisi siitä olevan jonkinlaisen päätöksen? Vai saattoiko vieraan lapsen ottaa noin vain kasvatettavakseen? :confused:

Vuoden 1898 holhouslain myötä holhouslautakunta tuli pakolliseksi kunnissa.

[eeva häkkinen]

Jos tiedät, että perhe on asunut Oulussa, kannattaa se todella etsiä joko rippi- tai henkikirjoista. Henkikirjoihin on aakkoselliset hakemistot n. vuodesta 1940 lähtien, kaupunkien rippikirjat saattaa olla aakkostettu jo sitä aiemmin. Lapsi on varmastikin merkitty molemmissa perheen kasvattilapseksi. Kunnan holhouslautakunnan papereissa on myös jälkiä asiasta, mutta en tiedä, onko ne arkistoitu tuolta ajalta.

[Tapani Kovalaine]

Vuoteen 1943 mennessä on ehkä koulujen oppilasluetteloihin kertynyt tietoja. Jossakin Oulun lähellä on ehkä koulua käyty, jos henkilö on syntynyt 1920-luvulla. Olisikohan Muhoksen holhouslautakunnalle jäänyt orpolapsesta merkintöjä, sillä seurakuntien kuului ilmoittaa alaikäisten lasten vanhempien kuolemasta holhousviranomaisille.

[Kovanen]

Tervehdys!

Holhousasiakirjat mainitulta ajalta olisi ainakin kuulunut arkistoida, ja säilyttää niille säädetyn ajan, jonka jälkeen ne on ehkä voitu jo viranomaismääräyksen nojalla hävitääkin.

Tiedon saantia Holhousviranomaisten asiakirjoista saattaa rajoittaa henkilötieto- ja julkisuuslain säännökset. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, ettei holhousviranomaisen tietoja välttämättä annettaisi yksityishenkilölle, vaikka niitä olisikin olemassa.

Ensisijaisesti siis kannattanee yrittää etsiä viestiketjussa mainittuja muita kohteita käyttäen.

Toki tätäkin reittiä voi kokeilla. Joka tapauksessa pyyntö viranomaiselle kannattaa yksilöidä mahdollisimman tarkasti.

Terveisin

[Sariainen]

Joskus tiedot mainitaan myös kirkonkirjoissa. Olen omakohtaisesti havainnut.

Terv. SARIAINEN :rolleyes:

[Sariainen]

Oulu juu. Ja Lipponen.
Mutta Oulu on aika iso paikka ja eikös siellä ole keskusrekisteri ? Siellähän mainitaan Oulun lisäksi Muhos. Vähän niinkuin Etelässä on Helsinki ja perhe saattoi asua vaikka Karkkilassa tai ihan missä muualla Etelä-Suomessa tahansa. Minulle on ainakin tullut vastaavia eteen.
Maakunta-arkisto saattaisi olla oikea paikka tai yksi niistä. Riippuu tietysti paljon siitä mistä vuodesta lähtien tiedot on siirretty maakunta-arkistoon.

Terv. SARIAINEN :rolleyes:

[Terhi L.]

Lastenvalvojan arkistot ja köyhäinhoitolautakunnan pöytäkirjat ovat katsomisen arvoiset. Tiedot saattaa saada, jos ovat tallessa, ja henkilön kuolemasta on kulunut riittävä aika sekä lähisukulaisuussuhde on olemassa.

Onnea etsiskelyyn!

[Helena V.]

Äitini syntyi Muhoksella, ja äitinsä kuoleman jälkeen n. 3 kuukautisena pääsi kasvattivanhempiensa hoiviin Ouluun ( niin olen ymmärtänyt ).
Kirkonkirjoissa hänen asuinpaikakseen on kuitenkin vasta v. 1943 merkitty Oulu.
Olen kysellyt kasvattivanhempien tietoja sekä Muhokselta että Oulusta, mutta kumpikaan seurakunta ei (toistaiseksi) tiedä/ ole löytänyt asiasta mitään uutta.
Oliko tuohon aikaan holhouslautakunnat toiminnassa? Jos kolmen kuukauden ikäinen järjestetään kasvatusvanhempien huomaan, niin luulisi siitä olevan jonkinlaisen päätöksen? Vai saattoiko vieraan lapsen ottaa noin vain kasvatettavakseen? :confused:

Sain vaikutelman, että äitisi on kuollut, sillä toki hän itse osaisi kertoa kasvattivanhemmistaan. Eikö perunkirjoituksen liitteenä olleissa virkatodistuksissa tosiaan ole mitään merkintää asiasta? Ainakin isäni adoptio mainittiin hänen virkatodistuksissaan ja kaikista hänen asuinkunnistaan oli erilliset virkatodistukset (muuttanut xx.xx.xxxx Helsingistä ja muuttanut xx.xx.xxxx Lahteen, jne).

Kannattaisi ehkä harkita selvityspyyntöä jostain maakunta-arkistosta. Se tietenkin maksaa, mutta jollei Muhoksen eikä Oulun seurakunnissa tiedetä mitään (luulisi tosin Oulussa olevan tiedon, mistä tuli v. 1943?) vaikuttaa aika hakuammunnalta alkaa itse käymään läpi koko Oulun ympäristöä tai ehkä koko maata.:confused:

Näköjään ainakin Oulun holhouslautakunnan aineisto on luetteloituna ja arkistoituna:
http://www.ouka.fi/hallinto/arkisto/okapit/okapi033.htm
"Arkistoharjoittelijan palvelussuhde kestää kolme kuukautta. Kaupunginarkiston sulkemisen vuoksi työsopimus jouduttiin kirjoittamaan kahdessa osassa niin, että jälkimmäinen harjoittelujakso päättyy 10.8.2003. Juha Kivelä on tähän mennessä järjestänyt keskusvaalilautakunnan (1907-1972) aineiston sekä holhouslautakunnan (1866-1999) arkiston. Varsinkin jälkimmäinen kokonaisuus oli vaativa urakka, sillä holhouslautakunnan materiaali jouduttiin ottamaan vastaan järjestämättömänä, seulomattomana ja luetteloimattomana holhouslautakunnan tultua lakkautetuksi ja sen tehtävien siirryttyä osittain edunvalvonnalle, joka ei kuitenkaan ottanut vastuuta aikaisemmista holhouslautakunnan asiakirjoista. Järjestetyt arkistot on luetteloitu arkistonhallinta -sovelluksella."

Vantaan kaupungin sivuilta löytyy tieto:
"Asiakastietojen salassapitoaika on 50 vuotta asiakkaan kuolemasta tai, jos siitä ei ole tietoa, 100 vuotta."

Huoltolautakunnat lakkauttavan lain valmistelun yhteydessä tehty selvitys osoittaa, että käytännöt eri kunnissa ovat olleet vähintäänkin kirjavia.
http://www.oikeusasematieto.fi/holhous/lainvalmistelu/m89050b.htm#1.4.6.3

Näiden poimintojen pohjalta tietojen saaminen huoltolautakunnista vaikuttaa aika hankalalta.

[jaakkoju]

Kävisin kysymässä väestörekisteristä maistraatista.

[K. Sandström]

Mulla on vähän vastaavan lainen tilanne isän äidin kohdalla. Hänen äitinsä kuoli 1931 ja molemmat tyttäret joutuivat/pääsivät kasvatiksi tahoilleen. Hän oli kuitenkin kirkonkirjoilla Helsingissä, vaikka on päässyt ripille kasvattivanhempien seurakunnassa Pohjanmaalla. Hänen kohdallaan en mainintaa kasvattina olemisesta ole löytänyt. Jos en tietäisi, että näin on, se olisi jäänyt huomaamatta! Olisi mielenkiintoista saada selville milloin, mitä kautta ja miksi hän rantautui kauas kotoa ja suvusta, ruotsinkieliselle Pohjanmaalle, hyvään kotiin kuitenkin.
Enää ei ole ketään, keneltä voisi kysyä, isoäiti kuoli nuorena hänkin.