Movitz
28.07.10, 08:41
Lisänä aika ajoin leimahtavaan nimitaisteluun:
Luin puhteikseni läpi Pien-Savon tuomiokunnan tuomiokirjoja 1600-luvulta, ja kiinnitin huomiota seikkaan, joka on ilmeinen, mutta jota en ole tullut oikein pohtineeksi. Käräjillä esiintyy paljon naisia (toisin kuin vaikkapa henkikirjoissa), ja usein näiden etunimet näyttävät olevan varsin kansanomaisessa muodossa. Esim. Mariat ovat ylen harvassa, mutta Maikkuja (Maickå) piisaa sitäkin enemmän. Nämä nimet kertovat tietysti lähinnä omasta ajastaan, eikä tuomiokirjojen tarjoama evidenssi ole sellaisenaan hyödynnettävissä vaikkapa 1700-luvun tutkimukseen.
Mutta se, mikä oli kiinnostavaa havaita, oli nimimuotojen kirjo. Nyt sukututkijat usein kinastelevat, olisiko jollain seudulla Catharina tulkittava Kaisaksi, Katriksi, Katriinaksi, Kaarinaksi vai joksikin muuksi. Usein jää huomiotta, että useammat nimimuodot voivat elää rinnakkain ajassa ja paikassa - jopa henkilössä.
esimerkiksi tässä leppävirtalainen talonpoika Eerik Hyvärinen avaa suunsa ja vannoo käräjillä, ettei ole kolhinut anoppiaan "Kaarina Paavalintytärtä":
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13918&pnum=20
"Minä Erich Hyfwerinen wannon Jumalan ja hänen pyhän Evangeliumins päle, ett ej mine ole sysenut [=sysäissyt] minun anopin Carina Pawalin tytärte, nin myöskin, ett ej minun nimittety anopi minun syni cauta ombi saanut sen sinimarian [=mustelman], cuin hän ombi ylitze walitanut, nin totta minua Jumala autacon, sielun ja ruumin puolest"
Voi olla, että anoppia sanottiin kotona Kaesa Puavontytär Laetittareksi, mutta käräjillä osattiin sanoa siivosti Kaarina. Ehkä Eerik oli tuttavallisemmin vain Aerikka, kuten kunnon savolaisen kuuluukin. Mutta käräjillä oltiin ihmisiksi...
Samanlaisia nimipareja on Kaarinan ja Kaisan lisäksi tuomiokirjoissa muitakin, selvimpinä ehkä Seikka - Siisa - Sisla (Cecilia on hyvin harvinainen) ja Maikku - Maisa (Mariaa näkee lähinnä säätyläisillä).
eli siitä vain sitten valitsemaan ;)
Jens
Luin puhteikseni läpi Pien-Savon tuomiokunnan tuomiokirjoja 1600-luvulta, ja kiinnitin huomiota seikkaan, joka on ilmeinen, mutta jota en ole tullut oikein pohtineeksi. Käräjillä esiintyy paljon naisia (toisin kuin vaikkapa henkikirjoissa), ja usein näiden etunimet näyttävät olevan varsin kansanomaisessa muodossa. Esim. Mariat ovat ylen harvassa, mutta Maikkuja (Maickå) piisaa sitäkin enemmän. Nämä nimet kertovat tietysti lähinnä omasta ajastaan, eikä tuomiokirjojen tarjoama evidenssi ole sellaisenaan hyödynnettävissä vaikkapa 1700-luvun tutkimukseen.
Mutta se, mikä oli kiinnostavaa havaita, oli nimimuotojen kirjo. Nyt sukututkijat usein kinastelevat, olisiko jollain seudulla Catharina tulkittava Kaisaksi, Katriksi, Katriinaksi, Kaarinaksi vai joksikin muuksi. Usein jää huomiotta, että useammat nimimuodot voivat elää rinnakkain ajassa ja paikassa - jopa henkilössä.
esimerkiksi tässä leppävirtalainen talonpoika Eerik Hyvärinen avaa suunsa ja vannoo käräjillä, ettei ole kolhinut anoppiaan "Kaarina Paavalintytärtä":
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13918&pnum=20
"Minä Erich Hyfwerinen wannon Jumalan ja hänen pyhän Evangeliumins päle, ett ej mine ole sysenut [=sysäissyt] minun anopin Carina Pawalin tytärte, nin myöskin, ett ej minun nimittety anopi minun syni cauta ombi saanut sen sinimarian [=mustelman], cuin hän ombi ylitze walitanut, nin totta minua Jumala autacon, sielun ja ruumin puolest"
Voi olla, että anoppia sanottiin kotona Kaesa Puavontytär Laetittareksi, mutta käräjillä osattiin sanoa siivosti Kaarina. Ehkä Eerik oli tuttavallisemmin vain Aerikka, kuten kunnon savolaisen kuuluukin. Mutta käräjillä oltiin ihmisiksi...
Samanlaisia nimipareja on Kaarinan ja Kaisan lisäksi tuomiokirjoissa muitakin, selvimpinä ehkä Seikka - Siisa - Sisla (Cecilia on hyvin harvinainen) ja Maikku - Maisa (Mariaa näkee lähinnä säätyläisillä).
eli siitä vain sitten valitsemaan ;)
Jens