P. T. Kuusiluoma
08.10.07, 13:37
Suomen Sukututkimusseuran juhlavuoden päätapahtuma on Valtakunnallinen Sukutapahtuma.Karjalatalolla Helsingissä Helsingissä 19.–21. lokakakuuta 2007.
Sen puitteissa järjestetään mm. Suomen Sukututkimusseuran 30. Sukututkimuspäivät.
Valtakunnallinen Sukutapahtuma Suomen Sukututkimusseuran 90-juhlavuoden päätilaisuus.
30. Sukututkimuspäivien ohjelma
1. krs. Juhlasali
Lauantai 20.10.2007, teemana edustuslaitoksen historiaa ja ihmisiä
klo 12.00–13.15
VTT, tutkimusjohtaja Juhani Myllys, ”J. R. Danielsonin osuus eduskuntauudistuksessa 1905–1906”
Vanhasuomalaisten johtaja J. R. Danielson (keväästä 1906 Danielson-Kalmari) oli keskeisimpiä suomalaisia poliitikkoja eduskuntauudistusta valmisteltaessa. Hän oli avainasemassa puolueessaan ja kohosi Robert Hermansonin johtamassa eduskunnanuudistamiskomiteassa hieman yllättäen sen poliittiseksi vaakamestariksi. Vaikutusvallastaan huolimatta Danielson joutui uudistusta tehtäessä tyytymään moniin kompromisseihin - kuten muutkin eduskuntareformin isät.
klo 13.45–15.00
VTT, dosentti Vesa Vares, ”Valtiopäivät ja venäläistämisvuodet – uudet ja vanhat parlamentaarikot sortokausien paineessa”
Esitelmä käsittelee säätyeduskunnan ja uuden, yleiseen ja yhtäläiseen eduskuntaan päätyneen ajan törmäystä puolue- ja henkilötasolla. Erityisesti nousevat ajan parlamentaarikoista esille P. E. Svinhufvud, K. J. Ståhlberg, E. N. Setälä, J. K. Paasikivi, R. A. Wrede, Ernst Estlander, O. W. Kuusinen ja Oskari Tokoi.
klo 15.00–16.15
FT, dosentti Maria Lähteenmäki, ”Kannaksen kansanedustaja ja ministeri – Hanna Karhisen poliittinen elämä”
Esitelmässä tarkastellaan naisten poliittista toimintaa muutamien 1900-luvun alun naiskansanedustajien näkökulmasta. Eräs näistä on Hanna Karhinen, joka toimi kansanedustajana ja oli 1918 punaisessa hallituksessa ministerinä.
Sunnuntai 21.10.2007, teemana Itämeren alue ja yhteydet Baltiaan
klo 11.00–12.15
FT Mikko Huhtamies, ”Suomalaiset Baltian sotilassiirtokunnissa suurvaltakaudella”
Suurvalta-Ruotsi laajeni 1600-luvulla Itämerenmaakuntiin. Sotilaallisen voiman ylläpito alueella tuotti hankalien liikenneyhteyksien, varuskuntien tautikuolleisuuden ja valtakunnan vähäväkisyyden takia suuria ongelmia. Ratkaisuun yritettiin päästä ns. sotilassiirtokuntien avulla. Sotilaat muuttivat näihin siirtokuntiin perheineen ja palvelivat niissä lopun ikäänsä. Tarkoituksena oli, että omavaraisiksi ajatellut siirtokunnat täydentäisivät ja huoltaisivat itse itsensä. Mutta miten tämä suunnitelma toteutui käytännössä?
klo 13.00–14.15
FT, dosentti Jarkko Kemppi, ”Jääkärien merkitys Viron vapaussodassa”
Vuosina 1918–1920 käytyyn Viron vapaussotaan osallistui tuhansia suomalaisvapaaehtoisia ja mukana oli myös jääkäreitä. Esitelmässä tarkastellaan heidän panostaan ja merkitystään.
klo 14.15–15.30
Arkistoneuvos Raimo Pohjola, ”Viron arkistot suomalaisen suku- ja henkilöhistorian tutkimuksen lähteinä”
Esitetyksen aiheepiirejä ovat Viron arkisto-olojen kehitys ja valtion arkistolaitoksen, Tallinnan kaupunginarkiston ja Väestörekisteriarkiston aineistot, niiden rakenne ja rakenne käyttö. Lisäksi käsitellään tutkijan keskeisiä apuneuvoja (verkossa olevat, painetut yleisluettelot, luettelot ym.) ja kerrotaan, mitä tutkimusmatkaa Viron arkistoihin suunnittelevan pitäisi lisäksi tietää.
Sen puitteissa järjestetään mm. Suomen Sukututkimusseuran 30. Sukututkimuspäivät.
Valtakunnallinen Sukutapahtuma Suomen Sukututkimusseuran 90-juhlavuoden päätilaisuus.
30. Sukututkimuspäivien ohjelma
1. krs. Juhlasali
Lauantai 20.10.2007, teemana edustuslaitoksen historiaa ja ihmisiä
klo 12.00–13.15
VTT, tutkimusjohtaja Juhani Myllys, ”J. R. Danielsonin osuus eduskuntauudistuksessa 1905–1906”
Vanhasuomalaisten johtaja J. R. Danielson (keväästä 1906 Danielson-Kalmari) oli keskeisimpiä suomalaisia poliitikkoja eduskuntauudistusta valmisteltaessa. Hän oli avainasemassa puolueessaan ja kohosi Robert Hermansonin johtamassa eduskunnanuudistamiskomiteassa hieman yllättäen sen poliittiseksi vaakamestariksi. Vaikutusvallastaan huolimatta Danielson joutui uudistusta tehtäessä tyytymään moniin kompromisseihin - kuten muutkin eduskuntareformin isät.
klo 13.45–15.00
VTT, dosentti Vesa Vares, ”Valtiopäivät ja venäläistämisvuodet – uudet ja vanhat parlamentaarikot sortokausien paineessa”
Esitelmä käsittelee säätyeduskunnan ja uuden, yleiseen ja yhtäläiseen eduskuntaan päätyneen ajan törmäystä puolue- ja henkilötasolla. Erityisesti nousevat ajan parlamentaarikoista esille P. E. Svinhufvud, K. J. Ståhlberg, E. N. Setälä, J. K. Paasikivi, R. A. Wrede, Ernst Estlander, O. W. Kuusinen ja Oskari Tokoi.
klo 15.00–16.15
FT, dosentti Maria Lähteenmäki, ”Kannaksen kansanedustaja ja ministeri – Hanna Karhisen poliittinen elämä”
Esitelmässä tarkastellaan naisten poliittista toimintaa muutamien 1900-luvun alun naiskansanedustajien näkökulmasta. Eräs näistä on Hanna Karhinen, joka toimi kansanedustajana ja oli 1918 punaisessa hallituksessa ministerinä.
Sunnuntai 21.10.2007, teemana Itämeren alue ja yhteydet Baltiaan
klo 11.00–12.15
FT Mikko Huhtamies, ”Suomalaiset Baltian sotilassiirtokunnissa suurvaltakaudella”
Suurvalta-Ruotsi laajeni 1600-luvulla Itämerenmaakuntiin. Sotilaallisen voiman ylläpito alueella tuotti hankalien liikenneyhteyksien, varuskuntien tautikuolleisuuden ja valtakunnan vähäväkisyyden takia suuria ongelmia. Ratkaisuun yritettiin päästä ns. sotilassiirtokuntien avulla. Sotilaat muuttivat näihin siirtokuntiin perheineen ja palvelivat niissä lopun ikäänsä. Tarkoituksena oli, että omavaraisiksi ajatellut siirtokunnat täydentäisivät ja huoltaisivat itse itsensä. Mutta miten tämä suunnitelma toteutui käytännössä?
klo 13.00–14.15
FT, dosentti Jarkko Kemppi, ”Jääkärien merkitys Viron vapaussodassa”
Vuosina 1918–1920 käytyyn Viron vapaussotaan osallistui tuhansia suomalaisvapaaehtoisia ja mukana oli myös jääkäreitä. Esitelmässä tarkastellaan heidän panostaan ja merkitystään.
klo 14.15–15.30
Arkistoneuvos Raimo Pohjola, ”Viron arkistot suomalaisen suku- ja henkilöhistorian tutkimuksen lähteinä”
Esitetyksen aiheepiirejä ovat Viron arkisto-olojen kehitys ja valtion arkistolaitoksen, Tallinnan kaupunginarkiston ja Väestörekisteriarkiston aineistot, niiden rakenne ja rakenne käyttö. Lisäksi käsitellään tutkijan keskeisiä apuneuvoja (verkossa olevat, painetut yleisluettelot, luettelot ym.) ja kerrotaan, mitä tutkimusmatkaa Viron arkistoihin suunnittelevan pitäisi lisäksi tietää.