Georg Brauer, kirjanpitäjä Tukholmassa 1700

[JHissa]

Georg Brauerin vaimo oli Katarina Elisabet Bengtsdotter Qvillingstedt, * n. 1671 Ivangorod, † 19.12.1725 Ii. Heillä näyttää olleen ainakin kolme lasta Regina, * 1692, ‡ 8.4.1773 Oulu,
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1723-1730_tksrk_ik128/82.htm
Mauritz, kast. 19.8.1700 Tukholma, † 10.3.1785 Kemi,
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1714-1727_ik250-251/136.htm
ja Renata, asui Oulussa siskonsa tykönä 1730-luvun lopulla
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1731-1741_tksrk_ik128/15.htm
jonka Leevi Alakopsa mainitsi mainitsi kyselyssään Georg Brauerista Genos 68(1997), s. 134
http://www.genealogia.fi/genos/68/68_134.htm

Onko jollakin tietoa Georg Brauerin esipolvista tai tarkempaa kuolinaikaa tai Renata tyttärestä?

Catharina Elisabeth Qvillingstedt mainitaan hopmanni Georg Brantin leskenä yhdessä kolmen lapsensa kanssa SSS:n sivuilla olevissa Finska flyktingar i Sverige under stora ofreden -hakemistoissa numerot 423, 806, 1876, 3042, 4274
http://www.genealogia.fi/hakem/flykting/flykting1.htm

Mormonien tietokannasta löytyy heidän poikansa Mauritz:
Name: Morits Georgsson
Gender: Male
Babtism/Christening Date: 19 Aug 1700
Babtism/Christening Place: Katarina, Stockholm, Stockholm, Sweden
Father's Name: Georg Brauer
Mother's Name: Catharina Elisabeth Qvillinstedt
Indexing Project (Batch) Number: C41969-5
System Origin: Sweden-EASy
Source Film Number: 77772
Eli hän on alunperin Oulussa mutta sittemmin Kemin Saarenkylästä kauppiaana ollut Mauriz Georgsson Brauer, † 10.3.1785 Kemi, ikä 90 v, jonka vaimo oli Johan Oravan leski Anna Gustafsdotter Carlund, * n. 1702 Oulu; † 14.3.1785 Kemi.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1723-1730_tksrk_ik128/96.htm

Johannes Hissa

[Bodniemi37]

Onko jollakin tietoa Georg Brauerin esipolvista tai tarkempaa kuolinaikaa tai Renata tyttärestä?

Lisäkysymys: Olikohan Georg Lutherin Frese-artikkelista [Genos 72(2001), s.115-126, 173] tietokantaamme joutunut, Viipurissa 25.5.1710 haudattu sikäläinen tervakirjuri Didrik Brauer hopmanin veli? Didrik Brauerin puoliso oli Valkealassa 29.7.1706 vihitty Helena Hermanintytär Frese (Valkealan viimeisen Ithimaeus-sukuisen kirkkoherran, 30.4.1705 menehtyneen Bartholdus Carolin puoliso Anna Frese oli oletettavasti Herman Fresen Jakob-veljen tytär).

Terveisin,

[JHissa]

Lisäkysymys: Olikohan Georg Lutherin Frese-artikkelista [Genos 72(2001), s.115-126, 173] tietokantaamme joutunut, Viipurissa 25.5.1710 haudattu sikäläinen tervakirjuri Didrik Brauer hopmanin veli? Didrik Brauerin puoliso oli Valkealassa 29.7.1706 vihitty Helena Hermanintytär Frese (Valkealan viimeisen Ithimaeus-sukuisen kirkkoherran, 30.4.1705 menehtyneen Bartholdus Carolin puoliso Anna Frese oli oletettavasti Herman Fresen Jakob-veljen tytär).

Terveisin,
Georg Brauerilla ei näytä olevan yhteyksiä Viipuriin paremminkin Inkerinmaalle ja Tukholmaan. Brauer on niin yleinen saksalainen sukunimi, joten en lähtisi pelkän nimen perusteella vetämään mitään pitemmälle meneviä johtopäätöksiä.

Johannes

[Bodniemi37]

Georg Brauerilla ei näytä olevan yhteyksiä Viipuriin paremminkin Inkerinmaalle ja Tukholmaan. Brauer on niin yleinen saksalainen sukunimi, joten en lähtisi pelkän nimen perusteella vetämään mitään pitemmälle meneviä johtopäätöksiä.


Kiitos vastauksesta!

Sukunimi Brauer esiintyy kerran Narvaer Bürger- und Einwohnerbuchin henkilöhakemistossa, vrt. viestini http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=69804&postcount=15.

Gabriel Lagus ei mainitse nimeä Viipurin historiassaan [Lagus, Gabr. Ur Wiborgs historia II:1. Wiborg 1895].

Terveisin,

[Jouni Kaleva]

Onko jollakin tietoa Georg Brauerin esipolvista tai tarkempaa kuolinaikaa tai Renata tyttärestä?

Johannes Hissa
Georgin vaimo on kirjattu ensi kertaa Iin pappilaan (jossa Maria-sisar emäntänä) 12.11.1722 "svägerskan Catharina Lijsken"
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6573&pnum=136

On kait oletettavaa, että hän on tullut Iihin vasta leskeydyttyään (Tukholmassa?), joten tuo olisi takaraja Georgin kuolemalle.

[Jouni Kaleva]

Kiitos vastauksesta!

Sukunimi Brauer esiintyy kerran Narvaer Bürger- und Einwohnerbuchin henkilöhakemistossa, vrt. viestini http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=69804&postcount=15.

Gabriel Lagus ei mainitse nimeä Viipurin historiassaan [Lagus, Gabr. Ur Wiborgs historia II:1. Wiborg 1895].

Terveisin,
Sisarukset Maria ja Catharina Qwillingstedt olivat syntyisin Narvasta, Mariasta tällainen lähdeviite:

Troligen dotter till arrendatorn på Gurilova i Ivangorods län Bengt Persson Qvillingstedt och hans 1:a hustru N.N. (Väänänen: Herdaminne för Ingermanland; no 317)

Marian mies Johan Steenstrand Ylioppilas Turussa 1681. Collega secundus vid katedralskolan i Narva ca 1687-88. Skolmästare i Nöteborg 1689-97, var samtidigt garnisonspräst och koadjutor vid församlingen där. Kh i Nöteborg med kungl. fullmakt 11.5.1698. Flydde undan krigsoroligheterna till Finland 1702. (Väänänen: Herdaminne för Ingermanland; no 317)

Johan Steenstrandin ja Marian vanhin(?) lapsi Catarina synt. n. 1694, joten vanhemmat ilmeisimmin vihitty Narvassa.

Catharina Elisabet Q:n ja Georg Brauerin vanhin(?) lapsi Regina synt. n. 1692, joten olettaa sopii, että tämäkin pari vihitty Narvassa. Näin Braueria voisi hyvinkin hakea sikäläisestä suvusta?

[Bodniemi37]

Troligen dotter till arrendatorn på Gurilova i Ivangorods län Bengt Persson Qvillingstedt och hans 1:a hustru N.N. (Väänänen: Herdaminne för Ingermanland; no 317)

Noin 1703 Inkerinmaan Jaaman läänistä (ilmeisesti Viipurin kautta koukaten) perheineen Pyhtäälle muuttanut kapteeni Sven Schalin oli yksi Gurilovan myöhemmistä vuokraajista, http://www.genealogia.fi/linktoold/genos/43/43_75.htm. Mainitsin häntä koskevassa toukokuisessa viestissäni myös Bengt Qvillingstedtin, vrt. http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=66534&postcount=7.

Kansallisarkisto on digitoinut myös Inkerinmaan kihlakunnanoikeuksien vuosien 1684-1702 renovoidut tuomiokirjat (varsinaisten asioiden pöytäkirjat), esim. Ivangorodin ja Jaaman läänien tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat löytyvät täältä, http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=213157.KA (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=213157.KA). Joidenkin vuosien pöytäkirjakokoelmat on varustettu etunimen mukaan järjestetyllä henkilö- ja asiahakemistolla.

Terveisin,

[JHissa]

Georgin vaimo on kirjattu ensi kertaa Iin pappilaan (jossa Maria-sisar emäntänä) 12.11.1722 "svägerskan Catharina Lijsken"
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6573&pnum=136

On kait oletettavaa, että hän on tullut Iihin vasta leskeydyttyään (Tukholmassa?), joten tuo olisi takaraja Georgin kuolemalle.
Georg Brauer näyttää kuolleen 1700-12 vuosien välillä sillä poika Mauritz kastettiin Tukholman Katariinan seurakunnassa 19.8.1700 ja Catharina Elisabet Qvillingstedt ilmoitetaan hoppmannin Georg Brantin leskenä vuosien 1712-16 sotapakolaisluetteloissa kolmen lapsensa kanssa
http://www.genealogia.fi/hakem/flykting/flykting1.htm
Flyktingkommissionen 1712
423 Catharina Elisabet Qvillingstedt, Håppmans Enkia
b: 3. gm: Brant, Håppman. d: 1 term.
Flyktingkommissionen 1713
806 Catharina Elisabet Qvillingstedt, Hoppmans Enkia
b: 3. l: nej. gm: Georg Brant, Hoppman. d: 1 kv, 2 kv, 3 kv, 4 kv.
Flyktingkommissionen 1714
1876 Catharina Elisabet Qvillingstedt, Håppmans Enkia
b: 3. l: nej. gm: Georg Brandt, Håppman. d: 1 utd, 2 utd.
Flyktingkommissionen 1715
3042 Catharina Elisabet Zvillingstedt, håppmans Enkia
b: 3. l: nej. gm: Georg Brandt, håppman. d: II.
Flyktingkommissionen 1716
4274 Catharina Elisabet Qvillingstedt, Hoppmans Enkia
b: 3. l: nej. gm: Georg Brandt, Hoppman.

Brant sukunimi olisi yleisempi sukunimi Narvan seudulla kuin Brauer, joten olisiko Georg käyttänyt kumpaakin sukunimeä.

Eniten Iin rippikirjassa häiritsee Regina Brauer, sillä hänet ilmoitetaan olevan veljensä Mauritzin kanssa Iissä vuosina 1727-28
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1714-1727_ik250-251/136.htm
eli saman aikaa kuin hän oli naimisissa Oulussa Johan Arwolanderin kanssa
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1723-1730_tksrk_ik128/82.htm
Olisiko Iissä sittenkin kyseessä Renata, joka asusti siskonsa Reginan tyköä 1730-luvun lopulla
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1731-1741_tksrk_ik128/15.htm

[Jouni Kaleva]

Eniten Iin rippikirjassa häiritsee Regina Brauer, sillä hänet ilmoitetaan olevan veljensä Mauritzin kanssa Iissä vuosina 1727-28
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1714-1727_ik250-251/136.htm
eli saman aikaa kuin hän oli naimisissa Oulussa Johan Arwolanderin kanssa
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1723-1730_tksrk_ik128/82.htm
Olisiko Iissä sittenkin kyseessä Renata, joka asusti siskonsa Reginan tyköä 1730-luvun lopulla
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1731-1741_tksrk_ik128/15.htm
Tuossa ei ole ristiriitaa, sillä Regina oli Iissä 1726-27 ja hänet vihittiin Arvolanderin kanssa vasta 24.6.1729 Iissä. Arvolanderin eka vaimo Maria Hansintr. Veijola oli myöskin Iistä syntyisin, hän kuoli 1.4.1728 Oulussa.

Renatan kohdalla todetaan, että hän tuli Tukholmasta Ouluun (n. 1739), joten ei ole Iissä ollut.

[JHissa]

Tuossa ei ole ristiriitaa, sillä Regina oli Iissä 1726-27 ja hänet vihittiin Arvolanderin kanssa vasta 24.6.1729 Iissä. Arvolanderin eka vaimo Maria Hansintr. Veijola oli myöskin Iistä syntyisin, hän kuoli 1.4.1728 Oulussa.

Renatan kohdalla todetaan, että hän tuli Tukholmasta Ouluun (n. 1739), joten ei ole Iissä ollut.
Tuli näköjään itselläni muisti katkos. Pitäisi löytää Renatasta lisätietoja ennen ja jälkeen Oulussa olon, jolloin isänkin tiedot voisivat tarkentua.
Reginan miesten Johan Henrikson Arvolanderin perukirjat (4.12.1732 ja 8.5.1738 Oulu) ja Anders Andersson Biörckholmin ent. Oinas perukirja (10.12.1761 Oulu) eivät anna lisäselvyyttä Brauerin esipolviin. Reginan perukirjaa en ole löytänyt.

Muita Tukholmasta löytyviä Brauereita olisi ainakin:
Hanß Brawer (Lapsi: Susanna kast. 5.10.1647 Tukholma (saks.))
Joachim Brawer (Lapsi: Barbara kast. 8.8.1648 Tukholma (saks.))
Mårten Brauer (lapsi: Casper kastettu 12.6.1663 Tukholma (Jakob och Johannes)),
Abraham Brauer vihitty Tukholma 14.2.1663 Engel Johansdotter Osterkams (lapset: Engell kast. 10.8.1673 Tukholma (saks.), Jacob kast. 25.3.1675 Tukholma (saks.), Engel kast. 9.8.1676 Tukholma (saks), Maria kast. 3.2.1678 Tukholma (saks.), Margareta kast. 7.11.1679 Tukholma (saks.), Elisabet kast. 29.6.1682 Tukholma (saks.)),
Lorentz Peterson Brauers (tytäret Anna vihitty Tukholma 28.4.1687 Hanss Schlocke, Catharina vihitty Tukholma 27.12.1691 Christian Cransson/Hanßen)
Petronella Brauers puoliso Hanß Oland (tytär Catharina kast. 18.12.1692 Tukholma (saks.))

Oliko esim. Abraham Brauerilla lapsia välillä 1663-72?

[Timo W]

kl. 1681 Johan Steenstrand Johannes Johannis, Torneåensis 2936. * noin 1660. Kotoisin Torniosta. Ylioppilas Turussa kl. 1681 Steenstrand Joh. Joh. Tornö _ 150. — Narvan katedraalikoulun 2. kollega noin 1687–88. Pähkinälinnan koulumestari 1689–97, samalla apulaispappi ja varuskunnansaarnaaja siellä. Pähkinälinnan kirkkoherra 1698. Pakeni sotaa Suomeen 1702. Iin kirkkoherra 1710 (vahv. 1711). Pakeni edelleen Ruotsiin, mutta palasi Iihin isonvihan aikana (ennen 1718). Rovasti. ‡ Iissä 28.5.1735.
Pso: 1:o Maria Qvillingstedt († 1727); 2:o 1729 Maria Forbus tämän 2. avioliitossa († 1752).


http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2936

[K.Valmari]

Hei!
Olen uusi täällä viestiketjussa mutta Brauer-suku kiinnostaa koska olen suoraan alenevassa polvessa isältä pojalle Georg Brauerin jälkeläinen.
Kuten minulle on kerrottu Georg Brauer ja poikansa Mauritz olivat kauppamiehiä ja merenkulkijoita.Heidän kauppareittinsä ylsi aina Kemijokisuulle asti,jossa oli heidän oma laivaranta nykyisen moottoritiesillan kohdalla ja nimeltään Brauerinnokka eli niemi.Väylän varrella on myös Brauerin kari joka nyt veden vähyyden takia lienee aivan näkyvillä.Olhavan edustalla on myös Brauerinsaari joka lienee ollut kari kun ilmeisesti juuri Mauritz Brauer haaksirikkoutui ja pelastautui rantaan ainoana henkiin jääneenä.Tällöin hänelle tuli tutuksi tilat Lahdenperä,Seljänperä ja Piuckula.Mauritzin poika Samuel s.1729 asuikin myöhemmin Olhavassa ja jatkoi sukua siellä.
Haaksirikkoutunut laiva paljastui yli sataviisikymmentä vuotta uppoamisen jälkeen maankohoamisen takia.Iso-isäni isä Johan eli Juho Walmari löysi laivan(n.1890-1900) ja sen tammilankkuja käytettiin erilaisina rakennustarpeina kun olivat hyvin säilyneet?
Mauritz Brauerin kummit olivat niin varakasta väkeä,että hyvin voisi päätellä myös Georg Brauerin (Brandt) olleen hyvin varakas.Siksi hänen ammattiaan on vaikea todeta kun hänellä oli sormensa pelissä monessa asiassa.Kauppias.kirjanpitäjä,merikapteeni,upsee ri jne.Mutta vanhan tarinan mukaan Brauerit olivat nimenomaan kauppiaita ja siksi heidän on täytynyt olla tunnettuja koko itämeren ja perämeren alueella.On kerrottu,etteivät senajan ihmisten nimet olleet arkielämässä aina samoja kuin kirkonkirjoissa tai asiapapereissa.Ammatti tai paikannimi saattoi olla monenkin sukunimenä.