Pähkinälinnan tuomiokirjat

[Giösling]

Ritvalta saamani vinkin perusteella olen innolla selannut Digiarkistoon ilmestyneitä Pähkinälinnan läänin renovoituja tuomiokirjoja vuosilta 1684-1702.

Pähkinälinna (Nöteborg, Lyyssinlinna) siirtyi Ruotsille Stolbovan rauhassa vuonna 1612 ja menetettiin takaisin venäläisille suuressa Pohjan sodassa vuonna 1702.

Tuomiokirjojen julkaisun myötä ovi tähän kadonneeseen maailmaan on avautunut.

Sukututkimusharrastukseni alkoi aikanaan Cariander-sukua käsittelevästä Genos-artikkelista, jossa mystillisesti oli kokonaan jätetty auki suvun kantaäidin tausta. Tartuin haasteeseen innolla ja sain aikaan intensiivisen asiaan perehtymisen tuloksena artikkelin “Magdalena Reijer”.

Lähetin sepustukseni kuriirilla kanslianeuvos Georg Lutherille ja samanaikaisesti sähköpostilla silloiselle SSS:n sukulistalle.

Odotin malttamattomana Lutherin kommentteja. Hänhän oli juuri Inkerin asioiden paras tuntija ja sitäpaitsi auktoriteetti vailla vertaa viime vuosikymmenien sukututkimuksessa.

Kanslianeuvoksen vastaus saapui pienessä, ruskeassa kirjekuoressa.

Ilahtumisen asemesta, vaistosin vastauksessa kätkettyä kiukkua; sitä samaa, jota itse nyt tunnen lukiessani nykyajan “huippugenealogien” ylimielisiä sepustuksia.

Lutherin kritiikki oli avointa; erityisesti sain tukistusta nimien kirjoitusasuista vetämistäni johtopäätöksistä:
“Reiher ei ole Reijer, eikä Cariander Cajander”, sanoi kanslianeuvos. En tohtinut vastauksessani mainita, että juuri hän itse oli eräässä Reiher-sukua käsittelevässä artikkelissaan käyttänyt Reijer-variaatiota ja että Cariander kääntyi nimenomaan Cajanderiksi vuosien saatossa esim. Pyhtäällä.

Vannoin hänelle silloin, täynnä loukattua itsetuntoa, etten jätä “kiveäkään kääntämättä” hypoteesieni todentamiseksi.

Luther toivotti huvittuneena onnea matkaan, mutta totesi samalla, että arkistomateriaali Inkerin osalta on suurimmalta osalta läpikäyty, varoittaen ylioptimismismista.

Kaikenkaikkiaan sain häneltä kolme kuorellista mielipiteitä, “tukistuksia” ja neuvoja, joita nyt säilytän aarteina arkistossani.

Sukulistalle, samanaikaisesti Luther-postin kanssa lähtenyt artikkeliteksti, juuttui jämäkästi seuran palvelimelle ja tuli jakeluun vasta vuosia myöhemmin. Sukututkijatlista näki päivänvalon .

Sitäkin reimullisempaa on avata Pähkinälinna-sivut tänään. Sieltä astelevat vastaan koko extended-Reiher-family vävyineen kaikkineen! Aivan pintahipaisullakin (jotain alusta, keskeltä ja lopusta) olen löytänyt elonmerkejä Arendt Reiheristä, hänen vävyistään & miniöistään ( Bagge, Stierncrantz, Hastfer, von Schuben & Cariander) ja koko heihin liittyvän sukukunnan.

Erityisen iloinen olen Adam Carianderin jälleen kohtaamisesta. Hänestä on tiedetty vain Lewenhauptin suppea upseerimatrikkelidata. Nyt Adam “kävelee vastaan” Valkeasaaren ("Walgiasari") hovin amtmannina, ennen sotilasuraansa.

Kyse ei ole pelkästään omasta esi-isästäni, vaan mm. Myrskylän Virén-suvun suorasta patriarkaalisesta kantaisästä; “esijuoksijasta”!

Kysyn kokeeksi; mitä mahdollisesti tiedetään Valkeasaaren hovista? Kenen omistukseen se kuului 1690-luvulla?

Poimin vuorostani vinkiksi oheen muutamia nimiä (alusta, välistä ja keskeltä) déjà vu-teillekin terveisin:

-Albrecht Udde
-Mårten Grän
-Johan Bagge
-Christopher Forsman
-Jacob Håppenstång
-Otto Soldan
-Petter Stierncreutz
-Benjamin Grän
-Axel Bure
-Arendt Reiher
-Fältwäbel Reiher
-Salomon von Schuben
-Jurgen (Georg) Engelbrekt von Burghausen
-Anton Wilhelm Andersson
-Adam Cariander
-Jacob Bure
-Axel Bure
-Wendela Rodsenlindt
-Lars Gahmberg
-Paul Maus
-Erich Leerman
-Henrich Grän
-Jacob Junger
-Claes Jean Skogh
-Reinhold Johan Akesson
-Carl von Rohr
-Johan Kyander
-Christopher von Rohr
-Otto Wilhelm von Fresen
-Johan Bagge
-Lars Malm

Lykkyä tykö ja perästä kuuluu!

[oivabagge]

Terve J.P.
Hyvä, että olet jälleen mukana tiedoillasi. Minulla on tallella 19 aikanaan kanssasi käytyä keskustelua. Niiden perusteella minun on nyt mahdollista jatkaa kesken jääneitä Pähkinälinnan tutkimisia.
Oiva Bagge

[Giösling]

Hienoa, Oiva, että olet jälleen "messissä"!

Johan Bagge on mukana monesti jo niillä muutamilla sivuilla, joita selailin.
Olin näkevinäni hänellä tittelin "länsman", mutta en nyt mene vannomaan.

Valkeasaari tuli uudelleen vastaani eilen illalla Wilskmania unilääkkeenä
lukiessani. Kapteeni Magnus Metherin viimeinen elonmerkki on sieltä.

Magnus omisti hetkellisesti (1719-1724) Skarins-rusthollin Pyhtään Virbölessä. Hänen aseveljensä, kapteeniluutnantti Adam Carianderin(molemmat ratsastivat Inkerinmaan rakuunarykmentissä) poika, mitä todennäköisemmin Valkeasaaressa syntynyt, Zachris Cariander, asettui lähes naapurissa sijaitsevan Lassas-rusthollin isännäksi naituaan 1.1.1713 Lassas rusthollin tyttären Christin Axelsdr Tjäderin.
Ilmeisesti Zachris oli Magnuksen suojatti, Adam Carianderin kuoltua vankeudessa vuonna 1718.

Magnus itse hankki haltuunsa myös Alapihlajan Virolahdella.

[Bodniemi37]

Valkeasaari tuli uudelleen vastaani eilen illalla Wilskmania unilääkkeenä
lukiessani. Kapteeni Magnus Metherin viimeinen elonmerkki on sieltä.


Hyvät Herrat!

Magnus Mether näyttäisi olleen elossa vielä 1718, jolloin hän toimi Ruotsin Norbergissa Savon kautta sinne perheineen muuttaneen Virolahden kappalaisen pojan, Viiipurin läänin läänintilien hoitaja Barthold Gabrielinpoika Ithimaeuksen ja tämän Sofia-puolison (Juvan kirkkoherran Abraham Brunneruksen tyttären) 2.11.1718 kastetun Brita Sofia -tyttären kummina [Lähde: AD Online, Norberg, C:3, s. 82, kuva 86]. Kummit: Capiteinen för Ingermanlenska Dragonerna Hr M. Maeter (Magnus Mether?;rj), Brukspatronen Hr Carl Hassellbärg, Bärgfougden wählbetrodde Johan Luuth, Handelsmannen Hr Anders Pährson här i byyn, Wellborna Fru Brytha Snäckenberg i Gäsjö gård, Probstinnan Madam Sophia Pacchalenia, Sr Normans hustru Elisabeth Jacobsdter, och Jungfru Christina Luuth.

Otto Baltzar Soldanista ja hänen Barckhusen-langoistaan kirjoittelen kenties tuonnempana, kunhan olen käynyt läpi Pähkinälinnan läänin tuomiokunnan tuomiokirjat (vuodet 1684-1702). Tällä hetkellä tutkailen vuoden 1700 pöytäkirjoja.

Johan Bagge näyttäisi toimineen ensin hopmannin kirjurina, sitten kenties vuokraaja Johan Henrikinpoika Kors(s)in (pso Carpelanin von Rohr -suvun selvityksen mukaan Margareta Elisabet Skrufve) kirjurina (jollei kyseessä ole jo hänen poikansa, sillä yhteen tuomiokirjaan on kirjattu Korsin kirjurin patronyymikin: Johan Johansson Bagge).

Johan Bagge vanhempi näyttää toimineen Tuutarin (Duderhoff) nimismiehenä ainakin vuodesta 1689 lähtien. Luumäen paikallishistoriassa mainittu Johan Bagge esiintyy siellä ensimmäisen kerran vuonna 1706 nimismieheksi tituleerattuna. Valitettavasti paikallishistorian kirjoittaja ei tälläkään kohtaa mainitse lähdettään.

Eräässä tuomiopöytäkirjassa on esillä entisen amtmannin Jakob Baggen juttu. Samassa pöytäkirjassa mainitaan nimismies Johan Bagge hänen veljenään.

Muita Pähkinälinnan läänin Baggeja ovat Henrik ja Carl B. Pöytäkirjoista ei selviä, josko veljekset Johan sekä Jakob Bagge olivat heille sukua.

Terveisin,

Ritva

[Giösling]

Kiitos, Ritva, lisätiedoista.

Palaan vielä Magnus Metheriin. Wilskmanin taulun (Mether 26.) mukaan:

(Magnus) "Leved ännu 1733 i "Valkinsaari"?"

Koska paikannimi on merkitty kysymysmerkillä, uskon sen tarkoittavan
Pähkinälinnan läänin Valkeasaaren (Walgiasaari) hovia, jonka amtmannina,
löytösi mukaan, Adam Cariander toimi ennen sotilasuraansa.

[Bodniemi37]

Palaan vielä Magnus Metheriin. Wilskmanin taulun (Mether 26.) mukaan:

(Magnus) "Leved ännu 1733 i "Valkinsaari"?"

Koska paikannimi on merkitty kysymysmerkillä, uskon sen tarkoittavan
Pähkinälinnan läänin Valkeasaaren (Walgiasaari) hovia, jonka amtmannina,
löytösi mukaan, Adam Cariander toimi ennen sotilasuraansa.

Valkeasaari oli/on ymmärtääkseni Kivennavan rajantakainen naapuripitäjä, vrt. Inkerinmaan kartta, http://www.inkeri.com/historia.html.

Kapteeni Magnus Metherin ensimmäisen puolison Annan veli oli Tuutarin kappalainen Johannes Henrici Laman (Lagman?, Lacman? Laamanen?). Koska tiedän Olavin tutkineen myös Ryggius-sukua (jonka jäseniä asui Savossakin), tulostin alle tietokannastamme Venjoen kirkkoherran Henricus Thomaen lapset puolisoineen:

1. Henricus Thomae (Laman), k. 1686

| 2. Anna Henrikintytär Laman
| (pso Måns (Magnus) Johaninpoika Mether, s. noin 1681)

| 2. Ingeborg Henrikintytär Laamanen (Laman), s. 1665, k. 1743 Leppävirta
| (pso 1:o (inkerinmaalainen?) Pälkjärven kappalainen Johan Ryggius)
| (pso 2:o Karl Williaminpoika Affleck, s. noin 1662, k. välillä 1714-1722)

| 2. Tuutarin kappalainen Johannes Henrici Laman, s. noin 1665 Pähkinälinna, k. ennen 13.6.1707 Tuutari?
| (Helena Sigfridintytär Kax)

| 2. Kristina Henrikintytär Laman
| (pso Kelton kirkkoherra Johannes Andreae Limatius (myös Limacius), s. noin 1659, k. välillä 1698-1699)

Viime vuonna paljastui yllättäen, että vänrikkinä Muhoksella kuollut Fredrik Henrik Marander on esi-isäni - tosin ns. väärän koivun takaa. Otaksun, että hän oli Kirvun kappalaiseksi päätyneen Henrik Maranderin, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3922, poika, joka ennen vapaaehtoisena Pohjanmaan rykmentiin värväytymistään (rykmentti oli tällöin komennettuna korjaamaan ja vanvistamaan Itä-Suomen linnoituksia) toimi Lappeenrannan maaherran kanslian lähettipoikana, vrt. Toivanen, Pekka. Lappeenrannan kaupungin historia 1649-1743. Nide I. Lappeenranta 1979, s. 473, alaviitteet VA 8783:1-3, 8790:5152, 8794:2596.

Fredrik Henrik Maranderin äidin on täytynyt olla kappalaisen jälkimmäinen puoliso Elisabet Fabricius, jonka kanssa Henrik Marander on ilmeisesti avioitunut ollessaan sotavankina Venäjällä (palasi Novasolista (=Novasolka?) 1722). Liekö Elisabet ollut Kelton kirkkoherran Johannes Andreae Limatiuksen (myös Limacius) ja Kristina Henrikintytär Lamanin tytär?

Terveisin,

Ritva

[Bodniemi37]

Koska tiedän Olavin tutkineen myös Ryggius-sukua...

Sorry, Oivahan Ryggius-sukua tutkii :oo:, ei Olavi sentään ihan joka paikkaan ehdi...

Ritva

[Topi]

Tervehdys,

Ymmärtääkseni Pähkinälinnan tuomiokunta siirtyi vuonna 1684 Turun hovioikeuden alaisuuteen ja siksi renovoidut kirjat ovat säilyneet siitä lähtien. Tietääkö joku mihin Pähkinälinna kuului sitä ennen ja onkohan niitä aikaisempia kirjoja säilynyt jossakin ?

Olen etsiskellyt majuri Jacob Trautmania joka ainakin 1660-luvun Äyräpään tuomiokirjoissa mainitaan olevan Nöteborgista.

Terv
Topi

[Topi]

Juhani,

Mainitset että kaveri nimeltä Petter Stierncreutz oli myös mainittu Pähkinälinnan kirjoissa. En pysty löytämään tuolta ajalta Carpelanilta muita mahdollisia "Pettereitä" kuin Johan Matsson Teet-Stierncreutzin pojan Bengt Stierncreutzin joka palveli Karjalan rakuunarykmentin kersanttina 1658. Muuta tietoa Carpelan ei hänestä anna mutta voisiko olla kyseessä sama hankilö ?

Terv
Topi

[Bodniemi37]

Tervehdys,

Ymmärtääkseni Pähkinälinnan tuomiokunta siirtyi vuonna 1684 Turun hovioikeuden alaisuuteen ja siksi renovoidut kirjat ovat säilyneet siitä lähtien. Tietääkö joku mihin Pähkinälinna kuului sitä ennen ja onkohan niitä aikaisempia kirjoja säilynyt jossakin ?

Olen etsiskellyt majuri Jacob Trautmania joka ainakin 1660-luvun Äyräpään tuomiokirjoissa mainitaan olevan Nöteborgista.


Muuan Jakob Trautman näyttäisi kirjoittaneen kerran Ruotsin kuninkaalle: Riksarkivet->SVAR, http://www.svar.ra.se/, ->Övriga kategorier->Våra sökbara register och databaser->Skrivelser till Kungl Maj:t (Innehåller skrivelser till regeringen från myndigheter eller enskilda från tiden före 1840).

Riksarkivetin kokoelmassa Livonica II on myös Inkerinmaata koskevia dokumentteja, Riksarkivet, http://www.riksarkivet.se/ Sök i arkiven, http://www.riksarkivet.se/default.aspx?id=6489&refid=1189->NAD - Nationella arkivdatabasen (http://www.nad.ra.se)->Arkiv, http://www.nad.ra.se/search_arch.aspx-> Sök (i alla fält), hakusana Ingermanland:

1 Arkiv SE/RA/2402/2402.1 Livonica II Skrivelser till Kungl. Maj:t från myndigheter, korporationer, städer och enskilda Livonica II

2 Arkiv SE/RA/2402/2402.6 Livonica II Ämnesordnade handlingar Livonica II

Hakusanalla Ingermanland löytyy myös reduktiokonttorin [SAOB: "REDUKTIONS-KONTOR. (förr) under kammarkollegiet hörande kontor (se d. o. 7) med uppgift att handlägga reduktionsärenden] aineisto:

3 Arkiv SE/RA/5314/5314.6 Reduktionskontor Livländska donationskontoret 1688-1746 Reduktionskontor Riksarkivet

Terveisin,

[Bodniemi37]

Juhani,

Mainitset että kaveri nimeltä Petter Stierncreutz oli myös mainittu Pähkinälinnan kirjoissa. En pysty löytämään tuolta ajalta Carpelanilta muita mahdollisia "Pettereitä" kuin Johan Matsson Teet-Stierncreutzin pojan Bengt Stierncreutzin joka palveli Karjalan rakuunarykmentin kersanttina 1658. Muuta tietoa Carpelan ei hänestä anna mutta voisiko olla kyseessä sama hankilö ?


Per Roman, aat. Stierncrantz, oli Käkisalmen läänin ja Inkerinmaan kenraalikuvernöörin kanslian kamreeri, pso 3:o Eva Furumarck, vrt. Keltin, Kuivaan, Korpiselän ja Spaskin pogostojen ylä- ja alaosien kesäkäräjät 15.-18.8.1687, http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=3876721&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400, f. 123.

Per Stierncrantzin Margareta-sisaresta tuli Suomen Carlstedt-suvun kantaäiti.

Terveisin,

[Topi]

Kiitos Ritva taas kerran hienoista vastauksista !

Tämä minun Trautman kiinnostukseni lähestyy aika kaukaa kaartaen varsinaista pohdettani. Eli Trautman mahdollisesti vihittiin leski Anna Schulmanin kanssa ja Annan aikaisemman avion lapsia Rötger Loden kanssa minä varsinaisesti metsästän.

Trautman mainitaan Rulloissa ainakin 1636-1650 ja edelleen tuomiokirjoissa (Äyräpää 1654, 1658, 1664, 1667, 1669), Sakkola (1663). Kaikissa taidetaan mainita Trautmanin asuvan Nöteborgin läänissä mutta tarkempaa paikkaa ei mainita.

Yhdessä pöytäkirjassa mainitaan hänen vävykseen "Schweibergh" ja toisessa pöytäkirjassa hänet mainitaan yhdessä "kapteeni Schweibergin " kanssa.

Tällaista "Schweiberggiä" en ole myöskään löytänyt ellei hän sitten ole sama kuin "Zweygbergh/Zweiberg" josta sinäkin olet tainnut mainita toisaalla tällä Forumille.

En ole kyllä esimerkiksi Durchmanin Zweygberg-artikkelista löytänyt ketään Trautmanille vävyksi sopivaa.

Kiitokset myös noista linkeistä. Noista "kirjeitä kuninkaalle"- hakemistoista löysin muutaman muunkin itseäni kiinnostavan nimen !

Samoin tuo Livonica II pitää käydä läpi kuten myös Eestin Ajaoloarhiiivistä löytyvät jutut. Tosin tuollaista aikaisempaa tuomiokirjasarjaa mikä säilyi Turun hovioikeudessa en ole löytänyt mistään. Ehkäpä on tuhoutunut ?

Stierncrantz. Jep, täytyy tosiaan olla kyseessä Petter Stierncrantz eikä Stierncreutz.

Terv
Topi