Eräs Spåra-suku

[Seppo Niinioja]

Minäpä löysin myöskin ja pelastin tämän Veli-Pekka Toropaisen Spåra-tauluston ja Tapio Vähäkankaan korjaukset Astrenius-ketjusta. Ainakin minun näkökulmastani viesti kuuluu sarjaan tutkimuslöytöjä :)

http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=68734&postcount=514

Seppo Niinioja

[Benedictus]

Lisään tähän vielä Latva-Raskun havainnoimman Thomas Spåran vaimon Ursulan.
Sääksmäen kirkkoherran Paulus Nicolai Stjernkorsin isä turkulainen porvari Nils Pedersson "Kiukku-Niku" peri Perniön Broändan.

Broändassa mainitaan vuonna 1563 "Knut i Broanda, Erich Henderss lb. t. Laucko" ja vuonna 1571 Knuuth N, h. Urssulas lb. t. Moijssijo". Kymmenysten maksaja on Knut Henriksson. Moisio voi tarkoittaa Liedon Moisiota ja Laukka tietenkin Perniön Laukkaa.

Samoihin aikoihin Liedon Moision omisti ilmeisesti yllämainitun Ursulan puoliso Thomas Jacobsson Spåre, Rälssimies 1560-1570 -luvuilla Liedon Moisiossa, joka omisti jonkin aikaa Heikkilän verotalon Liedon Nautelassa. Broändan Ursula-merkinnän perusteella voisi olettaa, että Thomas Spåre on kuollut noin vuonna 1570. Liedon Nautelan Heikkilän osa tulee Alftanusten kantaäidin Malin Henriksdotterin veljenpojan Mårten Bertilssonin rälssiksi.

[TapioV]

Lisään tähän vielä Latva-Raskun havainnoimman Thomas Spåran vaimon Ursulan.
Sääksmäen kirkkoherran Paulus Nicolai Stjernkorsin isä turkulainen porvari Nils Pedersson "Kiukku-Niku" peri Perniön Broändan.

Broändassa mainitaan vuonna 1563 "Knut i Broanda, Erich Henderss lb. t. Laucko" ja vuonna 1571 Knuuth N, h. Urssulas lb. t. Moijssijo". Kymmenysten maksaja on Knut Henriksson. Moisio voi tarkoittaa Liedon Moisiota ja Laukka tietenkin Perniön Laukkaa.

Samoihin aikoihin Liedon Moision omisti ilmeisesti yllämainitun Ursulan puoliso Thomas Jacobsson Spåre, Rälssimies 1560-1570 -luvuilla Liedon Moisiossa, joka omisti jonkin aikaa Heikkilän verotalon Liedon Nautelassa. Broändan Ursula-merkinnän perusteella voisi olettaa, että Thomas Spåre on kuollut noin vuonna 1570. Liedon Nautelan Heikkilän osa tulee Alftanusten kantaäidin Malin Henriksdotterin veljenpojan Mårten Bertilssonin rälssiksi.

Erik Hendersson till Laukko (Lindelöf) oli naimisissa Ursula Jönsintyttären (Moision sukua) kanssa. Moisio tarkoittanee tässä Lohjan Moisiota. Hän ei siis olekaan Dufva-sukua (Ramsay, s. 88). Anthoni korjasi tiedon muistaakseni erään omistusriidan selvittelyn yhteydessä (Porso-Laukko). En nyt muista artikkelin nimeä HTF:ssa.
Tapio Vähäkangas

[Seppo Niinioja]

Erik Hendersson till Laukko (Lindelöf) oli naimisissa Ursula Jönsintyttären (Moision sukua) kanssa. Moisio tarkoittanee tässä Lohjan Moisiota. Hän ei siis olekaan Dufva-sukua (Ramsay, s. 88). Anthoni korjasi tiedon muistaakseni erään omistusriidan selvittelyn yhteydessä (Porso-Laukko). En nyt muista artikkelin nimeä HTF:ssa.
Tapio Vähäkangas

Kiitokset vastaajille! Mainittakoon, että Benedictushan itse asiassa löysi tuon Spåra-tauluston ja esitti sen Astrenius-ketjussa viestissä #514(!). Onkohan Anthoni suivaantunut jossakin vaiheessa SSS:lle, kun myös hänen uudempi Magnus Fleming -artikkelinsa on julkaistu Historisk Tidskrift för Finlandissa (HTF), kuten mainitsit. Onkohan siihen artikkelihakemistoa tms? Täytyy joka tapauksessa tutustua noihinkin.

Seppo Niinioja

[TapioV]

Kiitokset vastaajille! Mainittakoon, että Benedictushan itse asiassa löysi tuon Spåra-tauluston ja esitti sen Astrenius-ketjussa viestissä #514(!). Onkohan Anthoni suivaantunut jossakin vaiheessa SSS:lle, kun myös hänen uudempi Magnus Fleming -artikkelinsa on julkaistu Historisk Tidskrift för Finlandissa (HTF), kuten mainitsit. Onkohan siihen artikkelihakemistoa tms? Täytyy joka tapauksessa tutustua noihinkin.

Seppo Niinioja

Eric Anthoni julkaisi melkein kaiken HTF:ssa, jonka toimittajakin hän oli. Ilmeisesti Genoksen toimitus on häneltä pyytänyt jotakin julkaistavaksi. Muutenhan hän olisi voinut julkaista ne omassa aikakauslehdessään.
T.V.

[Seppo Niinioja]

Eric Anthoni julkaisi melkein kaiken HTF:ssa, jonka toimittajakin hän oli. Ilmeisesti Genoksen toimitus on häneltä pyytänyt jotakin julkaistavaksi. Muutenhan hän olisi voinut julkaista ne omassa aikakauslehdessään.
T.V.

Kiitos tästäkin tiedosta. Minä olen ihan diletanttina lähinnä postituslistoilla ja forumeilla referoidun tiedon varassa.
Seppo Niinioja

[TapioV]

Kiitos tästäkin tiedosta. Minä olen ihan diletanttina lähinnä postituslistoilla ja forumeilla referoidun tiedon varassa.
Seppo Niinioja

Keskustelupalstalle esitämiesi mielipiteiden ja lukeneisuuden perusteella en näy sinussa diletantin aineksia.
T.V.

[Tapani Kovalaine]

Tutkimuslöytöihin voidaan lukea myös artikkeli Kemin kotiseutu- ja museoyhdistyksen julkaisussa JATULI VIII (Kemi 1961) sivuilla 70-71. Aarne Jounela on laatinut artikkelin otsikolla Erään aatelisuvun sivuhaaran vaiheita 1600-luvulla.

Artikkelissa kerrotaan vuosina 1632-43 Nynäsin vapaaherratilalla asuneen Lemun kirkkoherra Olaus Jacobinpojan kahdesta pojasta, joista kumpikin oli siirtynyt Lemusta Naantaliin ja sieltä Kemiin ja Simoon. Toinen pojista oli Erkki Spåre, joka käytti sukunimeä Hirvo, sillä hän oli ostanut Naantalin kaupungin torin viereltä Hirvon tilan. Hän oli naimisissa Simoniemen Kylmälän talosta olevan Anna Antintyttären kanssa.

Toinen Spåra-suvun pojista Pentti käytti sukunimeä Ruona. Hän oli syntynyt vuonna 1611 ja kuoli 1669 tai 1670 Kemissä. Pentti oli talollinen vuosina 1635-1662 Kemin Karjalahdella, mutta toimi myös nimismiehenä.

Aarne Jounela mainitsee tietolähteekseen Suomen Sukututkimusseuran vuosikirjan 1957-1959 ja siellä olleen artikkelin: Jarl Gallén, Spårar och Silfverspårar

[Seppo Niinioja]

Keskustelupalstalle esitämiesi mielipiteiden ja lukeneisuuden perusteella en näy sinussa diletantin aineksia.
T.V.

Arvostan lausuntoasi erittäin suuresti. Kun en ole opiskellut historiaa enkä tee sukututkimusta työkseni, olen amatööri, joka rakastaa tätä kiehtovaa harrastusta. Perusohjenuorani on paikkansa pitävän tiedon tavoittelu. Yritän arvioida, mihin omat kyvyt riittävät ja selvittää, mitkä ovat luotettavia lähteitä, joista ammentaa lisää.
S.N.

[Tapani Kovalaine]

Harrastuspohjalta kirjoitellessa asiat muuttuvat nopeasti. Niin kävi, että edellä tutkimuslöytönä mainitsemani vuodelta 1961 ja vuodelta 1958 olleet tiedot vanhenivat tunnissa ja asia saattaakin uusien löytöjen valossa olla seuraavalla tavalla:

Martti Helistön kirjoittamassa kirjassa Kemin asutuksen historiaa Ruonan tilasta esitetään tällaisia tietoja: Tilan omistaja Perttu Henrikinpoika (1611-1669) on yhdistetty Spåran aatelissukuun mainitsemalla että hänen isoisänsä oli Lemun kirkkoherra Olaus Jacobinpoika. Tämän poika Henrik Ollinpoika Spåra (syntynyt n. 1580 Lemulla) viljeli 1600-luvun alussa kahta Gustav Hornin komppanialle osoitettua ratsutilaa.

Nyt on kuitenkin niin että Henrik Olofssonilla ei ollut tällaisia poikia. Jarl Gallen on tulkinnut erästä asiakirjaa ja siinä esiintyy kaksi Erik Henrikinpoikaa, joista toinen on Hirvo ja toinen Spåra. Perttu Henrikin sukulinja kuuluu Hirvoon, kuten on yhdistettävissä asiakirjasta missä Pertun veli Erkki Henrikinpoika Hirvo valittaa 9.3.1659 Turun tuomiokapituliin koskien Kemin seurakunnan kappalaista, Lapualta kotoisin olevaa Jacob Lapodiuksesta, jonka asemapaikkana oli Kemijärvi, että tämä oli pahoinpidellyt Perttua.

Siinäpä taas nähtiin, että tutkimukset elävät. Mukavat vanhat löydöt voivat näyttää oikeinkin oikeilta, mutta ovat tai saattavat olla lopulta hyvinkin vääriä. Eläköön wikipediat!