Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Helsingin räslssisuvut
Oliskohan Helsingin 1400-1500 luvun räslssisuvuissa esiintyviä epäselvyyksiä ja virheitä ratkaistavaissa tämän päivän lissäntyneen tiedonvälityksen avulla.
Ensimmäisenä kysymyksenä voisi keksustella ehkä kahdesta Larsista lähtevistä suvuista jotka myöhemmin aateloitiin Creutzhammar ja Hammarstjärna sukuina. Nämä jatkuvasti sekoitettaan mm. uusissa "kartanokirjoissa". Ja ehkä kaksi Larsia on käsitetty myös samaksi henkilöksi.
Tarkoitan Seutulan Sigfrid Larssonin isää ja toisena Gertrud i Moision ensimmäistä puolisoa eli Henrik Larssonia jonka peruja lienee oli Tomtebacka.
Gertrud ja hänen toinen puolisonsa Markus Jönsson omistivat myös mm. Espoon Grässan, sekä Seutulan Knapbackan eli Katarinabergin.
Mitä tiedetään vouti Lars Jönsson i Moisiosta jota olen epäillyt Sigfrid Larssonin isäksi ja jolloin Gertud i Moisio (Tomtebacka ja Knapbacka) olisi hänen sisarensa.
Mielsetäni heidän äitinsä Anna Illen suku tulee jotenkin vastaan useissa Helsingin vanhoissa Rälseissä, mm. Tomtebacka, Cumtech, Skatmansby-Rosendal / Haltiala, Kumpula, Veromiehenkylä-Tammisto
Olavi
Bodniemi37
20.07.10, 08:50
,,,Bengt Gylenloadin puolisona on pidetty Brita Eriksdr, jonka ää oli Gertrud i Moisio.
Onko tästä asiasta saatu näyttöä?
Göran Söderlund kirjoittaa artikkelissan En släkthärva i Helsinge på 1500-talet, Genos 55(1984), s. 49-59, http://www.genealogia.fi/genos/55/55_49.htm, näin: "Efter Erik Sigfridssons död fick hustru Margareta (Larsintytär;rj] 1590 frihet på sin ärvda jord i Helsinge och Sibbo. Hennes dotter, amiralen Bengt Severinsson Juustens hustru Brita Eriksdotter,..".
Vrt. myös saman artikkelin viite [50]: "[50] Eric Anthoni, Konflikten mellan hertig Carl och Finland, SLSS CCLXII, Helsingfors 1937, s. 84-86, 164, 173, 409. Bengt Severinsson Juustens hustru har i genealogisk litteratur kallats Markusdotter enligt Helsinge ting 2.2.1632, där välb. Hans Bengtssons till Olsböle "moderfader s. framledne Marcus Jönsson i Helsinge Kyrckeby" nämns. Han var i själva verket Hans Bengtssons mormors styvfar."
Tapio Vähäkangas puolestaan kirjoittaa Gertrud Jönsintyttärestä artikkelissaan Uusmaalainen rälssisukusikermä, Genos 70(1999), 92-109, 137-138, tähän tapaan: "Gertrud Jönsintytärtä on pidetty Moision Jöns Mickelinpojan tyttärenä.26 Se ei kuitenkaan ole mahdollista, sillä Gertrudia ei mainita Jöns Mickelinpojan lasten jakaessa vuonna 1547 keskenään isänperintöään.27.......Gertrudin avioliitot ja jälkeläiset käyvät ilmi Göran Söderlundin laatimassa helsinkiläissukujen sukulaissuhteiden selvityksessä.28"
-------------------
Vielä ote Söderlundin artikkelista: "Erik Sigfridsson var son till borgaren Sigfrid Mattsson i Helsingfors (död före 1555) och Malin Eriksdotter (Ekelöf). Modern hade tydligen med sin syster Margareta (gift med Bertil Mattsson Grönfelt)...". Grönfelt-suvun kantaisä Matts Bertilsson ei ymmärtääkseni ollut viimeksi mainitun avioparin poika, vrt. Love Kurténin artikkeli Ätten Grönfelts Härstamning, Genos 70(1999), s. 211-213, 237, http://www.genealogia.fi/genos/70/70_211.htm.
Viestini ilmeisesti kuuluisi aloittamasi viestiketjun Helsingin rälssisuvut jatkeeksi?
Terveisin
Vähäkankaan arvelu että Gertud Jönsson ei voisi olla Jöns Michelsson i Moision tytär oli minulle uutta tai jäänyt huomiotta. Voisikko Gertrudin ensimäinen puoliso ja Henrik ja Margareta Larssonin isä olla Lars Jönsson till Moisio? Jossain yhteydessä Gertrudia on pidetty Seutulan Larsin Sigfridssonon sisarena ja yleensä Haltialan ja Seutulan vierekkäisen Sötskogin sekä Knapbagan sukujen yhteyksiä on sekoitettu (Creutzhamma ja Hammarsjärna). Ihan uusimasssakin Suomen kartanoita käsittelevässä kirjassa väitettään suvuilla olevan varhainen yhteys?
Lars Jönsson till Moisio. Fogde. Ingick 1535 arfsförlikning med Måns Ille och hans syster om arfvet efter deras "storfader" Per Henriksson (Ille, n:r 60) och "stormoder" Ingrid Benktsdotter (5). Fick 1556 tillstånd att "förbyta sin gård uti Moisio egor" (luvan vaihtaa)
Jöns Larsson tunnettii Tomtebacka isäntä 1543-58 jonka jälkeen omisti Henrik Larsson mutta viljeli Marcus Jönsson Gertrud Jönsdr:n puoliso.
Eli Oliko Lars Jönsson 1547-1568 Tomtebackan omistaja, tila muuttui rälssitilaksi 1560 häntä ennen Jac Larsson 1540-46.
1570-90 viljelijänä Marcus Jönsson jolloin omistajana oli Henrik Larsson (äiti Gertrud i Moisio).
Tomtebacka olisi ollut ehkä Kumpulan Mårten i Kurjalan veljen Lars I Moision omistuksessa (äiti Anna Ille) ja olisiko Jöns ja/tai Jack Larsson ollut hänen poikiansa. Sisarukset oli syntynyt vuosisadan vaihteessa.
Olavi
Alla on Helsigin vanhan kaupungin pormestarisuvut ja osoitettu niiden kytkentöjä ja joitakin ”hypoteesejä”. Haluan osoittaa että kyseiset Uudenmaan suvut asuivat jo Helsingissä ennen kaupungin perustamista toosin ollen tuonajan Uudenmaan ja Hämeen ( Raaseporin ja Porvoon seudun) rälssisukuja. Ja nuo Helsingin Rälssitilojen omistus kytkeytyy muutamaan perheeseen.
Olen esittänyt että ”fraasi” Porvoon, Tammisaaren ja Rauman porvareiden perustamasta kaupungista on vähän liioiteltua. Tottahan on että tuolloin kaupunkioikeudet vasta saaneet kolme pientä kaupunkia yritettiin lakkauttaa. Nykykielellä voisi sanoa: ”Vantaalaiset perustivat satamapaikalleen kaupungin ja ottivat ulkomaisia kauppakestejä sukuihinsa parantaakseen kansainvälisiä yhteyksiään.”
Toisaalta vanhasta Helsingistä elää ”tarina” Padisten luostarin kalastusoikeudesta ja toisaalta Helsinglandin ristitiretkeläisten asutuksesta. Keskiaikaista mm. Ille ja Moiso/Kurjala jne. sukujen maanomistus ja vaikutus alueen kehitykseen on vähällä huomiolla. Toisaalta vaikuttaa että Unioniaikana juuri Uudellemaalle asettui merkittäviä tanskalaisperäisiä hallintosukuja.
Helsingin Pormestarit
1.Erik Påvalsson Lille 1554 (Tammisaaaresta muuttanut ).
Puoliso oli Gertrud Jakobsdr Kaas. Morten Jönsson i Kurjala, Greger Jönsson Silfverpatroni i Sjundeå ja Lydik Påvalsson i Karis omisti osuuksia Kumpulassa, kaikki rälssimiehiä. (veli pormestari Erik Påvalsson Lille ? ). Morten on Jöns Mickelsson i Moision poika, jonka isoisä oli Jöns Påvalsson Lille. Voi olettaa maiden olevan Påval Lillen perillisten. Arvid Henriksson Tawast oli naimisissa Margareta Mårtenintytär i Kurjalan kanssa mitä kautta lienee Kumpula siirtyi Tawast suvulle, jotka myöhemmin omistajina tunnetaan.
2.Henrik Pehrsson Pakila raumalaiseksi (Bagge) 1555-1560
Bagge (ja Backas) nimisiä on Helsingissäkin asunut. Esim. Tallinassa 1513..24 tunnettiin laivuri Olof Andersson Bag. Kirkonkylän Riddars (arveltu rälssisuvusta nimensä saaneen) talossa, jota olen ajatellut Sjundby suvun taloksi asui Pehr Olofsson, joka muutti kun Kerstin Ragvaldsson Seutulasta (Sigfrid Larssonin leski) avioitui ja muutti Jakob Sefferssonin kanssa taloon. Olen ajatellut että taloa olisi asunut Kerstinin veli kirkkoherra Petrus Ragvaldi ennen kuin sai viran Turun Tuomiokapitulista 1533. Hän oli omistanut laivan nimismies Seffer Anderssonin kanssa
3.Matts Bertilsson (Grönfelt) –1581
Oma "hypoteesini" on että voisiko veljekset Bertill ja Sigfrid Mattson olla Matts Jakobsson Kaas (Tavastin) poikia? Veljekset Porvoosta tunnettiin 1536 ja 37 Tallinnassa Ficken asiakirjoissa, myöhemmin molemmat olivat porvareina Helsingissä, Mattsin äiti oli Margareta Ekelöf ja ää Marietta Henriksdr Dönsby. Eli pitkäaikainen varakkaan pormestarin isotäti olisi ollut ensimmäisen pormestarin puoliso. Kumpula tunnetaan Tavastien tilana se päätyi tuon Jakob Kaas (Tavastin) pojan pojan Arvid Henriksson Tavastin avioituessa Margareta Mårtensdr Kurjalan kanssa eli jonka isoisä oli Jöns i Moisio
4.Erik Sigfridsson 1581-1588.
Oli edellisen pormestarin serkku (Porvoosta veljensä Bertilin kanssa tulleen) Sigfrid Mattsonin poika, jonka puoliso oli Malin Ekelöf ja, jonka sisar oli naimisissa hänen setänsä Bertil Mattsonin kanssa. Erikin puoliso oli Margareta Larsdr, jonka äiti oli Gertrud i Moisio ja hänen ensimäinen miehensä Lars (?). Veli oli Henrik Larsson (Tomtebackan omistaja).
5.Hans Olosson 1582-1583
Puoliso oli Oletta Jakobsdr Greek. Hänen äitiään Brita Bertilsdr on arveltu pormestari Berttil Mattsonin tyttäreksi, mutta äiti ei ehkä olisi Margareta Eriksdr Ekelöf. Creekit olivat Alankomaalaisia kaupiaita (kestejä-kielitaitoisia), jotka avioituivat - asettuivat Helsinkiin. Itselläni aivan pelkkä arvaus olisko Olof Oloffson till Långstrandin poika?
6.Lars Mickelsson 1584-1593 (alkoi Svanström suku)
Syntyperä on tuntematon. Olen ajatellut hänen voivan Michel Larsson (Backaksen) poika Sigfrid Michelsson oli kappalainen ja kirkkoherra, joka sai rahtipalkkioita laivanomistajana. Sigfridin vävystä alkoi Brotherus pappissuku. Lars Michelssonin puoliso oli Marta Pehrsdr Ruuth jonka äiti oli Gertrud Bertilsdr Grönfelt eli aiemman pormestarin tytär. (Tosin tässä Grönfelt suuvussa on erilaisita epäselvyyttä?)
7.Hans Olsson 1597-1604 ? Oliko sama kuin 1582-83?
8.Henrik (?Henriksson) Carsten 1608-1610 oli Tullinhoitaja jonka kerrotaan Lars Michelssonin ja Hans Olofssonin väistyessä hallinnosta ottaneen asiat hoitoon. Puoliso oli Helsingin kirkkoherran tytär Anna Witticus
9.Kasper Reiher 1616-1617
Hänen puoliso oli Marta Larsdr Swanström eli aiemman pormestarin tytär ja äiti Marta Ruuth.
10.Krister Eriksson 1623-1631
Hän oli aiemman pormestarin Erik Sigfridssonin poika ja äiti Margareta Larsdr ja ää Gertrud Jönsson. Hänen ensimmäinen puoliso oli Hans Van Sandenin leski Anna Henriksdr (Jägerhorn), joka periytyi Teit, Stålarm ja Wildeman suvuista. Toinen puoliso kirkkoherra Savoniuksen leski Elisabeth Samuelsdr. Kerrottakoon että Anna Hansdr van Sanden avioitui Hans Bengtsson Gyllenloadin kanssa ja äi on pormestari Erik Sigfridsson ja äää Gertrud Jönsdr.
11.Henrik Fredriksson 1631-1634 (Carstenius nuorempi) jonka sukulaisuudesta epäselvyyttä?
Olavi
Benedictus
23.07.10, 09:02
Vaikka alue hieman heittää Porvoon suuntaan, niin liitän tähän tuon Stensbölen sukujoukon, jos heistä irtoaisi lisiä kokonaisuuteen.
Hans Persson Grannen omistuksien perusteita etsiessä,siis Porvoon Karlsby tulee varmaankin lasse Livländerin vaimon Anna Hansdr kautta.
Per Jönsson Granne- Helsingin porvari- 1400-luku vouti Jöns Granne?
Tiedot otettu Höykinpuron tiedostosta.
Anna Hansdr. Stensbölesläkten
isä: Hans Eriksson Stensböleätten, rälssimies.
äiti: Bengta Pedersdr Sjunbysläkten.
äidinisä: Peder Östenssön Sjunbysläkten, suoritti ratsupalvelua 1537.
äidinäiti: Anna Månsdr Viurila
äidinisän isä: Östen Olofsson Sjunbysläkten, Sjundeån nimismies 1476.
-vaimo ?
-Onko enempää tietoa suvusta?
äidinäidinisä: Måns Johansson Viurila, rälssimies, Halikko Viurila.Lienee myös nimenä Rikalan kartano ja Rikala-suku.
-3 tytärtä, naitu Fleming, Slang, Stensböle. Lilja vaakuna.
- vaimo ei tietoa.
Per Jönsson Granne ei ole tullut vastaan Helsingin porvarina. Muistiinpanoissani on että Munkiniemessä esiintyi talo n.o 1 lisäksi Heikbyn liitetyt talot A B C jotka olivat 1600-luvun alussa autioita, mutta tosiasiasiallisesti olivat Helsingin porvarien käytössä niminä tulee esiin Heiden Wilken, Henrik Karsten ja Pehr Jönsson ja Jakob Creek. Kuisma ei samasta asiasta kertoessaan mainitse Pehr Jönssonia, Mainitiinko Granne keskustelussa suvun yhteydestä (puolisosta) Greek sukuun? Olikohan Pehr kaksi kertaa naimisissa? Kaksi ensimainittua toimi pormestareina. Ja Greek suku kytkeytyi avioliittojen kautta usempiin pormestareihin
Aiemmin sanoin että Helsingin porvarisuvut kehittyi jo aiemmin Porvoo, Tamisaari, Hämeestä (ehkä Ulvilasta) periytyvien Helsingin pitäjän sukujen ja niihin avioituneista Helsinkiin tulleista ulkomaalaisista (kielitaitoisista) kauppakesteistä.
Jossain kysyttiin luetteloa Vanhan Helsingin porvareista sellaisiin en ole törmännyt. Lukumääriä (pieniä) jossain yhteydessä mainitaan. Itse olen joskus Vanhan kaupungin karttaa "tupia" katsoessa miettinyt asuiko nuo varakkimmat porvarit kaupungin ulkopuolella. Tosin kaupungin ulkopuolellakin tuon ajan asuminen taisi olla pienimuotoista ja hajaantua pihapiirin aittoihin. Olenpa ajatellut jo Helsingin Pitäjän kirkonkylän talojen paljolti kytkeytyneen ympäröiviin rälssi- ja isoihin talonpoikaistiloihin.
Laivoja ja laivanomistusta olen ajatellut, ne on saattanut olla tuon ajan "arvo-omistusta" vaikkain haksirikko-uhan alaisia. Benkt Eriksson perhtyneenä perinteiseen purjehdukseen, on julkaissut kaksikin mainiota kirjaa Silvolan Pientaloyhdistyksen puitteissa Helsingin Pitäjän 1500-luvusta. Ei ole selkeästi myöskään nähtävissä että siirtyiky "laivojen omistus" kaupungissa vaikuttaneille-asuneille porvareille.
Olavi
HERTTONIEMESTÄ: Onko jollain tietoja tai kommentoitavaa Hertoniemen rälssin tietoihin tai olisiko hypoteeseihini?
Hertoniemen (Kerkkonen) on arvioitu olevan Helsingin vanhin rälssi jo 1100-1200 luvulta, vanhempi kuin Bocksbaka, jonka synty ajoittuu 1400-luvulle. Teitin Viipurin luettelossa 1566 Hertoniemen viidestä veromarkasta omisti Matts Mortenson 1 1/2 ja Valborg leski 1 1/2 vmk.
Kirkkoherra Karl Folkessonin osalta Herttoniemi on Teitin mukaan isän perintöä ja on merkitty miten hän lahjoittaa 1555 Kustaa Vaasalle Hertoniemen ja Söderbyn Karjaalta, saadakseen vapauden Herttoniemeen elinajaksi. Perimätiedon mukaan suvun sanotaan periytyvän ristiretkien ajalta ja polveutuvan Rötger Ingesonista (1392). Tietoa on yritetty kumota vaakunoita vertailemalla. Hertoniemestä on yksi ratsumiestä varustanut mies Henrik Lydiksson ja Anthonin mukaan Lydik Påvalssonia Karjaalta on sanottu kuuluvan Herttoniemen sukuun joka omisti tiluksia Helsingissä viereisessä Gumtäkissä. Niin Karlilla kuin Lydikillä oli tiloja Karjaa Söderbyssä mistä Ingolf Djekn oli saanut tiloja peruutettua kruunulle. 1405 tunnetaan lautamiehenä Laurens Hertoge Helsingistä. Varhain n 1400 on Veijansbyn, Sjundbyn ja Suitian arveltu kuuluvan Rötker Ingessonille. (puoliso Lucia ?)
Olen hypoteetisesti etsinyt Karl Folkessonille sukuyhteyttä Sjundby suvun kautta. Hänestä tuli kirkkoherra Petrus Ragvaldin lähtiessä Turkuun ja oli laivanomistaja kuten Petruskin.
Olen ARVELLUT hänen olevan Karl Ragvaldssonin ja Malin Olofsdr Hyvikkälän poika. Tätä kautta suku kytkeytyy niin Hyvikkälä, Kaas, Ille sekä melkeen kaikkiin Uudenmaan hallintosukuihin ja Helsingin rälsseihin mm. Kumpulan, Haltialaan, Veromiehee ja Seutulan tiloihin.
Espoon Grässassa on tunnettu Påval Pederson niminen henkilö (olikohan kirkon maan lahjaoittajissa?). Olen ARVELLUT häntä Peder Illen ja Ingrid Ugglan pojaksi. Sekä Kumtechistä että Karl Folkessonin yhteydessä tunnettu Lydik Påvalsson sopisi hänen pojaksi.
Tiedetään että 1555 Morten Jönsson i Kurjala, Gregers i Sjundeå ja Lydik Påvalsson i Karis omisti osuuksia Kumpulassa, kaikki rälssimiehiä. Olisiko Morten Jöns Mickelssonin poika (puoliso oli Anna Pederintytär Ille ja toiseksi Margareta Tuventytär, pormestari Erik Flemingin leski). Greger, Jönsson Silverpatron oli Siuntion Tjusterbyn herra, (puoliso Margareta Andersson Boije jonka äidin isä on Rötker Olofsson Djäkn), nimismies Siuntiossa mainitaan 1534-1537, samoin vielä 1555. voisiko he olla veljeksiä. Vouti Lydik Påvalsson sanotaan Gregersin vävyn langoksi (?? Erik Giösin sisarenmies). Karl Folkeson on yhdistetty isänisän kautta Hertoniemeen ja sukuun.(huom pormestari Erik Påvalssonille Tammisaresta on myös etsitty sukuyhteyttä?)
Jos etsii ketä nuo Teitin mnainitsemat Matts Mårtesson ja toisaalta Valborg leski olisivat? Hypoteesinä tule vastaan.
Herttoniemessä tunnetaan Lampuotina jota on kutsuttu "vanhaksi omistajaksi" Benkt Nilsson. Olen arvellut että hän voisi olla Gyllenhjerta (jos Karl Folkessonilla olisi ollut lapsia vävy, tosin muutkin sukuyhteydet tuksi hänen asettumista taloon, Jägerhon Spåra).
Omistajana (peruttinko Karl Folkessonin lahjoitus?) Tunnetaan vouti Henrik Thomasson jonka vaakunassa on Kurk-Svärd suvun miekka ja tähdet. Sama vaakuna Hans Lydiksson Jäkerhornin (pso. Gertrud Henriksson Tomtebackasta) Noiden vaakunoiden olo Helsingin Pitäjän kirkossa on herättänyt kysymyksiä.
Valborg leskestä tuli mieleen kysyä mitä tiedetään Valborg Mårtensdr Ugglasta ja hänen miehestä. Oli naimisissa Mickel (ilmeisesti 1504 Henrik Bidzin lainlukija Mickel Dieken) nimisen miehen kanssa. Helsingissä on isää etsitty Swanström suvun kantaisälle pormestari Sigfrid Mickelssonille.
Olavi
Sain eilen käteeni odottamani kirjan "Vantaan ja Helsingin pitäjän Keskiaika". Kiitos julkaisijalle Vantaan kaupungille sekä kirjoittajalle Tapio Salmiselle. Mielenkiintoista että Helsingin kaupungin perustamisajan historiaa julkaistaan saman aikaisesti kuin vanhan pitäjän laajuutta myötäilevää "metropolia" ollaan palauttamassa. Samaan aikaan Helsingin pitäjän kirkon ja pappilan välistä on löydetty ilmeisesti keskiaikaisen pappilan perutukset ja runsas argeologinen materiaali.
Yli 600 sivuinen, runsaasti ilmeisesti uuttakin historian tutkimustietoa käsittävä teos antaa meille sukututkijoille aivan uuden pohjan Helsingin "henkilöhistorian" tutkimiseen ja ilmeisesti myös siihen liittyvien virheiden oikomiseen. Olen kokenut että pääkaupunkiseutumme kuntarajojen hajaannus on ollut esteenä kunnolliseen historiatutkimiseen. Se kuntien välisestä yhteistyökyvystä. Edelleen vahvana elää "ismi" että Helsingin kaupungin perustivat "Porvoon, Rauman ja Tammisaaren porvarit" Kustaa Vaasan määräyksestä. Ja pitäjää asutti talonpojat (talonpoikaislaivurit).
Ensi tuntumalta kirjaa selatessani Ille suvun rooli Helsingin useamman rälssisuvun taustalta jää vähälle huomiolle. Toivon aktiivista kirjan lukemista ja keskustelua. Edullisimmin kirjan saa Vantaan Museolta, kirjakauppojen hyllyltä ei kirjaa vielä löytynyt. Kirjan aikajana päättyy vuoteen 1550 täydentää Kerkkosen aikoinaan tekemää lyhyttä historiaa. Tästä eteenpäin on olemassa Markku Kuisman teos. Helsingin kaupungin historiaa ei suomenkielellä taida oikein löytyä?
Olavi
Malin Eriksdotter Ekelöf
http://runeberg.org/frfinl/0097.html
Ekelöf nr 217
http://www.adelsvapen.com/wiki/images/f/f7/0217.jpg
http://www.adelsvapen.com/genealogi/Ekel%C3%B6f_nr_217
Vantaan ja Helsingin Pitäjän keskiajan historiassa Tapio Salminen arvelee Herttonäs / Herttoniemen olleen vanhin Helsingin rälssitila ja siihen liittyneen ja siitä muodostuneen niin Bocksbackan /Pukinmäen, Bränndön / Kulosaaren, Domarbyn /Tuomarinkylän, Brackvikin, sekä Gumtechin /Kumpulan, ja Tullholmin / Tulliniemen. Toisena aiemmin vähemmän esillä olleena varhaisena rälssinä Salminen tuo esiin Nackböken / (Niskalan?). Näissä maisemissa paljon liikkuneena yhdistäisin sen liittyvän Tomtebackaan / Haltiala ja joen toisella puolella oleviin Veromiehenkylään ja Tammistoon. Vielä Seutulan Meilby:n ja Knapbackan tilat sekä Espoon ainoa rälssi Grässa kytkeytyvät näihin tiloihin.
Kirjassa Salminen hyvin tarkasti käsittelee Helsingin talonpoikien ja rälssimiesten omistuksia ja verotusta. Itse huonot perustiedot keskiajan verotuskäytäntöjä tuntevana en ehkä kaikkea kirjasta saa irti. Kuitenkin vahvistuu oma käsitys että samat suvut ja henkilöt ovat maanomistajina eri kylissä.
Nimismies Marcus Jönssonin syntyperää ja Tomtebackan (ehkä Nackbölen) rälssin sekä Seutulan Meilby:n ja Kanpbackan ja ei ensilukemalla löydy lisäselvyyttä. Samoin Espoon ainoan rälssin Grässaa ei ole käsitelty, sehän kuului Marcuksen omistukseen. Helsingin rälssien yhteydessä tulisi mielestäni huomioida Ille suku, jonka jälkeläisiä Moisio Mälkilän kautta näyttäisi useammat olevan. Marcuksen patronyymiksi arvellaan esitetyn jossain yhteydessä Lars.
Marcuksen puolison Gertrud Jönsdr:n ensimmäisen miehen Seutulan Larsin patronyymiksi Salminen esittää Jöns, perustuukohan tämä johonkin lähteeseen? Gertrudin Salminen epäilee kuuluneen Sjundby sukuun mutta tässä ehkä virhe. Meilbyssa asui Kerstin Ragvaldsdr Sjundby joka on aiemmin aiheuttanut sekaannusta. Samoin saattaa Salminen Kirkonkylän Lill Marcus Jönssonin yhdistää nimismies knaapi Marcus Jönssoniin.
Hyvän laajemman pohjan Salmisen kirja antaa Helsingin Pitäjän keskiaikaisten sukujen tutkimiseen,
Olavi
E Juhani Tenhunen
18.06.14, 11:42
Vantaan ja Helsingin Pitäjän keskiajan historiassa Tapio Salminen arvelee Herttonäs / Herttoniemen olleen vanhin Helsingin rälssitila ja siihen liittyneen ja siitä muodostuneen niin Bocksbackan /Pukinmäen, Bränndön / Kulosaaren, Domarbyn /Tuomarinkylän, Brackvikin, sekä Gumtechin /Kumpulan, ja Tullholmin / Tulliniemen. Toisena aiemmin vähemmän esillä olleena varhaisena rälssinä Salminen tuo esiin Nackböken / (Niskalan?). Näissä maisemissa paljon liikkuneena yhdistäisin sen liittyvän Tomtebackaan / Haltiala ja joen toisella puolella oleviin Veromiehenkylään ja Tammistoon. Vielä Seutulan Meilby:n ja Knapbackan tilat sekä Espoon ainoa rälssi Grässa kytkeytyvät näihin tiloihin.
Kirjassa Salminen hyvin tarkasti käsittelee Helsingin talonpoikien ja rälssimiesten omistuksia ja verotusta. Itse huonot perustiedot keskiajan verotuskäytäntöjä tuntevana en ehkä kaikkea kirjasta saa irti. Kuitenkin vahvistuu oma käsitys että samat suvut ja henkilöt ovat maanomistajina eri kylissä.
Nimismies Marcus Jönssonin syntyperää ja Tomtebackan (ehkä Nackbölen) rälssin sekä Seutulan Meilby:n ja Kanpbackan ja ei ensilukemalla löydy lisäselvyyttä. Samoin Espoon ainoan rälssin Grässaa ei ole käsitelty, sehän kuului Marcuksen omistukseen. Helsingin rälssien yhteydessä tulisi mielestäni huomioida Ille suku, jonka jälkeläisiä Moisio Mälkilän kautta näyttäisi useammat olevan. Marcuksen patronyymiksi arvellaan esitetyn jossain yhteydessä Lars.
Marcuksen puolison Gertrud Jönsdr:n ensimmäisen miehen Seutulan Larsin patronyymiksi Salminen esittää Jöns, perustuukohan tämä johonkin lähteeseen? Gertrudin Salminen epäilee kuuluneen Sjundby sukuun mutta tässä ehkä virhe. Meilbyssa asui Kerstin Ragvaldsdr Sjundby joka on aiemmin aiheuttanut sekaannusta. Samoin saattaa Salminen Kirkonkylän Lill Marcus Jönssonin yhdistää nimismies knaapi Marcus Jönssoniin.
Hyvän laajemman pohjan Salmisen kirja antaa Helsingin Pitäjän keskiaikaisten sukujen tutkimiseen,
Henrik Impolan Frälset och dess rusttjänst i Finland på 1500-talet (2011) ss. 257 - 258 esittelee mm. Helsingin pitäjän nimismiehen Seutulan Markku Jussinpojan, jolla oli ulkotiluksia ainakin Niskalassa ja Veromiehessä. Hänen puolisonsa oli Haltialan talollisen Lassi Jussinpojan leski Kerttu Jussintytär, joka Impolan mukaan kuului jotenkin käräjätuomari Pekka Heikinpoika Illen jälkeläisiin, koska hänen poikansa peri häneltä Gräsan kartanon (päärakennuksen kohdalla Olarin kirkko).
E. Juhani Tenhunen
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.