PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Tapoja, tottumuksia, uskomuksia vai jotain muuta ja mitä?


Kovanen
17.07.10, 15:36
Tervehdys!

Mieleeni on lapsuudestani jäänyt käsitys, että leipää ei koskaan saa laittaa pöydällä ylösalaisin eli pohjapuoli päällepäin, muutoin talo köyhtyy. Tiedättekö asiasta enemmän?

Ruokailuun ja kahvinjuontiinkiin liittynee tiettyjä erityisiä toimintatapoja, jopa rituaaleja. Kertoisitteko mitä ja minkä vuoksi?

Muistakin entisaikojen tavoista ja niiden syistä olisi mielenkiintoista tuumailla.

Terveisin Eila

Seppo Niinioja
17.07.10, 16:35
Tervehdys!

Mieleeni on lapsuudestani jäänyt käsitys, että leipää ei koskaan saa laittaa pöydällä ylösalaisin eli pohjapuoli päällepäin, muutoin talo köyhtyy. Tiedättekö asiasta enemmän?

Ruokailuun ja kahvinjuontiinkiin liittynee tiettyjä erityisiä toimintatapoja, jopa rituaaleja. Kertoisitteko mitä ja minkä vuoksi?

Muistakin entisaikojen tavoista ja niiden syistä olisi mielenkiintoista tuumailla.

Terveisin Eila

Se nyt ainakin on saletti, että jos voileipä putoaa lattialle, voipuoli joutuu alaspäin :D: . Kai siitäkin talo hiukan köyhtyy, jos lattia on kovin likainen.

Englannissa, ehkä Suomessakin lusikkaa piti pyöräyttää tee- vs. kahvikupissa tasan kolme kierrosta. Varmaa tietoa serkkuni au pair -ajoilta.

Seppo Niinioja

Pauli
17.07.10, 16:45
Ainakin Manner-Euroopassa uskomus siitä, että voipuoli alaspäin putoava leipä tuottaa huonoa onnea perustuu kuulemma sille, että mennessään mestaamaan ihmisiä pyöveli jätti kesken olevan voileivän pöydälle voipuoli alaspäin, jottei kukaan kajoaisi siihen sillä aikaa.

Sami Lehtonen
17.07.10, 17:23
Ainakin Manner-Euroopassa uskomus siitä, että voipuoli alaspäin putoava leipä tuottaa huonoa onnea perustuu kuulemma sille, että mennessään mestaamaan ihmisiä pyöveli jätti kesken olevan voileivän pöydälle voipuoli alaspäin, jottei kukaan kajoaisi siihen sillä aikaa.

Kuulostaa vähän hihasta repäistyltä selitykseltä. Miksi pyöveli jättäisi puoliksi syödyn valmiin leivän pöytään odottamaan? Miksi yleensä ryhtyä syömään leipää juuri ennen työvuoroa? Tosin tuskinpa tuota missään maassa koskaan kolmivuorotyönä on tehty.

Erkki Järvinen
17.07.10, 18:22
Tervehdys!

Mieleeni on lapsuudestani jäänyt käsitys, että leipää ei koskaan saa laittaa pöydällä ylösalaisin eli pohjapuoli päällepäin, muutoin talo köyhtyy. Tiedättekö asiasta enemmän?

Ruokailuun ja kahvinjuontiinkiin liittynee tiettyjä erityisiä toimintatapoja, jopa rituaaleja. Kertoisitteko mitä ja minkä vuoksi?

Muistakin entisaikojen tavoista ja niiden syistä olisi mielenkiintoista tuumailla.

Terveisin Eila

leipää tulee kunnioittaa niin kuin Jumalan viljaa kunnioitetaan, siis leipä oikein päin pöydälle - näin ajattelisin itse, tuntuu pahalta nähdä leipä pöydällä väärinpäin.

Nouseepa mieleni sopukoista tarina siitä piiasta joka talosta leipäpalan saatuaan sotki sen maahan tyytymättömänä ja niinpä maa nieli saman tien tämän piian josta ei sen koommin jälkeäkään tavattu.


LEIVÄT ASKELKIVINÄ (1829)Yhden ylpiän piian ja köyhiä wanhembians wastan ynsiän tyttären Pommerisa ja Sibbaun wähäsä kaupungisa surkiasta rangaistuxesta. Saatuen sanomain jälken kokoonpandu. Aiwan merkillinen wirsi, taitaan weisata kuin: Ah! Herra älä wihasas. Turku, 1829.
Arkkiveisu varoittaa leivän häpäisystä ja kehottaa noudattamaan neljättä käskyä. Veisu tunnetaan myös Pommerin, Pomperin, Paimion tai pramean piian tarinana. Piika käyttää koko palkkansa kauniiden vaatteiden ja kenkien ostoon eikä avusta rutiköyhiä vanhempiaan millään tavalla. Kun tytön isä kuolee, tyttö saa pestuupaikkansa emännältä kaksi leipää vietäväksi kotitaloonsa. Kuraista tietä kulkiessaan tyttö asettaa leivät maahan astuakseen niitä pitkin. Tytön jalat juuttuvat maahan. Ohikulkeva kirkkoväki yrittää irrottaa tyttöä, mutta turhaan. Vaikka tyttö tunnustaa syntinsä, maa avautuu ja nielee hänet: ”maa mullistui, suuns awais”.
Arkkiveisu on peräisin Saksasta 1700-luvun alkupuolelta. Suomeen se on tullut Ruotsin kautta. Ensimmäinen suomennos julkaistiin 1761. Tarinaa pidettiin jopa totena: kerrottiin, että seitsenvuotisesta sodasta (1756−1763) eli Pommerin sodasta palannut ruotsalainen sotilas oli nähnyt paikan, missä tyttö joutui maan nielemäksi.
Arkkiveisussa on 20 säkeistöä ja ensimmäinen kuuluu seuraavasti:
1. Kosk’ suru suulla laulelen
rangaistuksest’ raskahast,
niin seisahda ja kuuldele,
Ja tutkiskele tarkast.
Kuin Pennen rannall, Pommeris,
Ja Sibbaon kyläs kaunihis.
Onnetoin oli asia.
Kuopion lyseon kokoelmassa on viisi kappaletta tätä arkkiveisua, eri painoksia. Vain tässä, 11. painoksessa, on vuosiluku (1829).
Tämän arkkiveisun taustasta, ks. Anneli Asplund (1994) Balladeja ja arkkiveisuja. Suomalaisia kertomalauluja (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 563), Helsinki 613-623.

Päivi H
17.07.10, 18:41
Ja myöhemminhän H. C. Andersen muotoili aiheesta sadun Tyttö joka astui leivän päälle.
ph

Leena S
17.07.10, 21:35
Leivän laittaminen ylösalaisin on minulle vieläkin (66 v) miltei mahdotonta. Meillä sanottiin, että 'äitis kuolee mahalleen', jos leipää käsitellään niin huolimattomasti.

Pauli
18.07.10, 15:18
Kuulostaa vähän hihasta repäistyltä selitykseltä. Miksi pyöveli jättäisi puoliksi syödyn valmiin leivän pöytään odottamaan? Miksi yleensä ryhtyä syömään leipää juuri ennen työvuoroa? Tosin tuskinpa tuota missään maassa koskaan kolmivuorotyönä on tehty.

Muistaakseni tätä selitystä tarjosi kerran Tieteen Kuvalehti.

Orvokki W
18.07.10, 15:24
Muistan, että isoäitieni paistaessa leipää, sitä ei koskaan saanut pistää pohja ylöspäin mihinkään koppaan tai pöydälle. Olen reikäleipä -alueelta joten toisinaan leivät ehtivät katonrajassa olevaan vartaaseenkin.
Varsinkin isäni äiti oli hyvin tarkkana, ettemme alle kouluikäisinä lähteneet voileipä kädessä ulos pihalle: "Jos leipäpala putoaa maahan, maa halkeaa".
Myöhemmin aikuisena ajattelin, että kielto oli vain hänen pelottelunsa meille lapsille. Hän oli joutunut kunnioittamaan leipää ja ruokaa yleensä, koska oli jäänyt leskeksi seitsemän lapsensa kanssa. Tuolloinhan ei ollut mitään eläkkeitä tai soliaaliavustuksia, joten elämä oli sen mukaista.

Orvokki Willberg

artturi
18.07.10, 16:03
Tuo leipä asia on monelle tuttu mutta selitystä eivät varmaankaan kaikki tiedä.
Mutta mistä juontuu vanhan kansan tapa koputtaa puuta pöydän alta? Olen nähny joidenkin puhuvan jostain sairauksista ja siinä yhteydessä koputtavat puuta pöydän alta. Mitä sillä haetaan?

Terv. Arttu

Seppo Niinioja
18.07.10, 16:14
Tuo leipä asia on monelle tuttu mutta selitystä eivät varmaankaan kaikki tiedä.
Mutta mistä juontuu vanhan kansan tapa koputtaa puuta pöydän alta? Olen nähny joidenkin puhuvan jostain sairauksista ja siinä yhteydessä koputtavat puuta pöydän alta. Mitä sillä haetaan?

Terv. Arttu

Puun koputtaminen, kun halutaan hyvän onnen tai tilanteen jatkuvan tunnetaan myös anglosaksissa maissa: touch wood, Amerikassa myös knock (on) wood, ks. http://idioms.thefreedictionary.com/touch+wood . En osaa sanoa, onko se sieltä tullut meille.

Terv.
Seppo Niinioja

Sami Lehtonen
18.07.10, 18:55
Puun koputtaminen, kun halutaan hyvän onnen tai tilanteen jatkuvan tunnetaan myös anglosaksissa maissa: touch wood, Amerikassa myös knock (on) wood, ks. http://idioms.thefreedictionary.com/touch+wood . En osaa sanoa, onko se sieltä tullut meille.

Terv.
Seppo Niinioja

Puun koputtamisessa oleellista on se, että sen puun pitää olla käsittelemätöntä. Yleensä maalatun tai lakatun pöydän pohjaa ei ole käsitelty, josta syystä koputetaan pöydän pohjaa. Toiset tyytyvät koputtamaan päätään.

Juha
18.07.10, 19:15
Pienenä kevennyksenä;

alkoholia nautittaessa tilataan 10 annosta. Ensimmäinen ja viimeinen nakataan aina olan yli. Miksi?

Koska ensimmäinen maistuu pahalta ja viimeinen on aina liikaa.




Juha

Kataja
25.07.10, 10:41
Tervehdys!

Mieleeni on lapsuudestani jäänyt käsitys, että leipää ei koskaan saa laittaa pöydällä ylösalaisin eli pohjapuoli päällepäin, muutoin talo köyhtyy.
Terveisin Eila

Tällaista en muista koskaan kuulleeni, mutta ehkä käytäntömme liittyi siihen: Meillä voideltiin näkkäri kauniimmalta eli reikäiseltä puolelta. Ensimmäisessä työpaikassa kesäsiirtolassa sain nuhteet kun olin voidellut näkkärit väärältä puolelta, kuulemma sivistykseen kuului tietää, että näkkäri voideltiin pohjapuolelta. Häpesin pitkään tätä perheemme sivistymätöntä tapaa, myöhemmin käsitin että voitelutavoissa taisi olla kysymys voin kulumisesta.

Muuten, jos reikäleipä halkaistaan ja voidellaan, niin pakostihan tulee joskus päällipuoli pöytäänpäin.

Äitini piti sääntönä, että liinanen tuli panna päähän niin, ettei pikkuklipu jäänyt päällimmäiseksi, sillä silloin joutuisi pienen talon emännäksi. Tätä sääntöä noudatin tunnollisesti, muttei se auttanut isoon taloon, ainakaan ei tähän mennessä.
Marjatta

Heikki Koskela
25.07.10, 11:39
Tervehdys!

Mieleeni on lapsuudestani jäänyt käsitys, että leipää ei koskaan saa laittaa pöydällä ylösalaisin eli pohjapuoli päällepäin, muutoin talo köyhtyy. Tiedättekö asiasta enemmän?

Ruokailuun ja kahvinjuontiinkiin liittynee tiettyjä erityisiä toimintatapoja, jopa rituaaleja. Kertoisitteko mitä ja minkä vuoksi?

Muistakin entisaikojen tavoista ja niiden syistä olisi mielenkiintoista tuumailla.

Terveisin Eila

Tapa oli minunkin lapsuudessani olemassa. Mutta äitini selitti tavan johtuvan siitä, että väärin päin asetettu leipä oli Jumalan viljan halveksimista. Kunnioitusta osoiettiin lattamalla leipä tarjolle aina "oikein päin". (Meidän talous oli jo valmiiksi köyhä joten edelleen köyhtymistä ei tarvinnut enää pelätä).

Tapa on jäänyt tavaksi minullekin. Jos minä asetan leipää ruokapöytään, laitan sen aina paistopuoli alaspäin.

Kataja
25.07.10, 13:30
Tapa oli minunkin lapsuudessani olemassa. Mutta äitini selitti tavan johtuvan siitä, että väärin päin asetettu leipä oli Jumalan viljan halveksimista. Kunnioitusta osoiettiin lattamalla leipä tarjolle aina "oikein päin

Olisiko asialla jotain liittymää siihen, että monilla entisajan leipojilla oli tapana piirtää leivän pintaan risti ennen kuin leipä pantiin uuniin. Ristiä ei sitten tietenkään sopinut panna alassuin.
Marjatta

Heikki Koskela
25.07.10, 13:39
Olisiko asialla jotain liittymää siihen, että monilla entisajan leipojilla oli tapana piirtää leivän pintaan risti ennen kuin leipä pantiin uuniin. Ristiä ei sitten tietenkään sopinut panna alassuin.
Marjatta

Varmasti näin oli tapana. Muistan hämärästi nähneeni leivän, joka oli ristinkuvalla merkitty. Ristin merkitseminen leipään oli selvä kunnianosoitus ja kiitos viljan kasvattajaa kohtaan.

Ristillä merkitty leipä oli meillä päin kuitenkin tuntematon.

esteri
25.07.10, 15:05
Itsestään selvä tapa oli painaa kämmensyrjällä risti vastatun/alustetun ruisleipätaikinan päälle siinä puutiinussa. Kun se risti oli hävinnyt, oli aika alkaa leipomaan leipiä, oli siis merkki taikinan nousseen tarpeeksi.

Taisin näin tehdä vielä itsekin siihen asti kun se vanha leivänjuuri pilaantui, ehkä liian pitkistä leipomisen väliajoista ja lopetin kokonaan hapanleivän teon. Juuri tälläviikolla vielä joku muisteli poikansa aina muistelevan sitä leipomaani leipää.

Erkki Järvinen
25.07.10, 15:16
Vanhat tavat, tottumukset sekä uskomukset tulisi säilyttää edelleen niistä kiinni pitäen.

Kovanen
25.07.10, 15:49
Tervehdys!

Mukavaa, että tästä aiheesta on virinnyt keskustelua ja ajatustenvaihtoa, kiitos kirjoittajille.

Olen vanhojen hyvien ja kauniiden tapojen sekä ruokaa kunnioittavien kannattaja. Kunnioitus ruokaa kohtaan, näin olen leivän "oikeinpäin" pitämisen lapsuudestani saakka käsittänyt ja opettanut sitä jälkipolvillekin.

Kaupastakin tuotuna leipä asetetaan paistopuoli alaspäin, samoin tarjolle.

Milloin näkkileipä on oikeinpäin, kumpi on pohja- ja päällyspuoli? Milloin näkkäriä alettiin valmistaa, meillä ei sitä penskana ollut, vaan äidin tekemää...

Terveisin

Orvokki W
25.07.10, 16:24
Olisiko näkkileipä tullut joskus sota-aikana, koska minulle on kerrottu, että meitä veljeni kanssa yritettiin kovasti "lihottaa", kun olimme pitkiä ja niin kovin laihoja. Tähän tarkoitukseen käytettiin naapurista haettua lypsylämmintä maitoa, joka oli meille kauhistus, vaikka maalla asuimmekin. Vähäisestä voiannoksesta äiti yritti syöttää meitä jujuttamalla siten, että laittoi voita näkkärin päälipuolelle ja käänsi leivän sitten käteemme väärinpäin. Opimme kyllä nopeasti välttämään tuonkin yrityksen. Olen siis syntynyt vasta sodan jälkeen -45, joten aiemmista näkkileivistä en tiedä.

Muuten, yleisissäkin lounaspaikoissa aivan vaistomaisesti pyrin kääntämään leivän oikeinpäin, jos joku on leikannut sitä ja jättänyt nurin! Tulipahan tähänkin menettelyyni nyt selitys.

Orvokki Willberg

skoykka
25.07.10, 18:40
Tällaista en muista koskaan kuulleeni, mutta ehkä käytäntömme liittyi siihen: Meillä voideltiin näkkäri kauniimmalta eli reikäiseltä puolelta. Ensimmäisessä työpaikassa kesäsiirtolassa sain nuhteet kun olin voidellut näkkärit väärältä puolelta, kuulemma sivistykseen kuului tietää, että näkkäri voideltiin pohjapuolelta. Häpesin pitkään tätä perheemme sivistymätöntä tapaa, myöhemmin käsitin että voitelutavoissa taisi olla kysymys voin kulumisesta...
Marjatta


Kun olin Ruotsissa piikomassa 1959-60, niin voitelin näkkileivän alapuolen ja minua valistettiin, että niin meillä Ruotsissakin tehtiin sota-aikana, ettei voita kuluisi liikaa. Käänsin äkkiä leivän toisin päin, mutta nyt nuukemmasta tavasta olis hyötyä, ettei kerry liikaa rasvoja, kun ne kuitenkin tulee aina väärään paikkaan.:rolleyes:

Erkki Järvinen
25.07.10, 19:18
Kun olin Ruotsissa piikomassa 1959-60, niin voitelin näkkileivän alapuolen ja minua valistettiin, että niin meillä Ruotsissakin tehtiin sota-aikana, ettei voita kuluisi liikaa. Käänsin äkkiä leivän toisin päin, mutta nyt nuukemmasta tavasta olis hyötyä, ettei kerry liikaa rasvoja, kun ne kuitenkin tulee aina väärään paikkaan.:rolleyes:

niin, lapsena muistan kuulleeni, että voita syömällä näkö säilyy ja niinpä sitä "peukalovoileipää" mummu tekikin lapsille kun pyysi ja voi oli itse kirnuttua samoin leipä keivinuunissa paistettua.

puhuttiin myös, että homeista leipää syömällä tuli hyvä laulunääni - no itse olen jäänyt laulunääntä vaille joten kai sitten myös homeista leipää ei ole tarvinnut syödä.

Sami Lehtonen
25.07.10, 19:30
Tällaista en muista koskaan kuulleeni, mutta ehkä käytäntömme liittyi siihen: Meillä voideltiin näkkäri kauniimmalta eli reikäiseltä puolelta. Ensimmäisessä työpaikassa kesäsiirtolassa sain nuhteet kun olin voidellut näkkärit väärältä puolelta, kuulemma sivistykseen kuului tietää, että näkkäri voideltiin pohjapuolelta. Häpesin pitkään tätä perheemme sivistymätöntä tapaa, myöhemmin käsitin että voitelutavoissa taisi olla kysymys voin kulumisesta.


Eikös se mennyt niin, että kotona näkkäri voidellaan päältä ja vieraissa ollessa pohjapuolelta kolot täyttäen?

eeva häkkinen
25.07.10, 20:40
Tässä taisi tulla jo kaksi näkemystä siitä, kumpi on näkkärin "oikea" puoli, jos ymmärsin oikein. Saataisko tämä vielä ratkaistua?

Tuulakki
26.07.10, 18:07
Kun olin Ruotsissa piikomassa 1959-60, niin voitelin näkkileivän alapuolen ja minua valistettiin, että niin meillä Ruotsissakin tehtiin sota-aikana, ettei voita kuluisi liikaa. Käänsin äkkiä leivän toisin päin, mutta nyt nuukemmasta tavasta olis hyötyä, ettei kerry liikaa rasvoja, kun ne kuitenkin tulee aina väärään paikkaan.:rolleyes:

Turha vaiva miettiä leivän asentoa, kun kymmeniä vuosia on jo tiedetty, ettei rasva lihota! Tutkimustuloksia vaan ei haluta virallisesti hyväksyä, koska meidät on opetettu uskomaan, että suomalaisen pitää syödä paljon leipää eli satoja grammoja hiilihydraatteja (uskomus sekin!) - jopa diabeetikon.

Lukekaa, jos uskallatte, tämä artikkeli!!!
http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/86232-yllattava-tutkimustulos-rasva-ei-lihota sekä linkistä aukeava ruotsalainen tähän liittyvä artikkeli.

Koska koehenkilöillä ei ollut määrättyä dieettiä, niin olettamus lienee, että heidän ruokavalionsa ainesosat sisälsivät "luonnollisella" tavalla rasvaa ja he söivät määriä, joilla nälkä tyydytettiin. Toisin sanoen, eivät olleet laihdutusryhmä. Kaikkien paino nousi noin kilon 10 vuodessa, mikä on todella kahdehdittavaa :mad: suomalaistilastoihin verrattuna - puhumattakaan lahjomattomasta kotivaa'astani!

Erkki Järvinen
27.07.10, 05:21
Tässä taisi tulla jo kaksi näkemystä siitä, kumpi on näkkärin "oikea" puoli, jos ymmärsin oikein. Saataisko tämä vielä ratkaistua?

Jos reikaleipä halkaistaan niin kyllä se voi levitetään niille halkaistuille puolille ja kun ajatellaan näkkileipää niin siinä - kun sitä ei voida halkaista - voi levitetään sen näkkileivän alapuolelle, eli siis sileälle puolelle. (leipäkorissa tietenkin näkkileipä on asetettuna se päällimmäinen puoli ylöspäin - jolloin sitä ei vielä ole voideltu.)