Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Pellavankutojamestari Martti Candell, Hämeenlinna
Mistä mahtoi olla kotoisin Hämeenlinnassa asunut pellavankutojamestari Martti Candell, s. 1745 (tai 1741)?
Hänet mainitaan kisällinä Anders Åströmillä Hämeenlinnassa, josta hän muutti Turkuun 1767. Mainitaan seuraavana vuonna Hämeenlinnassa itsenäisenä mestarina, jolla on oppipoikia ja kisällejä.
Candell vihittiin 26.12.1775 Eeva Luchtmanin kanssa (Eevan isä Mikko Luchtman oli Vanajan Luhtialan Kataistosta).
Vuoden 1784-89 rippikirjan (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hameenlinna/rippikirja_1784-1789_ksrk_tk2/64.htm) perusteella näyttäisi siltä, että Martin äiti olisi ollut Maria Antintytär, s. 1715. Maria Antintytär muutti Hämeenlinnasta Huittisiin(?) 1786. Hänet mainitaan myös edellisessä rippikirjassa leskenä.
T. Vuorinen
18.10.10, 08:53
Hei!
Minulla on kirpputorilta löydetty kirja ”Eteläisen Hämeen ammattikutojat ja pellavakilpikankaat”, joka on Hämeenlinnan museon julkaisu vuodelta 1985. Siinä mainitaan Mårten Candell s. 1741. Hän toimi vuosina 1767-88 Hämeenlinnassa. Oli toinen kahdesta kisällistä mestariksi valmistuneista tuona aikana. Toimi pellavakankuri Anders Åströmin kisällinä 1767-72, mestari 1773 lähtien 1790-luvulle, asuinpaikka Kuningattarenkadun varrella. Hänen poikansa Carl Candell toimi ammattikankurina Asikkalassa. Kirja on hyvä teos tuon ajan ammmattikutojien elämästä.
Hiskistä löytyy 4.10.1741 Pälkäneen Candokylässä syntynyt Martinus, jonka vanhemmat olivat drg Isak Andersson ja Maria Andersdr. Kelpaisiko hän?
Toivottavasti tästä oli apua tutkimuksiisi, terveisin käsityöalaa tutkiva sukututkija
Antti Järvenpää
18.10.10, 10:10
Pienen vihan aikana syntyneet voivat olla ongelmallisia löytää.
Candell sukunimi ei ole kovin tavallinen, mutta luultavasti tämän nimisiä sukuja on muutama, joilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Joka tapauksessa yksi Candell suku lähtee Keuruulta, jonka suvun kanta-äiti on Carin tai Katarina Palandra. En ole koskaan katsonut hänen jälkeläisiään tarkasti Keuruun rippikirjoista, mutta hän on avioitunut 1735 Simo Yrjönpoika Saukon kanssa, ja tästä aviosta on syntynyt käsittäkseni poikia, joista ainakin joku kantoi Candell nimeä.
Pienen vihan aikana syntyneet voivat olla ongelmallisia löytää.
Candell sukunimi ei ole kovin tavallinen, mutta luultavasti tämän nimisiä sukuja on muutama, joilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Joka tapauksessa yksi Candell suku lähtee Keuruulta, jonka suvun kanta-äiti on Carin tai Katarina Palandra. En ole koskaan katsonut hänen jälkeläisiään tarkasti Keuruun rippikirjoista, mutta hän on avioitunut 1735 Simo Yrjönpoika Saukon kanssa, ja tästä aviosta on syntynyt käsittäkseni poikia, joista ainakin joku kantoi Candell nimeä.
Katarina Abrahamintytär Palandran puoliso oli Keuruun lukkari Heikki Kallenpoika s. n. 1700, k. 1735, jonka kanssa hänellä oli kaksi lasta:tytär Maria Heikintytär (eä), joka avioitui Keuruun lukkari Erik Wästelin'in kanssa ja poika Abraham Heikinpoika Candell, joka otti nimensä Kantolasta. Hän toimi pitäjänapulaisena mm. Lopella, puoliso Elisabeth Krook, jonka kanssa hänellä oli useita lapsia.
Simo Yrjönpoika Saukon kanssa vihittiin Katarina Petterintytär Palandra, jonka jälkeläisistä en tiedä.
Make
Hei
Mårten Isacsson Candell s. 4.10.1741 Pälkäneen Kantokylässä josta nimi, vanhemmat renki Isac Andersson s. 17070 k. 9.3.1742 Kantokylässä ja (vihitty 26.12.1740) äiti Maria Andersdotter s. 1715 joka vihitään toiseen avioon Eric Jöranssonin kanssa s. 1708 k. 29.6.1759 Pälkäne Mälkilä. Eric mainitaan rakuunaksi, suutariksi ja viimeksi lampuoti Mälkilän Laurilassa, toisesta aviosta on tytär Beata Ericsdotter s.6.8.1758 Mälkilässä, muuttomerkintä v. 1773 til Tavastehus löytyy tältä sivulta piikana velipuolensa Mårten Candellin perheestä.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hameenlinna/rippikirja_1773-1778_ksrk_tk1/89.htm
Pälkäneellä äiti ja tytär löytyvät Kantokylästä
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/palkane/rippikirja_1773-1778_tk37/139.htm
Mårten Isacsson on Pälkäneeltä merkitty muuttaneeksi 10.2.1760 Sääksmäelle.
Miten hienoa, että Martille löytyi vanhemmat! Olin jo miltei menettänyt toivoni. Niin, Martin tytär Eva Kristina on esiäitini. Hän oli piikana Hauhon Hovikartanossa, missä hänet vihittiin Karl Gustav Gardemeisterin kanssa.
Kiitos kaikille vastanneille ja erityiset kiitokset Tuijalle ja Eskolle!
Hänen poikansa Carl Candell toimi ammattikankurina Asikkalassa.
Ihmettelen tätä Carl-poikaa. Martilla oli poika Carl Magnus, mutta tämä oli syntynyt vasta 1795. Carl Magnus muutti Turkuun 1810. Asikkalan Carl Candell vihittiin 1793 Helena Yrjänäntyttären kanssa, joten hän on paljon nuorempi. Todennäköisesti hän on syntynyt noin 1770. En näin äkkiseltään löytänyt häntä Asikkalan kirjoista. Tälläista Carlia ei myöskään mainita rippikirjoissa Martin poikana. Olikohan hän sukua lainkaan? Olisiko hän voinut olla Martin oppipoika, joka on ottanut sukunimensä mestarinsa mukaan?
Tässä Carl Kandell näkyy Asikkalan rippikirjassa 1804-1813 Piekkolassa
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/asikkala/rippikirja_1804-1813_hp_tk556_iii/5.htm
Tässä näkyvän syntymäajan perusteella Carl Kandell on syntyperältään asikkalalainen. Vanhemmat Gustaf Åkerblom ja Maria Carlsdotter ovat tälläkin sivulla juuri Kandellin edellä.
T. Minna Koukkari
T. Vuorinen
19.10.10, 16:54
Piti lukea sitä "Eteläisen Hämeen ammattikutojat"- kirjaa tarkemmin.
Siinä ovat luetteloina Akaan, Asikkalan, Hattulan, Tyrvännön, Hauhon, Hausjärven, Hämeenlinnan, Janakkalan, Jokioisen, Kalvolan, Lammin, Lopin, Luopioisen, Pälkäneen, Rengon, Someron, Sääksmäen, Tammelan, Tuuloksen, Urjalan ja Vanajan alueen ammattikankurit, jotka toimivat mestareina, kisälleinä tai olivat oppipoikina Hämeenlinnassa 1600-1700 luvuilla. Näistä paikkakunnista oli tuolloin kaupungissa koulutuksessa paljon lähialueilta oppilaita ja osa heistä palasi kotipaikkakunnilleen myöhemmin jatkaen ammattiaan. Ala kuihtui pian ammattimaisesti ja siitä tuli kotiteollisuutta.
Kirja kertoo tarkasti kankurien kulta-ajan historiaa Hämeenlinnassa ja sisältää paljon malleja, joiden katsotaan periytyvän tuolta ajalta. Uskon että tuon ajan koulutus on näkynyt Hämeessä pitkään ko. ajan jälkeen. Monien henkilöiden kohdalla on mainittuna heidän tiedossa olevat myöhemmät vaiheensa tai jatkoivatko he kankureina. Kirja on museotutkijoiden tekemä ja pidän sitä hyvin tarkkana. Siinä ei ole muita paikkakuntia. Siis ei Iittiä. Eikä Padasjokea.
Kirjan lopussa on luettelossa paikkakunnittain nimet (ehkä yli 200 nimeä) ja lähitiedot, joista poimin mitä kysytystä henkilöstä kirjoitettiin. Mårten oli Hämeenlinnan kohdalla.
Seuraava lukee Asikkalan kohdalla: Carl Candell (Kandell) (pitäjän historiassa väärä etunimi) s. 1764. Tiedot toiminnasta kohdassa: 1790-luvulta 1822. 1824 ei enää toiminut kankurina, asuinpaikka Pekkola. Opinsaanti: isä liinakankuri Hämeenlinnassa. Kankurisukulaiset: isä Mårten Candell, liinakankuri. Lopun saraketieto tarkoittaa ilmeisesti poikaa: ammattikankuri, pitäjänkankuri.
terv. Tuija
Kiitos, Tuija. Täytyykin hankkia tuo kirja käsiini. Se vaikuttaa mielenkiintoiselta.
Harmi, että siinä on selvästi annettu väärää tietoa Asikkalan Carl Candellin isästä. Henkilö, joka on kirjannut Martin Carlin isäksi on ilmeisesti olettanut näin sukunimen, syntymäaikojen ja ammatin perusteella tarkistamatta asiaa lähteistä.
T. Vuorinen
20.10.10, 18:09
Hei!
Sukulaisuuden on merkinnyt museoihminen. Hän huomauttaa myös ettei tunne käsityöalaa. Minusta mielenkiintoinen oli se ajatus, että oppipoika otti saman sukunimen kuin mestari?
Kun ajatellaan Marttia, joka oli toinen kahdesta mestariksi opiskelleesta Hämeenlinnassa tuohon ns. kukoistusaikaan (muut mestarit olivat muualla valmistuneita). Hän oli kisällinopissa vuosina 1767-72. Mestarina Martti toimi 1773 lähtien 1790 luvulle saakka, jona aikana meni naimisiin ja sai lapsia ja oikeuden pitää oppipoikia ja kisällejä. Lähdeviitteinä kirjan takana mainitaan mm. rippikirjoja (kankurien määrät on laskettu niiden perusteella), joten 1770-90 olevat rippikirjat saattavat sisältää Martin oppipoikien ja kisällien nimiäkin. Carl on voinut hyvinkin olla opissa hänellä.
Kankurien valmistamat liinavaatteet ja kilpikangaspöytäliinat olivat haluttuja trendituotteita ja kun Valtion manufaktuurilaitos perusti omat tuotantolaitoksensa samaan aikaan Hämeenlinnaan, kilpailu alensi nopeasti tuotteiden hintaa, eikä niiden valmistaminen pian enää kannattanut. Tuolloin valtio yritti rajoittaa talonpoikaisnaisten kankaiden kudontaa ja rahvas sai valmistaa vain palttinakankaita omiin tarpeisiin. Näin kankurien kulta-aika oli 1700-luvun lopulla ja 1800 luvulla kankurien määrä romahti ja heitä oli sen jälkeen Hämeenlinnassa vain muutama.
Mielenkiintoinen ilmiö on myös kehruulaitosten perustaminen ja ns. valtion pellavapolitiikka, josta saa hyvän kuvan Katri Laineen vuoden 1935 kirjasta Otavalan pellavanviljely- ja kehruukoulu. Innostuin tämän teoksen avulla valtion 1700 luvun toimista kehruun ja kudonnan ja muiden tuotantojen kehittämiseksi, kuten ulkolaisten lampaiden kasvattaminen ja riisin viljely, mikä kuitenkin osoittautui pian kannattamattomaksi. Kirjasta selvisi mm. se, miksi juuri Hämeestä tuli pellava-alue!
Pentti Virrankosken kirjat käsitöistä 1800 luvulta esim. Käsitöistä leivän lisää, ovat myös hyviä ansiokäsityöläisistä kiinnostuneille. terv. T.V.
T. Vuorinen
21.10.10, 16:37
Yrtin korjata antamiani vinkkejä, mutta tässä peruslistani teille joita käsityö- ja ammattikunta-asiat kiinnostavat:
Genos 1992: Käsityö järjestyksen kourissa - 1600-luvun käsityö ja käsityöläiset, Dosentti Ulla Heino, Turku
Porin historia digitaalisena kertoo eri ammattikuntien perustamisesta eri vuosina: http://www.pori.fi/kirjasto/porinhistoria/
Hämeenlinnan käsityöläiset netissä: Hämeenlinnan kaupunginkirjaston digitaalinen aineistopankki Lydia http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/
Elinkeinot sivuston Käsityö, kauppa ja teollisuus-linkin alareunassa kirja vuodelta 1928: Käsityöläiset ja käsityöläis- ja tehtailijayhdistys
Projekti Satakunnassa http://vanha.hum.utu.fi/satakunta/tutkimus/projektit.php?id=14
Suomen käsityömuseon arkistossa on eri ammattikuntien ja oppilaitosten tietoja ja myös useiden käsityöläisten materiaali- ja taloustietoja sekä kuvia. Selain ei ole kaikkein helpoin, onnea :rolleyes: http://www.craftmuseum.fi/kokoelmaselain/
Kirjoja:
Pohjanmaan maaseudun käsityöläiset vuosina 1721-1809, Raimo Ranta
Myyntiä varten harjoitettu kotiteollisuus Suomessa autonomian ajan alkupuolella v. 1809-1865, Pentti Virrankoski
Käsitöistä leivän lisää, Suomen ansiokotiteollisuus v. 1865-1944, Pentti Virrankoski
Kalusteita kaikille, puusepänteollisuuden historia, Minna Sarantola-Weiss. Kirjan alussa on oppipoikien koulutuksen ammattikuntahistoriaa.
Suomen puusepänteollisuuden vaiheita, Paavo Susitaival (1950)
Kiitos, Tuija! Tuossa tuli paljon uutta, mielenkiintoista tietoa.
T. Vuorinen
22.10.10, 17:46
Hei!
Kirjoitin pitkän tarinan kankuri- ja taloushistoriaa Satakunnan puolelle ammattikunnan oltermanni, kankuri Göran Enqvistin taustoja etsivälle henkilölle. Ehkä siitä on muillekin käsityöläisten taustoja etsiville hyötyä.
Minulle taloushistoriatuntemus on antanut paljon apua käsityöläisten kannattavuuskysymysten tajuamiseen.
Onnea kaikille jatkossa, t. T.V.
Teemu Riihelä
02.11.11, 22:34
Hei,
Pidän virheellisenä tietona, että Asikkalassa vaikuttanut Karl Candell olisi Martti Candellin poika.
Em. Asikkalan rippikirjan sivu ja syntyneistä löytyvä tieto:
Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/3a9ovv?fi+0016+kastetut+6229)25.11.1764 26.11.1764 Pulkila Sold.Torp Gust. Åkerblom Maria Carlsdotter Carl
tukevat käsitystä, että Gustaf Åkerblomin ja Maria Kallentyttären poika Carl olisi saattanut olla ennemminkin Martti Candellin oppipoikana ja saanut tämän kautta saman sukunimen.
Leo Suomaa
03.11.11, 06:34
Candellista en tiedä mitään, mutta (Tuijan mainitsemasta kirjasta ilmeisesti puuttuvista) muutamasta Padasjoen Maakesken kankurista ehkä vähän jotain.
Maakesken rippikirjassa on ainakin 1730-luvulta saakka kutoja tai pellavankutoja Petter Strömberg jonka syntymäajaksi on merkitty 1712, ja tämän vaimo Elisabet eli Liisa Saarman (s. 1714). Viimeiset rippimerkinnät näyttävät olevan Maakesken kirjoissa vuodelta 1757. Padasjoen historiassa sanotaan Petter Strömbergin olleen toimessaan jo 1739.
Pellavankutojan kisälli Petter Strömberg ja piika Elisabet Juhontytär Saarman vihittiin Helsingissä 16.6.1736. Juha Rönkön tutkimuksen mukaan Petter Strömberg saattoi olla syntynyt noin 1715 Helsingin pitäjän Seutulassa. Liisa Saarmanin (s. 1714 Helsingissä, k. 24.12.1762 Pielisjärvellä) vanhemmat olivat Johan Mårtensson Saarman ja Sigred Lena Johannesdotter Baltzer.
Vuonna 1737 pariskunta oli Hauhon Vitsiälässä, ja siellä heille syntyi 7.5.1737 Johannes, josta tuli pellavankutoja ja sotilas Johan Strömberg, ja 14.6.1739 Maria Charlotta, joka lienee sama kuin Padasjoella 9.7.1743 kuollut Maria. Padasjoella perheeseen syntyivät Kaisa (18.7.1741 – 16.3.1743), Helena 10.2.1744, Heta 8.9.1746, Petter Reinhold Berg 16.5.1749, Anna Maija (12.2.1754 – 10.5.1754) ja Anna Kristiina (15.5.1755 – 25.2.1756). Mahdollisesti Petter Strömbergin perhe muutti Maakeskestä Asikkalaan. Perheen vaiheet ovat selvittämättä Maakeskestä muuton ja Liisa Saarmanin kuoleman väliseltä ajalta. Petter Strömbergille syntyi Reetta Niilontyttären kanssa Rautalammilla 5.5.1776 Maria Kristiina. Petter Stömberg vihittiin toiseen avioliittoonsa 8.2.1770 Pieksämäellä Anna Margareta Björkmanin kanssa. Tästä aviosta syntyi Pieksämäellä 24.2.1770 Gabriel Strömberg.
Jaakob Gröndahl tuli Maakesken kutojaksi tai kankuriksi viimeistään 1752; Padasjoen historiassa sanotaan Gröndahlin olleen pellavankutojana 1759. Rippikirjan mukaan hän oli syntynyt 1723. Kutoja Gröndal kuoli Maakeskessä 20.1.1794 keuhkotautiin. Hänen ensimmäinen puolisonsa oli Loviisa Danielintytär Thorell (Torell), joka kuoli 21.1.1758 Maakesken kutojan vaimona. Kirkonkirjoissa vaimon etunimenä on myös Hedvig Loviisa ja Eeva Loviisa. Ennen Maakeskeen saapumistaan kankuri Gröndahl ja neiti, sittemmin rouva Eeva Loviisa Thorell olivat (1741 – 1747) Lapinjärven Kimonkylän Knapilassa (Nappilassa), mutta vihkimistietoa ei ole löydetty. Lapinjärveltä pariskunta muutti Heinolaan.
Heinolan maalaiskunnan Paasossa syntyi 5.1.1751 Ulriikka. Maakeskessä Gröndahlin perheeseen syntyivät tästä avioliitosta Helena 7.4.1752, Riitta Maija 14.3.1754, Kaisa Charlotta 26.1.1756 sekä 20.1.1758 kaksoset Eeva Loviisa (k. 1.3.1758) ja Saara Elisabet (k. 11.2.1758). Leskeksi jäänyt kutoja Jaakob Gröndahl vihittiin toiseen avioliittoonsa 28.12.1759 maakeskeläisen Helena Simontyttären kanssa. Toisesta avioliitosta syntyivät Mikko 2.9.1760, Eeva 21.12.1762 ja Kaarle Kustaa 23.3.1765. Padasjoen vanhimpaan lastenkirjaan (1764 – 1775) on merkitty Mikko Gröndahl 1760, Helena Gröndahl ilman syntymävuotta, Eeva Gröndahl 1763 ja Kaarle Gröndahl 1765.
Padasjoen historiassa sanotaan, että vuonna 1769 Kekkalassa olisi ollut kutoja Matti Ahlenius. Tuon ajan Padasjoen seurakunnan mikrofilmatusta rippikirjasta puuttuvat Kekkalan, kuten kaikki kylän talojen tiedot. Vihittyjen, syntyneiden tai haudattujen luettelossa ei ole kankuri Matti Ahleniusta. Sen sijaan 12.3.1769 Padasjoella vihittiin Maakesken Kekkalasta lampuodintytär Vappu Heikintytär ja kankuri Matts Asenius Sysmästä; Toivo Jallin kirjassa Sepitetty suku maan keskellä (s. 21) esitetty arvelu, että Vappu Heikintyttären puoliso olisi ollut Maakesken sotilas Aadam Rask (Trast), ei siis pidä paikkansa. Kekkalassa olivat 1750- ja 1760-luvulla Heikki Pekanpoika (s.n. 1700) ja Elli Sipintytär (s.n. 1709), joilla oli Vappu-niminen tytär, jonka syntymäaikana rippikirjassa on 1739. Kankuri Matts Asenius ja Vappu Heikintytär olivat Sysmän Isonkylän Paavolassa vuoteen 1788 saakka, jolloin he muuttivat Nuoramoisten Olkkalaan, missä Vappu Heikintytär kuoli mätäkuumeeseen 17.8.1790. Lapsia syntyi 1773 Salomo ja 1774 Eeva Juliana jota ei sittemmin ole lastenkirjassa, 1776 Mikko ja 1779 Anna Maria.
Leskeksi jäänyt Matts Asenius muutti kolmen lapsen kanssa Nuoramoisista Heinolan maalaiskuntaan lokakuussa 1791. Heinolan maaseurakunnassa vihittiin 5.11.1791 Lusin Heikkilästä lampuoti, leskimies Mats Asenius ja rakuunan leski Kaisa Simontytär samasta paikasta. Matts Asenius kuoli 16.3.1801 Heinolassa.
Seuraava Maakesken kankuri, joka kirkonkirjoista voidaan tunnistaa, on Fredrik Pettterinpoika Laurell. Rippikirjassa Fredrik Laurell – joka lienee ottanut sukunimen noin 1798 – ja vaimonsa Eeva Antintytär ovat viimeistään vuodesta 1801 saakka, mutta syntyneiden luettelon mukaan kutoja Fredrik Petterinpoika oli Maakeskessä jo 1799. Vuodesta 1815 Fredrik Laurell ja Eeva Antintytär ovat Käryhongan torpparipariskuntana; ja sinne muuttivat myös vaimon vanhemmat. Fredrik Laurell kuoli Maakesken Käryhongan torpassa 13.1.1850.
Fredrik Petterinpoika syntyi 29.6.1778 Hämeenkosken Käikälässä. Hänen vanhempansa olivat Petteri Kaarlenpoika (s. 28.6.1748 Hämeenkosken Käikälän Laurilassa Kaarle Samuelinpojalle ja Anna Jaakontyttärelle) ja Ulriikka Kustaantytär Näsman (s. 1.1.1753 Hämeenkosken Aiomäessä korpraali Kustaa Näsmanille ja Martta Katariina Biurille), jotka muuttivat Hämeenkoskelta Lappväärtiin ja Lappväärtistä takaisinpäin ensin Hollolaan asettuakseen lopulta Asikkalaan. Fredrik Laurellin puoliso oli Eeva Helena Antintytär (6.7.1776 – 24.1.1847). Vaimo oli syntynyt Maakesken Tulppalassa Antti Vilpunpojalle ja Kristiina Erkintyttärelle (ja mahdollisesti Antti Vilpunpoika oli Lohtarin isännäksi tulleen Kaarle Jaakonpojan veljen Vilppu Jaakonpojan poika). Padasjoella vihittiin 26.12.1798 kutojan oppipoika Fredrik Laurell Asikkalasta ja palveluspiika Eeva Leena Antintytär Maakesken kartanosta. Laurellin perheeseen syntyivät Maakeskessä Eeva Stiina 12.10.1799, Maija Sofia 6.3.1801, Juho 9.7.1803, Kustaa 1.6.1806, Matti 5.2.1809, Anna Liisa 25.11.1811, Anna Kaisa 18.2.1815 ja Leena Loviisa 6.7.1817. – Fredrik Laurellin perhettä on selostettu Pirkko-Liisa Blomin kirjassa Sukuni – My roots Karl Emanuel Laurell. Samaa Laurellin sukua on selostettu myös Virmailan suku II -kirjassa (II lisätty painos) sivulla 211 (XI-7950).
Tarja Laaksoselta olen saanut huomattavan avun tämän selvityspätkä tekemisessä
Hei,
Onkohan tässä Eteläisen Hämeen ammattikutojat -
kirjassa tietoa Hämeenkosken kankureista Wikmaneista?
Teemu
Lennuliini
24.02.18, 23:17
Kirjassa mainitaan 2 Wikmania Lammilla:
Lammi, ammattikankuri Jonas Wikman s.1760 k.1818 Lammilla. Tiedot toiminnasta: 1793-1818, asuinpaikka kirkonkylä.
Lammi, ammattikankuri Jonas Wikman nuorempi s. 1782. Tiedot toiminnasta: 1812-1837, asuinpaikat Parikkala ja Parikkalan tila, opinsaanti: isä kankuri Lammilla.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.