Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Simon Häckman Alatorniolta Haukiputaalle
Onko kellään tarkempia tietoja alla näkyvän pariskunnan Simon ja Gertrud yhteisen elämän alkuvaiheista ja vaiheista ennen yhteistä eloa? Missä on Nyland-kylä? Onkohan lapsia ollut enemmänkin kuin kolme? Kastettujen kataloogissa on aukko. Mistä voi varmistaa tuota soldat-merkintää, ja mitähän se lie tuolloin tarkoittanut??
Poikansa Johan Häckmanin jälkeläisistä olen kartoittanut Hanhelat, ja hitusen myös Mettovaaroja. Jäljethän johtavat Haukiputaan Onkamon Mettoseen nro 53... Noita Häckman-Mettovaaroja voisin tiedostooni viedä lisääkin.
Alatornio - Nedertorneå – vihityt
Vihitty 28.3.1733
Drg: Simon Simonss: Häckman Nyland
Pig Gertrud Hansd:r Pårhöj Laifwaniemi
Alatornio - Nedertorneå – kastetut
Haetaan vuodet 1733 - 1760 Kastetut (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2fd012?fi+0007+kastetut)(1707-1713, 1717-1739, 1741-1850)
Isän etunimi: SIM => Simon & Isän patronyymi: SIM => Simons & Äidin etunimi: GER => Gertrud
20.6.1733 Laifwaniemi Simon Sim:s: Häckman Gertrud Hansd:r Pörhöi Johan
9.7.1746 Laifvajerf Simon Simonsson Gertrud Hansd:r Anna
1.2.1751 Laifvajerf Simon Simonsson Gertrud Johansd:r Pörhöin Carin
Haukipudas – haudatut
Kuollut Haudattu Kylä Talo Henkilö Kuolinsyy vv kk vko pv
10.2.1755 16.2.1755 Haukip: g:inh: Sim Sim:s: Hägman styng 49
19.5.1775 20.5.1775 H:pudas ea Gertrud Johans dr Hägmans styng 61 7
omainen: afl:sold Sim:s: (ea)
Jään mielenkiinnolla seuraamaan, mitä tuleman pitää!!
H. Tapio Hanhela
Jouni Kaleva
13.07.10, 11:12
Hei
Kyllä tuo vihkimerkinnän Nyland tarkoittanee laajasti ottaen Uusimaa. Tämä Simo oli vihittäessä renki ja kuollessaan H-putaalla itsellinen. Kuitenkin Gertrud mainitaan kuolleen sotilaan leskeksi, joten Simon on täytynyt palvella sotilaana ja todennäköisemmin Alatorniossa kuin H-putaalla.
Nyt täytyisi lähteä tutkailemaan kummankin paikkakunnan rippikirjoja, eiköhän tämä ala selvitä.
Onkohan Kemijärvellä vaikuttanut Heckman-suku samaa sukua? Aluksi sen kirjoitusasu oli Heckman, mutta 1800-luvulla myös Häckman.
Kemijärven Heckmaneilla esiintyy myös Simon-etunimeä.
Kemijärven lukkarina ollut Johan Simonpoika Heckman syntyi kai Kemissä 1674. Hänen isänsä lienee ollut Simon Heckman (s. 1647) ja äitinsä torniolainen Susanna. Olikohan Simon torniolaisia, vai mistä päin tullut Tornioon?
Mika J
Jouni Kaleva
13.07.10, 12:11
Ja aikaisempi keskustelu Kemijärven Heckmanneista löytyy vaivattomasti tämän Forumin Etsi-toiminnolla.
tellervoranta
13.07.10, 13:52
Tervehdys Tapio. Silloin aikanaan löysin lapsia:
1) Johan, sinun luettelossa
2) Carin s.4.4.1736 Kemi, maaseur. k.x.6.1736
3) Anna s.20.6.1737 Kemi k. 14.8.1737 (ikä 2kk)
4) Hans s.9.12.1738 Kemi k.x.2.1740
5) Brita s.22.12.1740 Kemi
7) Anna, sinun luettelossa
8) Carin, "
Aamulla katselin SSHY:n sivulta erään lapsen kummit vaan pitäisi mielellään kaikki kartoittaa. Pienenä ongelmana minulla on koneelle pääsy ja mummoilu.
Hei Tapio
Ruotsin puolelta Uumajan läheltä löytyy kyllä Nyland niminen kylä, mutta kun viime talvena minun ja varsinkin S:n toimesta haettiin sieltä henkikirjoista Simon Häckmania niin eipä löytynyt sitovia todisteita. Simoneja kyllä löytyi, mutta heille ei sukunimeä.
Olen vähän samaa mieltä kuin Jouni Kaleva, että Simon olisi jotenkin kulkeutunut Alatorniolle Uudeltamaalta.
Tosin Alatornion vihkitiedoissa kyseiseltä ajalta kyllä on kaikilla muilla sulhasmiehillä tarkempi kotipaikkamerkintä kuin pelkkä maakunta.
Perhehän näyttää asuvan1730-luvun lopulla ja 1740-luvun alussa Kemin msrk:ssa jossa osa lapsista syntyy. Rippikirjasta en ole heitä kuitenkaan löytänyt.
Olisikohan mahdollista, että Simon olisi silloin ollut sotilaana. Olen jostain lukenut, että kemiläisten komppania oli pikkuvihan aikana jossakin itärajalla vartiotehtävissä, joutumatta kuitenkaan varsinaisesti sotimaan.
Alatornion Laivajärveltä perhe perhe löytyy taas vuodesta 1750 lähtien 1/16 manttalin talon asukkaina. Viimeinen ehtoollismerkintä 29.9.1753:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/alatornio/rippikirja_1750-1762_ik203/75.htm
Toiseksi nuorimman lapsen nimi näyttäisi minun silmiini Margaretalta,(2 v?) jolle ei kyllä löydy ainakaan hiskistä syntymämerkintää. Eikä häntä näy Haukiputaallakaan Niskalan lapsissa 1759 lähtien.
Näin ulkomuistista muistelen, että olisin nähnyt jonkin lapsista myöhemmin myös Iin kirkonkirjoissa, mutta suku jatkuisi ainoastaan Johanista. Saattaa minun ulkomuisti kyllä pettääkin, kun ei muistiinpanoja löydy.
Helleterveisin
tellervoranta
16.07.10, 11:01
Alla olevassa linkissä näkyy nuorimman lapsen Kaarinan (Carin) kastetiedot.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/alatornio/syntyneet_1741-1760_ik208/67.htm
tellervoranta
16.07.10, 12:51
Keminmaassa syntyneiden lasten kummien perusteella uskon Simon ja vo Kertun esiintyvän alla olevassa linkissä (pappilassa?) Johan Sareliuksen luona. Simo renkinä suurinpiirtein keskivaiheella, Simon vaimo Kerttu muutamaa riviä alempana. Kertun perässä merkki, joka pitäisi olla Simollakin, mistä näkee, että henkilöt kuuluvat yhteen.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemi/rippikirja_1709-1741_msrk_ik270/191.htm
Vähän korjausta
Eipä pitäisi ulkomuistiin luottaa. Ne Iin merkinnät taisivat olla seuraavan sukupolven Johan ja Thomas Johaninpoikien (Mettovaara) vihkimerkintöjä.
Ja Charin Simontytärhän näkyy avioituvan 30.11.1772 Petter Andersinpoika Jungkarin kanssa, saaden ainakin 8 lasta. Heitä en ole seurannut pitemmälle.
Johan Simoninpojan perhehän näyttää asuneen ensin lähes parikymmentä vuotta Niskalan uudistilaa, kunnes on siirtynyt muutaman kilometrin Onkamonojaa alaspäin raivaamaan Mettovaaraa.
Lieneekö tämä (ja seuraavan sivun alku) ensimmäinen merkintä, jossa nimi Metsävaara esiintyy perheen yhteydessä:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1777-1789_mko17-24/57.htm
Tellervo, Alapo, Jouni, Mika ja ketä teitä onkaan...
Ihailen taitoanne lukea ja tulkita noita ikivanhoja pappien kirjoituksia. Ehkä minäkin opin sitten 10 vuoden päästä, kun pääsen opettelemaan.
Jouni viittasi aikaisempaan keskusteluun Kemijärven Heckmaneista. Olin toki sen syynännyt tarkoin ennen omaa ensimmäistä viestiäni. Ajattelin, että joku olisi tuossa välissä ratkaisut haasteen. Näyttää kuitenkin jäävän edelleenkin avoimeksi sotilas Heckmanin alkuperä.
Katselin tarkemmin noita Junkkareita, joita Alapo ei ollut katsellut. Pariskunnalle syntyi monta lasta, joista useimmat kuolivat hyvin nuorina. Perhe näytti muuttaneen Iihin, ilmeisesti kolmen nuorimman elossa olleen kanssa. Isä Jungkar on sotilas, joka on tullut "ei mistään" - minun lyhyen etsintäni perusteella.
Mielenkiintoista on, kun löytyy seuraava merkintä Iistä:
5.9.1807 5.9.1807 sold: d: Lisa Pehrsdr Junkkari halshöggs (""afrättades genom halshuggning och bålebrändes för begånget dråp å ett års gammalt barn, neml: Maria Henriksdr Järvenpää"") 19 4 4
En löydä Lisan syntymää. Onkohan tämän perheen lapsi??
Kova oli kohtalo äidilläkin:
25.6.1810 28.6.1810 Söder Ijå gl: p: Carin Pehrsdr Junckari illa stångad af en tjur 59
Tämä lienee itse sotilas Junkkari:
21.8.1811 1811 Söder Ijå afsk: g: sold: Pehr Anderss: Junkari rödsot 67 2 1 6
Tästä tullee syntymäajaksi 8.6.1744, mutta missä lie syntynyt ja minkä nimen alla???
Hyvää alkanutta sunnuntaita!
Täältä löytyy perhe Haukiputaalla:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1790-1797_mko25-30/122.htm
Ovat ilmeisesti muuttaneet Iihin v.1796 lopussa tai -97 alussa.
Lisakin tässä näkyy, miten lie syntymä jäänyt merkitsemättä.Onko ehkä käynyt syntymässä jossakin muualla.
Ja Pekalla nähtävästi on kaksi vanhempaa lasta edellisestä aviosta.
Enpä tiedä ainakaan vielä Pekan aikaisempia vaiheita, enkä "siviilinimeä".
Vielä tuosta Carin Pehrintr:rstä. Patronyyminsä ja siviilisäätynsä perusteellahan hän olisi Pekan tytär ed. aviosta, vaikka kuolinikä onkin Carin Simontyttären iän mukaan.
Onkohan papilla silimät harittanu?
(Oli kyllä tarkotus laittaa tuo komiahampainen naama loppuun, vain lienenkö ottanu väärästä lokerosta)
Suomen ainoa elokuussa 1744 syntynyt, Hiskistä löytyvä Pekka Antinpoika näyttäisi olevan seuraavassa.
Mutta Hiskissähän ei ole vieläkään kaikkien seurakuntien tietoja.
Oulun tuomiokirkkoseurakunta - Uleåborgs domkyrkoförsamling - kastetut
Haetaan vuodet 1744 - 1744
Isän etunimi: ANTTI => Anders
Lapsen etunimi: PEKKA => PehrSyntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2fng61?fi+0371+kastetut+2153)9.8.1744 10.8.1744 B.son Anders Andersson Terwo Christina Jöransdr: Petrus
Vaan nyt lähen mökille, jossa ei oo tätä värkkiä.
tellervoranta
18.07.10, 14:39
Haukiputaalaisen eron saaneen sotamiehen Pekka Junkkarin tytär Liisa mestattiin 5.9.1807 Iin Kirkkosaaren itäkärjessä. (Oulun sukututkija no1/2004, Jorma Kakko).
Liisan vanhempi sisar Marketta (23v) oli piikana torppari Heikki Järvenpäällä ja vo Brita os Viinamäellä. Liisa oli oleillut kesän Oulussa ja sitten Tukholmassa ja tuli sieltä sisarensa luo. Perheen vanhempien ollessa poissa Liisa harhautti sisarensa Jämsälle ja lähti sitten lapsen kanssa ulos, jonka upotti hankeen.
Asiaa tutkittiin useilla käräjillä, Liisalle tehtiin mielentilatutkimus ja Vaasan Hovioikeus sittemmin vahvisti kuolemantuomion.
. [/size]
Katselin tarkemmin noita Junkkareita, joita Alapo ei ollut katsellut. Pariskunnalle syntyi monta lasta, joista useimmat kuolivat hyvin nuorina. Perhe näytti muuttaneen Iihin, ilmeisesti kolmen nuorimman elossa olleen kanssa. Isä Jungkar on sotilas, joka on tullut "ei mistään" - minun lyhyen etsintäni perusteella.
Mielenkiintoista on, kun löytyy seuraava merkintä Iistä:
5.9.1807 5.9.1807 sold: d: Lisa Pehrsdr Junkkari halshöggs (""afrättades genom halshuggning och bålebrändes för begånget dråp å ett års gammalt barn, neml: Maria Henriksdr Järvenpää"") 19 4 4
En löydä Lisan syntymää. Onkohan tämän perheen lapsi??
Kova oli kohtalo äidilläkin:
25.6.1810 28.6.1810 Söder Ijå gl: p: Carin Pehrsdr Junckari illa stångad af en tjur 59
Tämä lienee itse sotilas Junkkari:
21.8.1811 1811 Söder Ijå afsk: g: sold: Pehr Anderss: Junkari rödsot 67 2 1 6
Tästä tullee syntymäajaksi 8.6.1744, mutta missä lie syntynyt ja minkä nime
Tapaus on otsikoitu: Viimeinen mestaus Iin pitäjässä.
Terveisin
Jouni Kaleva
18.07.10, 18:42
Haukiputaalaisen eron saaneen sotamiehen Pekka Junkkarin tytär Liisa mestattiin 5.9.1807 Iin Kirkkosaaren itäkärjessä. (Oulun sukututkija no1/2004, Jorma Kakko).
Liisan vanhempi sisar Marketta (23v) oli piikana torppari Heikki Järvenpäällä ja vo Brita os Viinamäellä. Liisa oli oleillut kesän Oulussa ja sitten Tukholmassa ja tuli sieltä sisarensa luo. Perheen vanhempien ollessa poissa Liisa harhautti sisarensa Jämsälle ja lähti sitten lapsen kanssa ulos, jonka upotti hankeen.
Asiaa tutkittiin useilla käräjillä, Liisalle tehtiin mielentilatutkimus ja Vaasan Hovioikeus sittemmin vahvisti kuolemantuomion.
En tiedä mennäänkö jo liian kauas alkuperäisestä aiheesta.
Kuitenkin tuo lapsentappo siis tapahtui 8.2.1807. Tuolloin tuo sisar-Margareta oli jo naimisissa, vihitty 27.7.1806 erään renki Heikki Tyskän kanssa. Heillä oli lapsi Pekka Heikinpk. s. 2.10.1806, siis kuukautta vanhempi kuin tämä surmattu 3kk ikäinen lapsi.
Heikki Tyskä sekä tuo pieni Pekka-poika kuolivat 1809. http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6635&pnum=226
Margareta Junkkari vihittiin 2. avioon 27.10.1810 Efraim Antinpk. Paakkola/Tuomaalan kanssa ja heille syntyi 7 lasta 1811-24 nimellä Tuomaala.
Tellervo, Alapo, Jouni, Mika ja ketä teitä onkaan...
Ihailen taitoanne lukea ja tulkita noita ikivanhoja pappien kirjoituksia. Ehkä minäkin opin sitten 10 vuoden päästä, kun pääsen opettelemaan.
Jouni viittasi aikaisempaan keskusteluun Kemijärven Heckmaneista. Olin toki sen syynännyt tarkoin ennen omaa ensimmäistä viestiäni. Ajattelin, että joku olisi tuossa välissä ratkaisut haasteen. Näyttää kuitenkin jäävän edelleenkin avoimeksi sotilas Heckmanin alkuperä.
Katselin tarkemmin noita Junkkareita, joita Alapo ei ollut katsellut. Pariskunnalle syntyi monta lasta, joista useimmat kuolivat hyvin nuorina. Perhe näytti muuttaneen Iihin, ilmeisesti kolmen nuorimman elossa olleen kanssa. Isä Jungkar on sotilas, joka on tullut "ei mistään" - minun lyhyen etsintäni perusteella.
Mielenkiintoista on, kun löytyy seuraava merkintä Iistä:
5.9.1807 5.9.1807 sold: d: Lisa Pehrsdr Junkkari halshöggs (""afrättades genom halshuggning och bålebrändes för begånget dråp å ett års gammalt barn, neml: Maria Henriksdr Järvenpää"") 19 4 4
En löydä Lisan syntymää. Onkohan tämän perheen lapsi??
Kova oli kohtalo äidilläkin:
25.6.1810 28.6.1810 Söder Ijå gl: p: Carin Pehrsdr Junckari illa stångad af en tjur 59
Tämä lienee itse sotilas Junkkari:
21.8.1811 1811 Söder Ijå afsk: g: sold: Pehr Anderss: Junkari rödsot 67 2 1 6
Tästä tullee syntymäajaksi 8.6.1744, mutta missä lie syntynyt ja minkä nimen alla???
Hyvää alkanutta sunnuntaita!
Olisiko tämä Pehr Andess: sama, joka avioitui Haukiputaalla Catarina Jacobsdr. Ollilan kanssa 8.7.1765. Tuolloin Pehr oli sukunimeltään Wacklin. Heille syntyivät tyttäret Carin Pehrsdr. 26.5.1766 ja Brita Pehrsdr. 18.10.1767. Samat lapset löytyvät H:putaan rippikirjasta 1759-1776 Pehr Junckarin ja Brita Simonsdr. Häckmanin perheestä.
Pehrin ensimmäinen vaimo Catarina Jacsdr. kuoli H:putaalla 6.10.1771 ja Carin Simsdr. ja Pehr vihittiin 30.11.1772
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6258&pnum=204
Soili Pehrsson
Jouni Kaleva
19.07.10, 17:09
Olisiko tämä Pehr Andess: sama, joka avioitui Haukiputaalla Catarina Jacobsdr. Ollilan kanssa 8.7.1765. Tuolloin Pehr oli sukunimeltään Wacklin. Heille syntyivät tyttäret Carin Pehrsdr. 26.5.1766 ja Brita Pehrsdr. 18.10.1767. Samat lapset löytyvät H:putaan rippikirjasta 1759-1776 Pehr Junckarin ja Brita Simonsdr. Häckmanin perheestä.
Pehrin ensimmäinen vaimo Catarina Jacsdr. kuoli H:putaalla 6.10.1771 ja Carin Simsdr. ja Pehr vihittiin 30.11.1772
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6258&pnum=204
Soili Pehrsson
Tämähän menee jännäksi. Tuossa Soilin linkityksessähän näkyy myös gl. Anders Oloffson Wacklin joka kuolee 1774 ja vaimo Charin Johansdotter.
Näillä tuntomerkeillä tämä Anders on Iissä ruotusotilaana palvellut Anders Wacklin, joka siirtyikin sopivasti vaimonsa Karin Johansdotterin kanssa pois Iin kirjoista 1770 jälkeen.
Siispä Pehr Wacklin/Jungkar voisi olla Anders Oloffssonin poika. Varsinkin kun Andersille todella syntyi Pehr-poika Iissä 17.8.1743.
Ainoa ongelma on, että Pehr-poika hukkui 7-vuotiaana Iissä 31.5. 1751.
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7406&pnum=30
Anders Wacklin näkyy Iissä esim 1760-66 perheineen, jossa 4 lasta, mutta ei tietenkään Pehr-poikaa.
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6621&pnum=138
Harmillista, että hyvä hypoteesi uhkaa upota yhteen hukkumiseen. Pehr Andersson on siis edelleenkin mies ilman varmaa syntymäaikaa ja -paikkaa, mies ilman menneisyyttä. Voiko PA kaikesta huolimatta olla sotilas Anders Olofsson Moisanen Wacklenin jälkeläinen Iistä?
Renkinä Wacklin PA on mennyt naimisiin 1765 Kaarina Kurttilan kanssa, saanut tyttäret Katariina 1766 ja Briita 1767. PAW jäi leskeksi 1771. Tytär Katariina taisi kuolla Iissä sonnin sarven pistoon 1810. Mutta mihin katosi Briita? Minulta hän on hukassa.
Seuraavana vuonna 1772 renki Wacklin oli muuttunut sotilas Jungariksi, ja hän meni naimisiin Kaarina Häckman-Niskalan kanssa. Onko ollut tavallista, että sotilaaksi ryhtynyt nuori mies on samalla vaihtanut sukunimeään? Jos kyllä, niin miksi?
Sotilas PAJ ja KN saivat 9-10 lasta, joista kuusi kuoli jo lapsena. Perhe muutti Iihin 1797. Haukiputaalla kastettujen joukosta en löydä Liisaa, joka on mestattu Iissä 1807. Oliko Liisa varmasti po pariskunnan lapsi? Tytär Margareeta on jatkanut sukua, mutta mihin katosivat nuorimmat lapset eli pojat Isaac ja Petrus?
afsk: g: sold: Pehr Anderss: Junkari kuoli ja haudattiin Iissä 1811. Mitä tarkoittakaan afsk? Eronnut/erotettu mistä/kenestä? Kuolinajasta laskettu syntymäaika PAJ:lle on 8.6.1744 eli vajaa vuosi varhempi kuin 1751 hukkuneen Pehr-pojan.
Leski Kaarina Junkari muutti ilmeisesti takaisin Haukiputaalle. Milloin ja missä hän on kuollut? Jos Kaarina palasi, palasivatko pojat Iisakki ja Pekka?
Mitäpä sanotte te, jotka olette "ikänne" alan asiakirjoissa surffailleet??
Harmillista, että hyvä hypoteesi uhkaa upota yhteen hukkumiseen. Pehr Andersson on siis edelleenkin mies ilman varmaa syntymäaikaa ja -paikkaa, mies ilman menneisyyttä. Voiko PA kaikesta huolimatta olla sotilas Anders Olofsson Moisanen Wacklenin jälkeläinen Iistä?
Renkinä Wacklin PA on mennyt naimisiin 1765 Kaarina Kurttilan kanssa, saanut tyttäret Katariina 1766 ja Briita 1767. PAW jäi leskeksi 1771. Tytär Katariina taisi kuolla Iissä sonnin sarven pistoon 1810. Mutta mihin katosi Briita? Minulta hän on hukassa.
Seuraavana vuonna 1772 renki Wacklin oli muuttunut sotilas Jungariksi, ja hän meni naimisiin Kaarina Häckman-Niskalan kanssa. Onko ollut tavallista, että sotilaaksi ryhtynyt nuori mies on samalla vaihtanut sukunimeään? Jos kyllä, niin miksi?
Sotilas PAJ ja KN saivat 9-10 lasta, joista kuusi kuoli jo lapsena. Perhe muutti Iihin 1797. Haukiputaalla kastettujen joukosta en löydä Liisaa, joka on mestattu Iissä 1807. Oliko Liisa varmasti po pariskunnan lapsi? Tytär Margareeta on jatkanut sukua, mutta mihin katosivat nuorimmat lapset eli pojat Isaac ja Petrus?
afsk: g: sold: Pehr Anderss: Junkari kuoli ja haudattiin Iissä 1811. Mitä tarkoittakaan afsk? Eronnut/erotettu mistä/kenestä? Kuolinajasta laskettu syntymäaika PAJ:lle on 8.6.1744 eli vajaa vuosi varhempi kuin 1751 hukkuneen Pehr-pojan.
Leski Kaarina Junkari muutti ilmeisesti takaisin Haukiputaalle. Milloin ja missä hän on kuollut? Jos Kaarina palasi, palasivatko pojat Iisakki ja Pekka?
Mitäpä sanotte te, jotka olette "ikänne" alan asiakirjoissa surffailleet??
Katselin vielä edelleen tätä Anders Olofinpka Moisasta ja täytyy myöntää, että alkavat harmaat aivosolut potkimaan tyhjää. Nimittäin:
Anders Olofinpoika Moisanen vihittiin Iissä 28.11.1736 Margareta Juhontyttären kanssa. Margareta oli Kuivaniemestä. Mutta en ole löytänyt heille syntyneen lapsia. Pekka Olofinpojan lasten äiti on Carin Johans.dr.
Tämä Carin Johandr. löytyy H:putaan rippikirjasta 1777-89 ilman syntymäaikaa.
http:www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6338&pnum=54 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6338&pnum=54)
Löysin sitten Carinille kuolinajan Iistä, jossa hän kuoli 15.2.1792 vanhuuteen 90-vuotiaana.
Herää kysymys: Kuka oli Margareta Johandr Raumala ja mihin hän katosi, koska en ole löytänyt hänelle kuolinaikaa etsimälläkään. Vai oliko niin, että Margareta Johansdr ja Carin Johansdr olivat sama henkilö? Kirjurin virhekö vai oliko Margareta ristitty myös Catarinaksi?
Kertokaa se minulle
Soili
:oo:
Lisäys.
Löysin Brita Pekantyttären Limingan vihityistä. Hänet vihittiin Pehr Kinmanin kanssa 23.12.1794 Limingassa.
Soili
Suomen ainoa elokuussa 1744 syntynyt, Hiskistä löytyvä Pekka Antinpoika näyttäisi olevan seuraavassa.
Mutta Hiskissähän ei ole vieläkään kaikkien seurakuntien tietoja.
Oulun tuomiokirkkoseurakunta - Uleåborgs domkyrkoförsamling - kastetut
Haetaan vuodet 1744 - 1744
Isän etunimi: ANTTI => Anders
Lapsen etunimi: PEKKA => PehrSyntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2fng61?fi+0371+kastetut+2153)9.8.1744 10.8.1744 B.son Anders Andersson Terwo Christina Jöransdr: Petrus
Vaan nyt lähen mökille, jossa ei oo tätä värkkiä.
Tämä Anders Andersson Terwo näyttää olevan myöhemmin Nokkala
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1760-1765_tksrk_ik129/306.htm
Poika Pehr näyttää käyvän ripillä vielä 2.9.1764 Oulussa. Äiti Kristina oli haudattu 20.1.1764 ja isä Anders oli haudattu 18.2.1764 Oulussa. Pehriä en löytänyt enää seuraavasta rippikirjasta vaan Nokkalan isännyys näyttää siirtyneen nuoremmalle veljelle Andersille
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1766-1771_tksrk_ik129-130/307.htm
Johannes
Kerttu Korhonen
20.07.10, 15:07
Leski Kaarina kuoli Iissä 11.11.1821 70v2kk.
KK
tellervoranta
20.07.10, 15:23
Hei :), nyt en juuri tahdo päästä edes koneelle, mutta senverran sanoisin, että Soilen linkki oli Haukiputaalla tuolloin oleviin sotilaisiin, eikä ole sanottua, että Anders Wacklin perheineen liittyy edelliseen perheeseen.
Jos jaksatte käydä läpi minun Wacklin-"turinan", tulee sieltä tämä Anttikin esivanhempanani esille. Terveisin.
Tämähän menee jännäksi. Tuossa Soilin linkityksessähän näkyy myös gl. Anders Oloffson Wacklin joka kuolee 1774 ja vaimo Charin Johansdotter.
Näillä tuntomerkeillä tämä Anders on Iissä ruotusotilaana palvellut Anders Wacklin, joka siirtyikin sopivasti vaimonsa Karin Johansdotterin kanssa pois Iin kirjoista 1770 jälkeen.
Siispä Pehr Wacklin/Jungkar voisi olla Anders Oloffssonin poika. Varsinkin kun Andersille todella syntyi Pehr-poika Iissä 17.8.1743.
Ainoa ongelma on, että Pehr-poika hukkui 7-vuotiaana Iissä 31.5. 1751.
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7406&pnum=30
Anders Wacklin näkyy Iissä esim 1760-66 perheineen, jossa 4 lasta, mutta ei tietenkään Pehr-poikaa.
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6621&pnum=138
Jouni Kaleva
20.07.10, 16:54
Katselin vielä edelleen tätä Anders Olofinpka Moisasta ja täytyy myöntää, että alkavat harmaat aivosolut potkimaan tyhjää. Nimittäin:
Anders Olofinpoika Moisanen vihittiin Iissä 28.11.1736 Margareta Juhontyttären kanssa. Margareta oli Kuivaniemestä. Mutta en ole löytänyt heille syntyneen lapsia. Pekka Olofinpojan lasten äiti on Carin Johans.dr.
Tämä Carin Johandr. löytyy H:putaan rippikirjasta 1777-89 ilman syntymäaikaa.
http:www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6338&pnum=54 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6338&pnum=54)
Löysin sitten Carinille kuolinajan Iistä, jossa hän kuoli 15.2.1792 vanhuuteen 90-vuotiaana.
Herää kysymys: Kuka oli Margareta Johandr Raumala ja mihin hän katosi, koska en ole löytänyt hänelle kuolinaikaa etsimälläkään. Vai oliko niin, että Margareta Johansdr ja Carin Johansdr olivat sama henkilö? Kirjurin virhekö vai oliko Margareta ristitty myös Catarinaksi?
Kertokaa se minulle
Soili
:oo:
Antti Ollinpk. Moisanen (/ Wacklin/), syntynyt 5. helmikuuta 1711, kuollut 29. toukokuuta 1774, Haukipudas (ikä kuollessa 63 vuotta vanha).
Sotilas Etelä-Iissä (ruotu 97) 1741-66. (RK Ii 1744-50 fol.51 RK Ii 1753-59 fol.57 ja RK 1760-66 fol 62.) RK 1744-50 kirjattu sotilaisiin Anders Moisanen, sukunimi yliviivattu ja korvattu Wacklin-nimellä. Antin ikä 34 samalla kun vaimon ikä 42. Ei näy enää RK Ii 1771-76. Sen sijaan näkyy vaimoineen RK Haukipudas 1771-76 sotilas Pehr Jungkarin yhteydessä, mutta ei voine olla Pehrin isä. -- Haukiputaalta löytyy myös rippikirjaan täsmäten kuolinmerkintä 29.5.1774 "g:gl sold And Olofss: Wacklin eller" ikä 65v. (Hiski)
Puoliso 28. marraskuuta 1736, Ii, Karin Juhontr. Raumala, syntynyt n.1703, kuollut 15. helmikuuta 1792, Ii, Pohjois-Ii (ikä kuollessa 89 vuotta vanha), Vihittäessä Kuivaniemestä, tosin vihkimerkinnässä on Margetha Johansdr. Raumala, mutta Kuivaniemen Raumalasta poistuu vastaavana aikana Carin Johansdr. (korvautuakseen veljen Johanin vaimolla, joka yllättäen on myös Carin Johansdr. Raumala vihkimerkinnässään).
Myöhemmin Antin vaimona rippikirjoissa aina Carin Johansdr. Miestänsä n. 8 v vanhempi (RK Ii 1744-50). Kuollessa sotilaan leski, ikä 90, kuolee vanhuuden heikkouteen. (Hiski) Näistä arvioitu synt.aika n. 1703.
lapset
Antti Antinpk., syntynyt 1737, kuollut 1. heinäkuuta 1745, Ii, haudattu 20. heinäkuuta 1745, Ii (ikä kuollessa 8 vuotta vanha).
Juho Antinpk. (/ Wacklin/), syntynyt 1. marraskuuta 1740.
Puoliso 29. heinäkuuta 1759, Ii, Brita Jaakontr. Niemelä (/ Pylkäs l. Pahkala/), syntynyt 1. helmikuuta 1722.
Pekka Antinpk., syntynyt 17. elokuuta 1743, Ii,Etelä-Ii, kuollut 31. toukokuuta 1751, Ii (ikä kuollessa 7 vuotta vanha).
Heikki Antinpk., syntynyt 1. helmikuuta 1746, Ii.
Antti Antinpk., syntynyt 8. helmikuuta 1748, Ii, Etelä-Ii, kuollut 21. helmikuuta 1748, Ii, haudattu 21. helmikuuta 1748, Ii.
Elsa Antintr. Wacklin, syntynyt 30. huhtikuuta 1749, Ii,Etelä-Ii, kuollut 2. elokuuta 1797, Ii (ikä kuollessa 48 vuotta vanha).
Puoliso 6. huhtikuuta 1783, Ii, Jaakko Juhonpk. Kukkola (/ Paakkola/), syntynyt 9. toukokuuta 1748, kuollut 8. marraskuuta 1797, Ii (ikä kuollessa 49 vuotta vanha).
Antti Antinpk. Wacklin (/ Paakkola/), syntynyt 9. elokuuta 1752, Ii,Etelä-Ii, kuollut 3. kesäkuuta 1837, Ii (ikä kuollessa 84 vuotta vanha).
Puoliso 8. joulukuuta 1776, Ii, Brita Juhontr. Kukkola, syntynyt 31. toukokuuta 1745, Ii,Pohjois-Ii, kuollut 25. joulukuuta 1804, Ii, Pirttitörmä (ikä kuollessa 59 vuotta vanha).
Puoliso 24. toukokuuta 1812, Ii, Anna Juhontr. Säkkinen, syntynyt 17. heinäkuuta 1760, Pudasjärvi, kuollut 26. toukokuuta 1821, Ii (ikä kuollessa 60 vuotta vanha).
Olli Antinpk. Wacklin, syntynyt 15. helmikuuta 1754, Ii,Etelä-Ii.
Puoliso 14. toukokuuta 1781, Ii, Elsa Eskilintr. Jussila, syntynyt 8. elokuuta 1752, Ii,Pirttitörmä.
Voisiko olla niin, että se hukkunut poika olikin 5-vuotias Heikki?? Hänellä ei näytä olevan syntymän jälkeistä tietoa. Sen sijaan Pekalle löytyy ihan looginen tulevaisuus.
Jouni Kaleva
20.07.10, 20:35
Voisiko olla niin, että se hukkunut poika olikin 5-vuotias Heikki?? Hänellä ei näytä olevan syntymän jälkeistä tietoa. Sen sijaan Pekalle löytyy ihan looginen tulevaisuus.
Jaksolla 1753-59 Andersin perheessä on lapset
Johan (s.1.11.1740. ensi ripillä 3.6.1759)
Henrich "död" s.1.2.1746
Anders s. 9.8.1752
Olof 15.2.1754
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6621&pnum=65
Siis Heikki on kuollut tällä jaksolla 1753-59, vaikkakaan en näytä löytyvän haudatuista.
RK 1760-66 on isoveli Johan saanut (poistuneen) veljensä Heikin synt.ajan 1.2.1746, mikä siis selvästi siirtovirhe.
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6621&pnum=138
Tämän Johanin elämä jatkuu dokumentoidusti. Siis myös Heikki poissa pelistä!
Olen vasta ihan äsken anonut SSHY-jäsenyyttä, joten en näe dokumentteja, joihin viittaatte.
Kun PA oli vielä PAW, hän sai 1766 Carin-tyttären, jonka sonni tökkäsi hengiltä 1810. Carin oli tuolloin 44-vuotias, mutta dokumentissa on ikää 59 eli sen verran kuin hänen Carin/Gharin-äitipuolellaan tuona vuonna.
Kun PA oli jo PAJ, hänen tyttärensä Lisa mestattiin 19-vuotiaana 1807. Tästä tyttärestä ei liene löytynyt syntymämerkintää lainkaan. Vai onko joku löytänyt ylipäätään muita merkintöjä kuin hautaukseen liittyvän??
Spekuloitu PA eli PAM hukkuu 7-vuotiaana 1751, jolloin perheen sukunimi on muuttunut M:stä W:ksi. Johan-veljelle annetaan yhtäkkiä Heikki-veljen syntymäaika. Mahtoiko hän kulkea väärällä syntymäajalla lopun elämäänsä...
Kun kirjanpito on ollut noinkin suurpiirteistä, jään miettimään, kuka/ketkä Antti Ollinpoika Moisasen/Wacklinin pojista loppujen lopuksi hukkui ja/tai muuten kuoli ja kuka jäi eloon. Kuka eli elämäänsä kenenkin identiteetillä...
Voisiko jatkumo PAM > PAW > PAJ kuitenkin olla tosi??
Minä kartoitan lähinnä Simon Häckmanin jälkeläisiä. Minua ei tässä vaiheessa kiinnosta sukuun tulleiden taustat niin paljoa kuin sukuun syntyneiden taustat ja kohtalot. PA:n taustaa enemmän minua kiinnostaa, oliko mestattu Liisa Gharin Sim:dr Niskalan tytär vaiko ei. Osaako joku varmistaa tämän??
Käyty keskustelu on ollut minulle SukuForumin tuoreelle jäsenelle hyvin valaisevaa ja mielenkiintoista. Kiitos tässä saumassa jokaiselle tähän viestiketjuun osallistuneelle. Valitettavasti kesälomani loppuu jo viikon kuluttua ja ylipäätään sukututkimukseen käytettävissä oleva aika kutistuu huomattavasti.
PAJ:n ja KN:n tytär Margareeta on jatkanut sukua Tyskän ja Tuomaalan kanssa, mutta kuinka pitkälle hänen sukuhaaransa on jatkunut? Onko tänään elossa jälkeläisiä, ja jos on, keitä he ovatkaan? Mihin katosivat pariskunnan PAJ+KN nuorimmat lapset eli pojat Isaac ja Petrus? Onko minulla jossakin päin Junkkari-nimisiä/juurisia sukulaisia??
Mitä tarkoittakaan afsk? Eronnut/erotettu mistä/kenestä?
Eroan nyt tästä koneesta lukeakseni päiväpostin.
Jouni Kaleva
22.07.10, 12:25
Hei
Osa SSHY:n materiaalista näkyy vapaasti ilman jäsenyyttä, kuten tämäkin RK Ii 1806-11, jossa näkyy Pehr Junkarin perhe
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1806-1811_ik252/181.htm
Tässä Pehr ja vaimo Carin Simonsdr. ja lapset
1. Margareta (vihitty Henrik Tyskän kanssa)
2. Lisa (kahteenkin kertaan, selostettu lapsenmurha ja siitä saatu kuolemantuomio. On siis varma, että Liisa on näiden vanhempien tytär.
3. tytär Carin, joka tämän mukaan kuollut 1810. Hänellä ei ole tässä synt.aikaa, joka on omalta osaltaan voinut vaikuttaa siihen, että kuolinikä vahingossa laskettu äiti-Carinin synt.vuoteen 1751 pohjautuen.
4. poika Pehr, s. 12.7.1792 näkyy myös.
ja se Afsk. sold on siis eronnut sotilas, eli siis tarkoittaa tässä yhteydessä nimenomaan sitä, että on saanut eron sotilaspalveluksesta.
Olen vasta ihan äsken anonut SSHY-jäsenyyttä, joten en näe dokumentteja, joihin viittaatte.
Kun PA oli vielä PAW, hän sai 1766 Carin-tyttären, jonka sonni tökkäsi hengiltä 1810. Carin oli tuolloin 44-vuotias, mutta dokumentissa on ikää 59 eli sen verran kuin hänen Carin/Gharin-äitipuolellaan tuona vuonna.
Kun PA oli jo PAJ, hänen tyttärensä Lisa mestattiin 19-vuotiaana 1807. Tästä tyttärestä ei liene löytynyt syntymämerkintää lainkaan. Vai onko joku löytänyt ylipäätään muita merkintöjä kuin hautaukseen liittyvän??
Spekuloitu PA eli PAM hukkuu 7-vuotiaana 1751, jolloin perheen sukunimi on muuttunut M:stä W:ksi. Johan-veljelle annetaan yhtäkkiä Heikki-veljen syntymäaika. Mahtoiko hän kulkea väärällä syntymäajalla lopun elämäänsä...
Kun kirjanpito on ollut noinkin suurpiirteistä, jään miettimään, kuka/ketkä Antti Ollinpoika Moisasen/Wacklinin pojista loppujen lopuksi hukkui ja/tai muuten kuoli ja kuka jäi eloon. Kuka eli elämäänsä kenenkin identiteetillä...
Voisiko jatkumo PAM > PAW > PAJ kuitenkin olla tosi??
Minä kartoitan lähinnä Simon Häckmanin jälkeläisiä. Minua ei tässä vaiheessa kiinnosta sukuun tulleiden taustat niin paljoa kuin sukuun syntyneiden taustat ja kohtalot. PA:n taustaa enemmän minua kiinnostaa, oliko mestattu Liisa Gharin Sim:dr Niskalan tytär vaiko ei. Osaako joku varmistaa tämän??
Käyty keskustelu on ollut minulle SukuForumin tuoreelle jäsenelle hyvin valaisevaa ja mielenkiintoista. Kiitos tässä saumassa jokaiselle tähän viestiketjuun osallistuneelle. Valitettavasti kesälomani loppuu jo viikon kuluttua ja ylipäätään sukututkimukseen käytettävissä oleva aika kutistuu huomattavasti.
PAJ:n ja KN:n tytär Margareeta on jatkanut sukua Tyskän ja Tuomaalan kanssa, mutta kuinka pitkälle hänen sukuhaaransa on jatkunut? Onko tänään elossa jälkeläisiä, ja jos on, keitä he ovatkaan? Mihin katosivat pariskunnan PAJ+KN nuorimmat lapset eli pojat Isaac ja Petrus? Onko minulla jossakin päin Junkkari-nimisiä/juurisia sukulaisia??
Mitä tarkoittakaan afsk? Eronnut/erotettu mistä/kenestä?
Eroan nyt tästä koneesta lukeakseni päiväpostin.
Hei taas
Kyllä tuo viestissä 11 antamani linkki H:putaan rk:n 1790-97 pitäisi aueta ilman SSHY:n jäsenyyttäkin.
Siinä on seuraavat tiedot:
Soldater
Pehr Ands. Jungkar aug.1744
Carin Simondr jan 1751
D. Carin Pehrsd. 6.5.1766 abiit 1770
D. Brita Pehrsd. 18.10.1767 abiit 1791
Isaac Pehsson 16.4.1790
Charin Johansd abiit 1789 (Kukas tämä on? Jokin merk. alussa. En ymmärrä)
Margeta Pehrsd. 6.11.1783
Lisa Pehrsd. 7?.5 1788
Pehr Pehrson 12.7.1792
PAJ:n ja CS:n kohdalla viin kirkossakäyntimerk. 6.1.1796
Koko perhe yliviivattu pystysuunnassa, Isaac ja Charin Johansd. myös vaakasuunnassa.
PAJ:n sanotaan tosiaan syntyneen aug. 1744 eikä -43. Vaikka rippikirjojen s.ajoissa on paljon virheitä, kannattaisi mielestäni Oulussa syntyneen Petrus Andersinpoika Tervon/ Nokkalan myöhempiä vaiheita yrittää selvittää.
Ehkäpä joku pääsisi käsiksi sotilasasiakirjoihin tuolta ajalta?
Minun käytössäni olevassa sanastossa afsk = (afskedad)virasta eronnut.
afsk sold = eläkkeellä oleva sotamies.
Terveisin
Jouni Kaleva
22.07.10, 12:49
Hei taas
Kyllä tuo viestissä 11 antamani linkki H:putaan rk:n 1790-97 pitäisi aueta ilman SSHY:n jäsenyyttäkin.
Siinä on seuraavat tiedot:
Soldater
Pehr Ands. Jungkar aug.1744
Carin Simondr jan 1751
D. Carin Pehrsd. 6.5.1766 abiit 1770
D. Brita Pehrsd. 18.10.1767 abiit 1791
Isaac Pehsson 16.4.1790
Charin Johansd abiit 1789 (Kukas tämä on? Jokin merk. alussa. En ymmärrä)
Margeta Pehrsd. 6.11.1783
Lisa Pehrsd. 7?.5 1788
Pehr Pehrson 12.7.1792
PAJ:n ja CS:n kohdalla viin kirkossakäyntimerk. 6.1.1796
Koko perhe yliviivattu pystysuunnassa, Isaac ja Charin Johansd. myös vaakasuunnassa.
PAJ:n sanotaan tosiaan syntyneen aug. 1744 eikä -43. Vaikka rippikirjojen s.ajoissa on paljon virheitä, kannattaisi mielestäni Oulussa syntyneen Petrus Andersinpoika Tervon/ Nokkalan myöhempiä vaiheita yrittää selvittää.
Ehkäpä joku pääsisi käsiksi sotilasasiakirjoihin tuolta ajalta?
Minun käytössäni olevassa sanastossa afsk = (afskedad)virasta eronnut.
afsk sold = eläkkeellä oleva sotamies.
Terveisin
Täsmennyksenä, että abiit tarkoittaa poistunutta, mutta ei välttämättä kuollutta (obiit).
Olen lukevinani, että tuon Carin Johansdotterin edessä lukee "Mod". Siis Pekan äiti? Sopiiko kuvaan?
Hei taas
Kyllä tuo viestissä 11 antamani linkki H:putaan rk:n 1790-97 pitäisi aueta ilman SSHY:n jäsenyyttäkin.
Siinä on seuraavat tiedot:
...
Terveisin
Kyllä kaikki H:putaan rippikirjat ennen vuotta 1885 ovat vapaasti käytettävissä. Ongelmana on se, että jotkut linkittävät ne jäsen sivuille, jotka eivät ole vapaita. Eli jos SSHY:n linkissä lukee .../sshy/sivut/jasenille/... kannattaa linkin ilmoittajan vaihtaa vapaasti käytettävään linkkiin, joissa lukee .../sshy/kirjat/Kirkonkirjat/...
SSHY:llä ainoastaan noin vuotta 1885 nuoremmat kirkonkirjat ovat vain jäsenille. Tämä ei tietenkään koske muuta aineistoa.
Kiitos Jounille vastauksesta.
Koska niin monta viheellisyyttä löytyy Antti Olofinpoika Moisanen Wacklinin perheen kohdalta, voidaan ajatella että Pehr Antinpoika on todellisuudessa juuri tämä Pehr Antinpoika, joksi häntä luulemme. Tuleehan niitä virheitä nykyäänkin, vaikkei sulkakynällä enää kirjoitellekaan. Syytetään siitä "mänskliga faktorn", niinkuin meillä päin sanotaan.
:)Terkkuja Soili
Jouni Kaleva
22.07.10, 20:16
Täsmennyksenä, että abiit tarkoittaa poistunutta, mutta ei välttämättä kuollutta (obiit).
Olen lukevinani, että tuon Carin Johansdotterin edessä lukee "Mod". Siis Pekan äiti? Sopiiko kuvaan?Tämä kysymys Pehr Anderson Jungkarin äidistä hämmentää tilannetta entisestään.
Muistamme, että Anders Olofsson Wacklin kuoli H-putaalla 1774. Hänen leskensä on Carin Johansdr (Raumala). Nyt jaksolla 1777-84 on Pehr Jungkarin perheen tilanne tässä
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1777-1789_mko17-24/54.htm
Siinä on muun ohella selvästi Mod. Charin Johansdot. Tämähän sopii taas aukottomasti Anders Wacklinin leskeen. (tietysti voi olla sattumaakin, ja muuten vain samannimiset henkilöt...) (Lisäksi Pehrillä tytär Anna, s.4.1.1774 k.10.7.1777 --joko tämä oli noteerattu lapsisarjassa?)
Tuossa aiemmassa viestissä nähtiin, että Pher Jungkarin äiti Charin Johansdot. "abiit 1789". Sitten "sold: ea: Carin Johansdr Wacklin" menee kuolemaan Pohjois-Iissä 1792. Kuvaan sopisi siis, että äiti muutti 1789 Pohjois-Iihin. - täytyypä tutkia Iin rippikirjoja sillä silmällä.
Tämä kaikki antaa lisää vahvistusta sille, että Anders Olofsson Wacklin vaimoineen olisivat kuin olisivatkin Pehr Andersson Jungkarin vanhemmat - siitä huolimatta, että tämä Pehr selvääkin selvemmin hukkui Iissä lapsena 1751!
Jounin erinomaisen selvityksen johdosta luovun kanteestani Tervo-Pekan puolesta.
Hänellä on vääränniminen äiti.
Kyllähän todella paljon näyttää siltä, että kyseessä olisi Pekka Antinpoika Wacklin, vaikka tiedoissa on kyllä virheitä "yli sallitun".
Voisi tietenkin sanoa että selvää sotilassukua: Kun on kolmena eri päivänä syntynyt, niin kestää pari kertaa kuollakin.:eek::D:
Jospa nykyisin niin suositun identiteetin vaihtamisen alku ja juuri on ollut tässä nimenomaisessa perheessä.
Kyllä Anna-tytär on ollut tallessa. Iisakki lienee tippunut kelkasta heti lähdössä eli onkohan kuollut "alle aikayksikön"...
Petrus on muuttanut perheen kanssa Iihin, mutta mitä sitten??
Brita (1767) ilmeisesti mennyt kahdestikin naimisiin Limingassa, mutta mitä lie tarkemmin...
Tältä näyttää koosteeni tänään:
I Pehr And:s Wacklin, Jungkar, Jungkari, Junkari, Junckar
s. 8.6.1744 Ii, k. 21.8.1811 Ii.
1. Puoliso: 8.7.1765 Haukipudas
Kaarina Jaakont Kurttila/Ollila, Wacklin Junckar
s. noin 21.3.1736 Haukipudas, k. 6.10.1771 Haukipudas.
Lapset:
Carin Gatharina Wacklin Jungkari Junckari, s. 26.5.1766 Haukipudas, k. 25.6.1810 Ii.
Britha Wacklin Jungkar, s. 18.10.1767 Haukipudas
2. Puoliso: 30.11.1772 Haukipudas
Charin Häckman, Niskala, Jungkar, Junkari
s. 1.2.1751 Alatornio, k. 11.11.1821 Ii.
Lapset:
Anna Jungkari, s. 4.1.1774 Haukipudas, k. 10.7.1777 Haukipudas.
Anreas Anders Jungkari, s. 4.12.1775 Haukipudas, k. 17.9.1776 Haukipudas.
Nimetön Jungkari, s. 4.12.1775 Haukipudas, k. 4.12.1775 Haukipudas.
Simon Jungkari, s. 2.11.1777 Haukipudas, k. 7.12.1785 Haukipudas.
Magdalena Madlena Jungkari, s. 9.11.1780 Haukipudas, k. 14.3.1781 Haukipudas.
Maria Jungkari, s. 4.3.1782 Haukipudas, k. 3.10.1782 Haukipudas.
Margaretha Jungkari, s. 6.11.1783 Haukipudas, k. 18.12.1847 Ii
Lisa Jungkari Junkkari, s. 1.5.1788 Haukipudas, k. 5.9.1807 Ii.
Isaac Jungkari, s. 16.4.1790 Haukipudas.
Petrus Jungkari, s. 12.7.1792 Haukipudas.
No huommenta!
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1845-1852_ik253-254/749.htm
Tässä näkyy Efraim Anderson Tuomaalan ja Greta Pehrintyttären perhettä 1800-luvun puolivälissä.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9817&pnum=135
Tässä vain jäsenille avoimella sivulla jälkeläisiä 1891-1900.
Etelä-Ii Pikkusorola?
Osakkaita ovat
......
K as. Tuomaala Adolf Eframinp. 14.1.1847, k. 21.2.1900
Vaimo Maria Laurint. Huovinen 24.3.1847
Poika Kustaa Aadolf 8.12.1871
Tytär Emma Katariina 29.11.1874
Poika Jaakko 28.11.1879
" Juho Jalmar 9.2.1882
Tytär Anna Margareeta 8.3.1884
Sivulla 723, josta perhe on siirretty tänne, näkyy myös
Tytär Olga Maria 9.10.1886
jolla ei ole merkitty rippikirjaan kuolleeksi, mutta ei ole kuitenkaan siirretty.
Syntyneitä ja vihittyjä on jäsensivuilla v.1905-06 saakka. Sieltä voisi vielä jotain löytyä, koskapa lapset alkoivat olla naimaiässä.
Sitten vain kyselyjä, ketkä tunnistavat isovanhemmikseen.
tellervoranta
23.07.10, 10:45
Hei :). Eikö Kaarina Jaakontr Kurttilalla ollut myös 9.4.1761 aviottomana syntynyt poika Johannes, jonka isän sanotaan olleen Mansikka (saattaa olla Kiimingin Mansikoita). En pääse tältä koneelta SSHY:n sivuille tarkistamaan.
Sotilasnimestä Junkkare minulla tieto Ylikiimingin Tranan torpassa asuneesta Gabriel Gabrielinpka Junckaresta: sotilaana v:sta 1734. Sai siirron Haukiputaalla sijainneeseen Kemin komppanian ruotuun 74 "Marina" s. n 1713 Länsi-Pohjassa tai Pohjanmaalla.1738-1741 itsellinen Ii, v.1743 palvelukseen ruotuun 83. Vo, vih Ii, Anna Jaakontr Tuovinen. Aviopari kuoli Ylikiimingissä. (jospa joku tarvitsee tällaista tietoa :))
Haukiputaalla myös sotilas Johan Junkkarin perhe.
Eli siis Haukiputaalla oli Junkkari-nimisiä sotilaita, joten on ihan luontevaa, että Pekka Antinpka sai tällaisen sotilasnimen.
Tuo äidin nimi näyttää sittenkin viittaavan Moisanen- Raumala pariskuntaan.....
Jouni Kaleva
23.07.10, 21:16
Tämä kysymys Pehr Anderson Jungkarin äidistä hämmentää tilannetta entisestään.
Muistamme, että Anders Olofsson Wacklin kuoli H-putaalla 1774. Hänen leskensä on Carin Johansdr (Raumala). Nyt jaksolla 1777-84 on Pehr Jungkarin perheen tilanne tässä
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1777-1789_mko17-24/54.htm
Siinä on muun ohella selvästi Mod. Charin Johansdot. Tämähän sopii taas aukottomasti Anders Wacklinin leskeen. (tietysti voi olla sattumaakin, ja muuten vain samannimiset henkilöt...) (Lisäksi Pehrillä tytär Anna, s.4.1.1774 k.10.7.1777 --joko tämä oli noteerattu lapsisarjassa?)
Tuossa aiemmassa viestissä nähtiin, että Pher Jungkarin äiti Charin Johansdot. "abiit 1789". Sitten "sold: ea: Carin Johansdr Wacklin" menee kuolemaan Pohjois-Iissä 1792. Kuvaan sopisi siis, että äiti muutti 1789 Pohjois-Iihin. - täytyypä tutkia Iin rippikirjoja sillä silmällä.
Tämä kaikki antaa lisää vahvistusta sille, että Anders Olofsson Wacklin vaimoineen olisivat kuin olisivatkin Pehr Andersson Jungkarin vanhemmat - siitä huolimatta, että tämä Pehr selvääkin selvemmin hukkui Iissä lapsena 1751!
No niin. Anders Wacklinilla ja Carin Johanintr. Raumalla oli mm. tytär Elsa, joka oli Pohjois-Iin Paakkolassa no 13 emäntänä 1780-luvulla; sekä mm. poika Antti, joka oli samaten samassa Paakkolassa perheineen 1780-luvulla. Mistä siis pitäisi hakea tätä leski-Kaisaa, joka poistui Haukiputaalta poikansa (!)Pekka Antinpk. Junkkarin luota 1789?
Kymmenen pisteen vastaus: Pohjois-Iin Paakkolasta no 13. Ja tässä tämä:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1785-1798_ik251/23.htm
7. henkilö ylhäältä lukien on E. Carin Johs.dr. s. 8/? 1702. Rippimerkintöjä vain v. 1791. (Seur. jaksolla 1792-98 ei Carinia enää näy tässä talossa, hänhän kuoli 1792).
Siis lopullinen niitti tähän ketjuun? Hukkunut Pekka Antinpk. Wacklin on noussut kuolleista ja ryhtynyt sotilaaksi Haukiputaalle.
Jouni Kaleva
23.07.10, 21:26
No huommenta!
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1845-1852_ik253-254/749.htm
Tässä näkyy Efraim Anderson Tuomaalan ja Greta Pehrintyttären perhettä 1800-luvun puolivälissä.
Nythän alkaa vahvasti näyttää, että nämä Efraim ja Greta olivat keskenään täysserkut!
No niinpä tosiaan näyttää, koskapa Efraim Antinpoika syntyi Paakkolana.
Ja Efraimin isä Antti Wacklin /Paakkola, sekä Gretan isä, kertaalleen kuollut sotilas Pekka Wacklin /Junkkari olivat veljekset.
"Mitä serkumpi, sitä herkumpi" - vanha viidakon sanonta.
Jouni Kaleva
24.07.10, 08:25
Hukkunut Pekka Antinpk. Wacklin on noussut kuolleista ja ryhtynyt sotilaaksi Haukiputaalle.
Mutta katsokaas nyt tätä RK Ii 1744-50.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1731-1750_ik251/167.htm
Siinä on sotilas
Anders Moisanen (yliviivattu) Wacklin
hu Carin Johansdr
son Johan 8, do Pehr 6, do Hendrich 4.
Pehrin yläpuolella häntä tarkoittaen selvästi "drunknad"
Jouni Kaleva
24.07.10, 08:37
Mutta sitten tämä 1753-59, joka täällä oli jo kertaalleen "näytillä".
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1753-1766_ik251/65.htm
Ensin siis nimirivillä lapset
Johan
Henrich död
Anders
Olof
Mutta katsotaanpas mitä on ripoteltu tämän aukeaman oik. alareunan sekä oik. pystysivun marginaaleihin!
Alhaalla: Obs And. Wakclin son Pehr 8/7 1743
3 dr Elsa son Olof
Oik. pystyreunassa:
sold Häggbergs (yliviivattu) Wacklins .. Joh. - Pehr -Elsa - Anders - Olof.
Siis kyllä se hukkunut lapsi oli Henrik ja muut Pehr mukaan lukien jäivät eloon!
Jouni Kaleva
24.07.10, 09:01
Ja täällä 1760-66
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1753-1766_ik251/138.htm
Muu perhe on vielä kasassa, mutta Pehr poistunut. Olihan hän jo kuudentoista, tainnut mennä johonkin alkuun rengiksi? Vai milloin se Pehr Jungkar näkyikään ensi kertaa H-putaalla?
Pehr Anderss. Wacklin ja qv.p. Gharin Jac:sdr Kurttila vihittiin 8.7.1765.
Tämä on ensimmäinen merkintä jonka olen löytänyt, mutta täytyy etsiä edelleen.
Soili
Mukavaa, kun Jouni osaa hakeutua oikeille poluille. Minä noviisi olin valmis hyväksymään hypoteesin jo vähemmilläkin viitteillä.
PA:n identiteetti taitaa olla nyt "kirkossa kuulutettu" ja s. ja k. ajat tuossa alla näkyvät.
Häckmanin jälkeläisten metsästyksessä minulla on edelleenkin aukkoja.
(PAW:n Liminkaan menneen Brithan kohtalo ja PAW:n ens. vaimon au-lapsen kohtalo. Otan nekin mukaan, vaikka eivät Häckman-sukuun kuulukaan.)
PAJ:n ja CN:n lapset
Isaac?
Petrus?
Margaretan jälkikasvu tähän päivään asti.
Lähdemme nyt katsomaan North Pride sateenkaarikulkuetta kaupungille. Osallistumista Kuninkuusravitapahtumaan vielä mietimme.
Taulu 1
I Pehr And:s Wacklin, Jungkar, Jungkari, Junkari, Junckar
s. 7.8.1743 Ii, k. 21.8.1811 Ii.
1. Puoliso: 8.7.1765 Haukipudas
Kaarina Jaakont Kurttila/Ollila, Wacklin Junckar
s. noin 21.3.1736 Haukipudas, k. 6.10.1771 Haukipudas.
Lapset:
Carin Gatharina Wacklin Jungkari Junckari, s. 26.5.1766 Haukipudas, k. 25.6.1810 Ii.
Britha Wacklin Jungkar, s. 18.10.1767 Haukipudas. Tauluun 2
2. Puoliso: 30.11.1772 Haukipudas
Charin Häckman, Niskala, Jungkar, Junkari
s. 1.2.1751 Alatornio, k. 11.11.1821 Ii.
Lapset:
Anna Jungkari, s. 4.1.1774 Haukipudas, k. 10.7.1777 Haukipudas.
Anreas Anders Jungkari, s. 4.12.1775 Haukipudas, k. 17.9.1776 Haukipudas.
Nimetön Jungkari, s. 4.12.1775 Haukipudas, k. 4.12.1775 Haukipudas.
Simon Jungkari, s. 2.11.1777 Haukipudas, k. 7.12.1785 Haukipudas.
Magdalena Madlena Jungkari, s. 9.11.1780 Haukipudas, k. 14.3.1781 Haukipudas.
Maria Jungkari, s. 4.3.1782 Haukipudas, k. 3.10.1782 Haukipudas.
Margaretha Jungkari, s. 3.11.1783 Haukipudas. Tauluun 3
Lisa Jungkari Junkkari, s. 1.5.1788 Haukipudas, k. 5.9.1807 Ii.
Isaac Jungkari, s. 16.4.1790 Haukipudas, k. lapsena.
Petrus Jungkari, s. 12.7.1792 Haukipudas.
Taulu 2 (taulusta 1)
II Britha Wacklin Jungkar, Kinman Soldan
s. 18.10.1767 Haukipudas.
1. Puoliso: 23.12.1794 Liminka
Pehr Kinman
2. Puoliso: 20.10.1812 Liminka
Matts Soldan
Taulu 3 (taulusta 1)
II Margaretha Jungkari
s. 3.11.1783 Haukipudas, k. 18.12.1847 Ii.
1. Puoliso: 27.7.1806 Ii
Henr Jacs Tysk
k. 1809 Ii.
Lapset:
Pehr Tysk, s. 2.10.1806 Ii, k. 1809.
2. Puoliso: 27.10.1810 Ii
Ephraim Andson Paakkola Thuomahala, Tuomaala
s. 16.10.1783 Ii, k. 24.8.1851 Ii.
Lapset:
Brita Tuomaala, s. 16.3.1811 Ii.
Caisa Carin Tuomaala, s. 21.6.1812 Ii, k. 25.8.1812 Ii.
Walborg Tuomaala, s. 15.8.1813 Ii. Tauluun 4
Margareta Greta Tuomaala, s. 16.11.1815 Ii.
Henrik Tuomaala, s. 27.9.1818 Ii. Tauluun 5
Carin Tuomaala, s. 26.9.1821 Ii.
Ephraim Tuomaala, s. 1.7.1824 Ii. Tauluun 6
Taulu 4 (taulusta 3)
III Walborg Tuomaala, Tuuttu, Kurikkokoski
s. 15.8.1813 Ii.
1. Puoliso: 26.12.1835 Ii
Matts Henrs Tuuttu
2. Puoliso: 22.7.1838 Ii
Joh Henrs Kurikkikoski
Taulu 5 (taulusta 3)
III Henrik Tuomaala
s. 27.9.1818 Ii.
Puoliso:
Brita Lisa Påhlsdr Huovinen, Tuomaala
s. 20.5.1820.
Lapset:
Maria Walborg Tuomaala, s. 10.5.1852.
Taulu 6 (taulusta 3)
III Ephraim Tuomaala
s. 1.7.1824 Ii.
Puoliso: 15.2.1846 Ii
Anna Caisa Mattsdr Tervo, Tuomaala
s. 1821.
Lapset:
Adolp Tuomaala, s. 14.1.1847 Ii. Tauluun 7
Greta Tuomaala, s. 14.9.1849 Ii.
Taulu 7 (taulusta 6)
IV Adolp Tuomaala
s. 14.1.1847 Ii, k. 21.2.1900 Ii.
Puoliso:
Maria Laurint Huovinen, Tuomaala
s. 24.3.1847.
Kerttu Korhonen
24.07.10, 17:24
Petrus Junkari kuolee Iissä köyhänä löysäläisenä 24.10.1865.
Kerttu Korhonen
24.07.10, 18:03
Isac Pekanp Junkkari 16.04.1790 on perheen mukana Haukiputaan rippikirjoissa 1790-1798 kuva 122. Iin rippikrjoissa 1799-1805 kuva 303 Isac ei ole perheen mukana.
Ei Löydy Haukiputaan eikä Iin haudatuista. Jäikö papilla tekemättä merkintä asiakirjoihin.:eek::confused:
Hei :). Eikö Kaarina Jaakontr Kurttilalla ollut myös 9.4.1761 aviottomana syntynyt poika Johannes, jonka isän sanotaan olleen Mansikka (saattaa olla Kiimingin Mansikoita). En pääse tältä koneelta SSHY:n sivuille tarkistamaan.
Sotilasnimestä Junkkare minulla tieto Ylikiimingin Tranan torpassa asuneesta Gabriel Gabrielinpka Junckaresta: sotilaana v:sta 1734. Sai siirron Haukiputaalla sijainneeseen Kemin komppanian ruotuun 74 "Marina" s. n 1713 Länsi-Pohjassa tai Pohjanmaalla.1738-1741 itsellinen Ii, v.1743 palvelukseen ruotuun 83. Vo, vih Ii, Anna Jaakontr Tuovinen. Aviopari kuoli Ylikiimingissä. (jospa joku tarvitsee tällaista tietoa :))
Haukiputaalla myös sotilas Johan Junkkarin perhe.
Eli siis Haukiputaalla oli Junkkari-nimisiä sotilaita, joten on ihan luontevaa, että Pekka Antinpka sai tällaisen sotilasnimen.
Tuo äidin nimi näyttää sittenkin viittaavan Moisanen- Raumala pariskuntaan.....
Katselin Putaan karttaa vuodelta 1760, jossa on Junkkarin sotilastorppa merkittynä. Torppa sijaitsi Vahtolan talosta lounaaseen (etelälounaaseen).
Välimatka Vahtolasta torpalle n.500 kyynärää (kyynärä ruotsalaisen aln- mitan mukaan vuodelta 1604 oli 2 jalkaa =59,38 cm). "Ojalan laskuopin" mukaan välimatka oli n.300 metriä. Torppa näyttää sijainneen Vahtolan maiden laidassa.
Olen juuri lähdössä Haukiputaalle. Taidanpa käydä kurkistamassa.
Soili
Mistä saa koneensa ruudulle tai paperina käteensä noita vanhoja karttoja? Sukututkimukseen liittyen, ja entisenä suunnistajana, vanhat kartat kiinnostavat kovasti.
Lähden tästä nyt Qstockiin, ja sinne osaan ilman karttaa:rolleyes:
hth/Tapio
Mistä saa koneensa ruudulle tai paperina käteensä noita vanhoja karttoja? Sukututkimukseen liittyen, ja entisenä suunnistajana, vanhat kartat kiinnostavat kovasti.
Lähden tästä nyt Qstockiin, ja sinne osaan ilman karttaa
hth/Tapio
Maanmittauslaitokselta niitä varmasti löytyy. Itse olen saanut lainata serkkuni karttaa. Kyllä minä vielä kotikonnuillani jollakin tavalla osaan kulkea.
Soili:rolleyes:
Piitulainen
07.07.16, 12:02
Tikulla minua silmään, mutta kaivan tässä nyt esiin tuon Simon mystisen syntymäpaikan Nyland. Luin 'Laivaniemen rannoilta Laivajärven laitamille'-kyläkirjaa (koonneet Tauno Ahvenjärvi ja Pertti Vuento 1985).
Siinä (s. 52) Simon syntymävuodeksi mainitaan 1705 ja Kerttu Juhanintytär syntymävuodeksi 1711. Vuoden 1750 rippikirjan mukaan he asuivat tuolloin Lahdenperä-nimisessä talossa (8) Alatornion Laivajärvellä.
Tästä tietoa löytyy myös Heikki Rantatuvan Alatornion historiasta (1988, 67).
Alapo ja S olivat käyneet jo tutkimassa Ruotsin puoleisen Nylandin arkistoja tuloksetta. Tiedättekö, onko kukaan tutkinut Suomen Uudenmaan tietolähteitä vuodelta 1705, jos se varmistuukin Simon syntymävuodeksi ja Uudenmaan lääni kotiseuduksi?
Pekka Paavola
09.07.16, 20:30
Tikulla minua silmään, mutta kaivan tässä nyt esiin tuon Simon mystisen syntymäpaikan Nyland. Luin 'Laivaniemen rannoilta Laivajärven laitamille'-kyläkirjaa (koonneet Tauno Ahvenjärvi ja Pertti Vuento 1985).
Siinä (s. 52) Simon syntymävuodeksi mainitaan 1705 ja Kerttu Juhanintytär syntymävuodeksi 1711. Vuoden 1750 rippikirjan mukaan he asuivat tuolloin Lahdenperä-nimisessä talossa (8) Alatornion Laivajärvellä.
Tästä tietoa löytyy myös Heikki Rantatuvan Alatornion historiasta (1988, 67).
Alapo ja S olivat käyneet jo tutkimassa Ruotsin puoleisen Nylandin arkistoja tuloksetta. Tiedättekö, onko kukaan tutkinut Suomen Uudenmaan tietolähteitä vuodelta 1705, jos se varmistuukin Simon syntymävuodeksi ja Uudenmaan lääni kotiseuduksi?
Mielenkiintoista Tietoa Torniosta yllä. Minä heitän vielä tuo Hackman Simon suvun alkuperäsuunnalle vielä vaihtoehdon , että he/Simon olivat vain palanneet Haukiputaalle Torniosta. Tuohon aikaan venäjänvainojen vuoksi mentiin sinne pakoon ja osin jäätiin myös. Luukelasta ainakin mentiin Tornioon ja lie Vahtolastakin, joka naapuri ja siellähän eräs isäntä tuli mm. vävyksi Luukelasta. Mitä Junckar-sukuun ,niin Vahtolan/Nalkin mailla on ollut Junckarien asuttama sotilastorppa.Liekö viim. mainitulla kytköä Simoniin ,kun edellä lausutaan Hackman-nimen olevan luultavammin sotilasnimi ,tai Simon ois ainakin ollut jossain vaiheessa ollut sotilaana.
Terv .Pekka
Hei vain!!!
Muutama vuosi vierähtänyt ja itse kullakin elämän tilanteet muuttuneet :) Omat tunnukseni oli hukkapiilossa ja nyt kun sain ne aktivoitua niin oli pakko tulla tänne kirjottamaan tästä Junkkarin perheestä.
Elikkäs löysin Pekka Junkkarin armeijasta eläköitymis/eropäätöksen vuodelta 1802 ja ei ihan tuo vanha ruotsi taitu niin tulin kysymään josko sen oisitte suomentaneet ymmärrettävään muotoon? Sen verran karkeasti ymmärsin jotta hän ollut jo vanhan puoleinen eikä oikein sovelias sotimaan mutta onhan tuossa kuvassa vaikka mitä muutakin. Torpan numero on 74 ja nimi ollut Kurti tai Kurtti vuodesta riippuen, voisi siis tulla ensimmäisen vaimon Kurttilan mukaan.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=17379&pnum=247
Lisäksi poika Iisakki on syntynyt Kuusamossa, onko perhe ollut komennuksella siellä? Löytyykö rippikirjoista tai muista lähteistä tietoa?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319437
Tämän enempää en ehdi kirjotella kun työmaa kutsuu mutta jään odottelemaan mitä teiltä tiedoistanne löytyy, arvon sukulaiset ;)
Jouni Kaleva
21.10.21, 12:32
Hei
Tässä katselmuksessa 1802 on iäksi annettu 53 (oli todellisuudessa 59). Palvelusvuosia 11 (vai onko tuo vahva numero jotakin muuta?). Tekstissä vanha ja kykenemätön sotapalvelukseen. Kirjataan tuplaylöspitoon (dubbelt underhåll) koska on palvellut kunnialla ja hyvällä käytöksellä (?) (välförhållande) viime sodassa.
PS: Kurti ei ole torppa vaan ruotu.
Hei vain!!!
Muutama vuosi vierähtänyt ja itse kullakin elämän tilanteet muuttuneet :) Omat tunnukseni oli hukkapiilossa ja nyt kun sain ne aktivoitua niin oli pakko tulla tänne kirjottamaan tästä Junkkarin perheestä.
Elikkäs löysin Pekka Junkkarin armeijasta eläköitymis/eropäätöksen vuodelta 1802 ja ei ihan tuo vanha ruotsi taitu niin tulin kysymään josko sen oisitte suomentaneet ymmärrettävään muotoon? Sen verran karkeasti ymmärsin jotta hän ollut jo vanhan puoleinen eikä oikein sovelias sotimaan mutta onhan tuossa kuvassa vaikka mitä muutakin. Torpan numero on 74 ja nimi ollut Kurti tai Kurtti vuodesta riippuen, voisi siis tulla ensimmäisen vaimon Kurttilan mukaan.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=17379&pnum=247
Jouni Kaleva
21.10.21, 12:56
Niinpähän on Iisakki syntynyt ja kastettu Kuusamossa.
Pohjanmaa rykmentin historiasta kerrotaan keväästä 1790 näin:
"Sota hiljeni talveksi, ja Savon prikaati asettui talvileiriin marraskuun 12. päivänä. Pohjanmaan rykmentti sijoitettiin Parkumäen ja sen itäpuolisiin kyliin tien varrelle ja Saimaan rannalle."
http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/perinnejoukot/Pohjanmaan%20rykmentti%20(1788-1808%20).htm
Näyttäisi Pekka Junkkari olleen talvileirissä Kuusamossa, kuten lapsen kummeina toimineet aseveljet Mikko Gammal ja Juho Multajärvi.
Isak näkyy RK Haukipudas 1790-97 nimenä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7296622
Iin rippikirjoissa 1799-1805 Isac ei ole perheen mukana. Ei Löydy Haukiputaan eikä Iin haudatuista.
Lisäksi poika Iisakki on syntynyt Kuusamossa, onko perhe ollut komennuksella siellä? Löytyykö rippikirjoista tai muista lähteistä tietoa?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319437
Hei!
Juu ruotuna minäkin sitä pidin mutta toisaalla ojennettiin ettei se ruotu ole vaan torppa😄 sen verran huono on tuo sotatietämys etten alkanut inttämään asiasta.
Noiden katselu jäi hieman vaiheeseen niin en ehtinyt Kuusamon kirjoista tai muistakaan katsella. Diginarcista vahingossa huomasin tuon "född i Kuusamo" niin heti olin täpinöissään että mikäs se tämä tämmönen on😆
Hei,
Onko Iisakin s-paikka "oikeasti" kuitenkin Haukipudas, kun vanhemmat ilmeisesti olivat kirjoilla Hp:lla Iisakin syntyessä?? Käsittääkseni Iisakki on kuollut Hp:lla ennen 1797, kun ei ole muuttanut Iihin. K-tietoa en ole minäkään löytänyt kummastakaan kunnasta.
Onko Juho Multajärvi itse kummi vai lukeeko siinä Multajärvis... Mikä on niiden Pesosien roolit??
Nähin Pesosiin liittynevät seuraavat Pesoset, joiden jälkipolvissa tulee vastaan Jeremias Backman. Näihin kulkeuduin muutama vuosi sitten Teppojen kautta, kun selvittelin Kiimingin Hannuksia (Hannuksenahoja).
Taulu 1
I Pekka Pekanp Pesonen
Puoliso: 04.10.1730 Kuusamo
Maria Hannunt Pesonen o.s. Karjalainen
Lapset:
1. Olli Pekanp Pesonen, Pekkala, s. 09.11.1743 Kuusamo. Tauluun 2
Taulu 2 (taulusta 1, (isä Pekka Pesonen))
II Olli Pekanp Pesonen, Pekkala
Talokas, s. 09.11.1743 Kuusamo, k. 16.09.1826 Kuusamo.
Puoliso: 29.11.1778 Kuusamo
Elina-Elsa Juhont Pesonen o.s. Multajärvi
s. xx.03.1748, k. 15.05.1822 Kuusamo.
Lapset:
1. Priita Ollint Backman o.s. Pesonen, s. 04.07.1787 Kuusamo. Tauluun 3
Taulu 3 (taulusta 2, (isä Olli Pesonen, Pekkala))
III Priita Ollint Backman o.s. Pesonen
s. 04.07.1787 Kuusamo, k. 05.04.1857 Ii.
Puoliso: 14.04.1816 Ii
Jeremias Mikonp Backman
Renki, s. 05.12.1785 Ii, k. 20.11.1840 Ii.
Vanhemmat: Mikko Mikonp Backman, Vaulun, Sotilas Nro 104, itsellinen, s. 1754, k. 02.08.1805 Ii. Hukkunut. Vihitty 22.12.1778 Ii. Priita Kaapont Backman o.s. Pakanen, s. 10.01.1755 Ii, k. 16.01.1822 Ii.
Lapset:
1. Mikko Jeremiaanp Backman, s. 03.02.1817 Ii.
2. Jeremias Jeremiaanp Backman, s. 21.03.1818 Ii. Tauluun 4
3. Priita Maria Jeremiaant Backman, s. 20.05.1820 Ii. Tauluun 5
4. Reeta Stiina Jeremiaant Backman, s. 29.10.1823 Ii, k. 20.07.1825 Ii.
Taulu 4 (taulusta 3, (äiti Priita Backman))
IV Jeremias Jeremiaanp Backman
Kruununtorppari Laksojärvi Nro 37 E-Ii, jähdinomistaja, s. 21.03.1818 Ii, k. 26.04.1891 Ii. Asuinpaikka Ii 1837 < Kuusamo.
Puoliso: 31.12.1846 Ii
Matleena Jaakont Backman o.s. Säävälä
s. 06.05.1823 Ii, k. 16.09.1901 Ii.
Vanhemmat: Jaakko Juhonp Säävälä e. Jakku, Koskela, Talollinen Säävälä Nro 26 Illinsaari E-Ii, s. 20.07.1786 Haukipudas, k. 27.08.1878 Ii. Vihitty 19.01.1813 Ii. Liisa Juhont Säävälä o.s. Kaleva, s. 19.01.1780 Ii, k. 17.09.1832 Ii. /Lapsia 4+7/.
Taulu 5 (taulusta 3, (äiti Priita Backman))
IV Priita Maria Jeremiaant Backman
s. 20.05.1820 Ii, k. 19.09.1888 Ii.
Tiedot eivät ole kattavat, kun kyseessä oli sivujuonteet...
Yt hth
Moi!
Tosiaan jossittelin yön synkkinä hetkinä tämän Junkkarin perheen tarinaa enkä valitettavasti ole vielä viisastunut ollenkaan ja ajatusten langan päät katoaa hävyttömän nopeasti jos ei heti pääse laittamaan niitä ylös��
Semmosta jossittelin että jos perhe on ollut komennuksella pohjoisessa ja Iisakki syntynyt sillä reissulla ja jälestä päin kirjattu kirjoihin ja kansiin. Jos hän onkin kuollut myös siellä (olin lukevinaan että ois hätäkastettu) niin periaatteessa tieto on olemassa mutta mahdollisesti muualla kuin Haukiputaalla.
Jos Häckman ei olekaan Simon oikea sukunimi vaan tullut ruodun mukana niin ollaanko me jo löydetty syntymätieto mutta ei olla huomattu sitä? Tytär Anna (myöh. Koskela) meni Kurkelaan piiaksi niihin aikoihin kun ilmestyvät Haukiputaan kirjoille Häckmanina mutta jos olisikin niin että se Kurkelan isäntä, Tuomas Jaakonpoika, onkin Simon "sotaveli" tahi vaikka lapsuuden ystävä, sillä Tuomaskin mainitaan sotilaana ja syntymäsukunimi on Jussila. Jospa se Simonkin kotipaikka on toisella nimellä Haukiputaalla.
Tiiän, tämä on jo melkoista jossittelua��
Lisäksi se toinen tyyppi, oottakaapas, kuka se oli......
Kenenkä mies se oli..? Jakku? Ei vaan se oli myös syntymänimi.. Koskela, Annan mies Juho Simonpoika, niinhän se olikin. Hänen viimeisessä rippikirja merkinnässä on huomautus "Pudasjärvi 1809" ja sen jälkeen vaimo on leski. Tuokin teksti selveni vasta diginarcin kuvassa, SSHY:ssä se oli vain epämääräinen haalea suttu josta minun silmät ei saaneet mitään selkoa. Selvää tietoa kuolemasta ei ole ketjuissa ollut, jossittelua kylläkin, niin entäpä jos tämä Juho Koskela onkin lähtenyt oman porukkansa mukaan ja Pudasjärvelle lopettanut taivalluksensa? Tämäkin on täysin mahdollinen vaihtoehto sillä jos hän on ollut rykmenttinsä mukana niin mihinkäs kirjoihin ja kansiin ne semmoiset laitetaan?
Niin paljon mahdollisuuksia ja niin vähän aikaa selvittää��
Nyt taas vanhimmalle lapselle unilorut ja jossittelut jatkukoon kunnes toisin todistetaan��
Korjaus edelliseen jossitteluun😑 Ei se "Pudasjärvi 1809" merkintä ollut Koskelan Juholla vaan hänen pojallaan, Simo Juhonpojalla (s. 3.8.1768) josta tuli sotamies Hockman tahi Häckman lähteestä riippuen.
Jouni Kaleva
22.10.21, 06:30
Kastemerkintä H-putaalla on kirjattu kesäkuun ja heinäkuun tapahtumien väliin:synt. Aprill 16 ja kastettu 20.
Soldaten Pehr Junckars och dess 39 årh gamla hustrus Carin Simons drs. barn Isaac dhen blifwit född i Kuusamo och fåt nöddop af Olof Pesonen som blifwit confirmert af kyrkoherden herr Joh. Kranck i kyrkan. fadd: soldaten MIchel Gammel och Johan Muldajervis hustru Brita, Pehr Pesonen och hustru Anna, Olof Pesonen och Anna Mattsdr. Kemiläinen.
Näkisin niin, että ollaan Kuusamossa, isä on sieltä saanut kastetodistuksen mukaansa, jonka sitten toimittanut palatessaan Haukiputaalle. Johan Kranck (1704-1784) oli tuolloin Kuusamon khra.
Olin tosiaan huolimaton, ei kyseessä ollut sotilas Multajärvi vaan vaimo Brita (eikä siis Johan Muldajärvi liene edes ollut sotilas ollenkaan?).
Valitettavasti tuon ajan rippikirjat Kuusamosta puuttuvat. Vuoteen 1778 löytyy runsaasti Pesosia Lämsän kinkeripiiristä, näistä joka toinen on Olof ja joka toinen Pehr. :D:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuusamo/rippikirja_1760-1773_ik229/97.htm
Onko Iisakin s-paikka "oikeasti" kuitenkin Haukipudas, kun vanhemmat ilmeisesti olivat kirjoilla Hp:lla Iisakin syntyessä?? Käsittääkseni Iisakki on kuollut Hp:lla ennen 1797, kun ei ole muuttanut Iihin. K-tietoa en ole minäkään löytänyt kummastakaan kunnasta.
Onko Juho Multajärvi itse kummi vai lukeeko siinä Multajärvis... Mikä on niiden Pesosien roolit??
Yt hth
Jouni Kaleva
22.10.21, 06:39
Milloin Pekasta tuli sotilas? Hän oli palvellut "viime sodassa" joka ei voi olla mikään muu kuin Kustaa III:n sota 1788-1790. Vuonna 1802 tuosta oli kulunut jo 12 vuotta, joten palvelusvuosia oli tuossa vaiheessa min. saman verran.
Hei
Tässä katselmuksessa 1802 on iäksi annettu 53 (oli todellisuudessa 59). Palvelusvuosia 11 (vai onko tuo vahva numero jotakin muuta?). Tekstissä vanha ja kykenemätön sotapalvelukseen. Kirjataan tuplaylöspitoon (dubbelt underhåll) koska on palvellut kunnialla ja hyvällä käytöksellä (?) (välförhållande) viime sodassa.
Jouni Kaleva
22.10.21, 06:58
Korjaan, khra oli edellisen poika, Johan Kranck junior s. 1751. Johan Kranck (1704-1784) oli tuolloin Kuusamon khra.
tellervoranta
22.10.21, 08:59
Haukiputaan rippikirjassa v.1759-1776 s.401 näkyy Pekka sotilaana ja alla on isänsä Antti, joka on myös minun esi-isä sotilaspoikansa Ollin kautta.
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=201&kuid=7295945&amnimeke=Haukiputaan+seurakunnan+arkisto&sarnimi=Rippikirjat&aynimi=Rippikirja+1759-1776+%28IAa%3A2%29&ay=824539&sartun=90863.KA&atun=184276.KA&ay2=115588
tellervoranta
22.10.21, 09:07
Petter Junckar otettu sotilaaksi 13.2.1771.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=17377&pnum=216
Just olin tulossa kommentoimaan samaa kuin Tellervo😄 Tämä on sitä työajan hyödyllistä käyttöä🤭
Jouni Kaleva
22.10.21, 10:16
Tuota sopikin epäillä!
Siispä katselmuksen 1802 palvelusaika on 31 eikä 11 vuotta. Tämä täsmää, vaikkakin numero vähintäänkin epäselvä.
Petter Junckar otettu sotilaaksi 13.2.1771.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=17377&pnum=216
Piitulainen
31.10.21, 12:06
Tuossa Tarja ja Pekka spekuloivat tuolla Simon alkuperällä, jos syntymäpaikkakin on HP eikä Nyland ja sukunimi jotain muuta kuin Häckman eli olisivat tosiaankin Simon 'ruotusotilauden' vuoksi asustelleet Alatorniolla.
FB:n ryhmässä 'Yhteiset sukujuuret ...' tuota sivuttiin ja joku tietäväisempi kertoi Västerbottenin Alatornion miesten olleen Länsipohjan rykmentissä Majurin komppaniassa ja sotilasrullien löytyvän Ruotsin valtionarkistosta
https://sok.riksarkivet.se/generalmonsterrullor?ValdSortering=A_O&PageSize=20&RegementeIndex=V%C3%A4sterbottens%20regemente&page=11#tab
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0028745_00325#?c=&m=&s=&cv=324&xywh=-966%2C-234%2C6952%2C4645
ja
http://www.rajapuro.net/ruotu/pitajat_lphr.html
Kenen osaaminen riittäisi tulkitsemaan noita Generalmönterrullia?
Piitulainen
31.10.21, 12:24
Jahas. Ko komppaniasta onkin keskusteltu palstalla jo vuonna 2013 :)
http://digiarkisto.org/phpBB3/viewtopic.php?t=3655
Hei,
Simo Häckman kiinnostaa minua kovasti. Olenhan hänen jälkeläisensä suorassa mieslinjassa 8. polvessa.
Ajattelen, että hänellä on ollut jokin erityinen syy tulla Haukiputaalle Jokikylään Kurkelan tilalle. Sukulaisuussyy? Isonvihan aikana Kurkelan tilalla olivat kuitenkin vaihtuneet omistajat. Koska omaa sukua ei ollut Kurkelassa, Simon leski Kerttu lapsineen joutui hakeutumaan syrjäisemmälle Onkamonkylälle Niskalan tilalle. Juho Simonpoika Mettovaara perusti Niskalan lähistölle uudistilan Mettonen.
Simon tarkkaa syntymäaika ei ole tiedossa. Enimmäkseen on spekuloitu 1710-lukua. Se voinee olla jopa selvästi varhaisempi.
Olisi todella mahtavaa, jos jotkut kyseisen ajan sotilashistorian osaavat ja tuntevat perkaisivat kaikki mahdolliset rullat Simon löytämiseksi ja kertoisivat meille etsintänsä ja mahdolliset löydöksensä. Löytäjälle lupaan löytöpalkkion.
hth
Piitulainen
01.11.21, 10:52
Olisiko täällä niin englannin- ja ruotsinkielen taitoisia, että voisi pyytää apua Ruotsi-ryhmästä Genissä? Sen kieli on englanti ja fb-ryhmän sekä että.
https://www.geni.com/projects/Sweden/4479025
https://www.facebook.com/groups/gemensammaanor/
Västerbottens Regemente, Majorens Compagnie: http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=305042&postcount=1
Katsoin pikaisesti pari rullaa ja ei löytynyt sopivaa Simon Simonssonia. Lisäksi Häckman / Heckman ei ole Alatorniolla tai Ylitorniolla vakituisesti käytössä ollut ruodun nimi.
Piitulainen
01.11.21, 13:05
Kiitos Pekka tästä.
Nostan vielä esille tuon lukemani kirjan Laivaniemen rannoilta Laivajärven laitamille (1985) ja sivun 52, jossa kerrotaan Simon ja Kertun asuneen Lahdenperä-talossa nro 8. Tiedon pitäisi löytyä rippikirjasta 1750,
mutta en pysty sitä lukemaan.
https://jyu.finna.fi/Record/jykdok.136105
https://photos.geni.com/p13/c8/67/48/13/5344485f8b695341/75_original.jpg
Jos ja kun ruotusotilas-tehtävä kulki talossa/ isältä pojalle, niin pääsisikö tuosta talon nimestä Simon isä-Simon tietoihin? Jos se nyt jotain auttaisi.
Piitulainen
01.11.21, 13:12
Pekka, tuossa sinun vanhemmassa linkissä on Ylitornion ruotumiehiä.
Onko Alatornion (Laivaniemen) sotilaista vastaavaa linkkiä?
Pekka, tuossa sinun vanhemmassa linkissä on Ylitornion ruotumiehiä.
Onko Alatornion (Laivaniemen) sotilaista vastaavaa linkkiä?
Listassa on lueteltu kaikki ruodut ja linkki vie aina komppanian ensimmäiselle sivulle. Siitä eteenpäin hyppimällä pääsee Alatornion kohdalle. Alatornio alkaa ruodusta 945.
Laivaniemen ruotuja ovat 984 Fiskal - 991 Elf (kyläjako näkyy v 1742 rullasta).
Tellervon Pohjanmaan puolen viestin innoittamana kävin vielä uudelleen läpi v. 1735 rullan koko Alatornion osalta ilman tulosta.
Tuoltakin voisi tietysti etsiä: Österbottens regemente Kemi Kompani
1729 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029099_00185
1737 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029100_00156
Mistä ylipäänsä on peräisin tieto, että Simon on ollut sotilas?
Eipä ole apua Laivaniemen rippikirjasta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4851410
Ainoa näkemäni tieto Simon Simonssson Häckmanin kotipaikasta on vihkimerkintä 28.3.1733 Alatorniolla ( ifrån Nyland)
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=17&kuid=4939666&amnimeke=Alatornion+seurakunnan+arkisto&sarnimi=SYNTYNEIDEN+JA+KASTETTUJEN+LUETTELOT&aynimi=Syntyneiden+ja+kastettujen+luettelot+1707-1739+%28C%3A1%29&ay=1369349&sartun=188385.KA&atun=184266.KA&ay2=91988
Simonin sotilaana olosta ei liene löytynyt tähän mennessä muuta vihjettä, kuin vaimo Gerdrudin kuolinmerkintä 19.5.1775 Haukiputaalla (afs.Soldaten Simon Hägmans enka)
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=221&kuid=7319552&amnimeke=Haukiputaan+seurakunnan+arkisto&sarnimi=Syntyneiden+ja+kastettujen+luettelot&aynimi=Syntyneiden+luettelo+1769-1797+%28IC%3A3%29&ay=824771&sartun=90868.KA&atun=184276.KA&ay2=115690
Onkohan mitään yhteyttä Kemijärven Heckman/Häckman-sukuun, jossa myöskin oli Simon-nimeä käytössä?
Oululaisveljekset Henrik Häckman (Oulusta Kemijärvelle 1690, Kemijärveltä Kemiin 1699, Kemistä Hailuotoon 1700, Kemijärven kappalaisen apulainen 1691-1699, Hailuodon kappalainen 1700-) ja Johan Heckman (Oulusta Kemijärvelle 1694, Kemijärven lukkari). Veljekset olivat lapinpappi Esaias Mansveti Fellmanin vävyjä. Se lienee tuonut heidät Kemijärvelle.
Veljesten isä lienee ollut oululainen sahuri Simon Heikinpoika (Kuurola?), jonka vaimo lienee ollut Uudeltamaalta kotoisin ollut Anna Erkintytär Heckman.
Tuohon aikaan porvarit kouluttivat poikiaan pappisuralle.
Jouni Kaleva
03.11.21, 08:40
Varteenotettava teoria.
Jos Anna oli Uudeltamaalta, niin olisiko kenties poika Simo syntynyt siellä, tai oleskellut siellä ennenkuin vihittiin Alatorniossa 1733, jolloin kirjattiin kotipaikaksi "Nyland"?
Kun Simon oli vihittäessä nimellä Häckman ja titteliltään renki, niin se kertoo, että hän ei saanut tätä nimeä ruotunimenä vaan se hyvinkin olisi "oikea" sukunimi.
jonka vaimo lienee ollut Uudeltamaalta kotoisin ollut Anna Erkintytär Heckman.
Tuohon aikaan porvarit kouluttivat poikiaan pappisuralle.
Jouni Kaleva
03.11.21, 11:05
Tuossa linkittämässäsi rippikirjakuvassa näkyy Simon perhe, aukeaman oik. puolen alin perhe.
Simon Simonss. Häckmn 48
" ?? kommen p. 671" (871?) viitannee rippikirjan sivuun, josta tultu tähän taloon
hustr. Gertrud Johansdr. Pörhö 34
Johan gått till Ijo 14
Brita 8
Anna 4
Margeta 2
Carin
Kiitos Pekka tästä.
Nostan vielä esille tuon lukemani kirjan Laivaniemen rannoilta Laivajärven laitamille (1985) ja sivun 52, jossa kerrotaan Simon ja Kertun asuneen Lahdenperä-talossa nro 8. Tiedon pitäisi löytyä rippikirjasta 1750,
mutta en pysty sitä lukemaan.
https://jyu.finna.fi/Record/jykdok.136105
https://photos.geni.com/p13/c8/67/48/13/5344485f8b695341/75_original.jpg
Jos ja kun ruotusotilas-tehtävä kulki talossa/ isältä pojalle, niin pääsisikö tuosta talon nimestä Simon isä-Simon tietoihin? Jos se nyt jotain auttaisi.
Jouni Kaleva
03.11.21, 12:33
Tuossa linkittämässäsi rippikirjakuvassa näkyy Simon perhe, aukeaman oik. puolen alin perhe.
Simon Simonss. Häckmn 48
" ?? kommen p. 671" (871?) viitannee rippikirjan sivuun, josta tultu tähän taloon
hustr. Gertrud Johansdr. Pörhö 34
Taitaakin olla "kommen p. 171". Saman kirjan sivulla 171 ei kuitenkaan tätä perhettä. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4851421
Eikä sopisikaan olla, kun jakson alusta 1750 lukien perhe on tuossa missä on. Ehkä tulopaikka "sivu 171" viittaisi edellisen jakson rippikirjaan, ennen vuotta 1750? Mutta sellaista ei ole säilynyt?
Taitaakin olla "kommen p. 171". Saman kirjan sivulla 171 ei kuitenkaan tätä perhettä. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4851421
Olisiko kuitenkin kyseessä Lars Henrici, joka löytyy sivulta 171. Eli siinä ei lukisi Har kommen p 171, vaan Lars ... p 171.
Simo Heikinpoika Kuurolalla ja Anna Erkintytär Heckmanilla oli ainakin kolme poikaa: Henrik, Johan ja Jakob.
Henrikillä, jonka sukunimi kirjoitettiiin Häckman, oli ainakin kaksi poikaa: Anders ja Johannes.
Johan Heckmanilla oli ainakin kaksi poikaa: Johan ja Simon (s.19.6.1702, kuoli ehkä 1738 Oulussa). Simonista tuli oululainen porvari.
Kannattaa etsiä Henrikille Simon-nimistä poikaa, jonka poika viestiketjun Simon olisi voinut olla. Tai ainakin sulkea pois tämä vaihtoehto. Henrik Häckman ja Clara Fellman vihittiin Kemijärvellä noin 1690. Mahdollinen Simon-poika sopisi lapsikatraan vanhimpaan päähän ja hänelle Simon-poika syntyneeksi ennen 1715. Clara kuoli nuorena jo 1694. Henrik avioitui sen jälkeen Clara Wilmin kanssa.
Simo Heikinpoika Kuurolalla ja Anna Erkintytär Heckmanilla oli ainakin kolme poikaa: Henrik, Johan ja Jakob.
Henrikillä, jonka sukunimi kirjoitettiiin Häckman, oli ainakin kaksi poikaa: Anders ja Johannes.
Johan Heckmanilla oli ainakin kaksi poikaa: Johan ja Simon (s.19.6.1702, kuoli ehkä 1738 Oulussa). Simonista tuli oululainen porvari.
Kannattaa etsiä Henrikille Simon-nimistä poikaa, jonka poika viestiketjun Simon olisi voinut olla. Tai ainakin sulkea pois tämä vaihtoehto. Henrik Häckman ja Clara Fellman vihittiin Kemijärvellä noin 1690. Mahdollinen Simon-poika sopisi lapsikatraan vanhimpaan päähän ja hänelle Simon-poika syntyneeksi ennen 1715. Clara kuoli nuorena jo 1694. Henrik avioitui sen jälkeen Clara Wilmin kanssa.
Simon Henriksson Kuurolan lesken hautaus Oulun kirkontileissä 6.10.1709
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5753078
perunkirjoitus 12.10.1709
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=77604701
Simon Henriksson Kuurolan lesken hautaus Oulun kirkontileissä 6.10.1709
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5753078
perunkirjoitus 12.10.1709
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=77604701
Klara Esajaksentyttären (Fellman) perukirja 2.3.1694 Kemi
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7821142
Henricus Heckmanin mukaan yhteiselo kesti 3 vuotta.
Jouni Kaleva
03.11.21, 14:31
Olisiko kuitenkin kyseessä Lars Henrici, joka löytyy sivulta 171. Eli siinä ei lukisi Har kommen p 171, vaan Lars ... p 171.
Kenties!
Olisiko siinä tapauksessa sama kuin seur. jaksolla 1764-1772 Laivaniemessä näkyvä Lars Hindersson, s. 1725?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4851251
Simon Henriksson Kuurolan lesken hautaus Oulun kirkontileissä 6.10.1709
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5753078
perunkirjoitus 12.10.1709
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=77604701
Tuolla mainitaan (handelsmannen eli kauppias?) Erik Sigfridus, joka käsittääkseni oli Annan isä ja puhutaan haudasta ja Helsingistä. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=77604104
Tuolla mainitaan (handelsmannen eli kauppias?) Erik Sigfridus, joka käsittääkseni oli Annan isä ja puhutaan haudasta ja Helsingistä. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=77604104
"handelsmannen Erick Sylvius för min Sahl. Mans begrafning i Helsingfors"
https://www.genealogia.fi/genos-old/71/71_55.htm
porvari Erik Sylvius vihittiin Helsingissä 20.12.1708 Anna Maria Schalinin kanssa.
Jouni Kaleva
03.11.21, 15:36
Tuolla mainitaan (handelsmannen eli kauppias?) Erik Sigfridus, joka käsittääkseni oli Annan isä ja puhutaan haudasta ja Helsingistä. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=77604104
Tässä näyttää olevan Simon Henrikssonin sekä tämän lesken Brita Jochumsdotterin perukirjoitus. Ei taida ollenkaan olla Simon Kuurolan leskestä kyse? http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=77604701
Seur. sivulla on Simon Krullin perunkirjoitus. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=77604104
Seur. sivulta alkaa laskelma "efter min sahl man Hindrich Krull", sen on allekirjoittanut Catharina Simons. Ja siinä on velan saajana handelsmannen Erik Sylvius "för min sahl mans bergrafning i Helsingfors"
Tässä näyttää olevan Simon Henrikssonin sekä tämän lesken Brita Jochumsdotterin perukirjoitus. Ei taida ollenkaan olla Simon Kuurolan leskestä kyse? http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=77604701
Seur. sivulla on Simon Krullin perunkirjoitus. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=77604104
Seur. sivulta alkaa laskelma "efter min sahl man Hindrich Krull", sen on allekirjoittanut Catharina Simons. Ja siinä on velan saajana handelsmannen Erik Sylvius "för min sahl mans bergrafning i Helsingfors"
Kyseessä taitaa olla kultaseppä Jochim Krullin tyttären Brita Jochumsdotterin perunkirja, jonka mies taisi oikeasti olla Henrik Simonsson eli miehen etunimi ja patronyymi ovat vaihtuneet ja poika näyttäisi olevan Anders Henriksson. Onneksi hautauksessa on selvästi Kuurola.
Jouni Kaleva
03.11.21, 16:25
Kyseessä taitaa olla kultaseppä Jochim Krullin tyttären Brita Jochumsdotterin perunkirja, jonka mies taisi oikeasti olla Henrik Simonsson eli miehen etunimi ja patronyymi ovat vaihtuneet ja poika näyttäisi olevan Anders Henriksson. Onneksi hautauksessa on selvästi Kuurola.
Ahaa! Ja laskelman allekirjoittaja Catharina Simonis olisi siis tämän vainajan sisar? Catharina Simonis ilmoittaa, että hänen miesvainajansa on Henrich Krull (joka haudattu Helsingissä). Catharina on maksanut pesän velkoja, siellä mainitaan Catharinan "sahl broder Hendrich Simonsson Mättäs obligation 14.9.1691", joka on sama kuin vainajan velkojaluettelossa. Ja samoin on maksettu Iin kirkkoväärti Johan Junnilalle vainajan ("min sahl broders") rästeistä (216:6) summa 44:6, mitkä rahasummat ovat molemmissa laskelmissa.
Oliko siis tämä vainaja Henrik Simonsson alkuaan sukuaan Määttä?
Tällainen lähdeviite löytyy Henrik Häckmanin kohdalta ylioppilasmatrikkelissa.
"Helsingin RO 2.5.1685 (Johan Sigfredsson Häckman aflade sin Borgare Eed på 6 åhrss tijdh och woro hans Löfftessmän Peer Larsson Sælingius och Erich Frijman niuter ett åhrs frijheet), Helsingin RO 22.6.1685 (Upbödz första gången Sigfredh Erichssons Heckmans gårdh som han försåldt till Erich Mattsson för 65 D:r Kop:r m:t). — "
Oliko tämä Sigfrid Erichsson Heckman Anna Heckmanin veli ja Henrik Häckmanin eno? Ja Johan Sigfredsson Häckman Annan setä?
Jouni Kaleva
03.11.21, 17:30
Tällainen lähdeviite löytyy Henrik Häckmanin kohdalta ylioppilasmatrikkelissa.
"Helsingin RO 2.5.1685 (Johan Sigfredsson Häckman aflade sin Borgare Eed på 6 åhrss tijdh och woro hans Löfftessmän Peer Larsson Sælingius och Erich Frijman niuter ett åhrs frijheet), Helsingin RO 22.6.1685 (Upbödz första gången Sigfredh Erichssons Heckmans gårdh som han försåldt till Erich Mattsson för 65 D:r Kop:r m:t). — "
Oliko tämä Sigfrid Erichsson Heckman Anna Heckmanin veli ja Henrik Häckmanin eno? Ja Johan Sigfredsson Häckman Annan setä?
Siltä vahvasti näyttää!
Mistä käy ilmi, että Oulun Simon Kuurolan vaimo Anna Erikintytär oli nimenomaan Heckman?
Tällainen lähdeviite löytyy Henrik Häckmanin kohdalta ylioppilasmatrikkelissa.
"Helsingin RO 2.5.1685 (Johan Sigfredsson Häckman aflade sin Borgare Eed på 6 åhrss tijdh och woro hans Löfftessmän Peer Larsson Sælingius och Erich Frijman niuter ett åhrs frijheet), Helsingin RO 22.6.1685 (Upbödz första gången Sigfredh Erichssons Heckmans gårdh som han försåldt till Erich Mattsson för 65 D:r Kop:r m:t). — "
Oliko tämä Sigfrid Erichsson Heckman Anna Heckmanin veli ja Henrik Häckmanin eno? Ja Johan Sigfredsson Häckman Annan setä?
Jos Simon Simonsson Häckman oli kotoisin Nylandista (Uusimaa), niin miksei voisi olla näitä Heckmaneja? Ei varmaan Anna Erkintyttären suora jälkeläinen, mutta jotain sukua kuitenkin.
Siltä vahvasti näyttää!
Mistä käy ilmi, että Oulun Simon Kuurolan vaimo Anna Erikintytär oli nimenomaan Heckman?
Totta puhuen, en enää muista. En merkinnyt lähdettä.
Kuitenkin tuo lähdeviite on Annan pojan Henrik Häckmanin lähdeviitteistä https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3309
Häckman sukua mainittu lähdeviitteissä. Oletan, että ovat sukua. Oletan, että Häckman tulee äidin puolelta, koska isä on selkeästi Kuurola eikä käsittääkseni käyttänyt Häckman nimeä. Velipoika Johan käytti myös Häckman nimeä, vaikka ei yliopistoon lähtenytkään. Kolmas veli Jakob pysyi Kuurolana. Siis nuo Esaias Mansveti Fellmanin vävyt ottivat Häckman-nimen, mutta Ouluun jäänyt kolmas veli piti isänsä sukunimen.
Nostan vielä esille tuon lukemani kirjan Laivaniemen rannoilta Laivajärven laitamille (1985) ja sivun 52, jossa kerrotaan Simon ja Kertun asuneen Lahdenperä-talossa nro 8.
Laivajärvessä ei henkikirjan mukaan ole tuohon aikaan taloa nro 8. Anders Nilsson ilmestyy Lahdenperän uudistilalle vasta 1761 (ks myös kommentit v. 1763)
1754 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001843_00079
1755 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001844_00092
1761 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001850_00087
1763 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001852_00094
Henkikirjojen mukaan kylän viimeisessä talossa (nro 7, 1/16 manttaalia) asuu 1745-1754 Simon Luttu. Oletettavasti hän on tämän ketjun päähenkilö, joka näkyy Alatornion rippikirjassa vuoteen 1753 saakka niin ikään 1/16 manttaalin talossa. Ketään Luttua en ensimmäisestä rippikirjasta löytänyt, mutta v. 1755 henkikirjassa Lutun aiemmin isännöimän talon verot maksaa Lars Hindersson. Kyseessä lienee sama henkilö, joka mainitaan Simon Häckmannin alla rippikirjassa.
Vaikka sotilasura ei näytäkään kovin todennäköiseltä, niin tiedoksi, että en löytänyt Simon Häckmania Kemin konppaniasta vuonna 1729.
Piitulainen
04.11.21, 10:13
Kiitos PekkaJS
Jos osaisin vanhaa ruotsia, niin etsisin Simoa nimenomaan ruotsalaisista lähteistä, kuten sinä!
[quote=PekkaJS;327745]Laivajärvessä ei henkikirjan mukaan ole tuohon aikaan taloa nro 8. Anders Nilsson ilmestyy Lahdenperän uudistilalle vasta 1761 (ks myös kommentit v. 1763)
1754 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001843_00079
1755 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001844_00092
1761 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001850_00087
1763 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001852_00094
Henkikirjojen mukaan kylän viimeisessä talossa (nro 7, 1/16 manttaalia) asuu 1745-1754 Simon Luttu. Oletettavasti hän on tämän ketjun päähenkilö, joka näkyy Alatornion rippikirjassa vuoteen 1753 saakka niin ikään 1/16 manttaalin talossa. Ketään Luttua en ensimmäisestä rippikirjasta löytänyt, mutta v. 1755 henkikirjassa Lutun aiemmin isännöimän talon verot maksaa Lars Hindersson. Kyseessä lienee sama henkilö, joka mainitaan Simon Häckmannin alla rippikirjassa.
Olisipa mielenkiintoista nähdä, miten Simon on merkitty henkikirjoihin aikaisempina vuosina. Ainakin 1750-1753 perhe on asunut Laivajärvellä. Itselläni ei ole kielitaitoa hakea noista Riksarkivetin kirjoista.
Myöhempiä rippikirjoja katsellessa näkyy, että talon numero 7 nimeksi vakiintuu Luttu, joten voisi arvella, että Simonin sukunimeksi on kirjattu 1754 henkikirjaankin asumansa talon nimi
Olisipa mielenkiintoista nähdä, miten Simon on merkitty henkikirjoihin aikaisempina vuosina. Ainakin 1750-1753 perhe on asunut Laivajärvellä. Itselläni ei ole kielitaitoa hakea noista Riksarkivetin kirjoista.
Myöhempiä rippikirjoja katsellessa näkyy, että talon numero 7 nimeksi vakiintuu Luttu, joten voisi arvella, että Simonin sukunimeksi on kirjattu 1754 henkikirjaankin asumansa talon nimi
Haku onnistuu helposti. Rohkeasti kokeilemaan:)
https://sok.riksarkivet.se/mantalslangder
Församling: Nedertorneå
Årtal 1744 - 1753
Tuloksena tulevat nämä:
1744: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001834_00099 (Simon ei Laivajärvessä)
1745: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001835_00084
1746: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001836_00096
1747: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001837_00090
1748: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001838_00111
1749: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001839_00136
1751: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001840_00150
1752: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001841_00120
1753: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001842_00084
tellervoranta
08.11.21, 09:53
Jos ymmärsin oikein, niin v.1733 syntynyt poika Johan on v. 1752 perheessä ja v. 1753 erikseen Coren renki. Lars Core vaimoineen oli Johanin kummina.
Tässä puolestaan Simon henkikirjassa Kemissä
1732 Kirkonkylä 1: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12692522
1736 Kirkonkylä 1: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12906752
1737 Kirkonkylä 1: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10983388
1740 Liedakkala 21: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12242228
1742 Liedakkala 21: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13305453
1744 Liedakkala 21: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13306197
Viimeisessä on maininta, että muuttavat Alatorniolle
Tässä puolestaan Simon henkikirjassa Kemissä
1732 Kirkonkylä 1: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12692522
1736 Kirkonkylä 1: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12906752
Tuossa välissä heidät on kenties merkitty henkikirjaan Laivaniemen tilalle nro 8 (renki ja piika). Ilmestyvät ja katoavat sieltä sopivasti, mutta Alatornion henkikirjoissa on valitettavasti vain isännän nimi. Kyseinen tila sopisi hyvin olemaan Kertun kotitila, jossa isäntänä on aiemmin ollut Hans Hansson Pörhö (k. 25.2.1739).
Kiitos PekkaJS noista linkeistä.
Tuo Liedakkalan talo 21 (Kung hemman?), jossa Simo ja Kerttu olivat joitakin vuosia lampuotina, näyttäisi olleen sotilasvirkatalo. Voisikohan olla niin, että siellä asumisesta jäi jäljelle sellainen käsitys, että Simo oli siihen aikaan sotilas?
Piitulainen
10.11.21, 19:15
Pari hölmöä mietettä: onko Riksarkivetissa 'födda o döpta'- osiota ollenkaan?
Jos Simon alkuvaiheet olisikin kirjattu Riksarkivetiin eikä Suomen puolen kirjoihin?
Nylandia on pohdittu ja Alapokin on S:n kanssa jo v.2009 penkonut Uumajan läheisen Nyland-kylän henkikirjoja. Nylandeja on tietenkin enemmänkin Ruotsissa, ainakin Västernorrlandissa Timrå-kunnassa, Strömsundissa vuonna 1814 perustettu Nyland-kylä (Jämtlannin lääni) ja Kramforsin kunnan taajama Nyland (Ängermanlandin maakunta Länsinorlandin lääni).
Eli Västerbottenin ulkopuolellekin pitäisi hakua laajentaa?
Simo on kirjattu kuolleeksi 49-vuotiaana Haukiputaalla 10.2.1755,
tässäkin tiedossa voi olla epätarkkuutta.
Piitulainen
11.11.21, 11:06
Kaksi harmaata aivosoluani taisi törmätä toisiinsa tänä aamuna.
Laitan sukuselvityspyynnön Riksarkivetiin Simon Simonssonista joka on syntynyt n. 1706 Nylandissa ja löytyy sittemmin renkinä Sareliukselta Kemin rippikirjoista 1710-1719, kuulutukset Kertun kanssa 20.8.1732, vihkimerkintä 28.3.1733 ja ensimmäinen lapsi Juho syntyy 20.6.1733 Nedertorneå Laifaniemi. Kuolinmerkintä Haukipudas 10.2.1755 49-vuotiaana.
Muutot Nyland-Kemi-Alatornio-Haukipudas?
Onko meillä selvillä muita faktoja?
Vienkö joltain etsimisen ja löytämisen ilot?
Onko joku jo pyytänyt ko. tietoa Riksarkivetista?
Minulla on sieltä kokemus syyskuulta 2018, sain vastauksen 7.12.2018 ihan kohtuullisin kustannuksin (22,50e).
Markku Pelttari
11.11.21, 15:15
Mikäli olen oikein tätä ketjua seurannut, tuo Nyland-tieto on peräisin Simon vihkitiedoista. Eihän se kerro hänen syntymäpaikkaansa? Yleensä kai vihkitiedoissa on mainittu morsiamen ja sulhasen kotipaikka vihille mennessä.
Nylandia on pohdittu ja Alapokin on S:n kanssa jo v.2009 penkonut Uumajan läheisen Nyland-kylän henkikirjoja. Nylandeja on tietenkin enemmänkin Ruotsissa, ainakin Västernorrlandissa Timrå-kunnassa, Strömsundissa vuonna 1814 perustettu Nyland-kylä (Jämtlannin lääni) ja Kramforsin kunnan taajama Nyland (Ängermanlandin maakunta Länsinorlandin lääni).
En pitäisi kovin todennäköisenä, että kaukana Alatorniolta oleva paikka kerrottaisiin vihkimerkinnässä pelkän kylän nimellä. Oman seurakunnan ja jokivarren seurakuntien kylistä näin on menetelty, mutta heti kun vihittävä on kauempaa, paikannimi viittaa joko seurakuntaan, tai vieläkin isompaan alueeseen. Keräsin Hiskistä omien mutu-arvelujen tueksi Alatornion vihittyjen luettelon paikkakunnat vuosilta 1720-1746. Tästä luettelosta voi päätyä samanlaiseen johtopäätökseen. Esimerkiksi kaikki Kemin paikat kerrotaan Kemiin kuuluvina - ei pelkällä kylän nimellä. Listassa on paikan nimi ja suluissa osumien määrä. Olen jonkin verran normalisoinut nimiä, mutta en juurikaan alkanut korjailemaan kirjoitusvirheitä.
Arpela (2), Biörckän (21), Haparanda (21), Kakama (74), Karungi (57), Kandojerf (1), Kiärsbäck (10), Kiviranda (10), Könölä (1), Korpikylä (63), Kuckula (166), Laiwajerf (23), Laiwaniemi (64), Liedaka (22), Lappijerf (21), Öfw: Raumo (56), Öfw: Wojakala (89), Påtan (9), Mattila (22), Nätäsari (2), Ned: Raumo (62), Ned: Wojakala (81), Nickala (57), Wånam (54), Säifwitz (21), Selön (2), Seskar (4), Staden (6), Rotala (18),
Alkula (3), Arnesari (1), Cauliranda (2), Cuiwacangas (8), Hapakylä (3), Helsingby (1), Joxinsbyy i Öfw: Torneå (1), Jukasjerfwi (5), Junosuando (1), Juoxengi (6), Kainokylä (3), Kainokylä: Nystedt (1), Kainonkylä Krokaus (1), Nuotioranda (1), Kaiwokylä (1), Matarengi (2), Hietaniemi Peckilä (1), Koivukylä (4), Kopparberget (1), Bruket (3), Kengis (4), Muoniska (2), Närkilax Matarengi (1), Pajala (2), Pello (3), Turtoila (5), Witzaniemi (3), Tärändö (3), Niemis (1), Öfw: Torneå (32), Öfw: Torneå Cainokylä (1), Öfw: Torneå Caivokylä (1), Öfw: Torneå Cauliranda (2), Öfw: Torneå Cuiwacangas (1), Öfw: Torneå Cuiwakangas (3), Öfw: Torneå Hapakylä (1), Öfw: Torneå Helsingby (1), Öfw: Torneå Lautakoski (2), Öfw: Torneå Matarengi (1), Öfw: Torneå Micholansari (1), Öfw: Torneå Närkiby (1), Öfw: Torneå Niemis (1), Öfw: Torneå Päckilä (3), Öfw: Torneå Rusiala (1), Öfw: Torneå Tengelast (1), Öfw: Torneå Turoniemi (1), Öfw: Torneå Turtoila (3), Öfw: Torneå Witzaniemi (1)
Kemi (17), Kemi Alapakola (2), Kemi Carialahti (1), Kemi Comp: (2), Kemi Hermula (1), Kemi Ilmolaby (2), Kemi Kyrckoby (2), Kemi Laittissari (1), Kemi Öfw: Packala (1), Kemi Pakola (1), Kemi Sari (1), Kemi Sigtunaby (5), Kemi Terwola (2)
Calix (5), Calix Gammelg: (1), Calix Månsby (1), Öfw: Calix (2), Pulinge i Calix (1), Törä i Calix (1), Luhleå (2), Luhleå s:n Rutby by (1), Luleå Bänsby (1), Iio (3), Ijo Olhawa (1), Carlön (2), Enonteckis (2), Hernosand (1), Cronoby (1), Kusamo (1), Kexholm (1), Leppäwirra s:n (1), Liminga (1), Lumijocki (1), Patsamo (1), Pedersöre (1), Sieppijerf (1), Uhleå (3), Mojerfwi s:n wid Åbo (1), Pyhäjocki (1), Råvaniemi (1) ja Nyland (1).
Piitulainen
12.11.21, 11:23
Kiitos Markku ja Pekka!
Muotoilen vielä tiedusteluani näidenkin huomioidenne mukaan.
Olkoon tämä tutkimuspyyntöni https://riksarkivet.se/ovriga-fragor Härnösandin maakunta-arkistoon poissulkevaa tutkimusta.
Voihan se tulla kalliiksi jos tutkimus käsittää 1700-luvun alun Ruotsi-Suomen Nylandiin viittaavat lähteet.
Otan edelleen vinkkejä vastaan, mielellään ruotsiksi :)
Hei,
Kiitos kaikille mukana oleville. Paljon olette panostaneet Simon etsintään.
On hienoa, että Piitulainen on lähettänyt tietopyynnön meidän entiseen emämaahan.
Alapon yhteenvedoissa nämä todennäköisiltä vaikuttavat ”uudet totuudet”:
Ainoa tieto Simo Simonp Häckmanin kotipaikasta on vihkimerkintä 28.3.1733 Alatorniolla (ifrån Nyland).
Aino vihje sotilaana olosta lienee vaimonsa Kertun hautausmerkinnässä 1775 Haukiputaalla (afl:sold Sim:s: (ea)).
Liedakkalan talo 21 (Kung hemman?), jossa Simo ja Kerttu olivat joitakin vuosia lampuotina, näyttäisi olleen sotilasvirkatalo. Voisikohan olla niin, että siellä asumisesta jäi jäljelle sellainen käsitys, että Simo oli siihen aikaan sotilas?
’’’
Olisikohan niin, että Häckman ei olekaan sotilasnimi vaan Simon oikea ja alkuperäinen sukunimi?
Voisiko nimen Häckman/Heckman polku olla Helsinki Uusimaa > Oulu > Kemijärvi > Alatornio > Kemin msrk > Alatornio > Haukipudas?
Jos Simolla olisi pappis-/lukkarisukua, niin olisiko se mahdoton ajatus, että jo hyvinkin nuorena olisi tullut Länsi-Pohjaan pappisperheeseen rengiksi? Oliko tuolla pappisperheellä sukulaisuussuhdetta Kemijärven vastaavaan? Saattoihan olla, että päähenkilömme Simo oli sen verran yksikertainen, että hänestä ei olisi kovallakaan kouluttamisella tullut kirkon tai porvariston työntekijää? Toisaalta hän saattoi olla sen verran ovela, että halusi pitää esipolviensa herraskaisen sukunimen ja laittaa s-paikakseen Uusimaan, vaikka ei olisi siellä koskaan käynytkään…
Kuinka luotettavana on pidettävä sitä, että patronyymi Simo on oikea?
Jossakin oli merkintä Simon ja Kertun esikoisesta ”Johan gått till Ijo 14”. Tarkoittaako, että mennyt 14-vuotiaana Iihin eli kenties nimenomaan Haukiputaalle jo silloin?? Löytyyköhön renkipoikana jossakin Kurkelassa…
Löytöpalkkio odottaa Simon salaisuuden purkajaa.
Auvoisaa adventtiaikaa!
hth
Piitulainen
30.12.21, 16:57
Tieto Ruotsin valtionarkistosta:
Fråga om person/släktforskning, Simon Simonsson Häckman
Jag har mottagit din fråga och läst profilen från Geni samt tittat på
den inskannade sidan ur kyrkoboken.
Motsvarande bild av kyrkoboken från Alatornio/Nedertorneå kyrkoarkiv
finns även som digital kopia hos oss på Riksarkivet:
Kopior av handlingar från Svenska Tornedalen hos Riksarkivet i Finland.
Din bild/uppslag motsvaras av: Nedertorneå kyrkoarkiv, E:1
(1707-1757), Lysnings- och vigselböcker, Bild 23.
Jag kommer till samma förståelse som dig vad gäller texten på
uppslaget, förutom året för vigseln, som jag förstår som 1732 och inte
1733.
Vad gäller uppgiften om att Simon kommer från Nyland, så kan denna
uppgift syfta på ett flertal orter.
En sökning i det digitaliserade C.M. Rosenberg Geografiskt-Statistiskt
Handlexikon över Sverige ger vid handen att det finns/har funnits
sammanlagt 28 orter eller byar med namnet Nyland i det område som idag
är Sverige:
3 stycken i Jämtlands län, 6 i Västerbottens län samt hela 19 i
Västernorrlands län.
Att forska vidare bakåt i tiden om Simon innebär omfattande sökningar.
Stora delar av de svenska kyrkoarkiven samt även, som ovan nämnt, de
tidigare svenska
församlingarna i Tornedalen, finns tillgängliga som digitala kopior
via Riksarkivets hemsida, utan kostnad.
Ehkä odotin enemmän. Pahoittelen aiheuttamaani viivästystä Simon jälkien selvittämisessä.
Hei,
Jos Simolla olisi pappis-/lukkarisukua, niin olisiko se mahdoton ajatus, että jo hyvinkin nuorena olisi tullut Länsi-Pohjaan pappisperheeseen rengiksi? Oliko tuolla pappisperheellä sukulaisuussuhdetta Kemijärven vastaavaan?
hth
Jos Simon oli renkinä kappalainen Johan Sareliuksen taloudessa niin sellainen sukulaisuussuhde Kemijärven Heckmanien ja Sareliuksen välillä löytyy, että Johanin tyttären Saran aviomies Nicolaus Fellman (Kemijärven kappalainen, Limingan kirkkoherra) oli Esaias Fellmanin (Kemijärven kappalainen) poika. Esaias Fellmanin sisko taas oli Maria Fellman, jonka aviomies Johan Heckman (Kemijärven lukkari) oli.
Ehkä kaukaa haettu sukulaisuussuhde, mutta...
Piitulainen
15.01.22, 12:13
Pekka Paavola, fb:n Tornedalian-ryhmässä kirjoitit A.G.R:n kanssa, että teillä oli yhteisiä DNA-matcheja Ancestors Vuono/Haparanda seutuvilla. Oliko siinä jotain Simoon viittaavaa?
Moikka!
Koitin pikapikaa lukea mikä meininki ja samalla laittaa SSHY:n sivuilta linkkiä viitettä käyttäen, toivottavasti onnistuu mutta jos ei niin uus yritys. Eli Haukiputaan Kurkelassa sivulla 71 näkyy Johan Hokman (Simonis) renkinä ja sama tyyppi sivulla 273. Onko hän se Simon ja Kertun poika joka mainitaan lähteneen Iihin 14-vuotiaana? Joko tämä on ollut täällä?
Tämä linkkien kanssa seikkailu ei välttämättä onnistu mutta yritän :D Koitan vielä lisätietoa etsiä Iin ja Haukiputaan kirjoista mutta en tiedä onko ikänäkö tekemässä tepposia kun tuntuu ettei näje.....
Haukipudas rippikirja 1731-1754 (MKO1-7 I Aa:1) Sivu 71 Haukipudas, Kurkela ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6236&pnum=37 / Viitattu 07.02.2022
Haukipudas rippikirja 1731-1754 (MKO1-7 I Aa:1) Sivu 273 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6236&pnum=137 / Viitattu 07.02.2022
Vai lukeeko tuossa 71 sivulla Simons vai jotain muuta, nyt en kyllä ole varma, sillä palvelusväen matkassa on Joh Johansson Hokman ja vuosikaan ei kyllä täsmää jos on tosiaan 1739 :confused: No öhhöm, koitampa vielä kaivella....
tellervoranta
07.02.22, 19:49
Tämä Johan Johansson Håkman on v.1734 kuolleen sotilas Håkmanin poika. Veli Pekka muuttaa äitinsä Malin Larsintr:n kanssa x.12.1745 Westerbotteniin. Olen toisen sukututkijan kanssa yrittänyt löytyy sitä, mihin muuttavat.
Vai lukeeko tuossa 71 sivulla Simons vai jotain muuta, nyt en kyllä ole varma, sillä palvelusväen matkassa on Joh Johansson Hokman ja vuosikaan ei kyllä täsmää jos on tosiaan 1739 :confused: No öhhöm, koitampa vielä kaivella....
kattiska1973
04.06.22, 20:44
Anna Heckman s. 1698 on minulle 10:s ää. Äitinsä Maria s. 1666 meni naimisiin esiisäni Esaias Fellmanin kanssa. Minulle kerrottiin jo lapsena suvun perimätietona, että Annan isänsäisä Simon Heckman oli Ruotsista kotoisin. Jos jollakin taitoa tutkia Ruotsin puoleisia tietoja niin voinee löytää tietoja sieltä. Suvussani kulkenut myös tieto, että kirjoitusasu sukunimestä oli aiemmin Häckman.
Anna Heckman s. 1698 on minulle 10:s ää. Äitinsä Maria s. 1666 meni naimisiin esiisäni Esaias Fellmanin kanssa. Minulle kerrottiin jo lapsena suvun perimätietona, että Annan isänsäisä Simon Heckman oli Ruotsista kotoisin. Jos jollakin taitoa tutkia Ruotsin puoleisia tietoja niin voinee löytää tietoja sieltä. Suvussani kulkenut myös tieto, että kirjoitusasu sukunimestä oli aiemmin Häckman.
Anna Heckman on minunkin esiäiti. Muutama korjaus tekstiisi.
Maria s.1666 oli Esaias Mansveti Fellmanin tytär, ei vaimo. Maria meni naimisiin Kemijärven lukkarin Johan Heckmanin (ent. Häckman) kanssa. Johan oli kotoisin Oulun kaupungista. Hänen veljensä Henrik oli häntä ennen Kemijärven lukkarina. Heikki oli naimisissa Marian siskon Claran kanssa.
Johan Heckmanin isä oli oululainen porvari Simo Heikinpoika Kuurola. Simon vaimo oli Helsingistä kotoisin ollut Anna Erkintytär Heckman. Se miksi kahdella pojalla oli äitinsä sukunimi, syytä en tiedä. Liittyy todennäköisesti yliopistoon. Säätyläisellähän piti olla sivistysnimi. Sellainen löytyi läheltä, äidiltä, joka oli helsinkiläistä säätyläissukua. Velipoika Heikkihän oli ensin Kemijärven lukkarina, ja sitten Hailuodon kappalaisena. Kolmas poika Jakob, joka jäi Ouluun, säilytti isänsä sukunimen. Annan helsinkiläisyyden päättelin tämän Ylioppilasmatrikkelista löytyvän Annan pojan Henrikin tietojen perusteella. Johan Sigfredsson Häckman oli Annan isän veli. "Helsingin RO 2.5.1685 (Johan Sigfredsson Häckman aflade sin Borgare Eed på 6 åhrss tijdh och woro hans Löfftessmän Peer Larsson Sælingius och Erich Frijman niuter ett åhrs frijheet), Helsingin RO 22.6.1685 (Upbödz första gången Sigfredh Erichssons Heckmans gårdh som han försåldt till Erich Mattsson för 65 D:r Kop:r m:t). "
Kuurola oli muuten vanha karjalainen mahtisuku. En tiedä oliko Simo näitä karjalaisia Kuuroloita. Oulun seudullahan kuitenkin asui karjalaisperäistä väestöä.
Johan Häckmanin tontin numero oli 192 sen aikaisessa Helsingin kaupungissa.
Johan Häckmanin talo ja tontti sijaitsi nykyisten Ritarikadun itäreunan ja Kirkkokadun eteläreunan risteyksen kohdalla Senaatintorilta 100 metriä itäänpäin.
Talo sijaitsi siis Kalastajanmäen kaupunginosassa, jossa asuivat Helsingin varakkaimmat ja tärkeimmät henkilöt. Eli jo talon sijannista voi päätellä, että Häckmanit olivat ns. parempaa väkeä.
Johan Häckmanin tontin numero oli 192 sen aikaisessa Helsingin kaupungissa.
Johan Häckmanin talo ja tontti sijaitsi nykyisten Ritarikadun itäreunan ja Kirkkokadun eteläreunan risteyksen kohdalla Senaatintorilta 100 metriä itäänpäin.
Talo sijaitsi siis Kalastajanmäen kaupunginosassa, jossa asuivat Helsingin varakkaimmat ja tärkeimmät henkilöt. Eli jo talon sijannista voi päätellä, että Häckmanit olivat ns. parempaa väkeä.
Tässä Johan Häckmanin tontilla oleva talo. 1600-luvub lopussa talo oli puinen. En tiedä onko tämä talo rakennettu Häckmanin suvun aikana tai onko talo edelleen suvun hallussa.
https://maps.app.goo.gl/P7cPs1mZgt13Z4Ci9
Tässä Johan Häckmanin tontilla oleva talo. 1600-luvub lopussa talo oli puinen. En tiedä onko tämä talo rakennettu Häckmanin suvun aikana tai onko talo edelleen suvun hallussa.
https://maps.app.goo.gl/P7cPs1mZgt13Z4Ci9
Jouni Kaleva
07.06.22, 12:22
Johan Sigfredsson Häckman oli Annan isän veli. "Helsingin RO 2.5.1685 (Johan Sigfredsson Häckman aflade sin Borgare Eed på 6 åhrss tijdh och woro hans Löfftessmän Peer Larsson Sælingius och Erich Frijman niuter ett åhrs frijheet), Helsingin RO 22.6.1685 (Upbödz första gången Sigfredh Erichssons Heckmans gårdh som han försåldt till Erich Mattsson för 65 D:r Kop:r m:t). "
Kuurola oli muuten vanha karjalainen mahtisuku. En tiedä oliko Simo näitä karjalaisia Kuuroloita. Oulun seudullahan kuitenkin asui karjalaisperäistä väestöä.
Hei
Onpa hienoa, kun tämä vyyhti alkaa purkautua.
Kyllähän sinänsä sopii ajatus, että pappispojat (kaiketi jo opiskeluaikanaan) omaksuivat ruotsalaisen Häckman-nimen äidiltään. Suomalainen Kuurola (tai siitä johdettu kreikkalainen tai latinalainen väännös) ei oikein tuntuisi sopivan.
Nyt siis äiti olisi Anna Erikintr. Häckman, synt. arviolta 1650-luvulla.
Annan veli voisi olla Sigfrid Erikinpk. Häckman, joka myi (itse) talonsa 1685 Erik Mattsonille.
Ja hänen pojakseen sopisi Johan Sigfridinpk.Häckman, joka jätti porvarinvalansa samana vuonna 1685. Siis tämä viimeksimainittu olisi siis Annan veljenpoika sekä Henrik Häckmanin ym. serkku.
Jouni Kaleva
07.06.22, 12:27
Tässä Johan Häckmanin tontilla oleva talo. 1600-luvub lopussa talo oli puinen. En tiedä onko tämä talo rakennettu Häckmanin suvun aikana tai onko talo edelleen suvun hallussa.
https://maps.app.goo.gl/P7cPs1mZgt13Z4Ci9
Eikös juuri käynyt esiin, että Sigfrid Eriksson Häckman myi talonsa 1685 Erik Matsonille - mitä sukua jälkimmäinen lieneekään ollut.
Eikös juuri käynyt esiin, että Sigfrid Eriksson Häckman myi talonsa 1685 Erik Matsonille - mitä sukua jälkimmäinen lieneekään ollut.
Johan Häckman omisti tontin nro 192 ainakin vuosina 1696/1707.
Jouni Kaleva
07.06.22, 12:41
Johan Häckman omisti tontin nro 192 ainakin vuosina 1696/1707.
Jospa siis vuoden 1685 talokauppa koskikin jotakin muuta taloa ja Häckman-suku hankki tämän tontin 192 myyntirahoilla?
Jospa siis vuoden 1685 talokauppa koskikin jotakin muuta taloa ja Häckman-suku hankki tämän tontin 192 myyntirahoilla?
Paljon mahdollista
Hei
Onpa hienoa, kun tämä vyyhti alkaa purkautua.
Kyllähän sinänsä sopii ajatus, että pappispojat (kaiketi jo opiskeluaikanaan) omaksuivat ruotsalaisen Häckman-nimen äidiltään. Suomalainen Kuurola (tai siitä johdettu kreikkalainen tai latinalainen väännös) ei oikein tuntuisi sopivan.
Nyt siis äiti olisi Anna Erikintr. Häckman, synt. arviolta 1650-luvulla.
Annan veli voisi olla Sigfrid Erikinpk. Häckman, joka myi (itse) talonsa 1685 Erik Mattsonille.
Ja hänen pojakseen sopisi Johan Sigfridinpk.Häckman, joka jätti porvarinvalansa samana vuonna 1685. Siis tämä viimeksimainittu olisi siis Annan veljenpoika sekä Henrik Häckmanin ym. serkku.
Jep. Sovittelin Sigfridiä Annan isän veljeksi, mutta tosiaan sopii paremmin veljeksi. Olikohan sisarusten isä porvari Erik Sigfridus Häckman?
Jouni Kaleva
07.06.22, 13:32
Jep. Sovittelin Sigfridiä Annan isän veljeksi, mutta tosiaan sopii paremmin veljeksi. Olikohan sisarusten isä porvari Erik Sigfridus Häckman?
Nimen perusteella sopisi, jos tuommoinen porvari tunnetaan.
Nimen perusteella sopisi, jos tuommoinen porvari tunnetaan.
Omassa tietokannassani kauppias Erik Sigfridus Heckman.
Jostain olen sen poiminut, mutta lähdettä en ole muistanut merkitä. Merkitsin aiemmin kaikki porvarit kauppiaiksi, kunnes selvisi, että porvari tarkoittaa porvarinoikeudet eli kaupungin asumisoikeuden saanutta eli siis saattoi olla ammatiltaan kauppias, laivanvarustaja, virkamies tai käsityöläinen.
Jouni Kaleva
07.06.22, 13:44
Nyt tämän ketjun otsikkohenkilön taustaa voisi haarukoida tämän Helsingin Häckman-suvun yhteyteen.
Hautausmerkinnässä 1755 Haukiputaalla Simo Simonpk. Hägmanilla (sic) on ikä 49 v. Siitä laskien synt. n. 1705-1706.
Tästä avautuisi ainakin kolme teoreettista vaihtoehtoa:
A) Anna Erikintyttärellä ja Sigfrid Erikinpojalla olisi ollut veli Simon Erikinpk. Häckman. Hän olisi asunut Uudellamaalla ja saanut siellä tämän Simo Simonpojan.
B) Simo Kuurolalla ja Anna Erikintyttärellä olisi ollut tunnettujen lisäksi vielä poika Simo Simonpk. Kuurola/Häckman, (synt. n. 1670-1680-luvulla) joka olisi jäänyt Uudellemaalle ja saanut siellä Simo Simonpoika juniorin.
C) Simo Kuurolalla ja Anna Erikintyttärellä olisi itsellään ollut pahnanpohjimmaisena tämä n. 1705 syntynyt Simo Simonpoika. Kun pariskunnan pojat Henrik ja Simon ovat syntyneet aivan 1670-luvun alussa, niin silloin samasta äidistä syntyneiden veljesten ikäero olisi luokkaa 35 vuotta. Ei mahdotonta, mutta koettelee uskottavuuden rajoja.
Nyt tämän ketjun otsikkohenkilön taustaa voisi haarukoida tämän Helsingin Häckman-suvun yhteyteen.
Hautausmerkinnässä 1755 Haukiputaalla Simo Simonpk. Hägmanilla (sic) on ikä 49 v. Siitä laskien synt. n. 1705-1706.
Tästä avautuisi ainakin kolme teoreettista vaihtoehtoa:
A) Anna Erikintyttärellä ja Sigfrid Erikinpojalla olisi ollut veli Simon Erikinpk. Häckman. Hän olisi asunut Uudellamaalla ja saanut siellä tämän Simo Simonpojan.
B) Simo Kuurolalla ja Anna Erikintyttärellä olisi ollut tunnettujen lisäksi vielä poika Simo Simonpk. Kuurola/Häckman, (synt. n. 1670-1680-luvulla) joka olisi jäänyt Uudellemaalle ja saanut siellä Simo Simonpoika juniorin.
C) Simo Kuurolalla ja Anna Erikintyttärellä olisi itsellään ollut pahnanpohjimmaisena tämä n. 1705 syntynyt Simo Simonpoika. Kun pariskunnan pojat Henrik ja Simon ovat syntyneet aivan 1670-luvun alussa, niin silloin samasta äidistä syntyneiden veljesten ikäero olisi luokkaa 35 vuotta. Ei mahdotonta, mutta koettelee uskottavuuden rajoja.
B tuntuu uskottavalta.
Koska äidillä oli sukulaissuhteita Helsinkiin, niin tämä tuntematon Simon-veli olisi muuttanut sinne ja saanut siellä Simon-pojan.
Hän olisi jäänyt senkin takia tuntemattomaksi, koska oli muuttanut etelään. Hänestä ei jäänyt merkintöjä Ouluun eikä etelässäkään, koska ei varmaankaan ollut mikään merkkihenkilö. Tätä tukee sekin, että poika Simo meni rengiksi Tornionlaaksoon.
Tuohon aikaan aina yksi pojista, yleensä esikoinen, sai isänsä nimen.
Veljessarjasta tunnetaan Henrich, Johan ja Jacob. Simon puuttuu.
Olikohan Häckmaneilla maatila Uudellamaalla? Oliko Simon peräti maalaistalon isäntänä siellä ja serkkupoika Johan siis porvarina Helsingissä? Tuntuu erikoiselta, että kaupunkilaispoika menisi rengiksi maalaistaloon kauaksi pohjoiseen. Joku sidehän sinne pohjoiseen on pakostikin ollut.
Tuohon aikaan aina yksi pojista, yleensä esikoinen, sai isänsä nimen.
Veljessarjasta tunnetaan Henrich, Johan ja Jacob. Simon puuttuu.
Olikohan Häckmaneilla maatila Uudellamaalla? Oliko Simon peräti maalaistalon isäntänä siellä ja serkkupoika Johan siis porvarina Helsingissä? Tuntuu erikoiselta, että kaupunkilaispoika menisi rengiksi maalaistaloon kauaksi pohjoiseen. Joku sidehän sinne pohjoiseen on pakostikin ollut.
Simon saattoi myös mennä pelkäksi rengiksi Uudellemaalle. Veri veti etelään äitinsä kotiseudulle. Pojan Simonin veri veti taas pohjoiseen, kun isovanhemmat ja serkut asuivat siellä.
Jouni Kaleva
07.06.22, 16:46
Hei,
Kiitos kaikille mukana oleville. Paljon olette panostaneet Simon etsintään.
On hienoa, että Piitulainen on lähettänyt tietopyynnön meidän entiseen emämaahan.
Alapon yhteenvedoissa nämä todennäköisiltä vaikuttavat ”uudet totuudet”:
Ainoa tieto Simo Simonp Häckmanin kotipaikasta on vihkimerkintä 28.3.1733 Alatorniolla (ifrån Nyland).
Aino vihje sotilaana olosta lienee vaimonsa Kertun hautausmerkinnässä 1775 Haukiputaalla (afl:sold Sim:s: (ea)).
Liedakkalan talo 21 (Kung hemman?), jossa Simo ja Kerttu olivat joitakin vuosia lampuotina, näyttäisi olleen sotilasvirkatalo. Voisikohan olla niin, että siellä asumisesta jäi jäljelle sellainen käsitys, että Simo oli siihen aikaan sotilas?
’’’
Olisikohan niin, että Häckman ei olekaan sotilasnimi vaan Simon oikea ja alkuperäinen sukunimi?
Voisiko nimen Häckman/Heckman polku olla Helsinki Uusimaa > Oulu > Kemijärvi > Alatornio > Kemin msrk > Alatornio > Haukipudas?
Jos Simolla olisi pappis-/lukkarisukua, niin olisiko se mahdoton ajatus, että jo hyvinkin nuorena olisi tullut Länsi-Pohjaan pappisperheeseen rengiksi? Oliko tuolla pappisperheellä sukulaisuussuhdetta Kemijärven vastaavaan? Saattoihan olla, että päähenkilömme Simo oli sen verran yksikertainen, että hänestä ei olisi kovallakaan kouluttamisella tullut kirkon tai porvariston työntekijää? Toisaalta hän saattoi olla sen verran ovela, että halusi pitää esipolviensa herraskaisen sukunimen ja laittaa s-paikakseen Uusimaan, vaikka ei olisi siellä koskaan käynytkään…
Kuinka luotettavana on pidettävä sitä, että patronyymi Simo on oikea?
Jossakin oli merkintä Simon ja Kertun esikoisesta ”Johan gått till Ijo 14”. Tarkoittaako, että mennyt 14-vuotiaana Iihin eli kenties nimenomaan Haukiputaalle jo silloin?? Löytyyköhön renkipoikana jossakin Kurkelassa…
Löytöpalkkio odottaa Simon salaisuuden purkajaa.
Auvoisaa adventtiaikaa!
hth
Alatornion rippikirjakuvassa https://photos.geni.com/p13/c8/67/48/13/5344485f8b695341/75_original.jpg näkyy Simon perhe, aukeaman oik. puolen alin perhe. Simon Simonss. Häckmn 48 " Lars kommen p. 171" viitannee rippikirjan sivuun, josta seuraava asukas (Lars Henriksson) tullut tähän taloon. hustr. Gertrud Johansdr. Pörhö 34 Johan gått till Ijo 14 Brita 8 Anna 4 Margeta 2 Carin
Tuossa näkyy, että Simon ja vaimo Gertrud kävivät viimeksi ripillä 29.9.1753 kun taas poika Juho Simonpoika kävi viimeksi ripillä 22.6.1753. Kun hänen kohdallaan lukee "gådt till Ijo" niin tämä täytyy tulkita niin, että ensin lähti Johan yksinään ja vasta loppuvuodesta muu perhe perässä. Henkilöiden iät ovat tuossa suunnilleen vuoden 1748-1750 mukaiset, vaikka niissä klappia onkin. Meillähän on tiedossa Juhon synt.aika 1733, joten hän oli tasan 20-vuotias lähtiessään (yksinään) Iihin (-päätyi Haukiputaan Niskalaan).
Juhon tuleva vaimo Brita Tuomaantr. Kurkela näkyy rippikirjassa kotonaan H-putaan Kurkelassa jaksolla 1749-54, lisämerkinnällä "hoos Niskala". https://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6236&pnum=117
Mutta itse en löydä jaksolta 1749-54 koko Niskalaa tai Juho Simonpoikaa Haukiputaan rippikirjoista - onko kenelläkään tästä tietoa? Niskala taisi olla uudistila?
Jouni Kaleva
08.06.22, 06:51
Liedakkalan talo 21 (Kung hemman?), jossa Simo ja Kerttu olivat joitakin vuosia lampuotina, näyttäisi olleen sotilasvirkatalo. Voisikohan olla niin, että siellä asumisesta jäi jäljelle sellainen käsitys, että Simo oli siihen aikaan sotilas?
Milloin tarkemmin oli tuo lampuoti-aika?
Katselin Wirilanderin "Suomen armeijan upseeristo ja aliupseeristo 1718-1810. Virkatalojen luettelot.
Liedakkala 21 oli Kemin komppanian kapteenin virkatalo. Sen haltijat olivat
-Henrik Johan von Knorring -->18.3.1734
Henrik Häckell --> 31.12.1740
Johan Winge -->1750
Olisiko tuossa joku assosiaatio: haltija kapteeni Häckell - lampuoti Häckman???
tellervoranta
08.06.22, 08:19
Tässä nyb Niskala vuodesta 1757 ja Häckmannit.
https://digihakemisto.net/item/1242421404/5921976982/46
Uudistila Niskalassa asui myös mm. Antti Matinpka 1.Meriläinen 2.Järvelä 3. Niskala. Antti s.2.12.1736 Haukipudas, vaimo Anna Christiantr Wiik s.24.2.1735 Alatornio.
tellervoranta
08.06.22, 08:58
Uudistila Niskala v.1771-1776. Ensin on Matti Matinpka Kemilä-Lassila s.25.4.1745, vaimo Anna Paulintr Huru s.10.10.1735 Kiiminki, lapsista Anna on avoitunut sukuumme Erkki Laurinpka Timosen kanssa.
Seuraavana Häckmannit.
https://digihakemisto.net/item/1242421404/5921976397/171
Jouni Kaleva
08.06.22, 09:51
Juho Simonpojan ja Brita Kurkelan vihkimerkintä 25.1.1758 Hiskin mukaan erikoinen: uk:nybygg (conp:enkl:) Joh Sim:s: p:bd:d Britha Thom:dr Gurkela (osäkert huruvida brud eller brudgums hemort)
Kuitenkin originaalissa lukee: "Nybyggaren och Ungkr Johan Simonsson och Bondedottren Pigan Britha Thomasdotter Kurkela med ful skrud af E. Frosterus"
https://digihakemisto.net/item/1243017706/5922675547/254
tellervoranta
08.06.22, 11:47
Juho Simonpojan ja Brita Kurkelan vihkimerkintä 25.1.1758 Hiskin mukaan erikoinen: uk:nybygg (conp:enkl:) Joh Sim:s: p:bd:d Britha Thom:dr Gurkela (osäkert huruvida brud eller brudgums hemort)
Kuitenkin originaalissa lukee: "Nybyggaren och Ungkr Johan Simonsson och Bondedottren Pigan Britha Thomasdotter Kurkela med ful skrud af E. Frosterus"
https://digihakemisto.net/item/1243017706/5922675547/254
Niin ja Frosterus on veloittanut kotivihkimisestä.
Häckmanit löytyvät v.1780 alkaen torppa Metzävarasta. Niskala näkyy sivulla 49 ja siinä on kaksi perhettä yhteen pätköön eli Matti Kemilä-Lassilan ja Antti Meriläisen.
https://digihakemisto.net/item/1242446354/5922009928/60
Niskala näyttää olevan Johan Simonsson Häckmanin perustama uudistila. Henkikirjaankin se ilmestyy ensimmäisen kerran nybyggenä samana vuonna, kuin rippikirjaan, eli 1759.
https://digihakemisto.net/item/1602239933/5940101909/83.
Simon Simosson Häckmanin tulo Uudeltamaalta lienee hyvin todennäköistä. Olisiko syntymäpaikassa kuitenkin jotain epäselvää, kun se on vihittäessä merkitty vain maakunnan tarkkuudella. Muissa samoihin aikoihin Alatorniolla vihityissä näyttäisi olevan mainittu seurakunta. Ei kuitenkaan pelkkä kylä, kuten täytyisi olla, jos Simon olisi tullut Ruotsista.
Ehkäpä joku vielä löytäisi Simon Simonssonin syntymämerkinnän, tai jonkin muun todisteen hänen aikaisemmista vaiheistaan
Jos Anna ja helsinkiläinen porvari Sigfred Häckman olivat sisaruksia ja heidän isänsä porvari Erik Heckman, niin sopisi hyvin, että Erik on antanut tyttärensä oululaiselle porvarille. Siihen aikaan kauppasuhteita solmittiin avioliittojen kautta. Varsinkin saksalaisilla oli tapana avioliittojen kautta solmia kauppasuhteita Suomeen. Heckman voi olla saksalainen sukunimi.
tellervoranta
09.06.22, 11:51
Haukiputaan tileissä on 25.1.1758 kotivihkimisen maksu kirjattu ja maksaja Johan Håckman. Siis Håckman eikä Häckman.
https://digihakemisto.net/item/1243110261/5922803940/120
Haukiputaan tileissä on 25.1.1758 kotivihkimisen maksu kirjattu ja maksaja Johan Håckman. Siis Håckman eikä Häckman.
https://digihakemisto.net/item/1243110261/5922803940/120
Simo Kuurolan ja Anna Heckmanin pojan Henrikin sukunimessä oli horjuvuutta yliopistossa. Välillä se oli Håckman, välillä Häckman.
Täällä kirjoitettiin, että suvussa on perimätieto, että Anna Heckman olisi ollut Ruotsista kotoisin.
Perimätiedossa voi olla perää. Nimittäin Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahe toi ruotsalaisia asukkaita Helsinkiin 1650-luvulta lähtien. Muuttoliike kesti parikymmentä vuotta. He joutuivat riitoihin kaupungin alkuasukkaiden, jotka olivat suomen- ja ruotsinkielisiä, kanssa.
Annan isä Erik Heckman saattoi siis olla ruotsalainen.
Helsingin porvarit kai harjoittivat aluksi tervakauppaa, mutta menettivät markkinat isompien tervakaupunkien, Oulun?, porvareille. Olisiko Annan avioitumisella Ouluun tällainen yhteys?
Jouni Kaleva
10.06.22, 15:43
Täällä kirjoitettiin, että suvussa on perimätieto, että Anna Heckman olisi ollut Ruotsista kotoisin.
Perimätiedossa voi olla perää. Nimittäin Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahe toi ruotsalaisia asukkaita Helsinkiin 1650-luvulta lähtien. Muuttoliike kesti parikymmentä vuotta. He joutuivat riitoihin kaupungin alkuasukkaiden, jotka olivat suomen- ja ruotsinkielisiä, kanssa.
Annan isä Erik Heckman saattoi siis olla ruotsalainen.
Helsingin porvarit kai harjoittivat aluksi tervakauppaa, mutta menettivät markkinat isompien tervakaupunkien, Oulun?, porvareille. Olisiko Annan avioitumisella Ouluun tällainen yhteys?
Pyörittelin kielikysymystä mielessäni. Häckmanit Uudellamaalla todennäköisesti olivat ruotsinkielisiä riippumatta siitä, olivatko syntyjään suomalaisia vai ruotsalaisia.
Tämä otsikkohenkilö näyttää syntyneen aivan 1700-luvun alussa Uudellamaalla. Hän on lapsena epäilemättä joutunut Suuren Pohjan sodan pyörityksiin, kukaties pakolaiseksi Ruotsiin perheensä kanssa. Sieltä sitten tavalla tai toisella Tornion seudulle. Avioiduttuaan paikallisen neitokaisen (talollisentytär?) hän toimi Kemin varmaan suurimman talon Liedakkalan lampuotina (lähdetieto?) Tuohon asemaan pääseminen saattoi edellyttää
-ammattitaitoa talonpidosta
-kirjanpitotaitoa?
-ruotsinkielen taitoa
-suhteita talonhaltijaan?
tellervoranta
10.06.22, 19:39
Alatornion seurakunnan arkiston tilikirjasta v.1733 Simo Simonson Häckmannin maksu 12,-
https://digihakemisto.net/item/1241529199/5870013447/163
Tuusulan Clemetskogin kylässä (nykyinen Ruotsinkylä) ravintoloitsija Johan Häckman sai 1730-luvulla kolme lasta. En tiedä, että onko hänellä sukuyhteyttä Helsingin Häckmaneihin. Oliko Johan Alatornioon muuttaneen Simonin veli?
En löytänyt Johan Häckman nimistä henkilöä Clemetskogin talollisten joukosta vuosina 1734 ja 1737. Hänet on kuitenkin merkitty kolmen lapsen isäksi Tuusulan Clemetskogin kastetuissa 1730-luvulla. No hän olikin käsittääkseni ravintoloitsija (krögare). Se oli käsittääkseni porvariammatti, jota voitiin harjoittaa vain kaupungeissa ja lähin kaupunki oli Helsinki. Ellei hän sitten ollut kestikievarinpitäjä.
Pidän tätä linjaa auki , kunnes todistetaan ettei Alatornion Simon Häckmanilla ollut mitään yhteyttä tähän Tuusulan/Helsingin Häckman-sukuun.
Tosin heti kun kirjoitin, että en löytänyt häntä talollisten joukosta, niin olisikohan hän kuitenkin tuo ylimmän rivin Johan Henriksson vaimonsa Marian kanssa https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=832&pnum=293 ?
Talon nimi on ollut Jordans Krog.
tellervoranta
14.06.22, 15:04
Täältä löytyy Tuusulan Johan Häckmanin perhe.
https://digihakemisto.net/item/1184062288/5900521690/51
Täältä löytyy Tuusulan Johan Häckmanin perhe.
https://digihakemisto.net/item/1184062288/5900521690/51
Kiitos!
Johan Häckmanin kahden ensimmäisen lapsen äidiksi on merkitty Maria Matintytär. Luulisin, että hän on tämä Helena Matintytär.
Someron Pusulassa avioituvat 29.9.1723 Johan Heckman ja Elin (Helena?) Matintytär. Lisätietona:"""H:r Lieut. Borghauses Tienare". Pusulahan kuuluu nykyään Uuteenmaahan.
Onkohan tässä Someron Pusulan Johan Heckman vaimonsa Lisan kanssa? Ylin rivi. Jotain siinä kirjoitetaan Matin? vävystä. https://digihakemisto.net/item/1778709260/5939963897/360
Tuolla päin Pusulassa ja lähikylissä oli muuten monta Simoa 1720-luvulla. Että ainakin hyvin somerolainen etunimi.
kattiska1973
14.06.22, 23:38
Ulkomuistista kirjoitin suvun perimätiedosta, että Annan suku lähtöisin Ruotsin puolelta. Saattoi selostus mennä sekaisin, mutta tärkein pointti oli, että suku tullut Ruotsista Suomeen. Sukututkimusta harrastaessani olen ennenkin todennut, että perimätieto voi osottautua todeksi esim. Ii kertoi Matts Ojasta Rovaniemellä syntyneestä esi-isästään 1680-luvulla. Perimätieto osottautui oikeaksi. Näin pääsin suoraa isälinjaa aina Anders Ingewaldsson Junckaraan asti, k. 1581 Rovaniemi. Junckara nimi ei ole Ojan sukunimen rinnalla kulkeutunut perimätietona eteenpäin.
Ulkomuistista kirjoitin suvun perimätiedosta, että Annan suku lähtöisin Ruotsin puolelta. Saattoi selostus mennä sekaisin, mutta tärkein pointti oli, että suku tullut Ruotsista Suomeen. Sukututkimusta harrastaessani olen ennenkin todennut, että perimätieto voi osottautua todeksi esim. Ii kertoi Matts Ojasta Rovaniemellä syntyneestä esi-isästään 1680-luvulla. Perimätieto osottautui oikeaksi. Näin pääsin suoraa isälinjaa aina Anders Ingewaldsson Junckaraan asti, k. 1581 Rovaniemi. Junckara nimi ei ole Ojan sukunimen rinnalla kulkeutunut perimätietona eteenpäin.
Siis Simo Kuurolan vaimo? Aiemmin kirjoittelin, että Annan syntymäpaikka saattoi olla Ruotsissa. Hän saattoi olla niiden ruotsalaisten joukossa, jotka muuttivat 1650-70-luvuilla Helsinkiin
Jouni Kaleva
15.06.22, 07:30
Onkohan tässä Someron Pusulan Johan Heckman vaimonsa Lisan kanssa? Ylin rivi. Jotain siinä kirjoitetaan Matin? vävystä. https://digihakemisto.net/item/1778709260/5939963897/360
Tuolla päin Pusulassa ja lähikylissä oli muuten monta Simoa 1720-luvulla. Että ainakin hyvin somerolainen etunimi.
Lukisin että:
"Cornetz Bost: Jöran Matts, Abram måg, Lisa hu:" (3 henkeä)
Lukisin että:
"Cornetz Bost: Jöran Matts, Abram måg, Lisa hu:" (3 henkeä)
Ok, ei sinne päinkään. Arvelinkin, että se on Jöran eikä Johan. No tämäkin arvaukseni meni pieleen.
Johan Häckmania ei kai löydy Pusulan talollisten joukosta, vaikka hänet on kai merkitty sieltä kotoisin avioituneissa.
Jouni Kaleva
15.06.22, 10:46
Ok, ei sinne päinkään. Arvelinkin, että se on Jöran eikä Johan. No tämäkin arvaukseni meni pieleen.
Johan Häckmania ei kai löydy Pusulan talollisten joukosta, vaikka hänet on kai merkitty sieltä kotoisin avioituneissa.
On erinomaisen arvokasta, että etsit Häckman-sukua 1600-luvulta Uudeltamaalta!
On erinomaisen arvokasta, että etsit Häckman-sukua 1600-luvulta Uudeltamaalta!
Etsintä jatkuu.
Kaksi askelta eteen, yksi taakse -tyylillä.
Löysin tämän toisen Johan Häckmanin Helsingin kaupungin henkikirjassa, muistaakseni vuodelta 1706. Hänen ammattinsa saattoi olla räätäli.
tellervoranta
15.06.22, 11:32
Jos laittaa kuolleisiin H*ckman vaikka vuoteen 1770, löytyy Heckmaneita 4 kpl ja 8.4. 1737 Båtsm.Abram Simoss Hackman k.n 30v-iässä Helsingistä.
Jouni Kaleva
15.06.22, 12:05
Jos laittaa kuolleisiin H*ckman vaikka vuoteen 1770, löytyy Heckmaneita 4 kpl ja 8.4. 1737 Båtsm.Abram Simoss Hackman k.n 30v-iässä Helsingistä.
Helsingin haudatuissa lisäksi erim.
20.2.1704 Regem:skrif: Arfwed Heckman
22.10.1710 Johan Heckman
28.12.1736 Klock: Jacob Harckman (kirkonviroissa myös Oulun Häckmanin veljekset...)
Onkohan tuossa Johan Hackmanin ammatti? Toiseksi ylin ammatti ammattisarakkeessa.
https://digihakemisto.net/item/1777451703/5936359003/210
Helsingin haudatuissa lisäksi erim.
20.2.1704 Regem:skrif: Arfwed Heckman
22.10.1710 Johan Heckman
28.12.1736 Klock: Jacob Harckman (kirkonviroissa myös Oulun Häckmanin veljekset...)
Puheena oleva Johan Heckman lienee juuri tuo 22.10.1710 kuollut Johan Heckman sillä hän on vaimonsa kanssa Helsingin henkikirjassa vielä 1710, mutta 1712 enää leskeksi merkitty Lisa.
Jouni Kaleva
15.06.22, 17:52
Onkohan tuossa Johan Hackmanin ammatti? Toiseksi ylin ammatti ammattisarakkeessa.
https://digihakemisto.net/item/1777451703/5936359003/210
Mutta eikös tuossa ole Skomak. Zachar Mattsson, Anna hustr?
Mutta eikös tuossa ole Skomak. Zachar Mattsson, Anna hustr?
Tarkoitin vasemmalla sivulla. Johanin kohdalla ei lue ammattia, mutta oletin, että se olisi tuo toiseksi ylin vasemmassa sarakkeessa.
Uskoisin, että Johan Heckman/Häckman oli kahdesti aviossa.
Ensin Carin Ollintyttären kanssa, vihitty 25.11.1668. Johanin patronyymina Sigfridsson. Toinen avio Lisa Jaakontyttären kanssa 7.11.1680. Tällöinkin patronyymina Sigfridsson. Kummassakaan vihkimerkinnässä ei sukunimeä. Näin Johan varmistuisi Sigfrid Häckmanin pojaksi. Kuolikohan Lisa 21.3.1738 97-vuotiaana? Saa korjata!
Jouni Kaleva
16.06.22, 09:49
Tarkoitin vasemmalla sivulla. Johanin kohdalla ei lue ammattia, mutta oletin, että se olisi tuo toiseksi ylin vasemmassa sarakkeessa.
Anteeksi huolimattomuuteni!
Siellähän vas. puolella näkyy Johan Hackman (sic) Liisa-vaimonsa kanssa.
Se tarkoittamasi ammattinimike taitaa olla Skreddaren (taikka Skrddaren, puuttuuko e-kirjain?) Seuraava alempana näyttäisi olevan Skepparen Matts Backman ja heti hänen allaan Wachtknächten Matts Mattson, missä ammatti on nimisarakkeessa.
Samaten on Johan Hackmanista 2 riviä ylöspäin on
Collega Zackris Acrenius, joka oli Helsingin triviaalikoulun opettaja. Siis hänenkin ammattinimikkeensä on nimisarakkeessa.
Näin ollen ei näytä, että Skreddaren-titteli viittaisi Johan Hackmaniin, jonka ammatti siis ei tule tässä lainkaan esiin.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.