Laki ja hyvät tavat

[Mathias33]

Ajoittain törmää keskusteluihin sukututkimuksen suhteesta henkilörekisterilakiin.

Tulkitsee sitten kuka mitenkin omia toimiaan suhteessa siihen, kuuluvatko ne henkilörekisterilain piiriin vai eivät, on kyseessä myös yksityisyyden suojan kunnioittaminen hyvät tavat.

Kenellä voisi olla suurempi moraalinen oikeus henkilötietojensa rekisteröimiseen tai tallentamiseen tietokantoihin, kuin henkilöllä itsellään. Edes keskustelu siitä, mitä haittaa tietojen tallentamisesta on, ei ole mielestäni relevanttia, koska katson että jokaisella henkilöllä on moraalinen (osin myös laillinen) määräysvalta henkilötietojensa käyttöön ja tallentamiseen ilman, että hänen tarvitsee millään tavalla puolustella kantaansa.

Itse olen noudattanut sukuselvitystä tehdessä tiukkaa moraalista linjaa niin, että olen tarkistanut väestörekisteristä aina myös niiden ihmisten kannan henkilötietojensa käyttöön, joiden kohdalla en ole tarvinnut väestörekisteriä tietojen hankintaan, koska sukulaissuhteet ovat olleet muutenkin tiedossa. Jos henkilöllä on väestörekisterissä tietojen luovutuskielto, en ole tietoja (edes nimeä) sukutauluun laittanut, vaan ainoastaan sukupuolen ja aseman/paikan sukutaulussa.
Samoin olen katsonut hyvien tapojen mukaiseksi aina ilmoittaa sukutaulun tekemisestä jokaiselle, jonka nimi on tauluun tulossa ja varannut henkilöille oikeuden kieltää tietojensa käyttäminen.

En käsitä lakiin vetoavaa vääntöä asioissa, joissa mennään toisen omistuksen alueelle, millaiseksi katson ilman muuta myös henkilötietojen kuuluvan. Kyse on ensisijaisesti hyvistä tavoista, tässä tapauksessa liittyen henkilön yksityisyyden koskemattomuuteen hänen oman tahtonsa mukaisesti, olipa lain kiemurat mitkä tahansa. Ilman, että kenenkään tarvitsee selitellä tai puolustella omaa kantaansa, mitä tulee HÄNEN omien henkilötietojensa käyttöön.

[Kovanen]

Tervehdys!

Henkilötietojen käsittelyä koskee Henkilötietolaki 22.4.1999/523 , joka löytyy täältä:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=Henkil%C3%B6tietolaki

Henkilörekisterilaki kumottiin henkilötietolain voimaantullessa, se oli siis henkilötietolain edeltäjä. Henkilörekisteriseloste on yksi henkilötietolain sisältämiä käsitteitä.

Terveisin Eila

[Seppo Niinioja]

Mathias on mielestäni täysin oikeassa. Hyvät tavat ovat unohtuneet valitettavan usein jopa Seuran esittäessä vaatimuksiaan. Suorastaan kornia on sanoa, että kuolleilla ei ole tietosuojaa, koska henkilötietolaki vai mikä se olikaan ei koske heitä. Hampaat irvessä on vaadittu esim. hautakivikuvien levittämistä rajoittamattomasti Internetissä. Seura ei ole katsonut hautapaikkaoikeuden omistajalla tai muilla omaisilla olevan mitään sanomista asiaan.

Sukukirjojen korrekti laatimismenettely elävien henkilöiden osalta on tietysti pyytää tiedot heiltä itseltään ja samassa yhteydessä lupa niiden julkaisemiseen esim. vain kirjana, mutta ei Internetissä. Jos pystyy tiedot hankkimaan muuten, voi lähettää luonnoksen täydennettäväksi ja hyväksyttäväksi. En ymmärrä, miksi niin isoja sukukirjoja pitäisi tehdäkään, joissa kontaktin saaminen asianomaisiin tulisi ylivoimaiseksi, paitsi se, että tavalliset pulliaiset voivat saada ylvästelyn aihetta sukuun mahdollisesti osuneista julkkiksista. Eräs sukututkimusohjelmistojen tekijä sanoi kerran, että suunnilleen pikkuserkkuun asti henkilöt hahmottaa sukulaisiksi ja saattaa kohtuullisessa määrin tuntea. Tietokirjailija ja eläintieteilijä Desmond Morris, Alastoman apinan kirjoittaja sanoo, että ihmisen tuntemien henkilöiden määrä on keskimäärin noin 200. Sukuseura-aktivisteilla piiri voi olla laajempi.

Seppo Niinioja