Kalajoen Etelänkylän Kärjet/Kärjät?

[Markku_Tahkokorpi]

Onkohan joku tutkinut ym. talon jälkeläisiä? Itse polveudun talosta 1700-luvulta mutta en viitsisi ryhtyä tutkimaan sukua uudelleen jos se on jo selvitetty. Sukututkijaluettelossa ei Kärjän tutkijoita näkynyt.

[Markku_Tahkokorpi]

Kun itse kysyy ja itse vastaa niin ei tule jälkipuheita.

Löysin Yahoon Pohjanmaa-listalta pari henkilöä joista toinen etsi Kärjä-tutkijoita kuten minäkin ja toisella menivät esipolvet samaan sukuun. Tämä keskustelu tosin oli käyty kuusi vuotta sitten joten en tiedä onko asia vielä heidän osaltaan ajankohtainen.

Olen itse tutkinut sen verran lisää, että Kalajoen Eteläkylän Kärjään tulee isännäksi Antti Matinpoika s. 0.4.1712 jossakin?, SAY:n mukaan vuonna 1743. Olisi mielenkiintoista tietää millä perusteella hän tilalle tuli sillä edellinen isäntä oli Kalajoen nimismies Erik Fortell vaimoineen.

Kaikki lisätieto Antti Matinpojan jälkeläisistä ja aikaisemmista vaiheista olisi tervetullutta.

MTT

[Sanna H]

Hei, laitoin sähköpostiisi vinkin mistä voisi ehkä saada Kärjistä lisätietoa :)

[Markku_Tahkokorpi]

Kiitoksia tähänastisista tiedoista. Ilmeisesti tuota Antin tulosuuntaa täytyy ryhtyä kaivelemaan käräjäpöytäkirjoista. Kärjien tutkijoistakin olen saanut vinkkiä mutta en ole vielä selvittänyt mitä sieltä löytyy.

[Markku_Tahkokorpi]

Päivityksenä edellisiin mainittakoon että olen saanut Antti Matinpojalle lisää jälkeläisiä Mikko Mattilalta, mutta Antin alkuperä on edelleen hämärän peitossa.
Kaikki vinkit tästä aiheesta ovat edelleen tervetulleita.
Lisäksi olen saanut selville että tuo nimismies Erik Fortell oli ilmeisesti sukua vaimolleni, mutta se taas on aivan eri juttu.

[HannuS]

Hei

Kärjän sukua, johon itsekin kuulun on tutkinut mm Juhani Kärjä Kuopiosta ja suvusta on tehty kirjakin. Kokkolan Sokojan kylästä muutti Matti Kauko aikuisine poikineen Kalajoelle 1800 luvun loppupuolella.

[Matti Lund]

Päivityksenä edellisiin mainittakoon että olen saanut Antti Matinpojalle lisää jälkeläisiä Mikko Mattilalta, mutta Antin alkuperä on edelleen hämärän peitossa.
Kaikki vinkit tästä aiheesta ovat edelleen tervetulleita.
Lisäksi olen saanut selville että tuo nimismies Erik Fortell oli ilmeisesti sukua vaimolleni, mutta se taas on aivan eri juttu.

Eerik Fortellin siirtymisiin vaikutti nähtävästi tällöin hänen appensa varaviskaali Gabriel Petterinpoika Calamnius.

Calamnius asui 1/3 manttaalin Vetoniemen taloa Etelänkylässä, jonka hän ensin myi kauppakirjalla 26.3.1742 Kalle Juhonpoika Myllylälle Pitkäisenkylästä 630 taalarin kr kauppahintaa ja syytinkiehtoja vastaan, mutta sitten heti seuraavana vuonna hän siirsi kauppakirjalla 1.3.1743, joka oli otettu tuomiokirjaan 21.3.1743, Vetoniemen vävylleen Eerik Fortellille, joka otti sen sitten haltuunsa määrättyä lunastusta ja muuten samoja ehtoja vastaan kuin oli määritelty Kalle Myllylällekin.

Tätä entinen nimismies Eerik Fortell huudatti Kalajoen käräjillä 1:o 9.1.1744.

(Lähteenä RR.86, mf ES2076)

terv Matti Lund

[Jokimies]

Olen tuon Vetoniemen talon jälkeläisiä, mutta en kuitenkaan Fortellien. Löytämieni tietojen perusteella Olof Josefsson Kärkinen Kalajoen Tyngän kylästä muutti Vetoniemen taloon asumaan vuonna 1752. Seuraavana vuonna talossa asui Samuel Samuelsson Kärkinen ja seuraavana jälleen Olof Josefsson. Olofin isä Josef saattoi olla Tyngän Kärkisten vävy.

Ennen Olofia v. 1751 Vetoniemen taloon oli merkitty asukkaiksi renki Matts ja Hendrich ja piiat Anna ja Susanna. Lisähuomautuksena v. 1750-51 oli, että omistusoikeus oli raatimies Fantilla. Fortell oli merkitty asukkaaksi vielä v. 1749. Olikohan Fortellilla velkoja raatimies Fantille. Raatimies Simon Fant Kokkolasta näytti kuolleen aika sopivasti eli v. 1752

Miten nuo Kärkiset oikein saivat omistukseensa Vetoniemen talon. Se on jäänyt vielä epäselväksi. Ehkä ostivat Simon Fantin leskeltä Beatalta, joka kuoli leskenä Kokkolassa v. 1788.

[Matti Lund]

Olikohan Fortellilla velkoja raatimies Fantille. Raatimies Simon Fant Kokkolasta näytti kuolleen aika sopivasti eli v. 1752

Miten nuo Kärkiset oikein saivat omistukseensa Vetoniemen talon. Se on jäänyt vielä epäselväksi. Ehkä ostivat Simon Fantin leskeltä Beatalta, joka kuoli leskenä Kokkolassa v. 1788.

Eiköhän tuo hiljalleen selvinne.

Vetoniemi ei tosiaan pitkään säilynyt Eerik Fortellin hallinnassa.

Huudatettiin 3:o moitteitta Simon Fantin varmuudeksi Kalajoen talvikäräjillä 29.3.1750 Vetoniemen 1/3 manttaalin, Etelänkylän talon n:o 1:n kauppaa, jonka Eerik Fortell oli tehnyt Kokkolan porvarin kauppiaan ja raatimiehen herra Simon Fantin kanssa. Kauppaehdot: 2500 taalaria kuparirahaa ja useita muita sovittuja ehtoja vastaan.

(Lähde mf UK1072:n s. 33, Pohjanmaan ilmoitusasioita vuodesta 1749 eteenpäin vuoteen 1757 asti)


terv Matti Lund

[Outika]

Onkohan joku tutkinut ym. talon jälkeläisiä?

Tunnetaanko Anders Mattson Kärje Klemon taustaa. Asui tilalla no 10. Anders oli syntynyt 22.11.1762 ja aviossa Maria Erichsdr Dunderin kanssa. Dunder on toinen suku jota olen etsinyt toisella foorumilla.

Andersin poika Matts Mattson Kärje Klemo s 7.9.1800.

Alla linkki Kalajoen rippikirjaan 1813-19:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6229&pnum=74

[Matti Lund]

Eiköhän tuo hiljalleen selvinne.

Vetoniemi ei tosiaan pitkään säilynyt Eerik Fortellin hallinnassa.

Huudatettiin 3:o moitteitta Simon Fantin varmuudeksi Kalajoen talvikäräjillä 29.3.1750 Vetoniemen 1/3 manttaalin, Etelänkylän talon n:o 1:n kauppaa, jonka Eerik Fortell oli tehnyt Kokkolan porvarin kauppiaan ja raatimiehen herra Simon Fantin kanssa. Kauppaehdot: 2500 taalaria kuparirahaa ja useita muita sovittuja ehtoja vastaan.

(Lähde mf UK1072:n s. 33, Pohjanmaan ilmoitusasioita vuodesta 1749 eteenpäin vuoteen 1757 asti)


terv Matti Lund

Vetoniemi ei toki kuulu alkuperäiseen kysymykseen, mutta kun kerran Vetoniemen ja Kärjän talojen haltijoitten vaihtumisilla on näin todistettu olevan keskinäinen yhteys ja on haluttu tietää Vetoniemen haltijanvaihdokset tarkemmin, annan tässä vielä lisävalaisua siitä:

Kauppiaan ja raatimiehen herra Simon Fantin haltijuuskaan ei kestänyt laillisesti kuin noin vuoden ja kokonaisuudessaan noin kaksi vuotta.

Nimittäin jo Kalajoen kesäkäräjillä 23.9.1751 ilmenee, että Simon Fant oli siirtänyt omaisuutensa kauppakirjalla 22.5.1751 poikapuolelleen Johan Jaakobinpoika Röringille ja siihen kuului myös 1/3 manttaalin Vetoniemen verotalo Kalajoella.

Siis tultaessa Kalajoen kesäkäräjille Vetoniemen omistajana esiintyikin jo Johan Jaakobinpoika Röring, joka ei pitänyt taloa hallussaan kuin yhden kesän vuonna 1751 ja myi Vetoniemen 1/3 veromanttaalia kauppakirjalla Samuli Samulinpoika Santapakalle, sitä vastaan että Santapakka toimittaa hänelle 1600 taalaria kuparirahaa siten, että suoritti heti 1500 taalaria ja jäljelläolevat 100 taalaria 1-2 vuoden kuluessa. Oli muutama muukin pieni lisäehto kuten oikeus hevosen pitoon Vetoniemen laitumella ja kortteeri Vetoniemeltä markkinoitten ajaksi 2-3 päiväksi. Myös siirtymävaiheen ehtoja sisältyi kauppakirjaan, eli Röring maksoi vielä kuluvan vuoden ulosmaksut talosta ja luovuttaa pellot niin, että Santapakka jo voi kylvää niihin rukiin. Siirtymävuotena Santapakka sai korjata heinät ainoastaan Kariniitun ja Latoniitun niityiltä. Ja tulee Santapakan kyntää ruispelto, jonka jälkeen saa tämän vuoden Mikkelinmessuna Vetoniemen täydelliseen hallintaansa, niin kaikilta tiluksiltaan kuin rakennuksiltaankin.

Kauppakirjassa on vielä tekstiä, jota en tähän nyt käännä: se on sitä mitä kaikissa kauppakirjoissa on tapana lopussa olla.

Kauppakirja on päivätty 3.7.1751 ja sen ovat allekirjoittaneet Johan Jaakobinpoika Röring ja ostaja Samuli Samulinpoika Santapakka ("Sandbacka"). Todistajina olivat: Eerik Björck, Johan Kalling ja Lars Stenberg.

Lopuksi huudatettiin Vetoniemi Samuli Samulinpoika Santapakan varmuudeksi 1:o.

terv Matti Lund

[Jokimies]

Kiitos Matti
Simon Fant osti Vetoniemen 2500 taalarilla ja hänen perillisensä Röring myi tilan 1600 taalarilla. Melkoinen pudotus muutamassa vuodessa, vaikka sisältyihän kauppaan lisäehtoja.

Tämä Samuel Samuelinpoika Santapakka-Kärkinen oli nähtävästi ollut hyvissä hankkeissa jossain , sillä hänen nimeään ei Kalajoen henkikirjoissa ole ennenkuin Vetoniemessä vuonna 1753 yhden kerran ja sitten Tyngän Kärkisellä sen jälkeen. Kauppakirjan teki siis Samuel, mutta asumaan meni kuitenkin Olof Josefsson Kärkinen Tyngältä.

[Matti Lund]

Kiitos Matti
Simon Fant osti Vetoniemen 2500 taalarilla ja hänen perillisensä Röring myi tilan 1600 taalarilla. Melkoinen pudotus muutamassa vuodessa, vaikka sisältyihän kauppaan lisäehtoja.

Tämä Samuel Samuelinpoika Santapakka-Kärkinen oli nähtävästi ollut hyvissä hankkeissa jossain , sillä hänen nimeään ei Kalajoen henkikirjoissa ole ennenkuin Vetoniemessä vuonna 1753 yhden kerran ja sitten Tyngän Kärkisellä sen jälkeen. Kauppakirjan teki siis Samuel, mutta asumaan meni kuitenkin Olof Josefsson Kärkinen Tyngältä.


Itse asiassa Olli Joosepinpoika Kärkinen Tyngältä teki vähän päästä kauppakirjan Samuli Samulinpoika Santapakan kanssa, kysymyksessä oli Vetoniemen 1/3 m. ja Kärkisen, 5/12 m. n:o 15 Tynkä, talojen vaihto päittäin niin, että Olli Joosepinpoika Kärkisen piti suorittaa arvon tasaukseksi 100 taalarin väliraha ja eräitä muita ehtoja ja Samuli puolestaan hyvitti Olli Joosepinpoikaa kaikilla lohiverkoillaan ja 1/4 osalla eli 20 sylellä nuottiansa, ja että Olli jättää hänelle 8 kpl vanhoja rysiä ja kaksi lahnaverkkoa.

Mainittakoon Samuli Samulinpoika Santapakasta, että hän oli asunut Rahjassa, jossa hänen veljensä Tuomas oli ollut varsinaisesti kotitalon Santapakan isäntänä. Samuli myi samassa yhteydessä oman oikeutensa Santapakkaan Juho Mikonpoika Kurikkalalle, joka huudatti sitä 1:o samoilla käräjillä 24.9. (s. 139-140), joilla Samuli huudatti Vetoniemeä 23.9. (s. 135-136), mutta seuraavilla käräjillä Tuomaan tytär kyllä perillisenä riitautti Santapakan myynnin vieraalle.


Vetoniemen kauppakirjan kopio ja 1:o huudatus esiintyy Kalajoen käräjillä 16.4.1753 ja sew on päivätty 9.4.1753 (em. asiakirjarullan UK1072, s. 261-262) pöytäkirjaotteeksi merkittävänä.
Myyjä ja ostaja ovat sen allekirjoittaneet, ja todistajina ketkäpä muutkaan kuin Gabriel Petterinpoika Calamnius ja Eerik Björck.

Nyt tämän jälkeen nämä Vetoniemen tiheään tapahtuneet haltijanvaihdot pitäisi olla tiedossasi:

Calamnius -> Fortell -> Fant -> Röring -> Santapakka -> Kärkinen.

Sen sijaan Kärjän talon huudatuksia ei tarkasteluajanjaksolta vielä ilmene. Kärjää viljeltiin ja hallittiin, mutta sen laillinen omistus oli jäänyt jostain syystä roikkumaan, mistä toivon mukaan löytyy tietoja myöhemmältä ajalta. Ehkä oikeus siihen oli pidätetty jollekin perilliselle, mutta se sitten lienee rauennut, kun Antti Matinpoika jäi sitä kuitenkin pysyvästi asumaan. Huudatukset sitten löytynevät, mutta avattavasti vasta monen vuoden päästä.



terv Matti Lund

[Jokimies]

Vetoniemi on aika taattua tietoa nyt. Kiitos.
Noita Pohjois-Pohjanmaan käräjäkirjoja 1700-luvulta ei ole vielä digitoitu, mutta asia taitaa edetä, koska Etelä-Pohjanmaata on jo aloitettu. Kansallisarkiston sivujen mukaan se tapahtuu tänä syksynä tai talvena.