PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Ulrichin sisarukset Pohjan pitäjässä 1600-luvulla


Heikki Jokipii
28.06.10, 08:05
Pohjan pitäjässä asui 1600-luvulla kaksi Ulrich-nimistä, mitä ilmeisemmin aatelistaustaista rouvaa, Maria Elisabet Ulrich. kirkkoherra Bengt Macrolanderin vaimona ja Anna Sophia Ulrich Wallace-nimisen aatelismiehen, Åminnen kartanon omistajan (Pohjassa, ei pidä sotkea Halikon Joensuuhun) vaimona. Se, että rouvat ovat sisaruksia, selviää vaikka ylioppilasmatrikkelista
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1948
viittauksista, jossa kerrotaan, miten Bengt Macrolander joillakin käräjillä viittaa Anna Sophia Ulrichiin kälynään. Myös Pohjan pitäjän historia tuntee asian.

Wallacen eli Anna Sophia Ulrichin poikien nimet selviävät matrikkelista myös, Gustav ja Johan Evert Wallace (tai tekstissä Wallas). Puolison nimikin löytyy esim. Ramsaylta, josta löytyy myös lisää Wallace-suvusta. Pohjan Åminnen kartanon yhteydessä toimiva golfkeskus muistaa historiastaan Gustav Wallacen:
http://www.golfpiste.com/nordcenter/nordcenter/?p=kartano&sn=nordcenter

Mutta mistä tulivat sisarukset Ulrich?

Ramsay ei ole nyt juuri minulla käsillä, mutta muistikuvani mukaan hän ehdotti epävarmasti, että rouvien isä voisi olla Wilhelm Ulrich Tallinnasta.

Suurin toivein muistan rientäneeni yliopiston kirjastoon aikanaan, käyneeni kirjan ”Genealogisches Handbuch der baltischen Ritterschaften” kimppuun – ja pettyneeni. Se tuntee tämän ajallisesti sopivan Wilhelm Ulrichin, mutta ei hänellä tyttäriä Maria Elisabet tai Anna Sophia:

http://personen.digitale-sammlungen.de/baltlex/Blatt_bsb00000600,01031.html?prozent=

Ollaanko tässä kuitenkin umpikujassa, vaikka näinkin paljon hyviä tietoja ja vihjeitä näistä naisista on?

PS. Yritin googlata, kielen ja maankin määritellen, erilaisia sanoja hakuun lisäten, onko ruotsalaisesta/suomalaisesta Wallace-suvusta tullut lisää tutkimuksia, keskusteltu nettipalstoilla jne. Se alkoi tuntua pikkuhiljaa aika epätoivoiselta, kun kaikista ”varotoimenpiteistä” huolimatta lähes kaikki viitteet olivat ”Brave Heartiin”! Ja ”Wallas” ei taas auta, koska Suomessakin (Hiski) näyttää olevan Wallas-nimisiä, joilla ei ole tekemistä tuon aatelissuvun kanssa.

Jouni Kaleva
28.06.10, 09:04
Ramsay sanoo näin Gabriel Wallacen kohdalla:
Gift 1667 8/1 i Reval (6) med Anna Sofia Ulrich, som lefde enka 1705, sannolikt dotter af ståthållaren i Reval, Vilhelm Ulrich. adl. ointrod., och Maria von Delvig.

--tuo lähdeviite (6) Reval. St. Olai K.

kkylakos
28.06.10, 09:27
ståthållaren i Reval, Vilhelm Ulrich. adl. ointrod., och Maria von Delvig.

Tuosta pariskunnasta löytyi kirjasta Materialien zu einer Geschichte der Landgüter Livlands, Vol. 1-2 (http://books.google.com/books?id=JUECAAAAYAAJ ) maininta, joka ei varsinaisesti auta asiaa, mutta kirjasta voi olla jossain muussa Balttia-kysymyksessä joskus apua?

kkylakos
28.06.10, 09:35
Niin ja Ulrich-suvun tietoja on kirjassa Bernhard Schlegel, Carl Arvid Klingspor: Den med sköldebref förlänade men ej å Riddarhuset introducerade Svenska Adelns Ättar-taflor (http://books.google.com/books?id=MoEn2z_bUBkC) , jossa tyttäret Eliana, Maria, Margareta Elisabet ja jokerina yksi nimetön.

Heikki Jokipii
28.06.10, 15:24
Näyttääkö Wilhelm Ulrich Schlegelin-Klingsporin kirjassa muutoin samalta mieheltä kuin Handbuchin Wilhelm? Ovatko esim. pojat samoja? Onko helposti tuotavissa tänne lisää tietoa? Ettei tulisi liikaa vaivaa - ainahan voi kyllä kertoa, että kirja löytyy Senjasen kirjastosta.

Nyt voisi ajatella, että nimet "Juliana" ja "Eliana" olisivat sotkeutuneet, jommassa kummassa teoksessa, ja Margareta olikin yhteinen nimi.

Heikki Jokipii
28.06.10, 16:27
Hups, vasta huomasin, että ko. kirjaa voi lukea ruudultakin. Kiitos, Kaisa, vinkistä, tutustun.

Heikki Jokipii
28.06.10, 17:30
(Sitähän voi lukea ruudulta, tosiaan)

Sen verran ensi lukemalla huomasin, että se nimetön "jokeri" ei voi olla Anna Sofia, jos "jokeri" on syntynyt isän kuoleman jälkeen (1661 tai heti 1662 alussa) tai se on ainakin ristiriidassa edellä olevan Ramsayn häiden päivämäärän kanssa (1667).

***

Tieto siitä, että Maria olisi jo uudelleen naimisissa v. 1661, tuntuu myös vaikealta sulattaa, jos hänen tuleva aviomiehensä Bengt Macrolander nuorempi tuolloin ei ollut vielä edes ylioppilas, eli pitäisi silloin kai olettaa, että Bengt olisi ollut, paitsi Mariaa paljon nuorempi, tämän kolmas aviomies? Ei toki mahdotonta, mutta ...

Minulla ei ollut Ramsayta käsillä, mutta minullapa sattui olemaan (lainassa) Tollin "Ehst- und Livländishe Brieflade" II, johon Schlegel ja Klingspor Ulrich-artikkelin lähteissään viittaavat! Tarkistin kaikki manitut kohdat, ja niissä oli kyllä tietoa suvusta, mutta ei valaistusta tähän meidän ongelmaamme. Ei ollut ainakaan nimiä (Wallace tai Macrolander) eikä viittauksia siihen, että sisaret (jotka mainitaan kollektiivina eräässä niistä, tuomiokopiossa) asuisivat muualla.

Heikki Jokipii
29.06.10, 08:13
Eteenpäin voisi ehkä päästä, jos tarkistaisi Tallinnan hyvin säilyneistä kirkonkirjoista
http://www.genealogia.fi/genos/30/30_46.htm
löytyykö sieltä Maria Elisabet Ulrichin ja Bengt Macrolanderin vihkimistietoa.

Tai muuta tietoa kaupungissa asuneista Ulrich-sukuisista. ”Mahtuisihan” Wilhelmin veli Johann myös tyttöjen isäksi? Vaikkei heistä ole hänenkään kohdallaan mainintaa, koska Handbuch oikaisee, eikä kerro Johannista nimeä ja hautausaikaa (1653) enempää
http://personen.digitale-sammlungen.de/baltlex/Blatt_bsb00000600,01030.html?prozent=
vaan rientää suoraan hänen poikaansa Johan Jürgeniin (Linie II. Haus Ruil).

Aina välillä tulee tunne, että jos tiedot olisivat löydettävissä, ne olisivat jo löytyneet. Mutta toisaalta, esim. Ramsay ei välttämättä ollut kiinnostunut Maria Elisabet Ulrichista, koska tämä ei sitten naimakauppansa jälkeen kuulunut hänen kirjansa aiheeseen, ”rälssisukuihin”.

Heikki Jokipii
29.06.10, 08:23
Eteenpäin voisi ehkä päästä, jos tarkistaisi Tallinnan hyvin säilyneistä kirkonkirjoista
http://www.genealogia.fi/genos/30/30_46.htm
löytyykö sieltä Maria Elisabet Ulrichin ja Bengt Macrolanderin vihkimistietoa.

Tai muuta tietoa kaupungissa asuneista Ulrich-sukuisista. ”Mahtuisihan” Wilhelmin veli Johann myös tyttöjen isäksi? Vaikkei heistä ole hänenkään kohdallaan mainintaa, koska Handbuch oikaisee, eikä kerro Johannista nimeä ja hautausaikaa ja -paikkaa (Tallinna 1653) enempää
http://personen.digitale-sammlungen.de/baltlex/Blatt_bsb00000600,01030.html?prozent=
vaan rientää suoraan hänen poikaansa Johan Jürgeniin (Linie II. Haus Ruil).

Aina välillä tulee tunne, että jos tiedot olisivat löydettävissä, ne olisivat jo löytyneet. Mutta toisaalta, esim. Ramsay ei välttämättä ollut kiinnostunut Maria Elisabet Ulrichista, koska tämä ei sitten naimakauppansa jälkeen kuulunut hänen kirjansa aiheeseen, ”rälssisukuihin”.

Heikki Jokipii
30.06.10, 12:46
Ramsay sanoo näin Gabriel Wallacen kohdalla:
Gift 1667 8/1 i Reval (6) med Anna Sofia Ulrich, som lefde enka 1705, sannolikt dotter af ståthållaren i Reval, Vilhelm Ulrich. adl. ointrod., och Maria von Delvig.

--tuo lähdeviite (6) Reval. St. Olai K.

Ja tältä Anna Sophian ja Gabrielin häät näyttävät Olevisten kirkonkirjassa:

Heikki Jokipii
01.07.10, 07:37
Nyt kostautuu se, etten ole kiltisti käynyt vanhojen käsialojen kurssia, vaan olen asiassa vain yrityksen ja erehdyksen kautta (välttävästi) itseoppinut. Lisäksi tuo Olevisten kirkonkirja on saksaksi, ja kun en saksalaisten kirkonkirjojen kanssa ole joutunut tekemisiin, en osaa edes ”valistuneesti” arvata, mitä jo hiukan osaisin ruotsinkielisten tekstien kohdalla.

Mutta yritän kuitenkin tulkita ko. tekstiä, vähän. Jos joku taitavampi vanhojen tekstien lukija tämän näkee ja asiaa kommentoi, olen suuresti kiitollinen.

Minusta tuossa vihkimerkinnässä lukisi ainakin näin ([…]-merkinnällä se, mitä en luullutkaan osaavani tulkita):

”A:o 1667 Januarius

d. 8 Januarij H. Gabriel Wallac […] Åminne […] Cornet […] Jungfr Anna Sophia Ulrich H. Willhelm Ulrich [...] Ritter [ ...] Land Secretarij [...] Tochter [....]“

Samaa kaavaa näyttäisi noudattavan alin kuvassa näkyvä merkintä:

”H. [….] Capitain Lietenant […] Jungfr Anna Wrangel H. Fabian Wrangel [....] Tochter [....]”

Eli kaava olisi sulhasen nimi + sulhasen tittelit + ”neito” + morsiamen nimi + morsiamen isän nimi + morsiamen isän tittelit + ”tytär”. ”H” varmaan on lyhenne, joka aukaistuna on ”Herr”. Genetiivi löytyisi esim. tuosta ” Land Secretarij” –ilmaisusta, ”latinistisessa” muodossa. Sanan ”tytär”, ”Tochter” edessä on kummassakin merkinnässä selvästi sama sana, jota en osaa tulkita, mutta alkaisiko se ”Ehe[…]”, jolloin se voisi viitata aviolliseen syntyperään?

Jos olen tulkinnut oikein, voisimme siis pitää ”varmana”, että Anna Sophian (ja siten myös Maria Elisabetin) isä on Wilhelm, ”todennäköisyys” alkaisi sitten siitä, että tämä Wilhelm on sama kuin Handbuchin (ja Schlegel & Klingsporin) tuntema Wilhelm. Voisiko ” Land Secretarij” viitata samaan kuin ”Landr.” Handbuchissa? Yksikään vihkimerkinnän sanoista ei ollut muuten mielestäni tulkittavissa sanaksi ”selig”, eli Wilhelmin ei kerrota olevan vainaja (?).

(Nyt kun sitten löytäisi vielä merkinnän Maria Elisabetin avioliitosta …)

Heikki Jokipii
02.07.10, 13:09
Kävin läpi (Saaga-tietokanta) Olevisten vihittyjen luettelon 1661 – 1691 välillä, ja sieltä en löytänyt Benedict/Bengtiä ja Maria Elisabetia.

Mutta silmä löysi sen verran, kun näki muut vihityt, että Gabrielin ja Anna Sophian vihkimerkinnässä loppuosa sanan ”Tochter” jälkeen kertoo vain siitä, kuka on vihkinyt, jota viimeinen sana ”Copularit” tarkoittaa, eli nämä on pappi ”koplannut”. Ja yhä vahvemmin minusta myös näyttää ja tuntuu siltä, että ”Tochter”- sanaa edeltävä sana on ”eheliche” eli avio-/aviollinen.

Mutta edelleen pyytäisin tältäkin ja myös muilta osin tekstin tulkinta-apua. Minkälainen herra Wilhelm-isä vihkimerkinnän mukaan oli?

***

Mitä syytä maalaispapin pojalla tai maalaispapillakaan olisi ollut käydä Tallinnassa? Upseerien kohdalla se on – kyseisenä sotaisana aikana – ihan ymmärrettävissä.

Siksi olen jotenkin eläytynyt ajatukseen, että Anna Sophia nai ensin, kutsui sisarensa Maria Elisabetin käymään vierailulle uuteen kotiinsa Pohjan Åminneen, jossa Maria tapasi Bengtin, ja …

Jos Marian sekä isä että äiti olivat jo kuolleet, Bengtin ja Marian häät on mahdollisesti pidetty Suomessa, Pohjan kirkossa ja vihkijänä esim. Bengt vanhempi tai veli Per Macrolander, juhlapaikkana Åminne? Silloin vihkimerkintää heistä ei olisi olemassa missään – ”miltei koko arkisto paloi yöllä 28-29/10 1794. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932)]”.

Bodniemi37
02.07.10, 17:57
Joitakin sanoja olin keksivinäni; kielioppikin on alkanut unohtua eli en muista adjektivin oikeaa päätettä alla olevassa(kaan) tapauksessa:


Ulrich H. Willhelm Ulrich(s?) [Estnische] Ritter [und/yllä olevan p:n pitkä häntä hämää] Land Secretarij [Eheleibl:/googlattua: "eheleibl. Sohn] Tochter [Vihittiinkä pari in Blasij Hochgräves huus/netistä löydettyä: "Nach des Hrn. von Hochgräve Beschreibung von den Englischen]“.


Ja vielä: Voisiko Gabriel Wallas olla Erbherr aus Åminne, Königl: Cornet?

Terveisin,

Heikki Jokipii
03.07.10, 07:40
Hienoa.! Suuret kiitokset, Ritva!

Minusta tämä vihkimerkinnän selväkirjaiminen versio on nyt enää viimeistelyä vaille valmis.

Suomeksi siinä siis lukee (avaan lyhennykset):

”8. p. tammikuuta. Herra Gabriel Wallace, Åminnen herra, kuninkaallinen kornetti, ja neito Anna Sophia Ulrich, herra Wilhelm Ulrichin, ritarin ja maasihteerin laillinen tytär, vihitty Blasius Hochgräven talossa.”

***

Mutta olen tällä välin jatkanut omaa tutkimustani, ja em. Tollin ”Briefladesta” löytänyt Tallinnasta toisen Wilhelm Ulrichin, joka mitä ilmeisemmin ei voi olla sama kuin Handbuchin ja Schlegel & Klingsporin Wilhelm.

Tämä W. U. on ritarikunnan sihteeri. Sihteeri ei välttämättä ja luultavastikaan tässä tarkoita avustavaa tehtävää nykyaikaisessa mielessä, vaan päinvastoin, johto- tai luottamustehtävää. Tämä W. U. mm. todistaa oikeaksi erinäisiä jäljennöksiä vanhemmista asiakirjoista, ja tässä hänen tittelinsä niissä (suluissa viite on Tollin asiakirjanumeroon, jota myös Tollin hakemisto käyttää).

”[… }Status Equ. Esthoniam Secrs. mprpria. Revaliae d. 1 Dec. 1662” (429)
“[….] des Herzogthumbs Ehsten Ritter vnd Land Secrs mppr.. Reval d. 1. Decbr. 662“ (556)
„[.....] Nobilit: Esthonicae Scrs. mppria” (päivätty Tallinnassa 5.8.1668, 606)

Lisäksi tämä toinen W. U. allekirjoittaa erään tuomion 14.4.1665 näin (739):

”In fidem subscribit
Wilhelm Ulrich, Status
Eqvest: Per Esthoniam Scrs
mppria”

Handbuchin W. U. on ihan varmasti kuollut viimeistään 24.2.1663, jolloin hänen leskensä “Margareata Von Loden Seel. Hn. stadthalter Wielhelm Vlrich hinderlassene Wüdtibe” tekee erään sopimuksen (724).

Kun

a) katsoo ja vertaa yllä olevia titteleitä ja vihkimerkinnän titteliä
b) muistaa, ettei isää vihkimerkinnässä sanota vainajaksi (se[e]lig, seel.)

niin eikö tekisi mieli huutaa ”Bingo!”?

Heikki Jokipii
03.07.10, 08:15
Itse asiassa saman henkilön olisi löytänyt jo Handbuchin alaviitteestä, samasta kohtaa, johon alussa viittasin
http://personen.digitale-sammlungen.de/baltlex/Blatt_bsb00000600,01031.html?prozent=

1) Wilhelm v. Ulrich, ”d. Ältere”, 1680 +, Secr. d. est. Rittersch., Ob. Landger. Secr.: oo Anna von Treyden, ist ohne geneal. Anschluss eli kerrotaan tästä toisesta ja todetaan, että liittymää tähän Handbuchissa esiteltyyn sukuun ei ole.

Heikki Jokipii
04.07.10, 09:21
Suomennoksestani edellä jäi sitten kuitenkin sana pois, piti olla ”Wilhelm Ulrichin, eestiläisen ritarin [...]” (vai olisiko se suomeksi paremmin ”eestinmaalaisen ritarin”?).

Taisinpa liioitella Wilhelm Ulrichin johtavaa asemaakin. Kun hän (Tallinnassa 2.10.1668, Tollin kirjassa n:o 696) todistaa Gerhard Loden testamentin allekirjoituksen omakätiseksi, hänen allekirjoituksensa on ”Wilhelm Ulrich, Edl. Ritterschaft in Ehstland Bedienter Secs mp.” (lihav. HJ). Eli palvelijaksi hän itseään luonnehtii.

Aatelissäätyyn hän kyllä ilmeisesti silti kuului, mutta ei varmasti sen ylempään ja rikkaaseen osaan. Tyttären häätkin oli pidettävä toisen (ja porvarin?) kodissa ja vihkijäksi kutsuttava (porvarillisen) Olevisten seurakunnan pappi eikä tuomiokirkon piispaa … tämäkin seikka puhuu sitä vastaan, että kyse olisi käskynhaltija Wilhelm Ulrichista, joka muistaakseni on haudattukin Tallinnan tuomiokirkkoon.

Sihteeri Wilhelm Ulrichista tai pikemminkin hänen vaimostaan Anna von Treydenistä löytyy pari merkintää netistä, eestin kielellä:


http://www.eha.ee/kinnistud/kinnistud.php?module=65&op=3&kid=16709&ringkond=Tallinn-Haapsalu+KA%3A+M%F5isad&print=1
http://www.eha.ee/kinnistud/kinnistud.php?module=65&op=3&kid=16597&ringkond=Tallinn-Haapsalu+KA%3A+M%F5isad&print=1


”Ostja on sekretär Wilhelm Ulrichi lesk Anna von Ulrich (sünd von Treyden)”

Kartanoista (mõisa) tai niiden osista tuossa kauppaa käydään, mikä kaiketi viittaisi aatelissäätyyn – no, ainakin Anna von Treydenin osalta.

Muutoin voikin sitten olla vaikeampi jatkaa, von Treyden/Treiden-suvustakaan ei taida olla yleisesitystä? Ainakaan Handbuchista en sellaista löytänyt.

Heikki Jokipii
05.07.10, 08:43
Sen verran netistä saa vielä ainakin vihjeitä, että käskynhaltija Wilhelmin Ulrich-suvun lisäksi löytyy toinen Ulrich-suku, joka voisi olla tämän sihteeri Wilhelmin suku. Eestinkielinen Wikipedia kertoo tästä:
http://et.wikipedia.org/wiki/Ulrich

Kyse on suvusta Ulrich a.d. H. Wahenorm, josta täältä
http://www.eha.ee/vapid/index.php?act=vapp&id=511
saa vielä sen lisätiedon, että Kustaa II Adolf olisi 2.9.1624 suvun (sen 1. edustajan) aateloinut.

Sihteeri Wilhelm Ulrich (tai hänen isänsä) voisi olla tämä aateloitu? Vahenurme mõisa, kartano ei ole maantieteellisesti kovin kaukana niistä kartanoista, joista leski Anna von Treyden teki kauppaa.

Mutta tähän taitaa loppua netin käyttökelpoisuus, ja loppuuko Suomen kirjastojenkin, kun balttilaisista ritarikunnista ei paljon muuta ole tarjolla kuin tuo Handbuch? No, on sentään (SSS:n kirjasto, ritarihuoneen kirjasto).

Heikki Jokipii
06.07.10, 06:19
Vielä korjaus, joka ei nyt johdu minusta! :)

Wikipedian linkki oli väärä, ja oikea linkki
http://www.eha.ee/vapid/index.php?act=vapp&id=512&nimi=von+Ulrich&tiitel=&andja=&kujund=&lang=et
kertoo, että tämä Johann Andreas Ludwig von Ulrich (a.d. H. Wahenorm) oli myöhempää venäläistä virka-aatelia, eli sitä kautta ei ehkä asiassa pääse eteenpäin.