PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Waltari-nimen kaksois-W:n tausta


Waltari Esko T.T.
22.06.10, 01:32
Huomiotani kiinnitti Googlessa oleva virheellinen maininta siitä, että
Kustaa Eliaanpoika Valtari (ent. Helenius) on kirjoitettu tupla-v:llä. Hänhän muutti nimensä kotitilansa mukaiseksi eli Valtariksi. Isältäni
Weikko Waltarilta saamien tietojen mukaan sukunimen etukirjaimen
muutoksen teki hänen isänsä, kirkkoherra, rovasti ja vieläpä läänin-
rovasti, joka toimiessaan merimiespappina mm. Hampurissa suivaantui
saksankielisten ääntämistapaan yksinkertaisesta V.stä. Hän alkoikin jo
siellä käyttää tupla-V:tä ja palattuaan Suomeen jatkoi käyttöään syystä, että arveli vielä joutuvansa merimiespapiksi, kuten tapahtuikin. Kirkkoherrana hänellä oli tilaisuus muuttaa kirkonkirjoja
luontevasti ja tuskinpa hän siihen lääninhallituksen lupaa haki. Samalla oli tietysti vaihdettava hänen veljensä Toimin sukunimi
samanlaiseksi. Tähän Toivo tarvitsi tietysti Toimin suostumuksen.
Näin Mika Waltarinkin nimen kirjoitusasu sai saman muodon, olihan
hän Toimin poika. Jos jollain on muuta tietoa, niin otan ne mieli-
hyvin vastaan.

Esko Waltari, Rauma

kkylakos
22.06.10, 07:07
Hei,

Suomessahan nimien kirjoittaminen ei ollut kovin vakiintunutta vielä edes 1900-luvun alussa. Nimiä vaihdettiin ilman julkisia ilmoituksia ja edestakaisin.

V ja W ovat sekoittuneet reippaasti ja lisäsekaannusta tulee siitä, että fraktuurassa, jolla sanomalehdet painettiin, ei ollut erillistä V-kirjainta vaan sekä V:t että W:t oli kirjoitettu W:llä.

Mutta olet aivan oikeassa siinä, että Kustaa vaihtoi sukunimensä Helenius>Valtari. Todiste löytyy antikvalla painetusta sanomalehdestä: 26.06.1906 Suomalainen Wirallinen Lehti no 145 s. 8

Toivon ja Toimin sukunimenmuutos ilmoitettu sanomalehdessä 03.05.1901 Pohjalainen no 69 s. 4. Tämä on painettu fraktuuralla joten Toivo on Toiwo ja Valtari on Waltari.

Pastori Valtari/Waltari mainintoja historiallisessa sanomalehtikirjastossa on paljon, suuri osa tosin liittyen Minna Canthin näytelmään (http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/query.html )

teol. kand Valtari (27.12.1901 Uusimaa no 150, antikva)
T. K. Waltari ( 03.01.1902 Uusimaa no 1, fraktuura)
pastori Toiwo Waltari (07.06.1904 Rauman Lehti no 63, fraktuura)
fil. kand T. A. Valtari (14.05.1904 Päivälehti no 87, antikva )
Toiwo Kustaa Waltari ( 30.08.1905 Helsingin Sanomat no 200 , fraktuura)
pastori Valtari (01.03.1907 Uusimaa no 25, antikva)
pastori Toiwo Waltari (14.03.1908 Otava no 30, fraktuura)
pastori Toiwo Waltari (05.05.1908 Rauman Lehti no 51, fraktuura )
pastori Waltari (20.03.1909 Vaasa no 32, antikva )
pastori Waltari (09.04.1909 Tampereen Sanomat no 82, fraktuura)
pastori Valtari (11.12.1909 Liitto no 143, antikva )En pysty verkkolähtein täysin vastaamaan kysymykseesi, mutta ainakin Helenius>Valtari näyttää selvältä, alkuperäisen vaihdon yhteydessä.

kkylakos
22.06.10, 07:26
Toivon ja Toimin sukunimenmuutos ilmoitettu sanomalehdessä 03.05.1901 Pohjalainen no 69 s. 4. Tämä on painettu fraktuuralla joten Toivo on Toiwo ja Valtari on Waltari.

Virallinen ilmoitus löytyi lehdestä 01.05.1901 Suomalainen Wirallinen Lehti no 100, antikvalla Valtari.

Seppo Niinioja
22.06.10, 10:25
Hei,

Suomessahan nimien kirjoittaminen ei ollut kovin vakiintunutta vielä edes 1900-luvun alussa. Nimiä vaihdettiin ilman julkisia ilmoituksia ja edestakaisin.

V ja W ovat sekoittuneet reippaasti ja lisäsekaannusta tulee siitä, että fraktuurassa, jolla sanomalehdet painettiin, ei ollut erillistä V-kirjainta vaan sekä V:t että W:t oli kirjoitettu W:llä.

Tämä oli hyvä selvennys V- ja W-kirjaimista. Olen pähkäillyt, onko fraktuurassa ollenkaan V:tä. Suomalaisissa hakuteoksissahan V ja W yleensä edelleen aakkostetaan yhteen. Väestötietojärjestelmässä nimet ovat tarkalleen yhdessä oikeassa muodossa.

Äitini suvun yhdessä haarassa sukunimen 1906 tapahtuneen suomennoksen jälkeen yksi nimenmuuttajan pojista ja hänen jälkeläisensä kirjoittavat sukunimensä V:llä, muut W:llä. Virallisen lehden ilmoituksessa nimi on V-alkuinen eli sekään ei ollut kaikkia sitova.

Etunimet vakiinnutettiin vasta 20 päivänä joulukuuta 1945 annetulla etunimilailla 1265/1945, ks. http://www.genealogia.fi/nimet/nimi1265s.htm .
Lain 8 §:n mukaan "Vuoden kuluessa siitä, kuin tämä laki on tullut voimaan, voidaan rekisteriviranomaiselta 5 §:ssä säädetyllä tavalla hakea etunimen muuttamista toisen muotoiseksi muunnokseksi ilmeisesti samasta nimestä.---".

Seppo Niinioja

Kaarlo Kalliala
22.06.10, 11:55
Hän alkoikin jo siellä käyttää tupla-V:tä ja palattuaan Suomeen jatkoi käyttöään syystä, että arveli vielä joutuvansa merimiespapiksi, kuten tapahtuikin.

Mielenkiintoinen juttu, mutta merimiespapiksi toki päästään eikä jouduta...

Waltari Esko T.T.
23.06.10, 14:42
Kaarko Kallialalle

Tarkoitukseni ei ollut mitenkään halveerata merimiespapin ammattia tai kutsumusta taikka muutoinkaan sinäänsä heidän arvokasta työtään. Ainakin isäni kertoman mukaan vaarini Toivo Kustaa Waltari
viihtyi hyvin merimiespappina sekä Hampurissa että muistamani mukaan Amsterdamissa. Myönnän käyttäneeni väärää ilmaisua kun kirjoitin joutumisesta.

Esko Waltari

Kaarlo Kalliala
23.06.10, 18:37
Kunhan nyt höpötin, älä välitä. Mutta 135-vuotias merimieskirkko on edelleen voimissaan ja pystyy rekrytoimaan hyvää työvoimaa.