PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Mikä Sursill suvussa kiehtoo ja innostaa?


Kovanen
21.06.10, 17:31
Tervehdys!

Kaenuulaisena maalaistollerona ja vasta hiljakkoin juuriani etsimään aloittaneena kyselen, mikä ihme sukututkijoita Sursill suvussa erityisesti kiehtoo ja innostaa?

Haasteen sailaisuutta tiedustelee
Eila

Heikki Koskela
21.06.10, 18:06
Tervehdys!

Kaenuulaisena maalaistollerona ja vasta hiljakkoin juuriani etsimään aloittaneena kyselen, mikä ihme sukututkijoita Sursill suvussa erityisesti kiehtoo ja innostaa?

Haasteen sailaisuutta tiedustelee
Eila

Varmaan se, että se on vanha ja päivittämätön teos. Vaatii suurremontin.

Tiina Miettinen
21.06.10, 18:24
Sursillit ovat suku muiden joukossa. Eivät sen parempia tai huonompia kuin muutkaan. Sursillit tekee merkittäväksi se, että tämän suvun tutkimus aloitettiin jo 350 vuotta sitten piispa Terseruksen toimesta. Siitä lähtien tätä sukua on Suomessa tutkittu ja sen tietoja täydennetty. Se on sukututkimuksen historian kannalta merkittävä suku ja ainakin allekirjoittaneesta on hienoa, että meillä on Suomessa tällainen ei-aatelinen "klassikkosuku", jonka tutkiminen on siirtynyt 1600-luvulta lähtien sukupolvelta toiselle jatkuen aina nykypäivään asti.

Ps. Itse en ole Sursillin sukua :)

Marjapuu
21.06.10, 18:26
mikä ihme sukututkijoita Sursill suvussa erityisesti kiehtoo ja innostaa?

Itseäni ei alunperin niin kauheasti kiinnostanutkaan, mutta kun huomasin ensin siskoni miehen juurien johtavan herra Erkki Hapansilliin ja hiukan myöhemmin myös omien juuriemme samaan mieheen, niin pakkohan se oli alkaa kiinnostaa.

Kiehtovuus liittyy ehkä siihen, miten laajalle tämän suvun jälkeläiset ovat varsinkin läntisessä Suomessa levinneet. He muodostavat melko yhtenäisen verkoston, vaikka yhteistä fyysistä verta tuskin on enää nimeksikään.

Sursill-tutkimuksista näkee myös sen, miten tiukasti ns. säätyläiset, tai sellaisina itseään pitävät, aikoinaan pysyivät omissa piireissään. Tämä varmistettiin siten, että esim. pappisperheiden vesat avioituivat toisen pappisperheen vesojen kanssa ja ammatti periytyi isältä pojalle/pojille. Toisaalta virallinen Sursill-tutkimus saattaa esittää tästä hiukan vinoutuneen kuvan, koska olen kuullut, että lapsista jätettiin pois sellaisia, jotka avioituivat ns. maallikon kanssa. Nyt käynnistetty päivitys-projekti ehkä korjaa tämänkin asian, ja yhä useampi harrastaja-sukututkija joutuu huomaamaan kuuluvansa tähän laajaan sukuun.

Juha
21.06.10, 20:20
Komppaan Tiina Miettistä siinä, että on jännittävää huomata voivansa liittää itsensä johonkin ikivanhaan tutkimukseen omien hutkimusten päätteeksi. Ei kait siinä sen kummempaa.


Juha

Jukka Blomqvist
21.06.10, 20:32
Eila! Jos omat tai läheisesi juuret ovat sieltä Kainuun nälkämailta, tulet luultavasti piankin huomaamaan, että samaa hapansilakkain sakkia olette. Aika harva sillä maailmankantilla siltä välttyy, kun sursilliläisillä oli tapana sinne pohjoisemmaksi lähteä pappisvirkoja hoitamaan ja lisääntyminenkin taisi onnistua keskivertorahvasta paremmin, kun oppiakin oli saatu ja useammat perilliset jäivät eloon. Kerro sitten meille muille, mikä kiehtoo ja innostaa!
Jukka

HennaS
01.07.10, 20:06
Se kiinnostaa, koska tietääkseni ainakin yksi esivanhempien haara polveutuu siitä suvusta. Ei siinä mitään sen ihmeempää ole.

Kovanen
02.07.10, 09:41
Eila! Jos omat tai läheisesi juuret ovat sieltä Kainuun nälkämailta, tulet luultavasti piankin huomaamaan, että samaa hapansilakkain sakkia olette. Aika harva sillä maailmankantilla siltä välttyy, kun sursilliläisillä oli tapana sinne pohjoisemmaksi lähteä pappisvirkoja hoitamaan ja lisääntyminenkin taisi onnistua keskivertorahvasta paremmin, kun oppiakin oli saatu ja useammat perilliset jäivät eloon. Kerro sitten meille muille, mikä kiehtoo ja innostaa!
Jukka

Tervehdys!

Perheemme juuret ovat pääasiassa täältä Kainuusta, äitiemme suvut Kuhmon perukoilta.

Sukututkimusharrastukseni ensimmäinen tavoite on ollut laatia lastemme lapsille mahdollisimman kattavat VI-sukupolven esivanhempaintaulut, aukkopaikkoja vieläkin on.

Aluksi en harrastukselta arvannut ihmeitä odottaa. Täällä SukuForumilla olen saanut kysymyksiini oikein timanttivihjeitä. Jokunen vastaus johdatteli minut yllätyksekseni löytämään muutaman kirkkoherran ja nimismiehen esivanhemmiksemme. Olihan mukavaa löytää pelkkien –nen päätteisten sukunimien joukkoon erilaisia ja fiinimpiäkin nimiä. Luonnollisesti ajatukseni liikkuvat siinä, millaista elämää ja missä oloissa kunkin ajan ihmiset elivät.

Täytyy nolona myöntää, etten Sursilleistä tässä vaiheessa tiedä paljoakaan. Hapansilakka-termiäkään en ollut aikaisemmin tavannut. Selvitinkin mitä sillä tarkoitetaan.

Esitin alkujaan kysymykseni siitä syystä, että huomasin tuon suvun vilahtavan usein siellä ja täällä. Mietin, mitähän erityistä ja ainutlaatuista tähän sukuun oikein liittyykään.

Omaa innostustani tässä vaiheessa on vielä vaikea määritellä. Saa nähdä syttyykö minulla jossain vaiheessa tähän erityistä kipinää.

Terveisin Eila

kapakonen
29.08.10, 11:09
Sain tietää kuuluvani Sursillin sukuun vuonna 1975 Aarne Rauvolan Naarjoelta lähettämästä kirjeestä, jossa hän keräsi tietoja Anders Forssmanin jälkeläisistä. Lähetin tietoni ja jäin odottelemaan kirjaa joka ilmestyi 1982. Silloin selailin sen noin suuriinpiirtein. Kirja oli hyllyssäni lähes koskematomana aina viime syksyyn asti. Aloin tutkia sitä ja vertailla netistä löytämiäni tietoja. Anneli Kotisaaren sivuilta löysin tuttuja; Fredrik Pinomäki alkujaan Ojala oli isoäitini isoisä. Mikäli olen tulkinnut oikein Aarne Rauvolan kirjaamia tietoja Sursillin kirjan korjausehdotuksiin Fredrikin Sursill n:o on 4401.
Mutta kysymykseen: Löytämisen ilo ja tieto siitä, että on jostain kotoisin.
Olen levittänyt Sursillin ilosanomaa sukulaisteni keskuuteen, jotka ovat myös etsineet kirjansa pölyn alta. Juuriensa:) löytäminen on kiehtovaa vaikka ne ei johtaisikaan Sursilliin. Mutta mainitusta herrasta on tehty niin paljon tutkimuksia, että sekin kiehtoo.
Terv. Kari Piikkiöstä

mika68
29.08.10, 13:02
Onhan se mukavaa tietää kuuluvansa muihinkin kuin perussuomalaisiin sukuihin.
Joitakin ulkonäöllisisä samoja piirtetiä olen havaitsevnai sursilleissä. Ainakin joissakin suvun edustajissa.
Sursilleihin naitiin paljon sen ajan säätyläisiä ulkomaita myöten, mm. Brittein saarilta, Saksasta (myös Baltia) ja tietysti Ruotsista. Että ihan suomalainenhan ei laaja Sursill-suku ole.
Tuon olen pannut itsekin merkille, että vanhemmissa Sursill-selvityksissä on tiputettu pois talonpoikaistuneita sukuhaaroja, joka näkyy laajana katona Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa.
Omassa epävirallisessa sukutietokannassani on näitä talonpoikaistuneita haaroja Lapista ja Kuusamosta.

Mika J

j.amnelin
29.08.10, 15:58
Minua henk.kohtaisesti kiinnostaa vain siksi että siitä sattuu olemaan paljon tietoa saatavilla ja kuuluu juuriini myös :)
Minua kiinnostaa yhtälailla kaikki muutkin juureni, useimmista vaan ei ole tietoja saatavilla. tai olisi varmaan ainakin vähäsen jos osais ja ois mahdollista mennä jonnekin kirkonkirjoja ym tutkiskelemaan :oo:

ritva laiho
01.09.10, 09:54
Sursillien talonpoikaistuneita ja proletarisoituneita jälkeläisiä löytyy varmasti runsaasti uuden projektin myötä. Isoisäni oli avioton lapsi Savosta Pieksämäeltä ja isäni syntyi metsänvartijan torpassa Puumalassa v.1899. Yllätyksekseni isänikin esipolvissa paljastui Sursillejä. Tämä haara päättyy Sursillin sukukirjassa Hedvig Sofia Tawastsjernaan, jonka kohdalla mainitaan avioliiton solmiminen talonpojan kanssa sekä virheellinen vuosiluku.
Kiehtovaa nyt vain on huomata kuinka erilaista väkeä tavallisenkin tallaajan esipolvissa esiintyy.
terv.Ritva

j.amnelin
01.09.10, 10:36
Kiehtovaa nyt vain on huomata kuinka erilaista väkeä tavallisenkin tallaajan esipolvissa esiintyy.
niimpä ja itse lähden ainakin aina ajatusleikkiin ja mietiskelemään millaista elämä oli silloin ja miksi jotkut tietyt henkilöt avioituivat ja millattis he asuivat jne :)
Hauskaa miettiä asioita, että jos itse olisi kyseinen henkilö, mitkä voisivat olla syyt avioitui juuri sen puolison kanssa jne :p:

Bodniemi37
01.09.10, 10:59
Tämä haara päättyy Sursillin sukukirjassa Hedvig Sofia Tawastsjernaan, jonka kohdalla mainitaan avioliiton solmiminen talonpojan kanssa sekä virheellinen vuosiluku.
Kiehtovaa nyt vain on huomata kuinka erilaista väkeä tavallisenkin tallaajan esipolvissa esiintyy.


Mahtoikohan Hedvig Sofia Tawaststjernan aviottoman tyttären isä (esim. Anneli Kotisaaren verkkosivusto) olla Margareta Kristina, s. 2.1.1715 (Lapinjärven rk), ja Anna Beata, s. 23.12.1730 (Luther, Georg, Släktbok. Ny följd. IV:1-2, p. 49, T51) von Gislerin veli? Edellisen puoliso oli kornetti Johan Dahn, jälkimmäinen oli naimisissa kapteeni Didrik Gustaf Boismanin kanssa (viimeksi mainitun toinen avio).

Gisler-suvun kantaisä oli ruotsinmaalaisen verkkosivuston mukaan Lindesbergin kirkkoherra Olaus Petri Gislerus.

Terveisin,

kapakonen
01.09.10, 11:26
Alkaa valjeta se, ettei isoäitini isoisän jälkeläisiä ole päässyt Sursill tutkimuksiin mukaan, koska ovat talonpoikaista väkeä. Ihmetystä herättää se, että hänen kymmenestä lapsestaan yksi on mainittu useissakin tutkimuksissa, joillain tutkijoilla ei sitäkään.
Kari Piikkiöstä:rolleyes:

Juha
01.09.10, 11:43
Tunnustan ainakin itse tekeväni (tiedostamatta) valikoivaa sukututkimusta. Jotkut perheet tuntuvat mielenkiintoisimmilta kuin toiset - mielenkiinto ei sitten taas liity mitenkään heidän sosiaaliseen asemaansa, vaan esimerkiksi uudelle paikkakunnalle muuttaneet tuppaavat saada osakseen enemmän huomiotani kuin ne kotinurkkiin jääneet.

Meillä kaikilla on varmaan toisistaan poikkeavat motivaatiot harrastukseemme ja sitä kautta myös niiden tuloksien esittelyyn.


Eikös koko Sursill lähtenyt käyntiin siitä, että Terserus huomasi kovin monen papin Pohjanmaalla olevan sukua keskenään. Jos tästä sitten jäi se käsitys ettei opukseen voida ottaa muita kuin säätyläisiä, pappisväkeä ja upseereita?


Juha

olanyk
01.09.10, 13:49
Historiaa lukiessa väkisin tunnustaa 1500-1800 luvun säätyyhteiskunna ensin ylempien säätyjen ja sitten myös talonpoikaissädyn vaikuttajien merkityksen yhteiskuntamme kehitykselle. Vaikka Pohjanmaa oli osin 1600-luvulla läänitetty ei sinnen Aatelis-sääty juurikaan asettunut asumaan.

Olen usein todennut että Sursill-siarukset, jollain tavoin hämärtää 1500-1600 luvun yhteistä Ruotsin ja Suomen Pohjoisosien yhtenäistä kirkollista ja maalista hallintoa. Onhan Sursillien ohella Fordellit jne. ja voi myös suuresti epäillä niiden ja muidenkin hallintosukujen polveutuvan Ruotsin Bure ja Grubbe suvuista. Eikä sisarusten merkitys säätyjen sisäisille avioliitoille ollut syynä, heistä vain syntyi yhteinen "nimittäjä" Pohjanmaan sääty-suvuille.

"Sursill-suvut" voi katsoa olleen Pohjanmaan koulutuksen ja sivistyksen perustana. Jopa Suomen kielen syntymiseen ja kehittymiseen taisi olla suuri merkitys Pohjanmaan talonpoikien tarpeen nähdeissä "Sursill -säätyläisissä", johin nousi avioliittojen kautta talonpoikaisväestöä opiskelun tai porvari taitojen myötä.

Olavi

ritva laiho
01.09.10, 13:52
Hei
Tuosta Adolf von Gissleristä. Tässä nyt ei auttaisi mitään mutu-juttuja heittää lonkalta, mutta kannattaisi tutkia Rantasalmen perukirjat v.1757. Minulla on mielikuva, että tutkiessani muuta Mikkelin maakunta-arkistossa olisin törmännyt Gissleriin ja langon nimi olisi mainittu.
Terv. Ritva Laiho

Bodniemi37
01.09.10, 14:37
Tuosta Adolf von Gissleristä. Tässä nyt ei auttaisi mitään mutu-juttuja heittää lonkalta, mutta kannattaisi tutkia Rantasalmen perukirjat v.1757. Minulla on mielikuva, että tutkiessani muuta Mikkelin maakunta-arkistossa olisin törmännyt Gissleriin ja langon nimi olisi mainittu.


Kiitos vinkistä. Rantasalmen kirkonarkiston perukirjat vuosilta 1716-1767 löytyvät nykyään digiarkistostakin. Niissä taidetaan kuitenkin mainita vain sellaiset henkilöt, jotka uuden avioliiton solmimisen yhteydessä ovat joutuneet jättämään kirkkoherranvirastoon selvityksen senhetkisestä omaisuudestaan.

Terveisin,

Tuulakki
01.09.10, 21:03
Mistähän voisi johtua, etten voi katsella tätä sivustoa: http://www.annelikotisaari.net/Christina.O.Sursill.htm
Sivusto aukeaa, mutta jumiutuu ja "kaataa" selaimen usein jo sukunimilistaa katsellessa, puhumattakaan, että yrittäisin liikuttaa palkkia edestakaisin. Voisiko ongelma olla Mozilla Firefoxin käytössä tällaisiin sivustoihin? Millä selaimella te muut sivustoa katselette?

Vai onko vika minussa :oo: tai koneessa? Muilla sivustoilla tällaista ei tapahdu.

Juha
01.09.10, 21:05
Taitaa ongelma olla sinun luonasi :)

Sivu on vain todella suuri, joten sen latautuminen k e s t ä ä

Mulla siis toimi Mozillan kera



Juha

Tuulakki
01.09.10, 21:09
No, hyvä että mulla on edes yksi ystävä, rva vai liekö hra Ongelma :D:, joka pysyy luonani!

Tuulakki
01.09.10, 21:37
Kukahan muuten oli ao. Henrik Tawast? Liittyykö mahdollisesti Maunu Tawastin sukuun?

3. Puoliso: Vihitty 1705 Beata Johanintytär Tawast (1321) s. 1670, k. 27.07.1742 Hölö, Ruotsi.
Vanhemmat: Johan Henrikinpoika Tawast, s. 1626 Turku, k. 1689 Pyhäjoki, haudattu 1689 Pyhäjoki ja Anna Erikintytär Sursill, s. 1611. Vihitty 1653. 200.

Juha
01.09.10, 21:48
Eikös tuo kaveri ole ihan eri porukkaa eli tavallisia Turun porvareita?

Isä Henrik oli kauppias Turussa



Juha

Sami Lehtonen
01.09.10, 22:07
Eikös tuo kaveri ole ihan eri porukkaa eli tavallisia Turun porvareita?

Isä Henrik oli kauppias Turussa



Juha

Joo, keskiaikainen suku (joka taidetaan yleensä kirjoittaa Tavast), johon piispa Maunu II kuului, sammui mieslinjaltaan 1400-luvun lopussa.

Mitä Sursillin sukuun tulee, niin luulenpa, että uudesta yrityksestä huolimatta moni talonpoikaistunut varhempi haara jää väistämättä pimentoon lähteiden vähyyden takia.