Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Konungs, Övitsböle, Mörskom
Ur domboken för Pernå framgår om Könings-hemmanets ägarefamilj i Övitsböle, Mörskom vid tinget 9-/10. 1702, att Christer Erikssons hustru Märtha var dotter till hemmanets förra ägare l ö j t n a n t e n Jacob Hansson Forssman.
"---Christer Ersson i Öfwisböhle och Mörskom Sochn inläggiandes dess framledna Swärfars LIEUTNANTENS Edell och Manhafftigh Jacob HANSSONS Skrift af d. 14 MARTII 682 sampt kyrckioherdens dersammastädes Ehrewÿrdige Hr. SAMUEL WEKMANs ATTESTATUM af d. 5 i innewarande åhr och månadh: dess medelst besagda Lieut-n ... på sitt yttersta... tillsagt... besagda sin Mååg Christer Ersson samma sitt Bördehemman och aflinge i Öfwisböhle, uthom sine öfrige Mågars åtahl..."
Jacob Hansson Forssman är känd åtminstone från sin tid som fänrik vid Tavastehusläns regemente under von Funckens och senare under Cronmans regemente. Han var fänrik där åtminstone åren 1679-1689.
Kiitos Johanille tästä merkittävästä, esipolviamme koskevasta löydöstä!
Nyt voidaan täydellisellä varmuudella sijoittaa Christer Erssonin ja Märtha
Forssmanin pojaksi se vääpeli Hans Forssman, joka avioitui 28.12.1749 Porvoossa Sophia Baggen kanssa.
Mutta, kuka sitten oli juuriaan luutnantti Jacob Hansson Forssman?
Veikkaisin, että hän polveutuu siitä Samuel Mattson Forssmanista, joka todennäköisesti oli syntyään Porvoon seudulta ja joka Helsingissä "kaupungin pelimannina" toimittuaan siirtyi lainlukijaksi Inkerinmaalle.
Samuel sai 1650 Borokin ja Retkinan läänitykset Samojskoen pogostassa Kaporiessa. Hän oli aviossa Kerstin Lindelöfin ja Karin Torwiggen kanssa. Ajallisesti Jacob sopisi hyvin Samuelin ja Kerstinin pojanpojaksi, varsinkin kun Kerstin Lidelöfin isä
oli Hans Persson Lindelöf (puoliso Karin Larsdr Ulf i Finland).
Lindelöf-sukuun liittyvät avion kautta myös Forsskålit, joiden "kehto"
on Pernajan Forsbyssä. Olisiko Samuel syntyään aivan naapurista, joko
Öfvitsbölen, tai Riken poikia?
Nyt kun keskustelette Övitsbölestä niin sallinette yhden kysymyksen joka ei suoranaisesti liity aiheeseen, mutta aiheen kylänimeen.
Onko havaintoa mistä Övitsböle -nimi tulee? Böle on käsittääkseni "boplats" eli asuinpaikka. Övits -osa taas viittaa tavalliseen genitiiviin - mutta mistä sanasta/henkilönimestä/...
Löytyykö sukututkimuksistanne ehkä selitys tähän nimeen?
Kyselen koska itse asun toisessa Övitsböle'ssä
Hasse
Hej!
Tror att Jacob Hansson har fått hemmanet i arv ("aflinge"), så han kunde även (!) vara ättling till Småpeppars via svärd- eller spinnsidan - kanske hellre just på spinnsidan, eftersom han använder släktnamnet Forssman.
Jag återkommer till Din fråga, Hasse. Nu tvungen att kila iväg.
Nyt kun keskustelette Övitsbölestä niin sallinette yhden kysymyksen joka ei suoranaisesti liity aiheeseen, mutta aiheen kylänimeen.
Onko havaintoa mistä Övitsböle -nimi tulee? Böle on käsittääkseni "boplats" eli asuinpaikka. Övits -osa taas viittaa tavalliseen genitiiviin - mutta mistä sanasta/henkilönimestä/...
Löytyykö sukututkimuksistanne ehkä selitys tähän nimeen?
Kyselen koska itse asun toisessa Övitsböle'ssä
Hasse
Nimen etymologiaa sivuaa Axel Bergholm Solitander-sukuselvityksensä yhteydessä.
Hän sanoo suvun ollen luultavasti kotoisin Myrskylän Övitsbölestä, joka tunnettiin aiemmin "Ödesbyn" nimellä. Solitander-nimi olisi siten latinalaistettu versio ruotsin sanasta "öde" (autio) = "solitudo".
Tätä ovat sittemmin protestoineet mm. tunnetut tutkijat Henrik Falk ja
Alf Byman, joiden mukaan Ödesby- tai Ödesböle-nimeä ei itseasiassa ole
Myrskylässä koskaan käytetty, vaan "Övid" juontuisi vanhasta ruotsalaisesta etunimestä (Övid, Övit).
Minulla on täällä jossain Itä-Uudenmaan paikannimistöstä laadittu ansiokas
ruotsinkielinen tutkielma. Kunhan sen löydän, kerron mitä siellä kylän nimestä seisoo.
Hej!
Tror att Jacob Hansson har fått hemmanet i arv ("aflinge"), så han kunde även (!) vara ättling till Småpeppars via svärd- eller spinnsidan - kanske hellre just på spinnsidan, eftersom han använder släktnamnet Forssman.
Jag återkommer till Din fråga, Hasse. Nu tvungen att kila iväg.
Olen jo vuosikausia (Sukulistan-ajoista lähtien), arvellut, että jokin napanuora yhdistäisi Stor-Köningsin 1600-luvulla omistanutta Jost Småpepperiä (puoliso Anna Mårtensdr Sarfve), samaa tilaa myöhemmin hallinneeseen esipolvi-sukuumme, jonka jäsenet käyttivät ajoittain Forssman- & Forselius-nimiä. Samaan sukusikermään kytkeytyy Solitander-suvun juuri.
Jost Småpepperillä oli Engelbrekt-nimien kapteenipoika, jonka vaiheita ei juuri tunneta.
Maaomaisuuden periytyminen naislinjalla on se todennäköisin vaihtoehto, kuten arveletkin. Sitäpaitsi periytyivät myös nimet Jost (Jobst) ja Engelbrekt, joita löytyy mm. Rikestä, Stor-Königsiin liittyvistä suvuista.
Seppo Niinioja
21.06.10, 14:47
Nyt kun keskustelette Övitsbölestä niin sallinette yhden kysymyksen joka ei suoranaisesti liity aiheeseen, mutta aiheen kylänimeen.
Onko havaintoa mistä Övitsböle -nimi tulee? Böle on käsittääkseni "boplats" eli asuinpaikka. Övits -osa taas viittaa tavalliseen genitiiviin - mutta mistä sanasta/henkilönimestä/...
Löytyykö sukututkimuksistanne ehkä selitys tähän nimeen?
Kyselen koska itse asun toisessa Övitsböle'ssä
Hasse
Anteeksi että sekaannun vielä nimiasiaan pitkäaikaisena entisenä vantaalaisena.
Svenska ortnamn i Finland -luettelon (http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/ortnamn/ortnamn4.html ) mukaan
Övitsböle (ö:vits-), 1) by i Mörskoms kn, Nyland, fi. Hyövinkylä 2) stadsdel i Vanda stad, fi. Ylästö .
Ylästön kotiseutuyhdistyksen sivulla kerrotaan, että ensimmäisiä mainintoja Övitsbölen ja Tolkbyn kylistä on vuodelta 1417. Suomenkielinen nimi on varmaan aika nuori, koska nykyisen Vantaan maakirjakylille tuli viralliset suomenkieliset nimet muistaakseni vasta 1960-luvulla. Avioliittoome alkuaikoina puhuttiin vielä vain Friherrsistä (Vapaala) ynnä muista. Sama Espoossa.
Yritän sanoa että Myrskylän ja Vantaan Övitsbölen merkitys ruotsinkielessäkin saattaa olla erilainen, mutta ei välttämättä. Helsingin pitäjän historiasta vm. Övitsbölen alkuperä saattaisi selvitä.
Snövitsbölen merkitys lienee helpompi Grimminsä lukeneille :)
Seppo Niinioja
Kiitos Johanille tästä merkittävästä, esipolviamme koskevasta löydöstä!
Nyt voidaan täydellisellä varmuudella sijoittaa Christer Erssonin ja Märtha
Forssmanin pojaksi se vääpeli Hans Forssman, joka avioitui 28.12.1749 Porvoossa Sophia Baggen kanssa.
Mutta, kuka sitten oli juuriaan luutnantti Jacob Hansson Forssman?
Veikkaisin, että hän polveutuu siitä Samuel Mattson Forssmanista, joka todennäköisesti oli syntyään Porvoon seudulta ja joka Helsingissä "kaupungin pelimannina" toimittuaan siirtyi lainlukijaksi Inkerinmaalle.
Samuel sai 1650 Borokin ja Retkinan läänitykset Samojskoen pogostassa Kaporiessa. Hän oli aviossa Kerstin Lindelöfin ja Karin Torwiggen kanssa. Ajallisesti Jacob sopisi hyvin Samuelin ja Kerstinin pojanpojaksi, varsinkin kun Kerstin Lidelöfin isä
oli Hans Persson Lindelöf (puoliso Karin Larsdr Ulf i Finland).
Lindelöf-sukuun liittyvät avion kautta myös Forsskålit, joiden "kehto"
on Pernajan Forsbyssä. Olisiko Samuel syntyään aivan naapurista, joko
Öfvitsbölen, tai Riken poikia?
Palaan vielä tähän aamuiseen viestiini.
Mainittu vääpeli Hans Forssman kuoli Porvoon Haikossa 23.10.1752,
mutta missä kuoli Sophia Bagge?
HisKi vihjaisee seuraavaa: Luumäen kirkkoon haudattiin toukokuussa 1773,
6.5. kuollut aliupseerin leski Sophia Bagge. Hän asui kuollessaan Luumäen
Koskelan Uron-torpassa.
Samassa torpassa kuoli 30.5.1767 varanimismies Hans Erik Soldan, jonka
vaimo oli Anna Sofia Torwigge.
Samoin leski Catharina Homan (15.5.1782), joka oli kirjuri Johan Baggen leski.
Edelleen 9.3.1783 Margareta Christina Sorén, joka oli revisiomaanmittari
Johannes Joachim Sorénin ja Maria Christina Johansdr Baggen tytär.
On siten mahdollista, että Johan ja Sophia Bagge olisivat sisarukset.
Vanhemmiksi ehdottaisin hypoteettisesti Örneholmin vapaaherrakunnan inspehtööriä Johan Henriksson Baggea ja Catharina Margareta Reijeriä (Reiher), jotka kuolivat Hiitolassa 1690-luvulla.
Sophia Bagge oli avioituessaan Forssmanin kanssa porvoolainen leski.
Häntä ei mielestäni tule sotkea Porvoon Skavabölen Baggeihin.
Anna Sofia Torwigge oli Nils Wilhelm Torwiggen Wilhelm-pojan tytär.
Nils Wilhelm taas oli sen Karin Torwiggen veli, joka nai viestissäni
mainitun Samuel Mattson Forssmanin tämän toisessa (?) aviossa.
Ja kun nyt spekuloinnissa on päästy vauhtiin; vielä muistiin seuraavatkin:
Soldanit ovat aviosukua Giöslingeille Richardien kautta. Soldanien kantaäitinä on tiedostollani (väärin, tai oikein) Dorothea (Dordi) von Brandten, jonka vanhemmiksi olen "sumealla haulla" ja epäloogisesti merkinnyt hypoteettisesti Henrik Wolf Georgsson von Brandtin ja Lucia Mattsdr von Brandtenin.
Tällä (von Brandt) saattaisi olla merkitystä Johanin kadonneisiin esipolviin, tai sitten ei.
Bodniemi37
21.06.10, 19:34
Palaan vielä tähän aamuiseen viestiini.
Mainittu vääpeli Hans Forssman kuoli Porvoon Haikossa 23.10.1752,
mutta missä kuoli Sophia Bagge?
HisKi vihjaisee seuraavaa: Luumäen kirkkoon haudattiin toukokuussa 1773,
6.5. kuollut aliupseerin leski Sophia Bagge. Hän asui kuollessaan Luumäen
Koskelan Uron-torpassa.
Kalevi Kumpulaisen Luumäen pitäjän historian mukaan sikäläisen Bagge-suvun kantaisä Johan toimi aiemmin nimismiehenä Inkerinmaalla. Kumpulaisen mukaan hän kuoli 1729 (lähdeviite puuttuu). Ikänsä puolesta Sofia Bagge (hän lienee syntynyt noin 1699) olisi ilmeisesti voinut olla nimismiehen tytärkin.
Toisen (oletetun) tyttären Maria Kristinan (s. 1715/rippikirjatieto) puoliso oli Luumäen pitäjänpuuseppä Sylvester Augustinpoika Homan. Viimeksi mainittu avioitui leskeksi jäätyään Vehkalahdella 1783 Sofia Helena (Svenintytär?) Frondellin kanssa.
Samassa torpassa kuoli 30.5.1767 varanimismies Hans Erik Soldan, jonka
vaimo oli Anna Sofia Torwigge.
Samoin leski Catharina Homan (15.5.1782), joka oli kirjuri Johan Baggen leski.
Georg Lutherin mukaan Hans Erik Soldanin puolison nimi oli Katarina Homan, vrt. http://www.genealogia.fi/genos/43/43_29.htm ja Luumäen vuosien 1757-1763 rippikirja, http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=4692392&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400. Inkerinmaalta tulleella Johan Baggella oli nähdäkseni samanniminen poikakin (k. noin 1740?), jolla myös oli Katarina Homan -niminen puoliso, vrt. Luumäen rk/1737-1747, http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=4690219, ja /1747-1756, http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=4691011.
Edelleen 9.3.1783 Margareta Christina Sorén, joka oli revisiomaanmittari
Johannes Joachim Sorénin ja Maria Christina Johansdr Baggen tytär.
Esienoni Johan Joakim Sorénin puoliso Maria Kristina Bagge oli Virolahden ja sittemmin ilmeisesti Lemin nimismiehenä toimineen Johan Henrik Baggen (vht aiemmin mainitut Johan Johaninpoika Bagge ja Katarina Augustintytär Homan) tytär. Johan Henrik Baggen puoliso Margareta Elisabet Westenia oli Karin Erikintytär Alftanan pojantyttären tytär, vrt. myös Ruokolahden rk/1781-1792.
Maria Kristina Bagge asui leskenä Lemillä (henkikirjatieto), missä hänen Jaakkimassa 1784 syntynyt, lapsettomassa avioliitossa elänyt poikansa Johan Henrik Sorén toimi siltavoutina ja kestikievarina (http://www.kolumbus.fi/jamikko/Lemin_historiasta.htm). Naimaton tytär Ebba Helena, Sorén-sivin viimeinen vihanta, oli vielä 1860-luvulla elossa Lappeenrannassa (henkikirjatieto).
Terveisin,
Ritva
Bodniemi37
21.06.10, 21:19
Joudun korjaamaan tekstiäni:
Ruokolahden rk/1781-1792 löytyy osoitteesta http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ruokolahti/rippikirja_1781-1792_tk996-997/162.htm. Ebba Helena Johan Joakimintytär Sorén oli tietenkin Sorén-suvun viimeinen vihanta.
Terveisin,
Ritva
Luumäen Koskelan Uron torpassa 1700-luvun loppupuolella asuneet säätyläiset ovat mitä ilmeisimmin sukua toisilleen.
Carpelanin mukaan (Torwigge taulu 5.) Vilhelm Jakob Torwiggen tytär
Anna Sofia oli aviossa "ryttaren Hans Erik Soldanin" kanssa. Tämä tieto on tosin lisätty jälkeenpäin sulkuihin ja tiedon antajaksi on viitteissä merkitty: "Medd. av pol.mag. Georg Luther".
Anna Sofian äiti oli Sara Slöör, joka oli Pernajan nimismiehenä vv. 1570-1790 toimineen Henrik Jakob Slöörin isotäti.
Torwigge-suku on muutenkin teeman kannalta mielenkiintoinen.
Sen sanotaan oleva Ruotsista Inkerinmaalle muuttanut suku, joka tuli aateloiduksi jo 21.12.1651.
Ensitaulussa esitellään jo mainittu Katarina Torwiggen avio Samuel Fors(s)manin kanssa.
Katarinan sisarukset avioituivat seuraavasti:
-Nils Wilhelm, puoliso Sofia Margareta Andersson (aat.suku. 738)
-Anna, puoliso Henrik Stahl
-Maria, puoliso Isak Johansson Svenander
Myöhempi Nils Vilhelm (Vilhelm Jakobin ja Sara Slöörin poika) asettui Lapinjärvelle avioiduttuaan Sofia von Essen af Zellien kanssa. Heidän poikansa Lapinjärvellä 19.1.1819 kuollut Afdolf Fredrik Torwigge
tuli sisäänkirjoitetuksi Suomen ritaririhuoneeseen v. 1818, numerolla 43.
Otto Torwigge (Henrik Adam Gabrielin poika) avioitui 2.2.1830 Loviisassa Maria Catharina Pihlströmin kanssa, jonka äiti
oli n.v. 1783 syntynyt Maria Labbström. Kuka oli juuriaan tämä Maria?
Nimen etymologiaa sivuaa Axel Bergholm Solitander-sukuselvityksensä yhteydessä.
Hän sanoo suvun ollen luultavasti kotoisin Myrskylän Övitsbölestä, joka tunnettiin aiemmin "Ödesbyn" nimellä. Solitander-nimi olisi siten latinalaistettu versio ruotsin sanasta "öde" (autio) = "solitudo".
Tätä ovat sittemmin protestoineet mm. tunnetut tutkijat Henrik Falk ja
Alf Byman, joiden mukaan Ödesby- tai Ödesböle-nimeä ei itseasiassa ole
Myrskylässä koskaan käytetty, vaan "Övid" juontuisi vanhasta ruotsalaisesta etunimestä (Övid, Övit).
Minulla on täällä jossain Itä-Uudenmaan paikannimistöstä laadittu ansiokas
ruotsinkielinen tutkielma. Kunhan sen löydän, kerron mitä siellä kylän nimestä seisoo.
Löytyihän se opus; Studier i nordisk filologi-sarjassa julkaistu: Ake Granlundin Studier över östnyländska ortnamn.
Helsingin lähistöllä sijaitsevan Övitsböle-nimen katsotaan juontuvan
lautamiehenä Tolkbyssä v. 1417 toimineen Llaris öuidsonin lisänimestä,
joka taas on patronyymi nimille Övedh, Övidh.
Myrskylän kohdalla alkuperää hämärtää se Tyyne Salmisen "Myrskylän pitäjän vaiheita"-opuksensa sivulla 16 mainitsema "Hafwingila"-nimen löytyminen tuomiokirjoista vuodelta 1659. "Hafwingila" on Salmisen toimesta tulkittu sitten "ruotsinnetuksi" Övitsböleksi ja "suomennetuksi" "Hauenkyläksi"..
Ei suinkaan lopullinen totuus, mielestäni, sillä kuten tämäkin ketju osoittaa,
kylän asukkaat olivat vahvasti ruotsinkielisiä jo ainakin 1600-luvun lopussa
ja vielä tänä päivänäkin. Uskoisin, että nimen juuri Myrskylässä on sama, kuin Helsingissäkin.
Om Småpeppar: Lutar mot antagandet som Love Kurtén gjorde i Genos år 1974 att Engelbrekt var bror, inte son till Jost Småpeppar.
Samtidigt har vi i Kurténs artikel ett indicium om ägoförhållanden före löjtnanten Jacob Hansson Forssman.
Om Småpeppar: Lutar mot antagandet som Love Kurtén gjorde i Genos år 1974 att Engelbrekt var bror, inte son till Jost Småpeppar.
Samtidigt har vi i Kurténs artikel ett indicium om ägoförhållanden före löjtnanten Jacob Hansson Forssman.
Jully Ramsayn mukaan:
Jost Småpepper. Kom i tjänst 1614 i Viborg. Korpral under ryttmästaren Reinhold Wunchs 1624. fick frälse 1625 10 5 pä 1 1/2 skatt jord i Gräggböle. D. före 1632. - Gift med Anna Mårtensdotter, som egde 1/3 dels skatt i Öfvistböle by i Mörskom socken, dotter af Mårten...., och Karin Mårtensdr Poitz (n:r 246). Hon jämte sonen Eglelbrekt underskrifit kvittens på arf 1632. Beviljades skattefrihet för Gräggböle 1634.
Tämän mukaan Engelbrekt on Jostin ja Annan poika. Anna on myöhemmin
todettu Sarfve-sukuiseksi. Tässä tulee linkki Pyhtääseen, jonka kirkkoherrana Annan isä Martinus toimi. Muita sisaruksia lienevät Johanna Mårtensdr Sarfve, aviossa Nicolaus Magni Careliuksen kanssa ja
Margareta Mårtensdr Sarfve, joka nai Anna Juustenin pojan Peter Stråhlmanin.
Anna Mårtensdr Sarfven ensimmäinen puoliso oli Pyhtään kappalainen Justus Stephani, jonka sanotaan olleen kotoisin Myrskylän Öfvitsbölestä.
Ettei vain tässä olisi päällekkäisyyttä niin, että Justus Stephani ja
Jost Småpepper ovat yksi ja sama henkilö??
Vastaan puhuu se, että Justus oli pappi ja Jost (Jobst, Justus) tiettävästi korpraali. Vai olisiko ura vaihtunut?
Ja jatkoksi se mitä HY:n mainio matrikkeli tietää asiasta:
Quote:
Yo Tartossa 2.5.1632 Mårten, aateloituna 1651 Chounfelt Martinus Justini, Pernoensis U24 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U24). Vht: Pyhtään kappalainen Jost (Justus Stephani, † 1616/17) ja Anna Mårtensdotter (Sarfve) tämän 1. avioliitossa. Tarton lukion oppilas 1631. Depositio 21.4.1632. Ylioppilas Tartossa 2.5.1632. — Vänrikki Hämeen läänin jalkaväkirykmentissä 1639, luutnantti (1640), kapteeni 1644. Aateloitu 1651. Peri isältään Myrskylän Hyövinkylän (joka kuului Pernajaan ennen Myrskylän pastoraatin erottamista, ruots. Övitsböle). Valtiopäivämies 1654. † 2.1657.
Viittauksia: Namnlistor över vid finska regementen år 1653 tjänande... SSV 8 (utg. H. Aejmelæus, 1924) s. 205 (Mårten Joustson; Capt. Könfält); A. Tering, Album Academicum der Universität Dorpat (Tartu) 1632–1710 (1984) #26. — G. Elgenstierna, Den introducerade svenska adelns ättartavlor II (1926) s. 13 (Chounfelt); A. R. Cederberg, Suomalaiset ja inkeriläiset ylioppilaat Tarton ja Tarton-Pärnun yliopistossa vv. 1632–1710. SSV 23 (1939) s. 62; K. Duncker, Pieniä löytöjä – Små fynd. Chounfelt. Genos 46 (1975) s. 54–55.
Unquote
Koska Mårten Chounfelt peri Öfvitsbölen isältään Jost (Justus) Stephanilta, eikä äidiltään (Anna Mårtensdr Sarfve), tuntuu hypoteesi nimisekaannuksesta vahvistuvan, tai sitten oli olemassa meille toistaiseksi tuntematon Stephan Småpepper..
Carpelanin mukaan (Torwigge taulu 5.) Vilhelm Jakob Torwiggen tytär
Anna Sofia oli aviossa "ryttaren Hans Erik Soldanin" kanssa. Tämä tieto on tosin lisätty jälkeenpäin sulkuihin ja tiedon antajaksi on viitteissä merkitty: "Medd. av pol.mag. Georg Luther".
Selvennykseksi vielä tähän:
alunperin Carpelan on merkinnyt Anna Sofia Torwiggen kuolleen naimattomana Liivinmaalla, mutta lisännyt sitten kuin jälkikommenttina
sulkuihin sanasta sanaan seuraavaa:
"(?d. Petersburg 4.4.1738, 23 år gl., gift därst. 1737 med ryttaren HANS ERIK SOLDAN på Styckhoff)." Ja sitten seuraa tuo viite Georg Lutherin tiedonantoon.
Avioliitto Soldan-Torwigge on siten kestänyt maksimissaan hiukan toista
vuotta, minimissä muutaman kuukauden. Se on päättynyt Anna Sofian
kuolemaan, jonka jälkeen Soldan lienee avioitunut uudelleen.
Kun nyt Bergholm on jälleen käsilläni, kaivoin esille myös Forssman-selvityksen.
Bergholm arvelee Samuel Mattson Forssmanin pojaksi sitä n.v. 1660 syntynyttä Jakob Fors(s)mania, josta tuli avioliittonsa kautta Vaanilan rusthollari Lohjalle. Hänen puolisonsa oli Margareta Henriksdr Vanberg.
Paljon mielikuvitusta ei tarvita päätelmälle, jonka mukaan Samuelilla olisi ollut myös Hans-niminen poika, jonka poika Jacob Hansson Forssman olisi siten se luutnantti joka avion (?) kautta sai haltuunsa Myrskylän Öfvitsbölen Stor-Köningsin. Tämä tila tunnettiin aiemmin manttaalikirjoissa nimellä "Jost Småpeppar".
Stor-Könings-veljessarjaan voidaan myös lisätä se Carl Forssman, jonka Erik-poika (?) nai Porvoossa Erster Christina Wittingin, Elimäen Tavastbyn kartanon Lorentz Wittingin ja Catharina Roosin tyttären.
Esterin sisarukset avioituivat seuraavasti:
-Reinholdt-Hebla Lucia Kniper
-Birgitta Cartharina - Aron Barck
-Sophia Charlotta - Elias Lucander
-Anna - Henrik Anton Gottsman
-Maria Helena - Alexander Magnus Nessén
Bodniemi37
22.06.10, 13:19
Carpelanin mukaan (Torwigge taulu 5.) Vilhelm Jakob Torwiggen tytär
Anna Sofia oli aviossa "ryttaren Hans Erik Soldanin" kanssa. Tämä tieto on tosin lisätty jälkeenpäin sulkuihin ja tiedon antajaksi on viitteissä merkitty: "Medd. av pol.mag. Georg Luther".
Georg Lutherin vuodelta 1972 peräisin olevan Soldan-artikkelin, http://www.genealogia.fi/genos/43/43_29.htm, mukaan 4.4.1738 lapsivuoteeseen menehtyneen Anna Sofia Torwiggen puoliso oli ratsumestari Hans Erik Soldanin ja Hedvig Nordbergin poika Hans Erik, jonka myöhempiä vaiheita ei tunneta.
Hedvig Jakobintytär Nordberg oli vuorostaan oman tutkimuksemme piiriin kuuluvan, Ithimaeus-suvun nähdäkseni viimeisen pappismiehen Axel Julius Ithimaeuksen (Lappeen kappalainen 1778-1789) puolison Anna Elisabet Nordbergin täti.
Terveisin,
Kun nyt Bergholm on jälleen käsilläni, kaivoin esille myös Forssman-selvityksen.
Bergholm arvelee Samuel Mattson Forssmanin pojaksi sitä n.v. 1660 syntynyttä Jakob Fors(s)mania, josta tuli avioliittonsa kautta Vaanilan rusthollari Lohjalle. Hänen puolisonsa oli Margareta Henriksdr Vanberg.
Paljon mielikuvitusta ei tarvita päätelmälle, jonka mukaan Samuelilla olisi ollut myös Hans-niminen poika, jonka poika Jacob Hansson Forssman olisi siten se luutnantti joka avion (?) kautta sai haltuunsa Myrskylän Öfvitsbölen Stor-Köningsin. Tämä tila tunnettiin aiemmin manttaalikirjoissa nimellä "Jost Småpeppar".
Stor-Könings-veljessarjaan voidaan myös lisätä se Carl Forssman, jonka Erik-poika (?) nai Porvoossa Erster Christina Wittingin, Elimäen Tavastbyn kartanon Lorentz Wittingin ja Catharina Roosin tyttären.
Esterin sisarukset avioituivat seuraavasti:
-Reinholdt-Hebla Lucia Kniper
-Birgitta Cartharina - Aron Barck
-Sophia Charlotta - Elias Lucander
-Anna - Henrik Anton Gottsman
-Maria Helena - Alexander Magnus Nessén
Kysymysmerkki Erik Forssmanin suhteesta Carl Forssmanin oli paikallaan.
Porvoon postimestarina toiminut Erik oli itseasiassa samaa ikäpolvea kuin Carl (1720-1730-luvulla syntyneitä). He voisivat siten olla n.v. 1682 syntyneen Hans Forssmanin poikia, tämän ensiaviosta, kuten sekä
Hansin, että Carl (Gustafin) kohdalla esiintyvä Koderwik. Kodernäs, Haiko
enteilee. Erik on vahvasti Myrskylän Stor-Köningsin perintönimiä.
(Maria Labbström f. 1783 var dotter till Matts f. 1744 och Maria f. 1749 Labbström från Lappträsk. De flyttade till Lovisa 7. kvarteret nr. 13. år 1813 och dog samma år hos dottern med man.)
Lyhyt yleiskatsaus Småpepereistä:
Suvun varhaisin tunnettu kantaisä on Jost (Jobst) Småpeper, profoss uti
Finland, joka sai verovapauden Pernajan Gräggböleen 20.4.1570.
Poikia:
-Sigfrid Småpeper, munsterskrivare Mårten Boijen lippueessa. Kaatui Kerkholman taistelussa 1605. Omisti Gräggbölen, Baggnäsin ja Erlandsbölen Pernajassa.
-Jakob Småpeper, ryttare, tuli Pernajasta Kyminkartanoon Mårten Boijen asialle 1591 ja sieltä edelleen Viipuriin. Toimi myöhemmin Helsingin raatimiehenä (1605-1608).
Sigfrid Småpeperin poika oli Jost Småpeper nuorempi. Hän palveli Reinhold Wunchsin joukoissa korpraalina v. 1624. Koska samasta joukko-osastosta löytyy myös hänen "pojakseen" merkitty Engelbrekt Småpeper vuonna 1622, lienee kyse veljeksistä, kuten Johan ketjussa jo aiemmin mainitsi.
Engelbrekt yleni vuonna 1639 ratsumestariksi ja otti osaa sotaan Saksassa, jossa joutui vangiksi. Lunasti itsensä vapaaksi 50 taalerilla.
Lähde: Ramsay
Vid vintertinget 7.-9.april 1670 påtalas (då) saliga Engelbrekt Småpeppar.
Förre ägaren av officersrang före Jacob Hansson Forssman var kapten Johan Påhlsson, som nämnes här första gången 1663. Han dog mellan augusti 1670 och juli 1671. Har inte kollat ännu militärkällorna. Vore intressant att veta hur hemmanet ärvdes - om så - vidare. Handlar det i Övitsböle om en släktkrets eller inte?
Vintertinget för Pernå, Mörskom och Lappträsk år 1703 förtäljer att Märtha Forssmans mor hette Annika Mattsdotter. Märtha hade även en yngre syster, som var gift med Jöran Hansson. Jöran Hansson försökte få med sin svärmoders hjälp och godkännande besittningsrätten över hemmanet i Övitsböle, men tingsrätten ansåg av flera orsaker däribland inte minst av löjtnantens testamente och dess senare bekräftelse att den rättmätige värden var Christer Ersson.
Löjtnanten var ännu vid liv i början av oktober år 1702, men redan död i januari 1703.
Senare (hösttinget) förtäljer tingsprotokollen ännu, att handelsmannen i Nyen Christopher Forssman var Jakob Forssmans broder.
Bodniemi37
10.08.10, 19:02
Senare (hösttinget) förtäljer tingsprotokollen ännu, att handelsmannen i Nyen Christopher Forssman var Jakob Forssmans broder.
Etunimen mukaan järjestetty henkilö- ja asiahakemisto sisältyy moniin Pähkinälinnan läänin tuomiokunnan renovoitujen tuomiokirjojen kokoelmiin vuosilta 1684-1702. Nevanlinnalainen kauppias Christoffer Forssman mainitaan hakemistoissa useasti.
Sellaisista kokoelmista, joista henkilöhakemisto puuttuu, olen itse etsinyt etupäässä Bagge-, Soldan- ja Barckhusen-sukujen jäseniä koskevia käräjäjuttuja. Vuoden 1686 pöytäkirjoja ei jostain syystä ole skannattu:
Alla linkkejä olemassa oleviin henkilöhakemistoihin:
Vuosi 1684, (KO a:1), hakemisto, http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=3876325&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400
Vuosi 1690 (KO a:5), hakemisto http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=3877055&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400
Vuosi 1693 (KO a:8), hakemisto http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=3881954&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400
Vuosi 1694 (KO a:9), hakemisto http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=3877584&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400
Vuosi 1695 (KO a:10), hakemisto http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=3877780
Vuosi 1696 (KO a:11), hakemisto http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=3877978&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400
[Vuosi 1697 (KO a:12), http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3878141, hakemistoa ei ole]
Vuosi 1697 (KO a:13), hakemisto http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=3878516&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400
Vuosi 1698 (KO a:14), hakemisto http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=3878855&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400
Vuosi 1699 (KO a:15), hakemisto http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=3879312&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400, väärä tai ainakin puutteellinen henkilöhakemisto?
Vuosi 1701-102 (KO a:17), hakemisto on, http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=3879409&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400
Terveisin,
Tack, Ritva!
Håller även på att gå igenom dessa domböcker.
Tillägg ännu till föregående. Sommartinget år 1704 berättar oss namnet på Christer Erssons svägerska. Hon hette Christina Forssman. Nu försäkrade sig Christer Ersson med landshövdingens och kronobefallningsmannens skrifter 11. och 13.7.1703 sin äganderätt till hemmanet i Övitsböle.
Handelsmannen Christopher Forssman har vistats i Backböle i Mörskom åtminstone i oktober 1705 då han anklagade Matts Henriksson där för skällsord, men fick även själv anklagelsen att ha först med hugg och slag anfallit samme Matts. Möjligen vistade han på Storkönings i Övitsböle hos sina brorsbarn.
Höstetinget i december 1706 berättar, att handelsmannen Christopher Forssman i Backböle förolämpat ("injurier") kornettskan Maria Haup (skriven även i tidigare fall Huup). Att Christopher Forssman agerar just i Backböle tycks tyda på att han tvärtemot min tidigare förmodan bodde i Backböle. Dock ägde han inget hemman i nyssnämnda byn. Många fall i domböckerna ur denna tid pekar på att flyktingarna togs inte alltid varmhjärtat emot. Tycker mig i vissa fall se helt enkelt olika vanor och sed bakom problemen.
Handelsmannen Christopher Forssman hade det inte lätt. Vid sommartinget år 1709 berättade han (igen) att han blivit föremål för injurier (skällsord) samt att Erich Mårtensson från Koukjärvi som även var ansvarig för skällsorden, slagit honom med trästör. Forssman hade då varit på väg till Mörskom med öltunnor, som han ville sälja där.
Lite vidare spekulation om Jacob Hansson Forssmans härstamning:
I Åbo fanns en tullskrivare Hans Månsson Forssman som dog ca. 1725. Sedan fanns där även en inspektor Hans Forssman nämnd år 1695. Kunde även vara samma person som den förstnämnde.
Dock finns i Åbo även andra personer som kunde vara Jacobs far. En sådan är Johan Forssman (Johan motsvarar ofta Hans (Johannes!)) som var löjtnant vid tulljakten. Han begravdes 14.9.1697 i Åbo domkyrka. Hans gård låg på Slottsgatan. Denne Forssman hade flera söner vid liv då han begravdes.
Sedan intressanta sammanhang:
En Isak Forssman, som var organist, berättade år 1727 i Åbo att han mist sin egendom fem gånger! - sist i Borgå! Han hade även varit med vid Viborg belägring (1710?).
Dessa Forssman alltså bara ur Åbo stads källor.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.