Luutnantti Nils Lång (k. Ristiina 1741) ja laskento

[Heikki Jokipii]

Hänestä kerrotaan sekä ylioppilasmatrikkelissa
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4965

että tällä sivulla
http://www.student.oulu.fi/~jhissa/Cajanus.htm#Taulu117 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu117)

että hän olisi Joroisten samannimisen kirkkoherran poika.

Minusta tämä olisi kiva juttu, kun näin saisin lisää esivanhempia, mm. Curnovius- ja Cajanus-suvuista. Ja kun luutnantti Nils Långin tytär Maria nai Abraham Elfvengrenin, niin esivanhempia saisi moni muukin.

Mutta laskento, matematiikka tässä tökkii.

Jos luutnantti Nils Lång oli kuollessaan 43-vuotias, hän olisi syntynyt n. 1698. Ja ollut siten 9-vuotias päästessään Turun yliopistoon.

Tiedot hänen vaimostaan eivät ole matemaattisesti uskottavia nekään. Jos Maria Krook oli v. 1770 Ristiinassa kuollessaan 55-vuotias, hän olisi v. 1725 naimisiin mennessään ollut 10-vuotias.

[JHissa]

Hänestä kerrotaan sekä ylioppilasmatrikkelissa
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4965

että tällä sivulla
http://www.student.oulu.fi/~jhissa/Cajanus.htm#Taulu117 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu117)

että hän olisi Joroisten samannimisen kirkkoherran poika.

Minusta tämä olisi kiva juttu, kun näin saisin lisää esivanhempia, mm. Curnovius- ja Cajanus-suvuista. Ja kun luutnantti Nils Långin tytär Maria nai Abraham Elfvengrenin, niin esivanhempia saisi moni muukin.

Mutta laskento, matematiikka tässä tökkii.

Jos luutnantti Nils Lång oli kuollessaan 43-vuotias, hän olisi syntynyt n. 1698. Ja ollut siten 9-vuotias päästessään Turun yliopistoon.

Tiedot hänen vaimostaan eivät ole matemaattisesti uskottavia nekään. Jos Maria Krook oli v. 1770 Ristiinassa kuollessaan 55-vuotias, hän olisi v. 1725 naimisiin mennessään ollut 10-vuotias.
Hautauksen yhteydessä ilmoitetut kuoliniät eivät aina ole uskottavia. Itse epäilen Maria Krookia Jääskessä 15.1.1697 syntyneeksi arrendaattori Johan Krookin (* n. 1666, ‡ 25.9.1727 Kitee) ja Maria Benjaminintytär Krookin (* n. 1673 Nevanlinna, † 19.3.1742 Kitee) tyttäreksi, jolloin hän olisi kuollessaan melkein 73 vuotias. Nils Lång ja Maria Krook vihittiin Kiteellä 1.2.1725. Maria Krookin ikää voi haarukoida esim. Ristiinan rippikirjan
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ristiina/rippikirja_1754-1761_va10-15/57.htm
avulla missä hänen iäkseen ilmoitetaan 54 vuotta ja poika Gabrielin (* 9.2.1739 Ristiina) iäksi 16, jolloin Marian syntymävuodeksi tulisi 1739+16-54=1701.

Johannes Hissa

[Heikki Jokipii]

Omissa tutkimuksissanikin päädyin siihen, että Maria Krookin kuolinikä on papin lapsus. Myös oletuksesi hänen taustansa osalta tuntuu uskottavalta. (Henkikirjoista voisi saada ehkä lisätukea? Mariahan oli jo - jos syntynyt 1701 - ellei nyt ”ikäneito”, niin ollut jo pitkään täysi-ikäinen naimisiin mennessään?)

Mutta Nils Långin osalta tilanne ei ole yhtä helppo. Oletetun isä Nilsin ja hänen vaimonsa olisi pitänyt saada poika Nils hyvin varhain 1690-luvulla, jotta hän olisi ehtinyt käydä a) Viipurin lukiota ja sitten b) päästä 1707 yliopistoon. Mahdollista, mutta tiukkaa tekee, ajassa. Syntymävuosi 1693:kin merkitsisi vain 14 vuoden ikää yliopistoon kirjoittautuessa. Eli kaipaisin jotain lisäperustetta.

Myöskin tuntuu jotenkin epätodennäköiseltä, että samaan perheeseen osuu kaksi tällaista papin lapsusta. Ihan ”tavallisista” Lång (Long, Longe) –nimisistä (sotilaista) ei näytä myöskään olevan tuona aikana puutetta, Savossakaan. Mutta miehistä oli, isonvihan jälkeen, joten vaikka Maria Krook olisi ollut vähän ”herrasväkeä”, ei hänenkään auttanut olla liian valikoiva. Niinpä pidän mahdollisena, että (myöhempi) luutnantti Nils Lång olisi noussut – esim. sota-ansioidensa myötä – ihan rahvaasta.

[Julle]

< Ihan ”tavallisista” Lång (Long, Longe) –nimisistä (sotilaista) ei näytä myöskään olevan tuona aikana puutetta, Savossakaan. >

Onhan tuolla ollut ainakin yksi luutnantti Nils Lång Iisalmen komppaniassa?
http://kotisivu.suomi.net/picea/sotilas/iisalmi/iisalmi_lie.html

Tutkimisiin

[K.Salminen]

Puuttumatta tähän Långiin sen enempää, tuon esiin seuraavat datat, jottei tämä debatti mene täysin puskiin.

Johan Krookin, Kinttulan Artjärven arrendaattorin ja vaimonsa Maria Sprintin tytär Maria Krook, oli aviossa Nybyn ja Iitin nimismiehen, vuosina 1725-1746, Hans Henrik Barckin, k 1758 Myrskylä kanssa. Hans toimi Porvoon postimestarina myöhemmin (cf Walta 2005, 165, ks myös Hyn matrikkeli).

Den nyländska släkten Krooks äldre genealogi, Genos 46(1975), s. 6-19
Tekniker GÖRAN SÖDERLUND, Esbo

"Johan Krook (son till Bengt Bengtsson, tab. 4), nämns som ombudsman på Malmgård vid Pernå ting 19.3.1681. Köpte 6.5.1684 av ryttmästaren Axel Creutz Greggböle rusthåll i Pernå, som genom avtal med honom 29.8.1686 utbyttes mot Rosas rusthåll i Baggnäs by, där Johan från 25.2.1698 också ägde Småpepers säterirusthåll. Var 22.7.1690 assessor Nicolaus von Preutz' ombudsman på Artsjö gård och arrenderade Artsjö 1.10.1697-1.10.1700, sägs ha förvaltat och kultiverat gården med skicklighet och flit. Köpte 1704 Kinttula säterirusthåll och arrenderade från samma år Ratula, d.v.s. resten av Artsjö gård, som han på detta sätt innehade till sin död. Vistades under stora ofreden som flykting i Sverige, där han 1719 bodde i Vittinge i Uppland. Återvände till Artsjö senast 1722. Död på Artsjö gård i november 1740, och efterlämnade »utom ansenlig löös egendom ... 2ne säterjes rusthåld Kinttula och Baggnäs.»[32 (http://www.genealogia.fi/genos/46/46_6.htm#32#32)] - G. med Maria Sprint, dotter till kaptenen vid Savolax och Nyslotts läns infanteriregemente Lucas Jakobsson Sprint och hans andra hustru Lucia Putting. Maria Sprint dog troligen under stora ofreden i Sverige, eftersom hon inte nämns i Artsjö efter familjens återkomst dit.
Barn mm:
Maria, nämns i Artsjö som fadder från 1701, död på Nyby rusthåll i Nastola 7.8.1753. - G. c. 1708 med uppbördsmannen, slutligen postmästaren i Borgå Hans Henrik Barck, f. c. 1665, död i Nastola 23.11.1758. De bodde 1727-1745 på Skyttelä torp som lydde under Kinttula."

Kari Salminen

Hautauksen yhteydessä ilmoitetut kuoliniät eivät aina ole uskottavia. Itse epäilen Maria Krookia Jääskessä 15.1.1697 syntyneeksi arrendaattori Johan Krookin (* n. 1666, ‡ 25.9.1727 Kitee) ja Maria Benjaminintytär Krookin (* n. 1673 Nevanlinna, † 19.3.1742 Kitee) tyttäreksi, jolloin hän olisi kuollessaan melkein 73 vuotias. Nils Lång ja Maria Krook vihittiin Kiteellä 1.2.1725. Maria Krookin ikää voi haarukoida esim. Ristiinan rippikirjan
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ristiina/rippikirja_1754-1761_va10-15/57.htm
avulla missä hänen iäkseen ilmoitetaan 54 vuotta ja poika Gabrielin (* 9.2.1739 Ristiina) iäksi 16, jolloin Marian syntymävuodeksi tulisi 1739+16-54=1701.

Johannes Hissa

[Movitz]

Vielä 1700-luvun alkupuolella oli aika tavallista, että yliopistoon kirjauduttiin meikäläisittäin huomattavan nuorina. Niin ollen teinipojat eivät olleet mitään harvinaisuuksia. Tuskin nyt alle kymmenkesäisiä sentään, mutta jos pysytään 13-16 vuotiaissa, ei asiassa ole mitään ongelmaa.

Kannattaa selailla ylioppilasmatrikkeleita huvin vuoksi ikätietoja syynäillen. Aatelispojista voi löytyäkin noita yhdeksänvuotiaita (sic!), eikä nuo 13-vuotiaat papinpojatkaan aivan tavattomia ole; kyse on lähinnä siitä, ettei ollut mitään luutunutta, aikaavievää, yliopistoon valmistavaa koulutusjärjestelmää - ainakaan mitään sellaista, jota olisi voitu kaikissa olosuhteissa ja maankolkissa noudattaa.

Jens

[JHissa]

< Ihan ”tavallisista” Lång (Long, Longe) –nimisistä (sotilaista) ei näytä myöskään olevan tuona aikana puutetta, Savossakaan. >

Onhan tuolla ollut ainakin yksi luutnantti Nils Lång Iisalmen komppaniassa?
http://kotisivu.suomi.net/picea/sotilas/iisalmi/iisalmi_lie.html

Tutkimisiin
Kyseessä on sama luutnatti Nils Lång, joka käy ilmi Nils Långin kuolinajasta 14.3.1741 Ristiina. Koko upseeri ura näyttää tältä: Savon ja Savonlinnan läänin jv.rykm. Majurin komp. kersantti (Mikkeli) 1717, Everstiluutnantin komp. vääpeli (Kerimäki) 1719, Henkikomp. kersantti (Ristiina) 1723, vääpeli (Hirvensalmi) 1727, vänrikki (Ristiina) 1733, Iisalmen komp. luutnantti (Iisalmi) 1740.

Puuttumatta tähän Långiin sen enempää, tuon esiin seuraavat datat, jottei tämä debatti mene täysin puskiin.

Johan Krookin, Kinttulan Artjärven arrendaattorin ja vaimonsa Maria Sprintin tytär Maria Krook, oli aviossa Nybyn ja Iitin nimismiehen, vuosina 1725-1746, Hans Henrik Barckin, k 1758 Myrskylä kanssa. Hans toimi Porvoon postimestarina myöhemmin (cf Walta 2005, 165, ks myös Hyn matrikkeli).

Den nyländska släkten Krooks äldre genealogi, Genos 46(1975), s. 6-19
Tekniker GÖRAN SÖDERLUND, Esbo

"Johan Krook (son till Bengt Bengtsson, tab. 4), nämns som ombudsman på Malmgård vid Pernå ting 19.3.1681. Köpte 6.5.1684 av ryttmästaren Axel Creutz Greggböle rusthåll i Pernå, som genom avtal med honom 29.8.1686 utbyttes mot Rosas rusthåll i Baggnäs by, där Johan från 25.2.1698 också ägde Småpepers säterirusthåll. Var 22.7.1690 assessor Nicolaus von Preutz' ombudsman på Artsjö gård och arrenderade Artsjö 1.10.1697-1.10.1700, sägs ha förvaltat och kultiverat gården med skicklighet och flit. Köpte 1704 Kinttula säterirusthåll och arrenderade från samma år Ratula, d.v.s. resten av Artsjö gård, som han på detta sätt innehade till sin död. Vistades under stora ofreden som flykting i Sverige, där han 1719 bodde i Vittinge i Uppland. Återvände till Artsjö senast 1722. Död på Artsjö gård i november 1740, och efterlämnade »utom ansenlig löös egendom ... 2ne säterjes rusthåld Kinttula och Baggnäs.»[32 (http://www.genealogia.fi/genos/46/46_6.htm#32#32)] - G. med Maria Sprint, dotter till kaptenen vid Savolax och Nyslotts läns infanteriregemente Lucas Jakobsson Sprint och hans andra hustru Lucia Putting. Maria Sprint dog troligen under stora ofreden i Sverige, eftersom hon inte nämns i Artsjö efter familjens återkomst dit.
Barn mm:
Maria, nämns i Artsjö som fadder från 1701, död på Nyby rusthåll i Nastola 7.8.1753. - G. c. 1708 med uppbördsmannen, slutligen postmästaren i Borgå Hans Henrik Barck, f. c. 1665, död i Nastola 23.11.1758. De bodde 1727-1745 på Skyttelä torp som lydde under Kinttula."

Kari Salminen
Kyseessä on eri vuokraaja Johan Krook, joka olisi Nevanlinnan kirkkoherran Benjamin Simoninpoika Krookin
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1691
tyttären Marian mies. Johania on epäilty Käkisalmen linnoituksen vahtimestarin Larsin Krookin pojaksi, mutta tätä ei myöskään ole varmennettu. Lars Krookin tytär Anna mainitaan Genoksessa:
http://www.genealogia.fi/genos/27/27_57.htm
Den sistnämnda var tydligen samma person som vaktmästaren Lars Krooks dotter Anna, gift i Kexholm (garn.förs.) 22.4.1702 med mönsterskrivaren Henrik Kempe.

Johannes Hissa

[K.Salminen]

Kyse on siis kahdesta saman nimisestä naisesta eli Maria Krookista.....
Katselin Lewenhauptin karoliiniupseerimatrikkelia (1921, 427), sieltä löytyi seuraava Nils Lång, ainoa tällä nimellä:

Lång, Nils, fänrik vid Björneborgs läns inf. reg. 1710, löjtn. därst 2/1714, stupade 19.2.1714 vid Storkyro.

Kukahan tässä on kyseessä???

T. Kari S

[Heikki Jokipii]

Ongelmana on se, että ”meidän” Nils Långimme ja Maria Krook eivät ilmeisesti heti häittensä 1725 jälkeen tulleet Ristiinaan asumaan, ja Ristiinasta puuttuvat rippikirjat väliltä 1730-1753. Joista (ehkä) olisi saanut Nilsin syntymävuoden.

Pitää kyllä paikkansa, että entisaikaan saatettiin päästä yliopistoon nykyajan näkövinkkelistä merkillisen nuorena - minulla on jopa esimerkki siitä eräässä toisessa esi-isässäni - mutta tämä em. yhdeksän vuotta on vähän liikaa. Tai siis tarkemmin sanoen, liian vähän.

Ristiinasta löytyy rippikirjasta 1726-1729 kyllä eräs Nils Lång. Juvelan kylästä, ja vaimonsa Agneta
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ristiina/rippikirja_1726-1729_va7-9/10.htm
mutta pienellä Hiskin pyörityksellä selviää, että kyseessä on viljelijäperhe ja -suku, jolla ei ole (ainakaan välitöntä) tekemistä ”meidän” Långiemme kanssa, jotka taas asuivat Innalassa, ja jossa suvussa jatkui sotilasperinne.

Kiteeltäkin puuttuvat rippikirjat 1700-luvun alusta, joten emme voi sitäkään kautta varmistaa, jäikö nuoripari hetkeksi asumaan sinne.

[Ossian]

Vielä 1700-luvun alkupuolella oli aika tavallista, että yliopistoon kirjauduttiin meikäläisittäin huomattavan nuorina. Niin ollen teinipojat eivät olleet mitään harvinaisuuksia. Tuskin nyt alle kymmenkesäisiä sentään, mutta jos pysytään 13-16 vuotiaissa, ei asiassa ole mitään ongelmaa.

Kannattaa selailla ylioppilasmatrikkeleita huvin vuoksi ikätietoja syynäillen. Aatelispojista voi löytyäkin noita yhdeksänvuotiaita (sic!), eikä nuo 13-vuotiaat papinpojatkaan aivan tavattomia ole; kyse on lähinnä siitä, ettei ollut mitään luutunutta, aikaavievää, yliopistoon valmistavaa koulutusjärjestelmää - ainakaan mitään sellaista, jota olisi voitu kaikissa olosuhteissa ja maankolkissa noudattaa.

Jens

Hei,

Tuossa (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7828) on ylioppilaana 3-vuotiaana
___________________
Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that Ilk (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm)

[Heikki Jokipii]

Okei, myönnetään, että luutnantti Nils Lång voisi olla pastori Nils Långin poika, ja sama kuin em. ylioppilas.

Mutta - valitettavasti - hän voi olla kovin monen muunkin Långin poika, tai jonkun ihan muun nimisen ja saanut nimensä armeijassa.

Mutta kiitos, tässä keskustelussa tuli esille suuntia, josta voisi etsiä ja ehkä löytää lisää evidenssiä.

[JHissa]

Ongelmana on se, että ”meidän” Nils Långimme ja Maria Krook eivät ilmeisesti heti häittensä 1725 jälkeen tulleet Ristiinaan asumaan, ja Ristiinasta puuttuvat rippikirjat väliltä 1730-1753. Joista (ehkä) olisi saanut Nilsin syntymävuoden.

Pitää kyllä paikkansa, että entisaikaan saatettiin päästä yliopistoon nykyajan näkövinkkelistä merkillisen nuorena - minulla on jopa esimerkki siitä eräässä toisessa esi-isässäni - mutta tämä em. yhdeksän vuotta on vähän liikaa. Tai siis tarkemmin sanoen, liian vähän.

Ristiinasta löytyy rippikirjasta 1726-1729 kyllä eräs Nils Lång. Juvelan kylästä, ja vaimonsa Agneta
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ristiina/rippikirja_1726-1729_va7-9/10.htm
mutta pienellä Hiskin pyörityksellä selviää, että kyseessä on viljelijäperhe ja -suku, jolla ei ole (ainakaan välitöntä) tekemistä ”meidän” Långiemme kanssa, jotka taas asuivat Innalassa, ja jossa suvussa jatkui sotilasperinne.

Kiteeltäkin puuttuvat rippikirjat 1700-luvun alusta, joten emme voi sitäkään kautta varmistaa, jäikö nuoripari hetkeksi asumaan sinne.
Nils Långe ja Maria Krook asuivat aluksi vääpelin virkatalossa Hirvensalmen Monikkalan Hintikassa. Nils Långe mainitaan Genos 23(1952), s. 25-32: http://www.genealogia.fi/genos/23/23_25.htm

Esimerkiksi Savon jalkaväkirykmentin vääpeli Nils Långe asui ja viljeli henkikomppanian vääpelin puustellia Hirvensalmen Hintikkaa myöskin niinä vuosina (1724 - 1726), jolloin saman komppanian vänrikki Jakob Hoffrén oli mainitun vääpelin viran haltijana.
Nils Långe ja Maria Krook muuttivat 5.5.1733 vänrikin virkataloon Ristiinan Innalaan, jonka edellinen asukki oli samainen vänrikki Jakob Hoffrén.

[Heikki Jokipii]

Nils Långe ja Maria Krook asuivat aluksi vääpelin virkatalossa Hirvensalmen Monikkalan Hintikassa.

Mutta kuinka ollakaan: Hirvensalmen pappila ja melkein koko kirkonarkisto paloivat 1822! :(

[Heikki Jokipii]

Tuohon saattaisi vielä jäädä väli 1727-1732, jolloin he asuisivat jossain muualla? Oliko siitä tietoa Wirilanderilla?

[JHissa]

Tuohon saattaisi vielä jäädä väli 1727-1732, jolloin he asuisivat jossain muualla? Oliko siitä tietoa Wirilanderilla?
Wirilanderin Suomen armeijan upseeristo ja aliupseeristo 1718-1810 mukaan Nils Lången virkatalona olivat:
(kersantin) Mikkelin pit. Seppälä 23.11.1717-1.3.1719,
(vääpelin) Kerimäki Anttola n:o 4 1.4.1719-13.7.1721,
(kersantin) Ristiinan Lappilanmäki Norola (19.7.?)1723-(vielä 1727),
(Huom. Wirilanderin artikkelin
http://www.genealogia.fi/genos/23/23_25.htm
mukaan: asui ja viljeli henkikomppanian vääpelin puustellia Hirvensalmen Hintikkaa myöskin niinä vuosina (1724 - 1726), jolloin saman komppanian vänrikki Jakob Hoffrén oli mainitun vääpelin viran haltijana.)
(vääpelin) Hirvensalmen Monikkala Hintikka (1727?)-5.5.1733,
(vänrikin) Ristiinan Innala n:o 1 5.5.1733-22.10.1740 ja
(luutnantin) Iisalmi Haapajärvi Larinniemi 22.10.1740-14.3.1741(kuoli).

[Risto Toivonen]

vuoden 1720 katselmuslettelon mukaan Nils Longe on syntynyt Savossa, 23 vuotias ja ollut palveluksessa 5 1/2 vuotta. Sen mukaan hänestä pitäisi löytyä tietoa ennen kersantin vakanssia 1717.

[Heikki Jokipii]

Tuo tieto vahvistaisi sen, että Nils Longen (Lång) kuolinikä on merkitty Ristiinassa oikein. Jos Nils olisi syntynyt loppuvuonna 1697, voisi hän olla kuollessaan vielä 43-vuotias, ja katselmuksen aikana 23-vuotias.

Ja yliopistoon mennessään n. 10-vuotias. Samaan aikaan – samalla päivämäärälläkin 13.5.1707! - aloitti muuten opintonsa Turussa hänen (oletettu) velipuolensa, Erik Collanus:

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4964

Näin 10-vuotiaalla Nilsillä olisi ollut isosta veljestään turvaa ja tukea suuressa kaupungissa ja yliopistossakin, ja tätä olisi isäkin ajatellut?

Nils on kuitenkin mennyt armeijaan jo n. 17-vuotiaana, jo noin 1714, eli aika samoihin aikoihin, jolloin hänen oletettu isänsä pakeni Kajaaniin ja jos hän vielä on ollut ylioppilas, niin todennäköisyys yhä vähenee, että häntä löytyisi henkikirjoistakaan, ”sopivalta” kohdalta.

Noista puustelleista ennen v. 1721. Eivätkö ne olleet pikemminkin kirjanpidollisia, eikö armeija ennen Uudenkaupungin rauhaa ollut vielä Ruotsin puolella? Vai oliko voimassa jo jonkinlainen välirauha, nyt en tiedä.

[Heikki Jokipii]

Laiskuuttani :) kysyisin vielä Johannekselta, miten Maria Krookin esivanhemmat on dokumentoitu. Kysymysmerkkejäkin selvityksessä oli, jotka varmaankin viittaavat valistuneeseen arvaukseen, mutta niitä ei ollut joka kohdassa.

[JHissa]

Laiskuuttani :) kysyisin vielä Johannekselta, miten Maria Krookin esivanhemmat on dokumentoitu. Kysymysmerkkejäkin selvityksessä oli, jotka varmaankin viittaavat valistuneeseen arvaukseen, mutta niitä ei ollut joka kohdassa.
Kysymysmerkki kuuluisi melkein kaikkiale Nils Lången ylioppiluuden jälkeen 13.5.1707. Eli jos Nils Lång on sama kuin Savon ja Savonlinnan läänin jv.rykm. kersantti 1717, niin hän on Maria Krookin mies. Eli ongelma on, missä Nils Lång oli ylioppilaisuuden ja kersantin viran välisen ajan 1707-17.
Marian kaste löytyy Jääsken kastetuista koska sshy:llä on kastetut vasta vuodesta 1873 niin tässä hiskissä
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2ekemc?fi+0152+kastetut+1865)15.1.1697 19.1.1697 Sawiniemi Corp: Johan Krook Maria Benjaninsd:r Maria
Vanhempien vihkiminen Viipurissa
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2ek9a1?fi+0627+vihityt+364) 15.9.1691 Corpr. und cavall. Johan Krok sahl probst. i NijluMag. Beniamin Krooks d:r Maria Krook
Arrendaattori Johan Krookin hautaus 61 vuotiaana Kiteellä
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kitee/kuolleet_1699-1759_tk2147/23.htm
jonne hän perheineen näyttää muuttaneen noin 1705 ja arrendaattori Johan Krookin lesken Maria Krookin hautaus (n:o 143)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kitee/kuolleet_1699-1759_tk2147/50.htm
Huom! Häntä ei kannata sekoittaa kirkkoherra Lackm. leskeen Maria Krookiin (Kiteen haudatut 1741 n:o 2)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kitee/kuolleet_1699-1759_tk2147/45.htm
Eli pitäisi löytyä, joko perunkirjoitus tai jokin käräjäote yms., josta kävisi sukulaisuus esim. äitiin Susanna Curnoviaan, joka kuoli poikansa kappalaisen Erik Collanuksen luona Joroisissa 1726
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/joroinen/rippikirja_1725-1732_tk1670/129.htm

[Heikki Jokipii]

Kiitos! Maria Krookin osalta tuo sukujohto näyttää ainakin minusta ihan niin selvältä ja uskottavalta kuin tuon ajan sukujohdot yleensä voivat olla.


***

Ja sitä kautta mennään omissa esipolvissani Ruotsiin (esim. Nykopensis) ja Eestiin ja Saksaan (Iheringius).

Niinpä taas omalta kohdaltani vahvistui se erään aamukahvin ja aamulehden luvun yhteydessä päähäni pälkähtänyt ajatus, että olen maahanmuuttajataustainen. :)