Karvian Alkkiomäen lapset

[artturi]

Karvian Alkkiomäessä asuneiden Matin s.1796, Justiina Loviisan s.1801 ja Liisan s.1804 jatkopaikkoja haen. Mitä lukee noissa kommer i från sarakkeissa? Senhän pitäisi olla mistä tullut mutta sisarukset harvoin tulevat eri paikoista joten luulen että nuo ovat heidän seuraavat paikkansa. Onko tuossa Liisalla Suomi...? Karvialla on Suomilammi, -koski,-järvi ja -joki nimisiä taloja.

Terv. Arttu

[artturi]

Niin se linkki tietysti : http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/karvia/rippikirja_1824-1832_jk505/156.htm

[Pirjo L]

Hei!

Matti on mainitsemallasi sivulla alempana ja Liisa löytyy Suomilammilta

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/karvia/rippikirja_1824-1832_jk505/55.htm

Justiina vielä hukassa.

Terv. Pirjo

[Pirjo L]

Hei taas!

En heti hoksannut, että Justiinan kohdalla lukee Haapaniemi

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/karvia/rippikirja_1824-1832_jk505/91.htm

Pirjo

[artturi]

Kiitos Pirjo. Karvia on vähän oudompaa seutua eikä hiskistä ole paljon apua tässä tilanteessa. Nyt jatkuu näiden henkilöiden jatkon selvittely. Mutta jätän huomiselle.

Kiittäen Arttu

[artturi]

Hei osaako joku sanoa minne katoavat Alkkiomäen isäntäpari Maria ja Juho http://digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/karvia/rippikirja_1824-1832_jk505/156.htm tällä sivulla ihan normaalisti mutta onko merkintää minne olisivat menneet?
Tässä seuraavan rippikirjan sama sivu: http://digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/karvia/rippikirja_1833-1839_jk505/189.htm

Terveisin Arttu

[Pirjo L]

Hei!

Menevät Koskimäkeen http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=981&pnum=186

seuraavassa kirjassa:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=979&pnum=438

Terv. Pirjo

[artturi]

Kiitos Pirjo. Mutta pystytkö antamaan linkit jotka näkyvät myös ei- jäsenille-.
Minulla on ollut näiden lastenkin kanssa ongelmia. Liisasta ei ole tietoa Suomilammin jälkeen jne. En tiedä onko aivot vähän jäässä kesälomalomalla. :)

Terv. Arttu

[Pirjo L]

Hei!

Tässä linkit ei jäsenille, tässä emsimmäisessä on hakemistoon tulkittu Koskimäki väärin Korpimäeksi.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/karvia/rippikirja_1833-1839_jk505/186.htm

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/karvia/rippikirja_1840-1846_jk505/438.htm

Terv. Pirjo

[Pirjo L]

Hei!

Ja Liisan jatko

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/karvia/rippikirja_1833-1839_jk505/75.htm

Pirjo

[artturi]

Kiitos Pirjo tuhannesti. Oletko jo aiemmin tutkinut näitä henkilöitä, vai olivatko kesken ?

Kiittäen Arttu

[Pirjo L]

Hei!

Ei ollut kesken, kun en heitä ainakaan vielä tutki.
Kiinnostuin kun hait Alkkiomäkeä, josta löytyy esivanhempiani.
Karviaa jonkin verran tutkineena osasin vain etsiä heitä.

Pirjo

[TapsaKe]

Huomasin SUKUforumilla tällaisen 'vanhan' kyselyn. Voi olla, että Liisankin vaiheet jo ovat selvinnet, mutta minulla on tietoa Karvian Tuulenkylän Mäkysestä - laitan sitä tähän (jälkeläishistoriaa löytyy enemmänkin mm. kirjastani 'Talimatkasta vuoden kyläksi'):
Mäkynen, Tuulen torppa 1833

Kaapo (Gabriel) Juhonpoika Suomilammi (s.1806) lähti vuonna 1826 rengiksi Piikkiön Kustaviin, mutta palasi jo vuoden kuluttua takaisin kotikylään ja meni vuonna 1831 naimisiin Liisa Juhontyträr Alkkiomäen (s.1804 Koskimäki) kanssa. Pari asusti aluksi Suomilammilla, mutta sai vähän aiemmin perustetun Tuulen mailta vuonna 1833 oman torpan, jonka nimeksi tuli Mäkynen. Torpankontrahti kirjoitettiin alkaneeksi 15.4.1833 ja 27.1.1842 se uusittiin. Karvian museon kokoelmissa on tuosta jälkimmäisestä kontrahdista N.J. Juseliuksen vuonna 1892 kääntämä ja kirjoittama jäljennös, jonka mukaan torpan veroa myös tuolloin nostettiin – eli Kaapo oli saanut torpan kannattavaksi.
Lapsia Kaapolle ja Liisalle syntyi seuraavasti: Anna-Justiina (s.1832), Jemiina (s.1835), Kustaa (s.1837), Iisakki (s.1838 k.1839), Juho Kaapo (s.1840 k.1857), Maria (s.1842), Nikodeemus (s.1846 k.1849) ja Toivo (s.1849).

Kustaasta tuli Mäkysen seuraava isäntä.
Anna-Justiina muutti vuonna 1852 Parkanoon ja meni naimisiin Vuorijärvellä sijainneen Isoviidan torpan pojan, Mikko Kaarlonpojan (s.1823 Parkano) kanssa ja pari isännöi Isoviitaa, kunnes Mikko kuoli vuonna 1868. He saivat lapset: Mikko Efraim (s.1853 k.1853), Vilhelmiina (s.1854), Serafia (s.1857), Johannes (s.1860) ja Jooseppi (s.1863 k.1863). Mikon kuoltua Anna-Justiina otti miehekseen ikaalislaisen Juho Juhonpojan (s.1844) ja pari isännöi Lehtiniemen kruununtorppaa Vuorijärvellä pari vuotta, kunnes muuttivat vuonna 1879 Ikaalisten Iso-Röyhiöön, jossa asuivat Männistön torppaa. Heillä oli myös yhteinen tytär: Matilda (s.1877 k.1880).
Jemiina muutti vuonna 1858 Parkanon Kuivasjärvelle ja meni naimisiin Hietikon torpan Hermanni Juhonpojan (s.1837) kanssa. Heidän lapsiaan olivat: Juho Kaapo (s.1859), Hermanni (s.1861), kaksoset Iisakki (s.1864 k.1866) ja Aleksandra (s.1864), Emma (s.1867), Gerhard (s.1870) ja Joonas (s.1873). Näistä Juho Kaapo meni naimisiin Nerkoolta kotoisin olleen Selma Juhontytär Wärmälän kanssa vuonna 1880 ja Hermanni kuulutettiin vuonna 1890 Sofia Kustaantytär Tuulen kanssa ja pari muutti Kauhajoelle. Aleksandra ja Emma naitiin Jalasjärvelle ja Gerhard meni vuonna 1889 Amerikkaan.
Maria piikoi pari vuotta Tuulessa, meni sitten Sarviluoman Skraatarin torppaan. Hän meni naimisiin torpan emännän aiemmasta avioliitosta olleen pojan Benjamin Joosepinpojan (s.1841), joka sai sittemmin Skraatarin torpan isännyyden. He saivat lapset: Selma (s.1865), Jooseppi (s.1868), Juho (s.1870), Jemiina (s.1872 k.1873), Maria (s.1874), Vilhelmiina (s.1876), Elisabet (s.1878), Toivo (s.1880), Matilda (s.1883) ja Vihtori (s.1886 k.1888). Näistä Selma ja Maria menivät naimisiin Ala-Hakkolan poikien Jaakko ja Anton Eliaksenpoikien kanssa. Jooseppi nai Maria Heikintytär Sarvijoen ja jatkoi torpparina Skraatarissa isänsä kuoleman jälkeen vuonna 1893. Vilhelmiina muutti Poriin ja Elisabet meni vuosisadan lopulla piiaksi Koskilammille.
Toivo on Karvian kirkonkirjoissa merkitty vuonna 1870 muuttaneeksi Parkanoon, mutta löytyykin Ikaalisten sisään muuttaneista tuolta vuodelta, Hän nimittäin nai Iso-Röyhiön Talosen talon Järvensivun torpan leskeksi jäänen emännän, Esteri Juhontyttären (s.1835) ja pääsi torppaan isännäksi. Esterillä oli edellisestä avioliitosta Kaarlo Mikonpojan kanssa tytär, Vilhelmiina (s.1866) ja Toivon kanssa syntyivät: Taavetti Nestori (s.1873 k.1882), Iida (s.1876). Kun Iida meni naimisiin Nikodeemus Iisakinpoika Virtasen kanssa ja jatkoi tämän ja lastensa Aina Marian (s.1897) ja Eino Johanneksen (s.1901) kanssa Järvesivun isäntäväkenä, Toivo ja Esteri muuttivat saman kylän Riekkolan talon Pirttijokeen, jossa olivat torppareina vuosisadan vaihtuessa.
Iisakki ja Nikodeemus kuolivat lapsina ja Juho Kaapokin jo 17-vuotiaana.
Mäkysen ensimmäinen emäntä, Liisa Juhontytär, kuoli vuonna 1856 (3.6.) ja Kaapo meni vuonna 1857 uusiin naimisiin Parkanon Alaskylästä, Jouttenmäen torpasta kotoisin olleen Kaisa Liisa Yrjöntyttären (s.1821) kanssa. Lapsionnea ei tässä liitossa ollut, sillä vuonna 1858 syntyi kuolleena tyttölapsi ja vuonna 1860 Kaisa Liisa kuoli lapsivuoteeseen synnytettyään kuolleen pojan.

Kauaa ei torppa ehtinyt kuitenkaan olla ilman emäntää, sillä Kaapo otti kolmannen vaimon jo seuraavana vuonna. Tämä oli Maria Kaarlontytär (s.1820), piika samasta Parkanon Vuorijärven kylän Isoviidan torpasta, jossa Kaapon tytär Anna-Justiina oli emäntänä. Marian isä Kaarlo Juhonpoika oli aikoinaan ollut myös Isoviidan torpparina, mutta isännöinyt viimeksi Munamäki nimistä torppaa Parkanossa.
Maria synnytti Kaapolle lapset: Juhon (s.1861 k.1861), Elisabetin (s.1862) ja Mikon (s.1866).
Näistä Kaapon ’toisen sarjan’ lapsista Juho siis kuoli jo syntymävuotenaan, Elisabet meni vuonna 1884 naimisiin Juho Nummikosken kanssa ja muutti Kauhajoelle ja Mikko, joka on mainittu heikkomieliseksi asui vuosisadan vaihteessa vielä Mäkysellä.

Kaapo Juhonpoika Mäkynen eli ajan mittapuun mukaan vanhaksi – hän kuoli 85-vuotiaana vuonna 1891. Kolmas vaimo, Maria, kuoli vuonna 1893.