Miten tästä taaksepäin?

[siitma]

Pitäjänräätäli Johan Saxtröm s. 1750 löytyy Nummen rippikirjasta 1780 s.135 (Hyrsilä, Långala). Syntymäpaikkaa ei ole. Osaisiko joku neuvoa, miten saisin tämän käsityöläisen syntyperän selville?
Johan Saxström s. 1750, k. 26.4.1813 Pusula,Vitainsilda,
1. Puoliso: 11.7.1773 Nummi, Mettula/Pusula Antila
Brita Abrahamintr -Kåhlberg s. 25.7.1746 Pusula, k. 18.11.1807 Vitainsilda

Yst.terv.MS

[Juha]

Vuosien 1764-72 Nummen rippikirjanide löytyy Digiarkistosta.

Johan Saxström asui viimeistään 1773 Mettulassa, joten itse kävisin tarkkaan läpi ym. rippikirjan Mettulan osalta. Sieltä sitten katsastaisin kaikki Johanit läpi. Yksi mahdollisuus on 22.12.1748 Jussilassa syntynyt Johannes.


Lisätietoja voisit saada myös Saxströmin perheen lasten kummeista. Heidän joukossaan voi olla isän sukulaisia


Juha

[Seppo Niinioja]

Kaupan ja käsityöammatien harjoittaminen oli varhaisempina aikoina sallittua vain kaupungeissa, joissa toimi ammattikuntia.

Tässä (http://www.finnica.fi/suomi/keski-suomi/taloushistoria/artikkelivapautus.htm) kerrotaan, että käsityön osalta olojen vapautuminen alkoi kauppaa varhemmin, sillä jo vuonna 1680 maalaispitäjille annettiin oikeus ottaa yksi suutari ja räätäli pitäjän alueelle ammattia harjoittamaan. Nämä nk. pitäjänkäsityöläiset otettiin käräjillä. Sirkka Karskela kertoo Sukututkimuksen tietokirjassaan, että pitäjät saivat oikeuden palkata em. käsityöläiset maaherran suostumuksella.

Kannattanee lukea myös dosentti Ulla Heinon artikkeli Käsityö järjestyksen kourissa - 1600-luvun käsityö ja käsityöläiset (Genos 63(1992), s. 17-22, 28 (http://www.genealogia.fi/genos/63/63_17.htm#Alku) ) , jossa kerrotaan heidän tutkimisestaan. Heino toteaa, että "Tilanne paranee olennaisesti 1600-luvun lopulla, kun ensimmäiset pitäjänkäsityöläisanomukset ilmaantuvat tuomiokirjoihin. Niistä tutkija saa parhaimmillaan tietoja pitäjänkäsityöläiseksi halajavan opinkäynnistä ja vanhemmista sekä edellisestä asuinpaikasta. 1700-luvun puolella tiedot ovat kattavampia ja niitä voidaan täydentää lääninkansliaan lähetettyjen anomusten avulla. On kuitenkin huomattava, että esimerkiksi Turun ja Porin lääninarkisto on suureksi osaksi tuhoutunut, ja että vaikka tieto anomuksen jättämisestä olisikin, niin asiakirjat ovat jo tuhoutuneet."

Itselleni on muutaman pitäjäntyöläisen alkuperä selvinnyt ihan kirkonkirjoista, jokunen on hakusessa. Tuomiokirjoista tai lääninkansliaan lähetystä anomuksesta saattaisi saada tietoa myös mm., milloin pitäjänräätälioikeudet on myönnetty.

Seppo Niinioja

[Pekka Hiltunen]

Nummen pitäjässä Haarlassa toimi samanaikaisesti toinenkin pitäjänräätäli, Henrik Saxenberg, ja hän näyttää olleen samaa ikäluokkaakin. Onkohan tämä pelkkää sattumaa?

Milloin ja mistä syystä Johan Saxström muutti Pusulan Kouvolan Vitainsillan torppaan? Miksi häntä tituleerataan torppariksi avioituessaan 2. kerran 1810 Nikkilän talollisen lesken kanssa 1. vaimonsa kuoltua 1807? Rk:ssa on Vitainsillalla Johanin edessä T-kirjain, joka kai tarkoittaa torpparia, mutta myös räätälinammatti mainitaan. Oliko torppari Erik Johansson (s 1784, saman rk-sivun yläosassa) sukua? Hänellä näyttää olevan Israel-niminen poika kuten Johan Saxströmilläkin.

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pusula/rippikirja_1811-1816_tk711/193.htm

Miksi Johanin tytär Hedvig muutti Turkuun?

Pusulan Kouvolan Vitainsillan torppari Johan Saxstömille ja 23-vuotiaalle Anna Lena Johansdotterille näyttää syntyneen tytär 1803. Onkohan asiaa käsitelty käräjillä?

Kuka oli Raision Pirilän torppari Johan Saxström, joka näyttää olleen Pusulan Johania sukupolven nuorempi?

Saattoikohan Mäntsälän Säksjärven sotilas Erik Saxström olla jotain sukua?

Kukas sitten oli Maariassa 1776 vihitty rakuuna Thomas Saxström? Hänen kotipaikakseen on kirjattu "Staden", eli oli kotoisin Turusta, kun vihkiminen tapahtui morsiamen kotipaikkakunnalla (joka tosin sekin nykyään on Turkua).

Rymättylästä löytyy pitäjänsuutari Johan Fredrik Saxströmille aviovaimo 1809. Johan Fredrik taisi olla Naantalin Saxilan rakuuna Thomas Saxströmin poika Fredrik Johan.

Huomasit varmaan, että Nummen rippikirjaan on sivun loppuun kirjattu Johan Saxströmin tulleen Hyrsilän Longalan rustholliin 1780 Pusulasta. Mitä muuta lukee Pusula-sanan alla? Mainitaanko siinä jotain todistuksesta? Pusulasta ja Nummelta löytyy HisKin mukaan muuttokirjoja 1800-luvun alkuvuosilta lähtien. Lapsethan syntyivät Hyrsilässä, mutta muuttokirjoista voisi löytyä Johanille patronyymi. Maakuntien käsityöläisethän olivat ammattinsa takia liikkuvaista sorttia.

HisKistä löytyy Pusulasta Abrahan Erikinpojan ja Kaisa Klemetintyttären kolme tytärtä kastetuista. Brita Kåhlbergin kotitalon löytämisestä saattaisi olla hyötyä Johaninkin jäljittämisessä. Molemmissa suvuissa on HisKin mukaan enimmäkseen sotilaita. Tämän avioliiton ohella voisi suvuista löytyä muitakin, varhaisempia yhteyksiä. Ehkä myös Abrahamin tyttärien kummien selvittämisestä voisi olla jotain apua.

Turku, Naantali, Raisio, Rymättylä ja Maaria ovat muuten kaikki vain parin peninkulman päässä toisistaan.
PH

[TerhiA]

Rk:ssa on Vitainsillalla Johanin edessä T-kirjain, joka kai tarkoittaa torpparia, mutta myös räätälinammatti mainitaan.

Se nykysilmään T-kirjaimelta näyttävä merkki näyttää olleen tuon kirjurin kuolinmerkintätapa. Johanin edessä ei siis ole torppari-merkintää, vain g(ammal) skrädd(are).

[siitma]

Suurkiitos tähän mennessä tulleista tiedoista ja vinkeistä.
Olen yrittänyt tavata Nummen rippikirjaa 1764-72, mutta se on kohtuuttoman epäselvä Johan Saxströmin löytämiseksi. Sukunimi häviää perillisiltä kokonaan. Vasta Saxströmin pojanpojanpojanpoika Nils Israelinpojalle ilmestyy yllättäen Vihtiin muuton jälkeen 1880-luvulla rippikirjaan sukunimi Juslin.
Onko kellään tietoa, miten ja kuka sukunimen valitsi tai määräsi näille sukunimettömille?
T. MS

[Seppo Niinioja]

Suurkiitos tähän mennessä tulleista tiedoista ja vinkeistä.
Olen yrittänyt tavata Nummen rippikirjaa 1764-72, mutta se on kohtuuttoman epäselvä Johan Saxströmin löytämiseksi. Sukunimi häviää perillisiltä kokonaan. Vasta Saxströmin pojanpojanpojanpoika Nils Israelinpojalle ilmestyy yllättäen Vihtiin muuton jälkeen 1880-luvulla rippikirjaan sukunimi Juslin.
Onko kellään tietoa, miten ja kuka sukunimen valitsi tai määräsi näille sukunimettömille?
T. MS

Sax- (sakset-) -alkuiset nimet tietysti sopivat hyvin räätälille ja ovatkin heillä yleisiä. Tietääkseni ne sai "siviilissä" itse valita, mutta jonkun kai piti kääntää ruotsiksi, jos ei itse sitä osannut. Sotilasnimet nähtävästi antoi kirjuri tmv. ruodun edellisen sotamiehen mukaan.

Terv. Seppo Niinioja

[siitma]

Pekka Hiltunen
Pari kommenttia:
PH:Oliko torppari Erik Johansson (s 1784, saman rk-sivun yläosassa) sukua?
Vast. Kyseisen räätälin pojan kuoltua 1808, miniä Anna Lena nai hieman nuoremman miehen, Erik Johanssonin
- - - -
PH: Pusulan Kouvolan Vitainsillan torppari Johan Saxstömille ja 23-vuotiaalle Anna Lena Johansdotterille näyttää syntyneen tytär 1803. Onkohan asiaa käsitelty käräjillä?
Vast. Tämä tytär s.1803 oli räätälin pojan Johan Johanssonin tytär.
- - - -
PH:Huomasit varmaan, että Nummen rippikirjaan on sivun loppuun kirjattu Johan Saxströmin tulleen Hyrsilän Longalan rustholliin 1780 Pusulasta. Mitä muuta lukee Pusula-sanan alla? Pusulasta ja Nummelta löytyy HisKin mukaan muuttokirjoja 1800-luvun alkuvuosilta lähtien. Lapsethan syntyivät Hyrsilässä, mutta muuttokirjoista voisi löytyä Johanille patronyymi.
Vast. Olisiko räätäli perheineen muuttnut silloin Pusulaan.He ovat nimittäin Pusulan rippikirjassa 1770-1787, Pusula Kouvola. Sivulla ei ole mitään muita merkintöjä kuin nimet. Muuttokirjat alkavat harmittavasti vasta 1800-luvun puolelta, joten patronyymiin ei pääse.
t. MS

[Pekka Hiltunen]

Homma näyttää siis aika selvältä.
Tarkennan vielä edellistä: Raision keskustasta on alle 20 km Turkuun, Maariaan, Naantaliin ja Rymättylään. Turun kirjat on lopulta aika helppo tarkistaa oikolukemalla ensin syntymäaikasarakkeet. Jollei Hedvigiä löydy, niin jäljelle jää vain muutama pikkupitäjä...
PH