Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Pitäjänsuutari Mats Matsonin poika Nikodemus Loimaalta?
Arvoisat Loimaan seudun tutkijat!
Käännyn puoleeni seuraavan henkilön, joka on minulle ääääi, ja vuosikymmenien "sukututkimuspäänsärky", sukutaustan johdosta.
Nikodemus Yrjönpoika. Syntynyt Pieksämäen/Hankasalmen RK mukaan 19.3.1783. Kuollut 19.5.1855 Hankasalmi, Niininiemi. Asui Somerolla vuosina 1800-1802 Sylväisissä Timperissä merkittynä pelkällä etunimellä renki Nikodemus(Somero RK 1798-1804 kuva 49, sivu 46). Oli muuttomerkinnän mukaan tullut Loimijoelta (näin tulkitsen sotkuisen merkinnän) vuonna 1800.. Saapui Pieksämäen muuttaneiden luettelon mukaan 17.12.1802 Somerolta Pieksämäen (Hankasalmen) Niininiemeen. Muutti Kangasniemelle 31.7.1810, josta takaisin Niininiemeen 19.5.1815. Asui loppuelämänsä torpparina Niininiemessä.
-Puoliso 5.6.1803 Pieksämäki Liisa Laurintytär Ylönen. Syntynyt 4.5.1774 Pieksämäki, Niininiem, Tervaniemi. Kuollut 7.2.1859 Hankasalmi, Niininiemi.
Olen käynyt läpi kaikki mahdolliset Nikodemus Yrjönpojat, joiden ikä on suunnilleen oikea (syntymävuosi 1770-87). Tulos on ollut laiha.
Loimaalta löytyy kuitenkin pitäjänsuutari Mats Matson, synt. RK 2.1.1738 ja puoliso Valborg Olofsdr, synt. RK 30.1.1742. Tällä suutarilla on suuren lapsikatraansa kuopuksena poika Nikodemus, synt. 25.3.1783. Tämä poika näkyy Loimaan rippikirjoissa vuoteen 1802 asti, jolloin häviää. Häviämisajankohta sopii Pieksämäelle muuton kanssa yhteen. Perheen asuinpaikka oli Loimaan Inkilä, kuva 293 vuosisadan vaihteen rippikirjoissa.
On todella harvinaista, että henkilön patronyymi vaihtuu Matinpojasta Yrjönpojaksi. Yhden ainoan kerran yli 30-vuotisella tutkimusurallani olen törmännyt vastaavaan tapaukseen. (Eri juttu on sitten keinotekoiset patronyymit, joita hyväntahtoiset papit joskus antoivat aviottoman syntyperän kätkemiseksi ja meidän sukututkijoiden harmiksi, näitä tapauksia on ollut monia).
Oletan, että kyseinen pitäjänsuutari kuuluu monen muunkin Loimaan alueelta sukujuuria omaavan esivanhempiin. Jotta en "haaskaisi ruutia variksiin", eli tekisi turhaa sukututkimustyötä, olisin kysynyt, "haukunko väärää puuta".Toisaalta ihmetyttää, miksi suutarin poika olisi muuttanut Loimaalta Savon syrjäkylään, kun luonnollinen valinta olisi lähteä käsityöläisen oppipojaksi Turkuun. Olisin iloinen kaikista kommenteista.
Harrastusterveisin eläkeukko Erkki Porista
:confused:
Tuosta Someron Sylvänän Timperillä renkinä olleesta Nikodemuksesta näkyy Someron kirjoista seuraavaa:
Rippikirja 1798-1804 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/somero/rippikirja_1798-1804_jk229-230/49.htm) tullut Loimijoelta 1803(?)
Rippikirja 1804-1809 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/somero/rippikirja_1804-1809_jk230/158.htm) lähtenyt Loimijoelle
Muuttaneiden luettelo (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/somero/muuttaneet_1805-1842_jk238/6.htm) täsmentää paluumuuton Loimaalle tapahtuneen 29.3.1806 (ulosmuuttaneet nro 10).
Tämä Timperin renki ei siten oikein osu etsimäsi Nikon elämäntarinaan.
Valitettavasti Somerolta ei ole muuttoluetteloita ennen vuotta 1805.
:) Jaska
Hei!
Kiitos vastaauksesta. Ongelma on vain se, etten ole Somerolta löytänyt muutakaan sopivaa Nikodemusta.Somerolta on säilynyt runsaasti 1800-luvun alun muuttokirjoja, mutta juuri tuo vuosi 1802 puuttuu.Kuitenkin Pieksämäen muuttaneiden luettelossa 1802 näkyy Somero lähtöpitäjänä.
Epäilen silti, että tuo minun Nikodemukseni oleskeli Somerolla vain lyhyen aikaa ja tämän takia puuttuu rippikirjoista. Minulla on pari muuta johtolankaa, joita selvitän paraikaa tuon Nikodemuksen suhteen.
eläkeukko Erkki Porista
Somero näkyisi muualla merkintänä myös, jos on tullutkin sen kappelista Somerniemeltä. Sieltäpä taas ovat rippikirjat palaneet pitkältä ajalta :mad:
SAY kattaa Someron vuoteen 1809 asti, mukana myös Somerniemen kylät.
Linkki vuosiin 1800-1809: http://digi.narc.fi/digi/hak_view.ka?hakid=1026
Tuo Timperin renki Nikodemuskin mainitaan, vaikkakin vain 1804, joten ei aivan kattava lähde ainakaan renkien osalta. Hänellä muuten mainitaan siellä (http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=740310) yllättäen syntymävuosikin (1780).
:) Jaska
Kiitos kommentista!
Katselenpa sitten myös Somerniemen SAY-luetteloita. Tuo Nikodemus vietti "viheliäisen" kunniallista elämää, eli käräjöintejä hänen osaltaan ei löydy. Myöskään perukirja ei ole löytynyt Joensuun maakunta-arkistosta, jossa ko. alueen perukirjojen pitäisi olla. Vielä lisäongelmaa tuottaa se, että vain kaksi lapsista näkyy Pieksämäen syntyneiden luettelossa ja näiden lasten kummit olivat Liisa Ylösen sukulaisia, eli kummien kautta ei pääse eteenpäin.
Kyselyni perustuu siihen, että joku muu voisi tunnistaa tuon Loimaan Nikodemuksen "omakseen", jolloin tuo valitsemani polku on väärä. Somerolla eli muuten eräs toinen Nikodemus Yrjönpoika , joka oli talollisen poika ja myöhemmin talollinen ja iältään suunnilleen minun Nikodemukseni ikäinen.
yst. terv eläkeukko Erkki
Hei
Varmennukseksi vielä: Matts Mattssonin ja Walborg Olofsdotterin poika Nicodemus s. 25.3.1783 Loimaalla kuoli Loimaalla 12.7.1868.
Onerva
Suurkiitos tiedosta Onerva! Säästyn turhan johtolangan selvittelyltä.
yst. terv. eläkeukko Erkki ;)
Tämä sinun ongelmasi on melko lailla samanlainen kuin minulla. Itse nimittäin kaipaan kovasti oheisessa taulussa olevan Ingeborg Maria Juntilainen vanhempia.
Nyt siis on tultu Pieksämäeltä toiseen suuntaan - mikähän ihme yhteys Auranmaan ja Pieksämäen välillä on aikoinaan ollut??
Carl Niclas Carlinpoika Mansner, Merimies,kartanonvouti
Isä: Carl Gustaf Andersinpoika Mansner (http://www.varola.fi/tarmolaine/#Table19) (Taulu 19), Äiti: Catharina Margareta Nicolauksentytär Aspe (http://www.varola.fi/tarmolaine/#Table20) (Taulu 20)
* 23.03.1785, Pieksämäki, Pyhytty
25.03.1785, Pieksämäki
Vihittäessä nimitetään merimieheksi Turun suomalaisesta seurakunnasta. Tytär Carolinan syntymän aikoihin Tammelan pitäjän Liesjärven kylän Harjun talon kartanonvouti.
Löytyy perheineen Tammelan rippikirjaniteen 1811-16 sivulta 155.
Puoliso
Ingeborg Maria Juntilainen ¥ 27.11.1806 Turun suom. srk (Taulu 12)
*1778, †09.07.1830, Tammela
Lapset
1) Serafia Charlotta Mansner *13.08.1806, Turku
2) Maria Elisabeth Mansner *13.08.1806, Turku
3) Adolf Mansner *18.08.1811, Tammela , † 02.10.1841, Turku
4) Carolina Mansner (http://www.varola.fi/tarmolaine/#Table6) *06.07.1813, Tammela (Taulu 6)
5) Carl Niclas Mansner *12.01.1815, Tammela
Juha
No, ihmiset liikkuivat leipänsä perässä 200 vuotta sitten aivan kuin nykyäänkin. Itsekin olen joutunut muuttamaan useita kertoja.Tänne Satakuntaan, jossa vietän eläkevuosia, minulla ei ole mitään sukujuuria.Kaikki juuret menevät tuonne Keski-Suomen ja Etelä-Savon suunnalle, mitä nyt pikku tilkka keskipohjalaista ja kannakselaista verta.
Tuon Nikodemukseni lapsista vain minun ääää Anna Nikodemuksentytär käytti koko pitkän ikänsä pelkkää patronyymia. Muut Nikodemuksen lapset käyttivät joko nimeä Nikonen (ehkä isän nimestä johdettuna) tai sitten äiti-Liisan sukunimeä Ylönen.
Minulla on sukutietokannassani satoja pieksämäkeläisiä, mutta tuo esittämäsi pari on minulle outo. 1800-luvun alussa perustettiin Hankasalmi, johon liitettiin Laukaan itäisiä, Pieksämäen läntisiä ja Kangasniemen pohjoisia kyliä. Hankasalmeen liitettiin myöhemmin 1800-luvulla eräitä muitakin Pieksämäen kyliä, mm. mainitsemani Niininiemi. Eli joskus joutuu tutkimaan monen pitäjän rippikirjoja, kun selvittelee nykyisen Hankasalmen asukkaita.
yst. terv. eläkeukko Erkki:)
Tapani Kovalaine
06.06.10, 18:41
Huushollerska Ingeborg Maria Juntilainen s. 1778 on ollut etsinnässä Juhalla. Ja kun katsoo Turun kastettujen kirjaa, niin siellä 1806 kaikkien kummeja koskevien henkilötietojen lopussa on salaperäisesti: S. 40. Maallikko tai ammattilainen arvaa heti, ettei kyseessä ole vihkipalkkio vaan Söder stadsdel kortteli 40. No siellähän se Ingeborg miehensä kanssa on ja siellä kerrotaan, että jostakin Ingeborg tuli 28.5.1806 Turkuun.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/turun_suomalainen/rippikirja_1801-1806_jk1139_i/60.htm
Voisi lukea epäselvän tekstin miten vain, mutta Rantasalmi tuntui parhaalta ja siellä muuttoluettelossa näkyy, että Ingeborg läksi sivulta 192. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rantasalmi/rippikirja_1800-1811_uk887/194.htm Sivulla mainitaan pariskunta Mansner ja Aspe heti alussa. Kun sitten jälkiä seurailee, lopulta tulee vastaan Hiskin pariskunta:
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2dtzuf?fi+0441+vihityt+3107) 3.11.1771 Kyrckoby tj:drg: Matths Jutilain tj Catharina Walatar Kyrckoby (som brudg)
Juhan asiana on tutkia, onko tuo pariskunta se, jota etsitään. Matti kuoli 1793 ja Kaarina Valotar avioitui 1798 toiseen liittoonsa. Tyttäret Magdalena, Ingeborg, Maija Stiina ja Brita Kaisa olivat jo aika vanhoja. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rantasalmi/rippikirja_1797-1800_uk886-887/342.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rantasalmi/rippikirja_1797-1800_uk886-887/342.htm)
Tyttöjen äiti Kaarina ja isäpuoli Antti ovat edellisellä rippikirjan aukeamalla.
Kiitos Tapani!
Kyllä tämä sama Ingeborg on - syntymäaika on 1.10.1774
Tuo aika on sitten matkan varrella muuntunut pelkäksi vuosiluvuksi 1778.
Oikein mukava lisä tuttavani isän esipolviin!
Juha
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.