Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Tygskrivare, tygvaktare, tygstat?
Hilkka Vallisaari
03.06.10, 08:36
Hei, tietääkö kukaan, mitä otsikossa mainitut asiat tarkoittavat?
Esi-isäni Hans Henrik Gagneur oli Viaporissa 1756-59 "bokhållare", sitten Helsingissä 1761-69 "materialskrivare" ja taas Viaporissa 1770-74 "tygskrivare vid Sveaborgs artilleribataljons tygstat samt tygvaktare där 1775-85". Ymmärrän, että hän oli jonkinlainen kirjuri, joka työskenteli eri tehtävissä armeijan materiaalivarastojen parissa, mutta olisi hauska tietää vähän tarkemmin. Ennen Viaporin ja Helsingin aikaa hän oli ollut Mustion ruukin kirjanpitäjä.
terveisin,
Hilkka Vallisaari
ainakin alkuliite ´tyg´on tarkoittanut ase-.
esim. tygmästare=asemestari.
Mika J
Minulla on kirjahyllyssä oikean käteni ulottuvilla mainio julkaisu (omasta mielestäni siis): V. Sointula Sanasto sukututkijoille.
Siinä sanotaan, että
tyghus = asehuone
tygmästare = asemestari
Päivi
Seppo Niinioja
03.06.10, 09:29
Minulla on kirjahyllyssä oikean käteni ulottuvilla mainio julkaisu (omasta mielestäni siis): V. Sointula Sanasto sukututkijoille.
Siinä sanotaan, että
tyghus = asehuone
tygmästare = asemestari
Päivi
Oppia ikä kaikki: Tyg-sanan tavallisempi merkityshän lienee kangas, "tyyki". Lea Lampénin sanakirjassa annetaan myös merkitykset väline, työkalut, aseet.
Seppo Niinioja
Sitähän minäkin!
Minulla on joku korvakuulosana kaksikielisestä Suomestamme: mitähän tarkoittaa "tyykimestari"? Ei suinkaan kangaskauppiasta...
Päivi
Seppo Niinioja
04.06.10, 07:52
Sitähän minäkin!
Minulla on joku korvakuulosana kaksikielisestä Suomestamme: mitähän tarkoittaa "tyykimestari"? Ei suinkaan kangaskauppiasta...
Päivi
Tyg-sanallahan on kaksi aivan erilaista merkitystä. Forssassa on Tekstillimuseo Tyyki (http://www.forssa.fi/?pageid=PY4H2aY6ckYBVk4&parent0=HAgqAJS7ZXL7lYF), ja Nykysuomen sanakirjan mukaan tyyki on kansanomaisessa kielessä (vars. osto-, tehdas)kangas. Äidinkielet eivät ole yksikäsitteisiä eivätkä loogisia :)
Seppo Niinioja
Vanhojen ruotsinkielisten sanojen kanssa ykköslähde on mielestäni Svenska Akademiens ordbok (http://g3.spraakdata.gu.se/saob/) . Se ei ole ihan Ö:hön asti valmiina, mutta tyg-alkuiset sanat ovat mukana:
– TYG-SKRIVARE . [ jfr t. zeugschreiber
] (förr) om (civilmilitär) tjänsteman vid tyghus l. tygstation o. d. med uppgift att föra räkenskaper o. handha frågor rörande tygmateriel; jfr arkli-skrivare . ArkliR 1558 , avd. 8 (1560 ). Tygskrifvare skall, i enlighet med tygmästarens bestämmande, biträda vid skrifgöromål och räkenskapsföring. SFS 1906 , Bih. nr 66, s. 14 . – – TYG-STAT . (förr) ofta i sg. best., om sammanfattningen l. organisationen av personal med uppgift att handha tygmateriel (vid visst tyghus l. viss tygstation o. d.); jfr stat , sbst. ³ II 3 . VDAkt. 1719 , nr 162. Tygstat . . (http://javascript%3Cb%3E%3C/b%3E:parent.popup%28%27241%27%29)(dvs.) Samtelige officerare, tjenstemän och arbetare, som äro anställda vid ett tyghus. DALIN (1855 ). Ssg (förr): tygstats-kompani . tygkompani; jfr arbets-kompani c . KrigVAT 1834 , s. 361. –
TYG-VAKTARE . (förr) person (civilmilitär tjänsteman) med uppgift att förvalta tygmateriel; jfr -förvaltare . 1Sam. 17: 22 ( Bib. 1541 ). (http://javascript%3Cb%3E%3C/b%3E:parent.popup%28%27282%27%29)Detacherade eskadrar funnos i Varkaus och i Kristina vid Saima, med tygvaktare som redogörare för därvarande förråd. SvFlH 2: 413 (1943 ). jfr inventarie-tygvaktare . – – TYG-MATERIEL . (numera i sht i skildring av ä. förh.) materiel (se d. o. 1 a ) omfattande vapen, ammunition, fordon o. d.; stundom motsatt: intendenturmateriel. ArtillRegl. 1940 , 2: 149. –
Seppo Niinioja
04.06.10, 10:10
Vanhojen ruotsinkielisten sanojen kanssa ykköslähde on mielestäni Svenska Akademiens ordbok (http://g3.spraakdata.gu.se/saob/) . Se ei ole ihan Ö:hön asti valmiina, mutta tyg-alkuiset sanat ovat mukana:
Näin on. Joskus vain uuvuttavan laaja selityksissään. Sotaiset tyg-sanan merkitykset, josta tässä tietysti on kyse ovat palstalla T3443.
Edelleen ihan tavallinen kangas-merkitys on palstalla T3446. Sekin on vanha: Een quinna skal icke bära manz tyygh, och en man skal icke dragha quinno klädher vppå. 5Mos. 22: 5 ( Bib. 1541 ; (http://javascript%3Cb%3E%3C/b%3E:parent.popup%28%27282%27%29)Bib. 1999 : mansdräkt )
Tästä on nyttemmin pahasti lipsuttu. Lapsenmieltäni järkytti, kun noin anno dazumal 1945 näin ensimmäisen kerran naisen housupuvussa. Äitini kollega ja poltti vielä tupakkaakin :eek:
Seppo Niinioja
Edelleen ihan tavallinen kangas-merkitys on palstalla T3446. Sekin on vanha: Een quinna skal icke bära manz tyygh, och en man skal icke dragha quinno klädher vppå. 5Mos. 22: 5 ( Bib. 1541 ; (http://javascript%3Cb%3E%3C/b%3E:parent.popup%28%27282%27%29)Bib. 1999 : mansdräkt )
Tästä on nyttemmin pahasti lipsuttu. Lapsenmieltäni järkytti, kun noin anno dazumal 1945 näin ensimmäisen kerran naisen housupuvussa. Äitini kollega ja poltti vielä tupakkaakin
Järkytyitkö vastaavasti siitä kun joku oli pukeutunut sekoitekankaasta tehtyyn vaatteeseen? "Älä pue yllesi vaatekappaletta, joka on kudottu kahdesta erilaisesta langasta. " (3 Moos 19:19)
Seppo Niinioja
04.06.10, 13:52
Järkytyitkö vastaavasti siitä kun joku oli pukeutunut sekoitekankaasta tehtyyn vaatteeseen? "Älä pue yllesi vaatekappaletta, joka on kudottu kahdesta erilaisesta langasta. " (3 Moos 19:19)
En minä mistään sekoitekankaista tiennyt. Oikeastaan eihän Mooseksen laki meitä edes koske. Sotien jälkeisen pula-ajan korviketuotteista on jäänyt mieleen mm. puukuidusta tehty sillakangas. Varsinaiseen päivän aiheeseen vähän liittyenkin google kertoo, että tekstiilitaiteilija Eva Taimi suunnitteli sotavuosina myös suosittuja Lappi-aiheisia sillakankaita, joilla mm. ilahdutettiin korsujen asukkaita.
Seppo Niinioja
Tyg-sanallahan on kaksi aivan erilaista merkitystä. Forssassa on Tekstillimuseo Tyyki (http://www.forssa.fi/?pageid=PY4H2aY6ckYBVk4&parent0=HAgqAJS7ZXL7lYF), ja Nykysuomen sanakirjan mukaan tyyki on kansanomaisessa kielessä (vars. osto-, tehdas)kangas. Äidinkielet eivät ole yksikäsitteisiä eivätkä loogisia :)
Seppo Niinioja
************************
Näin 1930 - 1940 lukujen aikaisen sivukylän kyläkauppiaan poikana vieläpä 50- luvulla kuulin kauppiaan ja asiakkaan puhuvan "tyykistä", ehkäpä myöhemminkin. Kangastahan sillä silloin tarkoitettiin, eipä tiedetty sanan muuta tarkoittavanakaan.
Hessu 07
silla = säteri = raijon, parannettu versio, joka kestää jopa pesun. Tyykiä ovat olleet 1940-luvulta lähtien!!
< Hei, tietääkö kukaan, mitä otsikossa mainitut asiat tarkoittavat?
Esi-isäni Hans Henrik Gagneur oli Viaporissa 1756-59 "bokhållare", sitten Helsingissä 1761-69 "materialskrivare" ja taas Viaporissa 1770-74 "tygskrivare vid Sveaborgs artilleribataljons tygstat samt tygvaktare där 1775-85". Ymmärrän, että hän oli jonkinlainen kirjuri, joka työskenteli eri tehtävissä armeijan materiaalivarastojen parissa, mutta olisi hauska tietää vähän tarkemmin. >
Aivan oikein hän lienee ollut varikonkirjuri ja taisteluvälinehuoltaja.
http://www.karjalatk.fi/sanasto/ammatit/t.htm
Tulkitsemisiin
Pekka Hiltunen
06.06.10, 12:56
Työkalua tai välinettä tarkoittavassa sanassa "verktyg" voidaan "tyg" ymmärtää kaluksi tai kalustoksi. Sotaväessä tällä tarkoitettiin kaikkea "kättäpidempää" - kiireestä kantapäähän eli kypärästä kannuksiin. Kalustokirjurin ammattinimikkeet materialskrifvare ja tygskrifvare ovat armeijan leivissä siis synonyymejä.
PH
Pekka Hiltunen
06.06.10, 14:22
Oikeastaan eihän Mooseksen laki meitä edes koske.
1736 astui voimaan valtiopäivillä 1734 säädetty uusi lakikokoelma, joka kumosi mm. kuningas Kristoferin maanlain ja sen ohelle 1600-luvun alussa käyttöön otetun Mooseksen lain. Mooseksen lailla tarkoitettiin kymmentä käskyä eikä kaikkia Mooseksen kirjoissa mainittuja 613 käskyä, kieltoa tai määräystä, joita oikeaoppisen juutalaisyhteisön tulisi ainakin yrittää noudattaa. Kuten ilmenee Suomen aateliston tapakulttuuria käsittelevässä osiossa, pidettiin moniväristen asujen käyttöä rahvaan keskuudessa paheksuttavana vielä autonomian aikanakin.
Kristinoppi perustuu juutalaisuudelle, jossa lait ja määräykset on otettu käyttöön, jotta väki lisääntyisi eikä vähenisi. Juutalaisen keittiön Kosher-säännöstön keskeisin osa on liha- ja maitotuotteitten pitäminen erillään. Alunperin määräys kuului: "Älä keitä vohlaa emänsä maidossa." Säännön voidaan katsoa korostavan säästäväisyyttä ja siten palvelevan kansan elinkelpoisuuden säilyttämistä ja lisäämistä. Sama pätee kirjaviin kankaisiin: sellaisten käyttämisen katsotaan viittaavaan tuhlailevaan elämäntapaan. Kosher-sana tarkoittaa alkuperäisesti "ihmiselle sopivaa". Pidämme edelleen omassa kristillisessä kulttuurissamme iljettävinä ja ihmisravinnoksi kelpaamattomina monia juutalaisen lain mukaan saastaisiksi luokiteltuja eläimiä. Juutalainen laki kieltää mm. nilviäisten nauttimisen. Tiedämme, että pilaantuneista nilviäisistä voi saada kohtalokkaan ruokamyrkytyksen. Koiran, kissan, haaskalinnun tai petolinnun syöminen on itsestään selvä iljetys jokaiselle suomalaiselle vielä 2000-luvullakin.
1700-luvun Itä-Euroopan juutalaisyhteisöjen hurskaita kutsuttiin "hasideiksi". Sana tarkoittaa hyvää tai rakastavaa. Heprean "hasida" tarkoittaa kuitenkin myös haikaraa. Haikara luetaan saastaisiin eläimiin. Kun oppilas kysyi rabbilta, kuinka on mahdollista, että hellästi ja rakastavasti poikasiaan hoitava haikara, "hasida", voi olla saastainen, vastasi opettaja: "Siitä syystä, että se on hyvä vain omiaan kohtaan."
PH
Helena Heikkinen
13.12.11, 21:42
Tuo vanha erilaisia aseita tarkoittanut tyg-sana sekaantuu helposti nykyruotsin kangasta tarkoittavaan sanaan tyg. Alkuperäinen merkitys on esimerkiksi sanassa verktyg, työkalu.
Suomen "tuuki" - esimerkiksi hantuuki (pyyheliina) ei tule kuitenkaan tästä vaan sanasta duk, liina. (Tyyki-sanakin näyttää olevan joissakin murteissa tuttu, ja se saattaakin juontua tuosta tyg-sanan nykymerkityksestä kangas.)
English translation tygmästaren:
tygmästaren (captain in the artillery eqv.), tygvaktaren (lieutenant in the artillery eqv.)
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.