Boose-suku

[Heikki Jokipii]

Onko kukaan tutkinut tarkemmin vanhempaa aatelista Boose-sukua?

Eli sitä, joka on mieskantaiselta osaltaan Ramsayllä hyvin lyhyt, mahtuu puoleen sivuun. Kirjassa kantaisänä Ludolf Boose, hänen poikanaan Johan Boose, joka urallaan päälliköi linnoja ei puolilla Ruotsin valtakuntaa 1500-luvun puolenvälin jälkeen (Hämeenlinna, Viipuri, Tallinna). Omistanut Laakspohjan kartanon, http://www.saunalahti.fi/torstis/lohja/kirjoit/tilat/laaksp.htm

Ramsay kertoo, että Boose-suku on vanhaa holsteinilaista aatelia. Mistä tämä tiedetään, ja miten jatkaa eteenpäin? Eli siis taaksepäin, Ludolfin esivanhempiin?

[Heikki Jokipii]

Ramsayn lähdeviitteenä Boose-suvun esittelyn johdannossa (jossa on mm. tieto siitä, että kyse olisi holsteinilaisesta suvusta) on ”F.S. 3435” ja Ramsayn lyhenneselityksissä ”F.S.” on Finlands statsarkiv eli Suomen Valtionarkisto eli nykyinen Kansallisarkisto. Josta paikasta kysyin, että mihin tämä viite mahtaisi viitata. Ehdotuksena oli: voudintilit.

Numerolla 3435 löytyikin tällainen voudintilikirja vuodelta 1583:

http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action;jsessionid=D5207D1B354CCC95B02F1A70D 4F09CDA?kuvailuTaso=AY&avain=2175524.KA

Sieltä löytyi myös Johan Boose, sivulta 22, ”Johann Booss till frälse”. Lohjalta, niin kuin pitikin ja rälssiksi antamisen vuosiluku 1569, niin kuin pitikin. Mutta Ludolf Boosea tai Holsteinia ei siinä kohtaa mielestäni mainita.

[Heikki Jokipii]

Johan Boosea koskevan rälssikirjeen teksti löytyy G. Reinin teoksesta ”Historiska anteckningar om Laxpojo gård jemte dertill hörande lägenheter i Lojo”, Helsingfors 1907, s. 13. Siinä kerrotaan, että jäljennös kirjeestä löytyy Laakspohjan kartanon arkistosta (löytyykö KA:sta, edes mikrofilmiltä?).

Kirjeessä Juhana III ”Jumalan armosta Ruotsin, gööttien ja vendien kuningas tekee tiettäväksi”, että hän on antanut esitellä itselleen rakkaalta ja uskolliselta palvelijaltaan nimeltä ”Johan Booss” saamansa kirjeen, jonka hänen [kuninkaan] veljensä on antanut Johan Boossin edesmenneelle veljelle Nils Bertilinpojalle, jossa luetellaan tilat, Laakspohjasta alkaen, jotka on annettu Nilsin ”ikuiseen omistukseen”.

Juhana toteaa sitten Johanin olevan ”lähin ja oikea perillinen”, ja vahvistaa, että mitä kuningas Eerik on antanut Nilsille, annetaan nyt Johanille. Viitataan Johanin uskolliseen palvelukseen. Viitataanpa vielä kuningatar Katariinaankin (kaikkine arvonimineen) ja vakuutetaan, että hän ja heidän perillisensä kunnioittavat tätä päätöstä. Ja vielä, etteivät kuninkaan virkamiehet tai kukaan muukaan saa asiassa aiheuttaa mitään haittaa ja estettä Johan Boossille.

Annettu Tukholman kuninkaanlinnassa 12. elokuuta ”Anno Christi” 1569. Joten tämän kirjeen täytyy olla se, johon mm. Ramsay viittaa.

Niinpä tästä kirjeestä ei ainakaan löydy tietoa Ludolf Boosesta Johanin isänä, sen tiedon lähde on siis yhä tietymättömissä.

Johan mainitaan kirjeessä vain Nilsin veljenä, sukulaisuutta ei sen enempää täsmennetä. Jos Johan oli Nilsin velipuoli, olisiko syytä, että sen olisi pitänyt kuninkaan kirjeessä tulla erityisesti esille?

[Heikki Jokipii]

Oscar Wasastjernan kirjassa ”Ättar-taflor öfver den på Finlands riddarhus introducerade adeln” (1879-1880) Johan Boose ja Nils Bertilsson on esitetty vielä täysveljinä.

Jos Ramsay on (Frälsesläkter, 1909-1916) löytänyt tiedon, että näin ei olekaan laita, olisi kuvitellut, että juuri tämä uusi tieto olisi lähdeviitteellä dokumentoitu. Mutta näin ei Ramsay tehnyt. Ludolf Boosen kohdalla ei ole lähdeviitteitä. Miksei? Vaikka Ramsayn arkistosta KA:sta löytyisikin joku viite, miksei sitä ole laitettu julkaisuun? Ja löytyykö sieltä? Löytyykö jostain?

Onko jollain tietoa, onko olemassa dokumentoitua tietoa edes tämän Ludolf Boosen olemassaolosta?

PS. Taas keskustelen yksin, mutta … :)

[Heikki Jokipii]

Ramsayn Wildeman-suvun selvityksen kautta löytyi asiakirja perinnönjaosta (Hausen: Bidrag till … 3, s. 170) joka vahvistaa henkilön ”Johan Booss” (ei siis ”Boose”) sukulaisuuden Wildeman-sukuun (Arvid Lillen ja sisarusten perinnönjako, 16.6.1545 tai 1544, käsikirjoitus roomalaisin numeroin kirjoitetun vuosiluvun osalta epäselvä).

Mutta siinäkään ei ole tietoa Ludolf Boosesta tai hänen holsteinilaisista juuristaan. Eli edelleen avunpyyntöni on voimassa.

[Heikki Jokipii]

Se kohta, joka em. perinnönjakoasiakirjassa *) koskee Johan Boosea (ym.) itse asiassa lisää hämmennystäni. Se menee näin (lihav. HJ):

” […] ithem thernest full Bertill Jönson till opå en systherdeell, som ähr Forsby, Possall, Lappenora, Baggeböle; så then för:ne systherdeel schifft i three deeler; så full på Johan Boos deell Bagböle, Lappenora, Possall, på then andre broder deelen och Niels Bertelson een brodeel deell med sin systher Anna Boossdotter Forsby; […]

Osaanko nyt ihan oikein tulkita ko. jakoa, mutta kolmeen osaan (Karin-äidin) sisarusosuus siis jaetaan. Saajina Johan Boose, Nils Bertilinpoika ja – sisar Anna Boontytär? Tai Boosintytär? Vai miten pitäisi tulkita ”Anna Boossdotter”? Miksei ”Ludolfsdotter”? Tai ”Bertilsdotter”? Ei kai Karin Olofintytär (Wildeman) sentään kolmesti ollut naimisissa?

Tuskaani lisää, että myös G. Rein (edellä mainitussa artikkelissaan) tiesi kertoa, että Johan Boosea on mainittu myös nimellä ”Johan Boosson” (ilmeisesti läänintileissä).

***

Mirkka Lappalaisen artikkelista
http://www.informaworld.com/smpp/content~db=all~content=a713787150 (http://www.informaworld.com/smpp/content%7Edb=all%7Econtent=a713787150)
”Regional Elite Group and the Problem of Territorial Integration: The Finnish Nobility and the Formation of the Swedish "Power State", c. 1570-1620” löysin kyllä Ludolf Boosen nimen, mutta en muuta tietoa, lähteistäkään.
__________

*) kyseessä on jäljennös, joka on 1600-luvulta, mutta se lienee tästä ikuisuuteen ainoa, mitä meillä koskaan asiasta on …

[Heikki Jokipii]

Tässä välillä (odotellessani eteeni Malmgårdin kopiokirjaa, ks
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=11010)
olen kuitenkin tilannut Uppsalan yliopistosta erään pergamentin kopion, eli Henrik Klaunpoika (Hornin) ”af Kanckas” tuomion vuodelta 1578. Siinä tuomittiin eräs Mynämäellä (Wirmo) sijainnut niitty Johan Boosille, häviävänä osapuolena oli ”Anna i Töfsala”.

Yrittelen tässä tulkita tekstiä, mutta alustavasti näyttää, ettei siitä ihan suoraan paljon irtoa. Tuomion perusteena on ollut Johan Boosin esittämä asiakirja, jonka pohjalta hänen ”vanhempansa” ovat omistaneet ko. niityn, ja itse asiakirja on ”142 vuotta vanha”. Mutta vanhempien nimiä en ole osannut siitä löytää.

(Tiedosto on julmetun iso, ja mietin keinoja, miten sen pienentäisi sopivasti tänne muidenkin ihailtavaksi)

Kysyisin tässä kuitenkin välillä, olisiko täällä tietoa

a) kuka tämä ”Anna i Töfsala” voisi 1578 olla (jos siitä saisi jotain apua)?
b) mitä aatelin maatiloja/kartanoita tuolloin tai sitä ennen oli Mynämäellä ja mitkä niiden nimet olivat ruotsiksi? Eräät tekstin sanat tuntuisivat olevan tilojen nimiä …

[TapioV]

Tässä välillä (odotellessani eteeni Malmgårdin kopiokirjaa, ks
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=11010)
olen kuitenkin tilannut Uppsalan yliopistosta erään pergamentin kopion, eli Henrik Klaunpoika (Hornin) ”af Kanckas” tuomion vuodelta 1578. Siinä tuomittiin eräs Mynämäellä (Wirmo) sijainnut niitty Johan Boosille, häviävänä osapuolena oli ”Anna i Töfsala”.

Yrittelen tässä tulkita tekstiä, mutta alustavasti näyttää, ettei siitä ihan suoraan paljon irtoa. Tuomion perusteena on ollut Johan Boosin esittämä asiakirja, jonka pohjalta hänen ”vanhempansa” ovat omistaneet ko. niityn, ja itse asiakirja on ”142 vuotta vanha”. Mutta vanhempien nimiä en ole osannut siitä löytää.

(Tiedosto on julmetun iso, ja mietin keinoja, miten sen pienentäisi sopivasti tänne muidenkin ihailtavaksi)

Kysyisin tässä kuitenkin välillä, olisiko täällä tietoa

a) kuka tämä ”Anna i Töfsala” voisi 1578 olla (jos siitä saisi jotain apua)?
b) mitä aatelin maatiloja/kartanoita tuolloin tai sitä ennen oli Mynämäellä ja mitkä niiden nimet olivat ruotsiksi? Eräät tekstin sanat tuntuisivat olevan tilojen nimiä …

Anthonin Finlands medeltida frälse sisältää pitäjittäin rälssitilojen luettelon noin 1560 saakka.
Tapio Vähäkangas

[Benedictus]

Heitän ihan lonkalta ajatuksen tuon Annan henkilöksi. Mitään muuta ei ole kuin etunimi.Tämä lainaus lienee Vähäkankaan Karpalaisten naiset jutusta.
Anna Carpelan Hän on ollut naimisissa Nils Larsinpojan kanssa, joka Jully Ramsayn ilmoituksen mukaan on merkitty vuoden 1579 rälssiluettelossa Vuorenpään omistajaksi. Vuorenpää oli 1581-86 Annan säterikartano ja sen omisti 1592 Tomas Erikinpoika.Tomas Erikinpoika (Oxhorn) omisti myös Merimaskun Kuuslahden. Hänen vaimonsa on siis ollut Nils Larsinpojan ja Anna Mikaelintyttären lapsi. Vaimon sisar oli sen sijaan mennyt rälssittömän miehen Erkki Simonpojan kanssa naimisiin, mutta saanut silti periä puoli taloa Vuorenpäästä. Noin 1640 hovioikeus tuomitsi sen Lorens Carpelanille "sukulaisuuden, tosin ei kovin läheisen, perusteella"Oxhornin vaimo olisi siis ollut Lorens Carpelanin serkku. Sellaista sukulaisuutta ei mielestäni voida nimittää kaukaiseksi sukulaisuudeksi. Puoliso Nils Larsinpoika Voisiko nuo Mynämäen tilat olla jotain Carpelanien omistuksia.

[Heikki Jokipii]

Tuo Uppsalan yliopistosta saamani tiedoston (kuva kopiokirjasta v. 1578) teksti ei nyt omin voimin ja taidoin tunnu aukeavan. Johan Boosen nimen siitä osaan lukea, jotain muuta, mutta ...

Tässä olisi varmaan yhteistyön paikka. Jakaisin tuon tiedoston mielelläni muidenkin tutkittavaksi, yhdessä pähkäiltäväksi.

Ongelmana nyt on, että tiedosto on melkoisen iso. 21 Mt. Minneköhän sen saisi sijoitettua? Oliko siis jossain, jollain Forumin jäsenellä käytettävissään ja tarjottavissaan tällaista "levynkulmaa"? (Tai jotain niksiä asiaan.)

[Juha]

Heikki Jokipiin toimittama Boose-dokumentti löytyy nyt osoitteesta

http://www.genealogia.fi/images/Tuomio1578.JPG



Juha

[olanyk]

Hei onko huomioitu mahdollista yhteyttä allaolevaan Ruotsin Forsassa asuviin Bose Bozea sukuun? Pohjanmaan Arffmanien arvellaan periytyvän allaolevasti sieltä. Joskus pohdin kun Pietarsaaren kirkkoherraa Henricus Nicolaiata (Westzhyntius) sanotaan Fordelliksi olisko lukuvirhe ja kyseessä olisi tyon ruotsalaisen Forseliussuvun Nicolaus Petrin poika, jonka veli oli Skellefteån kirkkoherra.

Tuohon Petrus Nicolain (oletetun veljen?) puoliso oli Elisabeth Evertsdr Zynth joka voisi olla Henricuksen suvun ottaman nimen virike. Evert oli Ångemaninin laamanni. Tuon Elisabethin veli Yrke:n kirkkoherra käytti niemstä muotoa Zhyntius.

Laaja pappisuvun Petrus Petri Forselius allekirjoitti kirkontilit Petrus Petrejus. (en ole tuota patronyymimuotoon ennen kiinittänyt huomiota). Hänen lapsistaan Johan Forssman tuli Suomeen ollen Oulun ja Kajaanin linna komendantina. Tytär Catharina avioitui mahdollisesti Vöyrin kirkkoherran Gabriel Mathaisson Gammalin kanssa (periytyy suvun kantaisäa Turun pormestarista Jakob Mattsson Scheperistä). Hänen puolisoksi on esitetty myös Katariina Josefsdr Lithoviusta.

Olavi

Pär Olofinp. Bose ammatti: Talollinen, Dalen, Forsa, aviol.
Karin Mikaelintytär.

Mikael Perinp. Bose ammatti: Talollinen, Forsa, aviol.
Kerstin Nilsintytär.

Olof Mikaelinp. Bose s. e 1570, ammatti: Pormestari,
Hudiksvall, aviol. Karin Olofintytär, s. n. 1570.

Nicolaus Bozaeus s. 1591, Forsa, ammatti: Tuomiorovasti,
Nordingrå, aviol. 27.7.1627, Christina Forselia, s. 21.10.1610, k.
4.11.1667, Nordingrå. Nicolaus kuollut 27.12.1674, Nordingrå.

Olof Mikaelinp. Bose s. e 1570, ammatti: Pormestari,
Hudiksvall, aviol. Karin Olofintytär, s. n. 1570.

Ruotsista löytyy Skönin seurakunnasta kirkkoherra Andreas Nicolai
Arctman, s. n. 1625, k. 1681. Hän on syntynyt Västerbottenissa. Hän
oli naimisissa Nordingrån kirkkoherran Nils Bozaeuksen tyttären
Kristinan kanssa. Lapsia: Samuel, NILS, Anna, joka meni isänsä
seuraajan Petrus Kesslerin kanssa naimisiin. Poikien vaiheista ei
tietoa. Mutta nimi ja syntymäaika viittaisi tähän erotettuun Nils
Arctmaniin, mutta onko hän Nils Arffman, niin se onkin toinen juttu.
Nyt vain täytyy kaivella lisää, kun löytyi mahdolliset vanhemmat
kirjuri Arffmanille.

Kristian Andreae s. 1560, ammatti: Kirkkoherra, Forsa,
aviol. Malin Erikintytär, k. 1621, Forsa, Hälsingland. Kristian
kuollut 1620, Forsa, Hälsinland.

Nils Arffman ammatti: Nimismies, Oulu, pitäjänkirjuri, Ii,
aviol. (1) vihkipaikka Oulu, Kaarina Erikint. Bergh, k. 1696, Oulu,
aviol. (2) 1697, vihkipaikka Oulu, Elsa. Nils kuollut 1713, Ii.
Kuollut 19.7. 1713 jälkeen, jolloin ripillä, ennen 22.11. jolloin
Elsa-vaimo kävi yksin, 1714 alkava rippikirja main. Elsan leskeksi.

[Lukkari]

Kiitokset Olanyk!
Luin suurella mielenkiinnolla kirjoituksesi Nils (Niels) Arffmanin mahdollisista vanhemmista. Syynä on se että vaimoni isä-linja alkaa toistaiseksi tästä Iin pitäjänkirjuri Nilsistä, jatkuu hänen poikansa Johanin kautta Sotkamoon josta aikanaan Kajaanin kautta takaisin Ouluun. Olen toki lukenut jostain näitä arveluja mahdollisesta yhteydestä Skön kirkkoherraan mutta ainakin toistaiseksi suhtaudun varauksella tähän mahdollisuuteen. Totta on että Nilsin sukunimi on joissain vanhemmissa dokumenteissa kirjoitettu muotoon Arftman joka tietysti on jo lähellä arvon kirkkoherran nimeä Arctman mutta kaipaisin silti hieman varmempaa sidosta. Tunnustan kyllä ettei minulla itselläni ole resursseja selvittää asiaa pitemmälle joten jään mielenkiinnolla odottamaan mitä etevämmät etsijät mahdollisesti löytävät tästä yhteydestä. Nilsin patronyymiähän ei tiettävästi ole missään mainittu.
Supistetun kansakoulun oppimäärällä jo pitäjänkirjuriinkin asti pääseminen teetti töitä melkolailla.
Terv. Lukkari

[olanyk]

Kiitos kuuluu jollekin toiselle tutkijalle. Itsekin periydyn Arffmanneista ja mielelläni osallistun keksusteluun.

Olen myös usein painottanut Wästerbottenin ja Österbottenin 1500-luvun yhteistä hallintoa ja ehkä melko puutteelista sukututkimusta. Nuo Ruotsin puolen suvut, asutti Pohjanmaata siinä kuin Eteläsuomen kuten Porinseudun ja Uudenmaan suvut näitä yhteenlaskustisti kutsutaan Sursill-suvuiksi.

Jos keksiaika ja sukutietoisuus tuli n. 100 v "myöhässä" Suomeen tuntuu että Pohjanmaalle se tuli toiset 100 v myöhässä, kun kirkollisisssa hallintoviroissa olevat 1500-1600 luvun alun ihmisissä tulee esipolvikato!

Olavi

[Seppo T.]

Kokeilin tekstin lukemista ja tällaisen sain siitä irti. Eipä tuosta taida mitään ratkaisevasti uutta irrota. Virheitäkin tuohon varmasti jäi.


Jach Hendrich Claesson till Kanckas, Riddere och Lagman vdi Norrefinne Lagsagu, Gör witterlig med thet=
te mitt öpne breff, att Årenn effther christi bördh 1578 thenn Augusti, höltt iach tingh medt allmogenn aff Wirmo Sochnn,
Tho kom Anna i Nuskala, och thalede Erligh wällbördigh mann Johann Boos till Laxpohia, och Gaff sså före, thett han skulle
Haffue henner iffrå, och vndan hennes Schatt iordh i Nuskala, nogre Enngi[s] teger, vdj thenn allmenige Enngh, som ligger emillan
R[a]uka, Nuskala, Kunois och flere vmliggiende byar, och begärede sså att hon samme Enngis Teger motte bekomme ifrå wällbemälte
Johann Boos. Ther till swarade Johann, att förnämde Enngis teger, som förbemälte Anna i Nuskala thalede vpå, Haffuer waret hans
föreldras, och Hans Gamble Häffdh, och lade så Genstan vdj rätte ett gamaltt Pergamenttz breff 142 år gamaltt, som lydde, att
tho hans föreldrar hade bekomett T[o]kila gordh, tho Hade the och bekomett thenn Enngh, som Anna thalede effther, och som förnämde
gamble breff aff thesses dato bewiiste, Tho haffuer Engenn legett vnder förnämde Tokila, vdöffuer hundrett åår. Så effther
thett, att Anna i Nuskala, hade ingen skäligh bewiisst, eller leffuandes wettne, som mentes att thenn Enng war kommen vnn=
dann thenne, ther som Johann medt gamble breff bewiiste sigh haffue häffdan Therföre woldhgaff iach thenn i Nempdenn, här vm
ransake, huilchenn partenn som war berättedt till ängenn, sampt thenne Gode Mann, Mad[t] Marckusonn till Hetamäki, Christoffer Blom till Pilois, och Madz Hendrichsson Slottzskriffuere på Abo, Som ähre Morthen [Nuckila], Madtz Kainåttula, Jacop Lanckis,
Erich Rahaksa, Jacop Walaskallio, Bertill [Rauwala], Madtz Palola, Hendrich [Munnuis], Bengt Lanckis, Clemett Parsila, Annders
Lempiskallio, Morthenn Liuskallio, The ther vm granneligh rannsakade, och sedan wettnade, att effther ärende, som hon Klandrett eff=
ther, war så Gamaltt, thett ingen man i Wirmo Sochenn mintes [anners], änn the änges teger, hade legett vnder Tockila, och wälbemälte
Johann Boos medt hans föreldrar, hade häffdenn, Så effther förbemälte Gode Männs och nempdenes wittne och ransakan, så och effther
thenn punchtt, som förmälles i Lagbokenn, vdj Jorde Balckenn i förste Capitledt, Dömde iach wällbemälte Johan Boos förbemälte Enngis teger, att
niuthe och bruke, här effther som tillförenne, Och förbiuder förbemälte Anna i Nuskala, och flere wiidere Klandre och Qwälie vm samme
teger, vidh Huars theres 6 mk för min dom, Till mhere visso och [wettnis]bördh hänger iach mitt Incigle nedan för thette breff, som
Giffuett och skriffuett ähr, Anno. [Datum] et Loco vt supra.

[Heikki Jokipii]

Kokeilin tekstin lukemista ja tällaisen sain siitä irti.

Suuret kiitokset! Mutta eipä ...

Eipä tuosta taida mitään ratkaisevasti uutta irrota. ... ihan vielä luovuteta. Tuosta tuli ilmeisesti selville, että Johan Boose yhä edelleen omistaa "Tokilan" kartanon tai tilan, vanhempiensa jälkeen - joista jomman kumman suku oli omistanut sen jo pitkään.

Missä tämä "Tokilan" kartano voisi olla? Onko siitä riippumatonta omistustietoa?

[TapioV]

Suuret kiitokset! Mutta eipä ...

... ihan vielä luovuteta. Tuosta tuli ilmeisesti selville, että Johan Boose yhä edelleen omistaa "Tokilan" kartanon tai tilan, vanhempiensa jälkeen - joista jomman kumman suku oli omistanut sen jo pitkään.

Missä tämä "Tokilan" kartano voisi olla? Onko siitä riippumatonta omistustietoa?

Tuokila sijaitsee Mynämäellä. Anthonin Finlands medeltida frälse, s.349 on siitä selostus kuten muistakin rälssitiloista. Sieltä tosin puuttuu v. 1406 Maunu Tavastille myönnetty rälssioikeus (REA 312). Esiintuotu originaalidkumentti tuo uutta tietoa omistussuhteisiin. Siihe on syytä palata myöhemmin.
T.V.

[Heikki Jokipii]

Jos kyseessä on tuo Mynämäen Tuokila, meillä on jo julkaistuissa artikkeleissa lisääkin vihjeitä, jotka eivät kyllä välttämättä anna suoraa vastausta.

Artikkeli ” Eräs Fleming suvun perinnönjako Turussa 1533” (Harry Donner)
http://www.genealogia.fi/genos/13/13_45.htm
kertoo:

”Pietari F:in perillisten osalle joutuivat seuraavat kartanot: Tuokila Mynämäellä (Mietoisissa), Kakkarainen Maskussa, Mäenala Sauvossa ja puolet Kahalaa Perttelissä. Hänen muista maatiloistaan periytyi pääkartano Louhisaari hänen pojalleen, tunnetulle laamannille ja soturille Herman Pietarinpoika Flemingille. Tuokilan ja Kakkaraisen sai Kirsti tytär, k. 1573, naimisissa Turun linnan käskynhaltijan ja Piikkiön ja Halikon kihlakuntien tuomarin, Karunan herran Henrik Simonpojan kanssa.”Toisaalta luuleemme myös tietävämme, että Kirsti Fleming oli Johan Boosen vaimon, Ingeborgin äiti. Ingeborgin isä Henrik Simonsson mainitaan myös Anthonin listassa Tuokilan omistajista.

Osmo Druchmanin lähdeviitteetön tieto artikkelissa ”Ätten Horns ättlingar inom furstehus”
http://www.genealogia.fi/genos/6/6_125.htm
hämmentää soppaa (lihav. HJ):

”Claes Eriksson Slang, överste vid krigsmakten under Nöteborgs belägring 1612, underståthållare på Narva, d. 1625 1. 1626. - G. ca. 1604 m. Elin Johansdotter Boose, levde änka 1647, d. sannolikt 1648, dotter till befallningsmannen på Reval och på Viborg Johan Boose och Ingeborg Henriksdotter (Karuna-släkten), vardera härstammande från bl.a. ätten Fleming, den förre även från äldre ätten Kurck.Durchmanin kokoelma on Helsingin kaupunginarkistossa. Löytyisiköhän sieltä perustelu tälle väitteelle Johan Boosen osalta?

[olanyk]

Hei!

Oliko allaoleva keskustelut huomioitu tai tästä ketjusta ?

Olavi

Maanomistajista kylässä ennen vuotta 1556 tunnetaan lautamies Juhani Laurinpoika (1447), Veibyn Mickel Mickelsson (aatelista Kurjalan sukua, 1492), Moision Jöns Mickelsson (Kurjalan sukua, 1544) ja Moision Lars Jönsson (Kurjalan sukua, 1549).
Omistajat v:sta 1556 lähtien: kruunu 1556-59; Juhana herttua 1559-62; Nils Boije, valtaneuvos, 1563; Nils Bertilsson, tuomari, 1564-67; hänen velipuolensa Johan Boose, linnanvouti, 1569-95; hänen vävynsä Måns Ivarsson Stiernkors, ratsumestari, 1596-99 ja tämän vaimo Karin Boose -1604; hänen lankonsa Klas Eriksson Slang, eversti, 1604-23 ja tämän leski Elin Boose, kuollut 1648; hänen vävynsä Henrik Sabelstierna, ratsumestari, kuollut 1681 ja tämän leski Anna Slang -1683; Otto Johan Wellingk, ratsumestari 1683-88 ja tämän leski Katarina Margareta von Cappel, eli vielä 1713; hänen vävynsä Henrik Johan von Knorring, eversti
Niilo Perttelinpoika. Äyräpään kihlakunnantuomari 1566-67. K. 1567
xxxx
Johan Boosea koskevan rälssikirjeen teksti löytyy G. Reinin teoksesta ”Historiska anteckningar om Laxpojo gård jemte dertill hörande lägenheter i Lojo”, Helsingfors 1907, s. 13. Siinä kerrotaan, että jäljennös kirjeestä löytyy Laakspohjan kartanon arkistosta (löytyykö KA:sta, edes mikrofilmiltä?).
Kirjeessä Juhana III ”Jumalan armosta Ruotsin, gööttien ja vendien kuningas tekee tiettäväksi”, että hän on antanut esitellä itselleen rakkaalta ja uskolliselta palvelijaltaan nimeltä ”Johan Booss” saamansa kirjeen, jonka hänen [kuninkaan] veljensä on antanut Johan Boossin edesmenneelle veljelle Nils Bertilinpojalle, jossa luetellaan tilat, Laakspohjasta alkaen, jotka on annettu Nilsin ”ikuiseen omistukseen”.
Juhana toteaa sitten Johanin olevan ”lähin ja oikea perillinen”, ja vahvistaa, että mitä kuningas Eerik on antanut Nilsille, annetaan nyt Johanille. Viitataan Johanin uskolliseen palvelukseen. Viitataanpa vielä kuningatar Katariinaankin (kaikkine arvonimineen) ja vakuutetaan, että hän ja heidän perillisensä kunnioittavat tätä päätöstä. Ja vielä, etteivät kuninkaan virkamiehet tai kukaan muukaan saa asiassa aiheuttaa mitään haittaa ja estettä Johan Boossille.
Annettu Tukholman kuninkaanlinnassa 12. elokuuta ”Anno Christi” 1569.
Joten tämän kirjeen täytyy olla se, johon mm. Ramsay viittaa.
Niinpä tästä kirjeestä ei ainakaan löydy tietoa Ludolf Boosesta Johanin isänä, sen tiedon lähde on siis yhä tietymättömissä.
Johan mainitaan kirjeessä vain Nilsin veljenä, sukulaisuutta ei sen enempää täsmennetä. Jos Johan oli Nilsin velipuoli, olisiko syytä, että sen olisi pitänyt kuninkaan kirjeessä tulla erityisesti esille?
Ramsayn lähdeviitteenä Boose-suvun esittelyn johdannossa (jossa on mm. tieto siitä, että kyse olisi holsteinilaisesta suvusta) on ”F.S. 3435” ja Ramsayn lyhenneselityksissä ”F.S.” on Finlands statsarkiv eli Suomen Valtionarkisto eli nykyinen Kansallisarkisto. Josta paikasta kysyin, että mihin tämä viite mahtaisi viitata. Ehdotuksena oli: voudintilit.
Numerolla 3435 löytyikin tällainen voudintilikirja vuodelta 1583:
Oscar Wasastjernan kirjassa ”Ättar-taflor öfver den på Finlands riddarhus introducerade adeln” (1879-1880) Johan Boose ja Nils Bertilsson on esitetty vielä täysveljinä.
Jos Ramsay on (Frälsesläkter, 1909-1916) löytänyt tiedon, että näin ei olekaan laita, olisi kuvitellut, että juuri tämä uusi tieto olisi lähdeviitteellä dokumentoitu. Mutta näin ei Ramsay tehnyt. Ludolf Boosen kohdalla ei ole lähdeviitteitä. Miksei? Vaikka Ramsayn arkistosta KA:sta löytyisikin joku viite, miksei sitä ole laitettu julkaisuun? Ja löytyykö sieltä? Löytyykö jostain?

[Heikki Jokipii]

Olin vielä aamu-uninen.

Durchmanin kokoelma on Helsingin kaupunginarkistossa. Löytyisiköhän sieltä perustelu tälle väitteelle Johan Boosen osalta?

Ei tässä tarvita Durchmania , koska Johan Boose on tietysti äitinsä puolelta Flemingejä jne,, joka on jo dokumentoitua tietoa.

PS. Taisi edellä olla myös Olavilla (=olanyk) jotain vastaavaa ”rähmää silmissä”, koska yhdellä klikkauksella taaksepäin hän olisi saanut vastauksen kysymykseensä … :)

[olanyk]

Unessa olin, ja vähän kiireinen, vaikka klikkasinkin!

Olavi

[Kimmo Kemppainen]

Terve,
mainitsemanne Oulun nimismiehen ja Iin pitäjänkirjurin Nils Arffmanin patronyymi mainitaan kyllä tuomiokirjoissa ja se on Johansson. Nilsin vanhemmat olivat todennäköisesti Johan Nilsson Arffman, Tornion Kengäksen ruukin kirjanpitäjä, ja Margareta Nilsdotter. Nilsin toinen vaimo oli Elsa Frimodig. Tarkemmat tiedot lähteineen löytyvät artikkelista Arffmanin suvun varhaisvaiheita, Orpana 2/2010 s. 13.
Kimmo Kemppainen

[Lukkari]

Terve!
Ilokseni sain lukea ainakin minulle uutta tietoa Nils Arffmanin vanhemmista. Olen suhtautunut hyvin varauksella näihin kirkkoherra Arctman kytköksiin joita olen kyllä lukenut eri lähteistä.
Syy kiinnostukseeni on se että Nils Arffman oli vaimoni iiiiiiii ja ketju tuntui katkeavan siihen minun taidoillani.
Yritän saada Orpana-lehden käsiini, ellei se onnistu saanen palata aiheeseen yksityisviestillä?
Kiittäen; Lukkari

[Heikki Jokipii]

Kysyin Mirkka Lappalaiselta, oliko hänellä Ludolf Boosen osalta muuta lähdettä kun Ramsay.

Vastauksenaan hän kertoi, ettei pysty muistamaan, koska ko. artikkeli oli kirjoitettu n. 10 vuotta sitten.

Rohkea arvaukseni: Ludolf Boosea ei ole ollut olemassa.

Johan Boosen isä on ollut joku Bo, jonka nimestä hän on kehittänyt itselleen sukunimen. Kuten vaikka erään toisen esivanhempani kohdalla kävi:

Helsingin pormestari 1600-luvulla, Lorentz (muunnelmineen) Håkansson, poika otti sukunimen Laurentz:

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2053

***

Ja minusta "todistamisen taakka" on jopa nyt sen puolella, joka uskoo Ludolfin olemassaoloon.

Voikohan Helsingin yliopiston kirjaamoon lähettää kysymystä, onko "Ruotsi-Suomessa" ollut olemassa Ludolf Boose -nimistä ihmistä? :)

[Erkki A Tikkanen]

Heikki Jokipiin toimittama Boose-dokumentti löytyy nyt osoitteesta

http://www.genealogia.fi/images/Tuomio1578.JPG



Juha

Hei,

linkki vanhentunut, tiedätkö mihin on muuttanut? :confused:

[Juha]

Noi sivut on tuhottu jossain vaiheessa. Minulla on se kuva, mutta valitettavasti "rikkinäisenä" - on vain kuvan yläosa.....johtuu RAID-levyn rikkoutumisesta joskus kauan sitten...

Enkä löytänyt enää sähköposteistani...



Juha

[Heikki Jokipii]

Noi sivut on tuhottu jossain vaiheessa. Minulla on se kuva, mutta valitettavasti "rikkinäisenä" - on vain kuvan yläosa.....johtuu RAID-levyn rikkoutumisesta joskus kauan sitten...

Enkä löytänyt enää sähköposteistani...

Juha


Tuosta on sen verran aikaa, että en enää tarkasti muista, mikä dokumentti se oli. Jos, Juha, lähetät sen palasen sähköpostiiini tai yksityiseen laatikkooni, niin ehkä muistaisin. Ja näin saatettaisiin se saada takaisin tämän keskustelun osaksi.

[Juha]

Laitoin sen sinun hotmail-päätteiseen sähköpostiisi äsken.



Juha

[Heikki Jokipii]

Kiitos, tuli perille. Yritän etsiä sen. Tarvittaessa tilaamalla uudestaan Ruotsista.

Heikki

[Pekka Hiltunen]

Saksan 1500-1700 -l:n ajan aatelisssuvuista on kyllä netissä ollut vuosikymmenet saatavilla selvitykset ja taulut, jotka epäilemättä kattavat Boosenkin. Muisti on hatara eikä tauluja ole enää tiedostoissanikaan, ja kielikin on koukeroista, mutta kuitenkin "selvää saksaa". Kannattanee etsiä niin Boosea kuin muitakin Ruotsin ritarihuoneeseen adoptoituja sukuja (kuten von Fersen, Schtöel von Holstein, von Jordan, von Birkholtz ym.) netin lukuisilta sukujohtosivuilta ja niitten lähdeviitteistä. Näihin sitten taas kyllä pääsee käsiksi vaikka käyttämällä hakusanana jotain mainituista nimistä niin, että osuu se asianomainenkin kohdalle.
PH

[Pekka Hiltunen]

Saksan 1500-1700 -l:n ajan aatelisssuvuista on kyllä netissä ollut vuosikymmenet saatavilla selvitykset ja taulut, jotka epäilemättä kattavat Boosenkin. Muisti on hatara eikä tauluja ole enää tiedostoissanikaan, ja kielikin on koukeroista, mutta kuitenkin "selvää saksaa". Kannattanee etsiä niin Boosea kuin muitakin Ruotsin ritarihuoneeseen adoptoituja sukuja (kuten von Fersen, Schtöel von Holstein, von Jordan, von Birkholtz ym.) netin lukuisilta sukujohtosivuilta ja niitten lähdeviitteistä. Näihin sitten taas kyllä pääsee käsiksi vaikka käyttämällä hakusanana jotain mainituista nimistä niin, että osuu se asianomainenkin kohdalle.
PH
Tästäkään ei nyt liene apua tämmöiselle tieteenalalle...
https://fi.wikipedia.org/wiki/Bosen%E2%80%93Einsteinin_kondensaatti
sama