PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Jukarainen/Jukaroinen Samuel Ivaninpoika


mika68
04.10.07, 04:28
Ivan (Feodorovits?) Jukaroisen ja Juliana Ignatovan poika Samuel (s. n. 1750) lienee syntynyt Vienan Karjalassa, mutta vanhempiensa mukana hän muutti Kuusamoon 1750-luvulla. Ivan lienee ollut laukkukauppias.
Samuelin kaksi sisarta Catharina (19.6.1756) ja Helena (s.20.8.1753) syntyivät Kuusamossa.
Haluaisin tietää enemmän Ivanin ja Julianan esivanhemmista.

Mika J

Sari H
26.01.11, 09:33
Hei Mika

Vastailen sinulle tähän ketjuun, vaikka asiasta on puhuttu myös muissa ketjuissa. Nyt siis sukusi löytyi ja lähtöpaikkakin eli Savon alueen kautta Kiisjoelle Tuoppajärven rannalle.

Lähde:Matti Pöllä,Vienan Karjalan etnisen koostumuksen muutokset s. 185.
Myöhemmän Kiestingin kunnan asutuksen kehitys 1700-1800 -luvulla.
Vienan Kemin hallintopitäjän kyläluettelossa vuodelta 1723 Tuoppajärven Ympäriltä ja sen lähistöstä mainitaan kahdeksan uutta kylää, Suvi-Suurijärvi, Kananainen, Kokkosalmi, Vaarakylä, Kiisjoki, Lohilahti, Valasjoki ja Lampahainen. Kiisjoen kylän kolmessa talossa asui 30 verovelvollista, joista seitsemän kuului JUGAROVIN sukuun. Kaksi vanhinta kyseiseen sukuun kuulunutta henkilöä,jotka molemma olivat ruokakuntiensa päämiehiä, Vasilei Leontinpoika ja Feodor Ivaninpoika, , eivät olleet keskenään veljeksiä,vaan todennäköisesti serkuksia. Myös vuonna 1800 kylässä asui kaksi Jugarovin ruokakuntaa. Samana vuonna kolme Jugarovin ruokakuntaa tiedetään asuneen myös Vienanmeren länsirannikolla sijaitsevassa Kesäjoen kylässä. Vuonna 1750 Kuusamossa kävi kauppamatkalla "venäläinen" Feodor Jukarainen joka todennäköisimmin on kotoisin Kiisjoelta.

Vuonna 1541 Etelä-Savon Pellosniemeltä mainitaan Jukaraisen ruokakunta; vuosina 1562 ja 1614 samassa hallintopitäjässä asui jo kaksi Jukaraisen ruokakuntaa. Vuosina 1629 ja 1631 Ristiinasta pakeni kaksi Jukarainen -nimistä henkilöä; kahden muun Jukaraisen tiedetään paenneen Puumalasta v. 1670. Näistä ainakin yksi saattoi päätyä Pohjois-Vienaan. A.V.Koskiniemen mukaan Jukaraisia on 1800-luvun alkupuolella elänyt myös Kuusamossa jonne savolaislähtöisen suvun haara lienee siirtynyt Tuoppajärven rannoilta.

Sari H
26.01.11, 09:35
Sen verran vielä että Pöllän kirjassa on myös sukunimen muotona Jugarov.

mika68
26.01.11, 10:11
Paljon kiitoksia lisätiedoista. Nythän nuo Jukaraisen suvun vaiheet alkavat hahmottua.
Ivan ja Feodor näkyvät esiintyvän suvun mieslinjassa.

Ivanin Samuel-poika (s.1750) on muuten sitten isänä etunimellä Saava Kuusamossa (Digiarkisto: Kuusamon syntyneet, 1765-92, kuva 33).


Mika J

Sari H
26.01.11, 19:24
Aivan eli Samuel = Saava kuten vähän sitä aavistelin jossain rimpsussa.

Olethan nähnyt tämän
http://www.genealogia.fi/hakem/asnt1926.pdf

Sari H
26.01.11, 19:30
Vaarakylän kunta oli aiemmin kuulunut Kiestingin kuntaan. Vaarakylän kunnan keskuskylää Vaarakylää kutsutaan nykyisin myös nimellä Happa. Muita kunnan kyliä olivat muun muassa Kiisjoki, Valasjoki ja Käpäli. Kuntaan kuului myös Tuoppajärven Pyhässä saaressa sijainnut vanhauskoisten luostari ja Tuoppajärven rannalla sijainnut Skiitan nunnaluostari. Vaarakylän kunta lakkautettiin 1920-luvulla ja liitettiin Kiestingin piiriin, jossa sen ydinalue muodosti Vaarakylän kyläneuvoston.

Sari H
26.01.11, 19:34
Kiselska, Pildoserska on ilmeisesti Kiisjoki
http://www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi/julkaisut/workingpapers/RedecWP66.pdf

Sari H
26.01.11, 20:02
Jugaraisista on ilmeisesti näissä mainintoja, Pöllä viittaa näihin:
Pirinen, Rajamaakunta s. 752, 762, 782 sekä Saloheimo Itäsuomalaista liikkuvuutta s. 21 ja 57. Sitten vielä Mikkonen - Paikkala, Sukunimet s.352-353