Puoluuen jäsen tietämättään vs. nimi sukukirjassa

[Antti Järvenpää]

Itselleni nämä keskustapuoleen piilojäsenet eivät olleet mikään yllätys, sillä törmäsin asiaan jo nuoruudessani. Isät ja äidit liittivät tuohon aikaan lapsensa puolueeseen, eikä sitä pidetty kovin kummallisena asiana. Siellä ne sitten ovat pyörineet vuosikymmenten yli.

Ilmeisesti hiukan samoin on muissakin puolueissa ja mitä ilmeisemmin ammattiyhdistysliikkeessä. Nuoruudessani oli nimittäin niin, että monelle työpaikalle ei ollut menemistä, jos ei liittynyt liittoon ja näin jouduin itsekin liittymään erääseen liittoon. Olen usein miettinyt, vieläkö pyörin siellä jossakin listoilla - postia en toki ole saanut vuosiin, mutta tämä ehkä johtuu vain useimmista muutoista.

Tällaiset piilojäsenet ovat mielenkiintoinen ilmiö monestakin syystä. Ensinnäkin jäsenmääriä käytetään kaikenlaisiin raha-avustus anomuksiin ja mitä ilmeisemmin myös niiden perusteella jyvitetään sitten myös avustuksia.

Sukutukijan kannalta mielenkiintoista tässä on henkilörekisterilaki. Sukututkijoita on nyt muilutettu polveutumiskaavioista ja tiedottamisvelvollisuuksista rekisteröidyille, vaikka toiminta on täysin harmitonta ja pyyteetöntä. On aika hämmästyttävää, että sellainen lain määrittelemä arkaluonteinen tieto, kuin puolueen jäsenyys ja sen jäsenyyden oikeellisuus ei ole oikein kiinnostanut puolueita, jotka itse ovat edustajiensa kautta henkilörekisterilain säätäneet. Ihmettelen nyt kovasti puoluetoimistojen toimihenkilöiden mielipiteitä, että väärän tiedon poistaminen on sinne väärin perustein laitetun ihmisen oman aktiivisuuden varassa, kun samaan aikaan tiedottamisvelvollisuus sukutukijan osalta on 100 %:sti sukututkijalla.

Ymmärrän tässä tilanteessa aika hyvin näitä keskustan puoluetoimiston toimihenkilöitä. Nyt on lähetetty kirje, niille, joiden osoitetiedot on tiedossa. Seurauksena hirveä kalabalikki niiden osalta, jotka eivät tienneet olleensa keskustan jäsenrekistereissä. Mutta oikeasti taustalla on vielä suurempi ongelma, koska niissä rekistereissä on viljalti nimiä, joiden yhteystietoja ei tiedetä. Näiden henkilöiden tavoittaminen on luultavasti mahdotonta ja heidät voitaisiin poistaa vain siten, että jäsenmaksunsa maksamatta jättäneet poistettaisiin. Jos näin toimittaisiin, menisi mukana paljon niitäkin, jotka eivät nyt jostain syystä ole maksaneet jäsenmaksuja.

Mielestäni on nyt hauska seurata, miten puolueet ja ammattiyhdistys toteuttaa tämän ja jos nyt verrataan sukututkijoihin, niin vastuu on 100 prosenttisesti puoluetoimistolla. Ehkä olen hiukan ilkeä, mutta toisaalta haluan nostaa esiin sen, kuinka kohtuuttomasti sukutukijaa kohdellaan - enkä ole vielä nähnyt tietosuojavaltuutetun mitenkään kommentoivan tätä puolue asiaa. Nyt on huomattava se, että sukututkimus on harmitonta, mutta puolueiden ja ammattiyhdistysten jäsenyys luokitellaan suoraan laissa arkaluonteisiksi tiedoiksi, joten niitä pitäisi käsitellä monta kaliberia ankarammalla kädellä.

Odotan nyt mielenkiinnolla kuka viedään käräjätupaan ihan periaatteen vuoksi nuhdeltavaksi, sillä kohtelun pitäisi tasapuolisuuden vuoksi olla vähintäänkin sama kuin harmittoman sukutukijan osalta.

[Antti Järvenpää]

Näkyy oman kirjoitteluni aikana tulleen seuraavat kommentit lehtiin tietosuojavaltuutetulta.

Lauantai 29.5.2010 13:11 http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/93709-keskustan-jasenkikka-rikkoi-lakia-–-”ei-voi-olla-laillista”
Lauantai 29.5.2010 13:50 http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010052911761196_uu.shtml

[heikki.kai]

No eipä tuo nyt ihan uusi juttu ole tuo tietämättään jäsenenä olo! Tuli tässä jokin aika sitten erään osuusliikkeen äänestyspaperit vaimolle. Ei olla ikinä liitytty kyseiseen osuusliikkeeseen. Lienee vaimon vanhemmat joskus tytön ollessa vielä tyllerö kirjanneet hänet jäseneksi, joten äänioikeus oli.

Huviteltiin äänestämällä!

-heikki.kai-

[Erkki]

Itselleni nämä keskustapuoleen piilojäsenet eivät olleet mikään yllätys, sillä törmäsin asiaan jo nuoruudessani. Isät ja äidit liittivät tuohon aikaan lapsensa puolueeseen, eikä sitä pidetty kovin kummallisena asiana. Siellä ne sitten ovat pyörineet vuosikymmenten yli.

***********
Mielestäni on nyt hauska seurata, miten puolueet ja ammattiyhdistys toteuttaa tämän ja jos nyt verrataan sukututkijoihin, niin vastuu on 100 prosenttisesti puoluetoimistolla. Ehkä olen hiukan ilkeä, mutta toisaalta haluan nostaa esiin sen, kuinka kohtuuttomasti sukutukijaa kohdellaan - enkä ole vielä nähnyt tietosuojavaltuutetun mitenkään kommentoivan tätä puolue asiaa. Nyt on huomattava se, että sukututkimus on harmitonta, mutta puolueiden ja ammattiyhdistysten jäsenyys luokitellaan suoraan laissa arkaluonteisiksi tiedoiksi, joten niitä pitäisi käsitellä monta kaliberia ankarammalla kädellä.



Mikähän tuonkin kirjoituksen motiivi mahtaa olla? Antipatia ay-liikettä kohtaan tuli ainakin selväksi.

Mutta tiedoksesi ay-liikkeen jäsenrekistereistä on todettava, että ne siirtyivät jo 1970-luvulla Postipankin kehittämään ATK-pohjaiseen jäsenrekisteriin, johon liitettiin työnantajien suorittama jäsenmaksujen perintä palkansaajan antaman valtakirjan nojalla. Tämä sovittiin Liinamaa II sopimuksessa. Itse maksaminen on edelleen mahdollista.

Jokaisen yhdistyksen säännöissä on lain mukaan oltava säädös miten jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä. Lähes ainoa käytetty syy on maksamattomat jäsenmaksut. Näin käy myös tässä SSS:ssa.

Nyt Antti yksi kysymys: miksi Maalaisliitto-Keskustapuolue pitää vuosikymmeniä jäseninään ihmisiä, jotka eivät jäsennyydestään tietämättöminä osaa maksaa jäsenmaksuja? Jos jäsennyyden voimassaolon ehto on sääntöjen mukaisen jäsenmaksun suorittaminen, niin onko maksmattomuuden tilanteessa edelleen kyseessä jäsennyys, vai onko se huonosti hoidettua järjestötoimintaa? No tietysti Kepun talous tulee ilman jäsenmaksujakin hoidetuksi . . . .

Kepu on muuten viimeinen (merkittävistä) puolueista, joka siirtyy ATK-jäsenrekisteriin. Onko tähän syynä se, että vailla luotettavaa ja ajantasaista jäsenrekisteriä on voinut vapaasti pullistella 200 000 jäsenen olemassaolosta? Nyt lähti ilmat siitäkin.

[Antti Järvenpää]

Mikähän tuonkin kirjoituksen motiivi mahtaa olla? Antipatia ay-liikettä kohtaan tuli ainakin selväksi.......

Suomalaisista aika iso, tai ainakin vanhemmasta ikäluokasta, taitaa kuulua johonkin ammattiyhdistykseen. Joten tarkoituksena ei sinänsä ollut mitenkään mollata niitä. Tosiasia kuitenkin on se, että niissä rekistereissä pyörii ihmisiä, jotka eivät ole enää jonkun tietyn yhdistyksen jäseniä ja jotka eivät maksa jäsenmaksuja. Syitä on varmaankin monia. Yksi saattaa olla esim. se, että tietyn tutkinnon suorittaneiden tiedot halutaan jotenkin säilyttää.

Motiivini kirjoittaa aiheesta liittyy puhtaasti henkilötietolakiin, vaikkakin otan esimerkkejä elävästä elämästä muualta. Tarkoitus ei ole loukata ketään henkilönä tai oikeushenkilönä, vaan tuoda se esiin, että henkilötietolain henkilörekisterien soveltaminen muillakin kuin sukututkimusalalla, mikäli lakia tulkitaan samoin, johtaa käytännössä melko mahdottomiin tai ainakin elävälle elämälle vieraisiin tilanteisiin. Tarkoitan tällä sitä, että kaiken maailman yhdistykset, ovat aivan samoissa vaikeuksissa yrittäessään tavoittaa jäseniään tiedottamisvelvollisuutensa täyttämiseksi 100 prosenttisesti, kuin sukuseurakin sukukirjaa tehdessä.

Otan nyt lakikirjan esimerkin tuosta yhdistyslain erottamispykälästä:
"15 §
Erottamismenettely
Jäsenen erottamisesta päättää yhdistys kokouksessaan, jollei säännöissä ole toisin määrätty. Päätöksessä on mainittava erottamisen syy. Jäsen ei ole yhdistyksen kokouksessa esteellinen äänestämään itseään koskevasta erottamisasiasta.

Ennen päätöksen tekemistä asianomaiselle jäsenelle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen asiassa paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen.

Jos erottamisesta sääntöjen mukaan päättää hallitus, voidaan säännöissä määrätä, että jäsenellä on oikeus saattaa erottaminen säännöissä määrätyssä ajassa yhdistyksen kokouksen ratkaistavaksi.

Säännöissä voidaan määrätä, että yhdistys voi katsoa jäsenen eronneeksi yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa säännöissä määrätyn ajan maksamatta."

Siis yhdistyksen ei ole:
1) mitenkään pakko erottaa jäseniään maksamattomien jäsenmaksujen takia
2) jos yhdistys haluaa automaattisesti erottaa maksamattomat jäsenensä, pitää siitä olla pykälä yhdistyksen säännöissä, muuten on aina kuultava jäsentä
3) pakkoa tai tarvetta erottaa jäsentä, kuin jäsenen omasta tahdosta, joka yleensä edellyttää erillistä eropyyntöä joka osoitetaan yhdistyksen hallitukselle tai kokoukselle.

Laitoin tuon sen takia, että en edes itse tiedä kuinka monessa yhdistyksessä olen tietämättäni. Lisäksi olen tapellut muutaman yhdistyksen kanssa siitä, että olen halunnut erota, ja se ei ole onnistunut, muuten kuin pyytämällä ero yhdistyksen hallitukselta.

Käytännössä kaikki tämä tarkoittaa sitä, että maa on täynnä yhdistyksiä, joissa on koko joukko jäseniä, jotka eivät edes tiedä olevansa ko. yhdistysten jäseniä.

Motiivini kirjoittaa liittyy siis tuohon edellä mainittuun, jota tietosuojavaltuutetun toimisto ei luultavasti ole osannut hahmottaa ja johon he nyt ovat iskemässä kirveensä. Pieneltä ryhmältä, kuten sukutukijat, on helppo vaatia kuuliaisuutta, mutta nyt puhutaan valtavasta massasta mitä kummallisempia yhdistyksiä, joista valtaosalla jäsentiedot ovat lähinnä ruutupaperilla, joskin isoimmilla hienoissa atk-rekistereissä.

Se mitä toivon, on se, että tietosuojavaltuutetun toimistossa otetaan järki käteen, eikä aleta askartelemaan lillukan varsien kanssa. Sen paremmin sukututkija sukukirjoineen kuin erilaiset yhdistykset, eivät ole yksilön yksityistietojen tai ylipäätänsä henkilötietojen uhka ja ne voitaisiin aivan surutta jättää henkilötietolain tulkinnan ulkopuolelle.

Henkilötietolain ja direktiivin ongelma on siinä, että henkilötiedoksi on määritelty mikä hyvänsä tieto jolla henkilö on mahdollisesti (siis vaikka kuinka pienellä todennäköisyydellä hyvänsä) tunnistettavissa. Tällainen laaja tulkinta johtaa siihen, että siinä menee lapsikin pesuveden mukana. Tahdotaan niin paljon hyvää, että tehdään ihmisyydelle ja kulttuurille pahaa.

[Heikki Koskela]

No eipä tuo nyt ihan uusi juttu ole tuo tietämättään jäsenenä olo! Tuli tässä jokin aika sitten erään osuusliikkeen äänestyspaperit vaimolle. Ei olla ikinä liitytty kyseiseen osuusliikkeeseen. Lienee vaimon vanhemmat joskus tytön ollessa vielä tyllerö kirjanneet hänet jäseneksi, joten äänioikeus oli.

Huviteltiin äänestämällä!

-heikki.kai-

Minä sain myös ja olen saanut edelleen kehoituksen tulla äänestämään erään osuusliikkeen äänestyksissä.

En ole viitsinyt mennä, kun en ole koskaan jäsenyyttä hakenut. Omalta kohdaltani tiedän kyllä jäsenyyshistorian alkusysäyksen mutta en ole viitsinyt vaivautua asiaa korjailemaan. Syynä lienee kiusanteko tietyltä taholta. Sanoivat, että hengitykseni tuoksahtaa osuusliikkeen hajulta. En ole jaksanut kantaa asiaa mielessäni aktiivisesti. Nyt vain putkahti esiin taas. Edelleenkään en ripottele tuhkaa päälleni asian johdosta.

Kuulun vain SSS:ään ja laillistettuun avioliittoon.

[Erkki]

Siis yhdistyksen ei ole:
1) mitenkään pakko erottaa jäseniään maksamattomien jäsenmaksujen takia
2) jos yhdistys haluaa automaattisesti erottaa maksamattomat jäsenensä, pitää siitä olla pykälä yhdistyksen säännöissä, muuten on aina kuultava jäsentä
3) pakkoa tai tarvetta erottaa jäsentä, kuin jäsenen omasta tahdosta, joka yleensä edellyttää erillistä eropyyntöä joka osoitetaan yhdistyksen hallitukselle tai kokoukselle.



Vastaan vielä tähän, mutta en tässä puutu sukututkijoiden ja henkilötietolain skismoihin.

Kysymys: Mikä on yhdistysjäsennyyden tärkein tunnus?
Vastaus: Se on sääntöjen ja yhdistyksen elinten päätösten mukaisesti suoritettu jäsenmaksu. Jäsenmaksusta voi saada vapauden täysillä jäsenoikeuksilla kussakin yhdistyksessä sääntöihin kirjatulla tavalla. (Mm. minä olen ammattiliittoni vapaajäsen kuolemaani saakka.)

Jos sinä olet "jäsenenä" yhdistyksessä, jossa et ole tuota velvoitetta hoitanut, niin kuka sallisi sinun käyttävän jäsenoikeuksia esim. osallistumalla päätöksentekoon? En ymmärrä puolusteluasi, että yhdistyksen ei ole pakko erottaa jäsenmaksua maksamatonta jäsentä. Tähän liittyy nyt sellaista, joka ei ole minun järjstötoiminnan logiikan mukaista. "Joko ollaan sisällä tai pysytään ulkona, mutta ovissa ei rampata."

Huomaa, että kerran liittyneestä jäsenestä jää rekisteriin merkintä eroamisestaan huolimatta. Aivan samoin kuin niistä ammoin eläneistä ihmisistä, joita me nyt tietokantoihimme etsimme.

Jos Maalaisliitto/Kepu on toiminut vuosikymmenet sallimalla jäsenvelvoitteensa laiminlyöneiden "jäsenten" olla täysivaltaisen jäsenen oikeudella, niin en ihmettele myöhempää tarvetta seurustella talousrikollisten kanssa, jotka hoitavat kassaan rahaa.

P.S. Tästä kysymyksestä tämä viestiketju alkoi.
Nyt saa närkästyä, että täällä puhutaan politiikkaa.

[PVuorio]

Huomaa, että kerran liittyneestä jäsenestä jää rekisteriin merkintä eroamisestaan huolimatta. .

Eikö yhdistyksen ja vastaavan jäsenrekisterin tarkoitus ole olla rekisteri yhdistyksen jäsenistä? Miksi siellä olisi tietoja muista? Saako edes olla?

Vrt. Henkilörekisterilain 29§:stä "Rekisterinpitäjän on ilman aiheetonta viivytystä oma-aloitteisesti tai rekisteröidyn vaatimuksesta oikaistava, poistettava tai täydennettävä rekisterissä oleva, käsittelyn tarkoituksen kannalta virheellinen, tarpeeton, puutteellinen tai vanhentunut henkilötieto."
Huomaa sana "oma-aloitteisesti".

t Pertti Vuorio

[Tuulakki]

Eikö yhdistyksen ja vastaavan jäsenrekisterin tarkoitus ole olla rekisteri yhdistyksen jäsenistä? Miksi siellä olisi tietoja muista? Saako edes olla?

Vrt. Henkilörekisterilain 29§:stä "Rekisterinpitäjän on ilman aiheetonta viivytystä oma-aloitteisesti tai rekisteröidyn vaatimuksesta oikaistava, poistettava tai täydennettävä rekisterissä oleva, käsittelyn tarkoituksen kannalta virheellinen, tarpeeton, puutteellinen tai vanhentunut henkilötieto."
Huomaa sana "oma-aloitteisesti".

t Pertti Vuorio

Keskustapuolueen toimijat eivät poista listalta edes KUOLLEITA jäseniään. Kun otettiin yhteyttä jäsenkirjuriin, hän selitteli autuaan tietämättömänä, että eivät ole huomanneet... Vainaja vain sattui olemaan pienen paikkakunnan asukas, jäsenkirjurin naapurikylästä - veikkaisin jopa perheiden sukulaisuutta. Vainajan tilinro siirtyi perikunnalle, joka jätti tilille pienen summan rahaa yhteisiä kuluja varten, joten tiliotteet vain mapitettiin (menettelyhän oli omaa huolimattomuutta, mutta vanhoja suoraveloituksiakaan ei osattu odottaa). Pankissa olivat siis jättäneet vainajan eläessään tekemät suoraveloitussopimukset voimaan!

Arvatkaapa, palautettiinko Keskustapuolueen taholta jäsenmaksua perikunnalle, kun asia parin vuoden päästä huomattiin...:oo: Tämän ketjun perusteella voin lopulta vain todeta, että Keskustapuoluella on eläviä ilmaisjäseniä ja kuolleita, maksavia jäseniä!

[Antti Järvenpää]

Vastaan vielä tähän, mutta en tässä puutu sukututkijoiden ja henkilötietolain skismoihin.

Kysymys: Mikä on yhdistysjäsennyyden tärkein tunnus?
Vastaus: Se on sääntöjen ja yhdistyksen elinten päätösten mukaisesti suoritettu jäsenmaksu. Jäsenmaksusta voi saada vapauden täysillä jäsenoikeuksilla kussakin yhdistyksessä sääntöihin kirjatulla tavalla. (Mm. minä olen ammattiliittoni vapaajäsen kuolemaani saakka.) .......


Olet Erkki varmaankin oikeassa, mitä tulee ryhdikkääseen ammattiyhdistystoimintaan, mutta yhdistyksiä, niiden tarkoitusperiä ja puuhamiehiä on monenlaisia.

Esimerkiksi puolueille jäsenmaksut ovat yksi tapa tehdä varainhankintaan, mutta monessa mielessä jäsenmäärä saattaa olla tärkeämpi argumentti kuin se, ovatko kaikki maksaneet jäsenmaksunsa, Hiukan sama asia on sukuseuroissa, jotka katsovat jäsenikseen kaikki sukuun kuuluvat, joista vain murto-osa maksaa jäsenmaksua. Lisäksi yhdistysten ei ole pakko edes kerätä jäsenmaksua, mikäli varainhankinta on hoidettu muulla tavoin. Sellaiset yhdistykset, joiden tärkein ja kenties ainut tulolähde on jäsenmaksut, ovat tarkkoja jäsenmaksuista, mutta ei välttämättä kaikki yhdistykset.

Se antaako jäsenmaksun suorittaminen oikeuden jäsenen tärkeimpään oikeuteen eli äänioikeuteen, on yhdistyslaissa määritelty siten, että jokaisella 15 vuotta täyttäneillä jäsenellä on yksi ääni. Tämä ei mitenkään perustu jäsenmaksun maksamiseen, mutta säännöillään yhdistys voi tarvittaessa sitoa äänioikeuden jäsenmaksuun. Jos säännöissä ei ole tällaista pykälää, ei äänioikeus ole mitenkään sidottu jäsenmaksuun. Se, että laki on näin määritelty, ei ole sattuma, vaan se on haluttu tähän muotoon. En itse näe asiaa moraalisena, vaan sellaisena, että yksi tapa sopii toiselle ja toinen toiselle yhdistykselle.

Kun Pertti sanoo, että henkilötietolain mukaan henkilö pitää poistaa henkilörekisteristä jos hän näin haluaa. Pertti on oikeassa sikäli, mikäli noudatetaan henkilötietolakia. Toisaalta koko kirjoitettu historia on täynnä esimerkkejä, että ero mistä hyvänsä yhteisöstä, ei pitäisi merkitä merkinnän poistoa, vaan merkintää erosta (merkintäkiellosta tms.). Olkoon laki mikä hyvänsä, niin olen tässä Erkin kanssa samaa mieltä, että johonkin pitää jäädä merkintä myös entisistä yhteisön jäsenistä - eronneista tai muuten poistuneista tai poistetuista. Jopa rippikirjat ovat tästä hyvä esimerkki – yliviivaus, jos on muuttanut tai kuollut. Ymmärrän kyllä, että ihmisen pitää saada nimensä pois esim. suoramarkkinointi rekisteristä, mutta käytännössä suoramarkkinointi kiellonkin hallinnointi edellyttää että kiellostakin on rekisterimerkintä, sillä muutoin sama nimi tulee aika ajoin uudestaan rekisteriin. Sukuun synnytään tai liitytään avion kautta (siis kuulutaan) ja yhdistyksiin liitytään, mutta suoramarkkinointiin tai viranomaisten rekistereihin päädytään "pyytämättä ja/tai yllätäin" - tässä on vissi ero, jonka toivoisi näkyvän myös lainsäädännössä.

Haluaisin kuitenkin ohjata keskustelua siihen, miten tämä episodi vaikuttaa sukututkijoihin ja nk. sukututkimusrekistereihin. Sukuseurat ovat yhdistyksiä siinä missä muutkin yhdistykset ja hieman pilke silmäkulmassa ne noudattavat tätä keskustan periaatetta, että olet sukusi jäsen kehdosta hautaan ja sukuseurojen sukukirjat ovat hyvin lähellä kaiken kattavaa jäsenrekisteriä siinä mielessä, että ne ovat luultavasti kattavimpia esityksiä suvun jäsenistä.

Hiukan parodioiden voisi sanoa, että oli sukuseura rekisteröity tai ei, niin lain mukaan sen hallituksen olisi pidettävä jäsenluetteloa, jossa on jokaisen jäsenen täydellinen nimi ja kotipaikka ja jonka kuka hyvänsä jäsen saa käydä tarkastamassa. Jos olisin suvun "päämiehenä" miettisin kyllä pitkään, milloin minulla on oikeus erottaa joku suvusta - aivan siitä riippumatta onko hän tietoinen sukuun kuulumisesta tai onko hän maksanut jotakin jäsenmaksua tms. - pitkään myös epäilisin, jos joku sanoisi että hän ei kerta kaikkiaan halua kuulua tähän sukuun. Arto Paasilinna tai Kalle Isokallio osaisi varmaan kirjoittaa loistavan parodian tällaisesta suvun päämiehestä, jolla olisi selkeä elämäntehtävä. Toisin sanoen jäsenmaksu sukuseurassa on enemmänkin kannatusmaksu, jolla halutaan tukea seuran toimintaa, mutta sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa kuuluuko joku sukuun tai ei ja toisaalta suvustaan ja yleisemmin juuristaan ei pääse eroon.

Se, että käyn tätä yksityistä Don Quijote taistelua henkilötietolakia vastaan suotaneen minulle anteeksi, mutta koen että jonkun on pidettävä ääntä siitä, että sensuuria lähentelevällä ja elämälle vieraalla laintulkinnalla tehdään suurta tuhoa sukututkimukselle ja karhun palvelus tuleville sukupolville.

En siis ole puolustamassa keskustapuolueen menettelyä, vaan seuraan mielenkiinnolla, miten tässä kohdin aletaan sovittamaan toisiinsa yhdistys- ja henkilötietolakia, jotka ainakin lain tulkinnan tasolla ovat kovin ristiriitaisia. Huomautan myös, että tämä keskustapuolueen jäsenrekisteri episodi on vain pientä pintavaahtoa. Suomi on yhdistysten luvattu maa, jossa yhdistyksiä on laidasta laitaan niin rekisteröityjä kuin rekisteröimättömiä. Henkilötietolaki ja sen tulkinnat sopivat äärettömän huonosti tähän kenttään ja olisi todellakin syytä miettiä, onko sitä tarpeen edes soveltaa normaalin elämänpiirin asioihin, joilla oikeasti ei ole mitään tekemistä ihmisten todellisen tietosuojan ja yksityisyyden kanssa.

[Erkki]

Eikö yhdistyksen ja vastaavan jäsenrekisterin tarkoitus ole olla rekisteri yhdistyksen jäsenistä? Miksi siellä olisi tietoja muista? Saako edes olla?

Vrt. Henkilörekisterilain 29§:stä "Rekisterinpitäjän on ilman aiheetonta viivytystä oma-aloitteisesti tai rekisteröidyn vaatimuksesta oikaistava, poistettava tai täydennettävä rekisterissä oleva, käsittelyn tarkoituksen kannalta virheellinen, tarpeeton, puutteellinen tai vanhentunut henkilötieto."
Huomaa sana "oma-aloitteisesti".

t Pertti Vuorio

Jäsenen täydellinen poistaminen yhdistyksen rekistereistä (huom. monikkomuoto) toimii vain silloin, kun yhdistyksellä on kaikista dokumenteista yksi ainoa kappale ja että ne säännöllisin väliajoin hävitetään täydellisesti. Lisäksi yhdistyksen jäsenten ulkomuistit pitäisi voida tyhjentää.

Edelleen tuo "oma-aloitteisuus" edellyttää yhdistykseltä aktiivista urkintaa jäsentensä yksityisyyden alueella.

Henkilötietolain hulluus näkyy mm. tässä.

[Erkki]

Haluaisin kuitenkin ohjata keskustelua siihen, miten tämä episodi vaikuttaa sukututkijoihin ja nk. sukututkimusrekistereihin. Sukuseurat ovat yhdistyksiä siinä missä muutkin yhdistykset ja hieman pilke silmäkulmassa ne noudattavat tätä keskustan periaatetta, että olet sukusi jäsen kehdosta hautaan ja sukuseurojen sukukirjat ovat hyvin lähellä kaiken kattavaa jäsenrekisteriä siinä mielessä, että ne ovat luultavasti kattavimpia esityksiä suvun jäsenistä.



Sukuun synnytään, mutta onko synnytty Maalaisliittoon? Sieltähän tämä Kepun "jäsenrekisteriperinne" on kotoisin, vissiin Korsimon luomus, jossa jäsenmaksujen perinnän suoritti paikallinen osuusmeijeri.

Jokainen sukututkija voi nimetä kymmeniä, jopa satoja sukuja, joiden täysivaltaisenä jäsenenä hän voi tuntea olevansa. Sukujen määrä on riippuvainen siitä, kuinka pitkälle esipolviketjuja on saatu selville ja miltä oma viehtymys niihin kuulumisesta tuntuu. Ja mikä oleellisinta: tästä et voi irrottautua, et voi kieltää etkä kumota kenenkään esivanhempasi olemassaoloa. Enkä voi mitään sille, että esim. Esko Aho on viides serkkuni, vaikka se ei mitenkään kunniaksi ole meistä kummallekaan.

Aatteellisiin- ja harrastus- ym yhdistyksiin - rekisteröityihin tai rekisteröimättömiin - kuuluminen on "oman tahdon asia", ainakin sellaiseksi se on tarkoitettu. Niihin kuuluminen on hankittu ominaisuus. Sukuun kuuluminen on peritty ominaisuus ja siksi nämä sietää pitää erillään, kuten Antti Järvenpää sitä on monipolvisissa kirjoituksissa tässä edellyttänyt.