Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : kotitalo luovutetun alueen karttaan
annahelena
27.05.10, 12:07
Haluaisin neuvoja
Onkohan muuten Sallan evakoille korvattu mitenkään heidän menettämänsä talot ja maat?
Neuvostoliitto/Venäjä ei ainakaan ole korvannut.
Mielestäni olisi vähintäänkin kohtuullista, että Venäjä korvaisi kaikki varastamansa maat ja talot niiden alkuperäisille asukkaille ja näiden jälkeläisille.
Ei ole pakko palauttaa alkuperäisille omistajille, mutta rahallinen korvaus olisi kohtuullinen vaatimus.
Itsekin Sallan evakon jälkeläinen.
Sota on armoton - häviäjä maksaa kulut, joten tuskin kukaan koskaan mitään korvauksia saisi.
Alkuperäinen kysyjä voisi hieman tarkemmin kertoa mitä haluaa tietää :)
Juha
Vanhemani lähtivät evakkoon Viipurista. Myöhemmin he tekivät korvausanomuksen Suomen valtiolle Viipuriin jääneestä omaisuudestaan, joka korvattiin heille. En tosin tiedä miten menetetyn omaisuuden arvo laskettiin tuossa korvauslaskelmassa.
Luulenpa, että näin ovat menetelleet kaikki luovutetuilta alueilta lähteneet. Siinähän se Karjalan palauttamisen vaikeuskin piilee; mitä tehdä, kun maat ja mantunsa menettäneille on maksettu korvaukset 40-luvulla. Tietysti jälkeläiset vaatisivat Karjalan palauttamisen yhteydessä itselleen isiensä maita. Maksaisivatko he nyt takaisin sen, mitä ovat saaneet valtiolta jo kerran korvauksena menetetyistä maistaan??
Minä ainakin olen saanut sen, mitä Suomella on ollut silloin annettavissa. Rahaa ja mantuja en kaipaa, vaan enemmänkin menetettyä elämääni Viipurissa (edellyttäen tietenkin, että olisin ollenkaan syntyt, jos asiat olisivat olleet toisin). Jos minulle sanottaisiin, että saat huomenna muuttaa Monrepoohon, jossa vanhempasi asuivat ja ruveta jatkamaan keskeytynyttä kauppiasuraasi Linnankadulla, jossa edelleen on olemassa liikehuoneisto, jossa vanhemmillani oli urheiluväline/ureheiluvaatekauppa, niin olen sataprosenttisen varma, että en ottaisi tarjousta vastaan.
Enollani oli Viipurissa 50 henkeä työllistävä vaatetehdas ja juuri valmistunut kaksikerroksinen talo Monrepoossa. Tehtaan koneet siirrettiin valtion kustannuksella viimeiseen junaan ja tuotiin Heinolaan. Välirauhan aikana enoni palasi Viipuriin, mutta talo ei ollut entisensä - siellä oli pidetty hevosia ja olihan sieltä sitten lopullisesti enonkin lähdettävä.
Aina puhutaan vaan maatilansa menettäneistä evakoista unohtaen, että luovutetuilla alueilla asui muitakin. Yhdyn kyllä noihin maatilallisiin siinä, että Karjala on ollut varmasti Suomen rehevintä ja kauneinta aluetta. Eihän tarvitse mennä kuin Imatralle, niin huomaa, kuinka koivut ovat suurempia kuin muualla Suomessa. Tämän ainutlaatuisen luonnon ja Viipurin vuoksi olen ikäni ollut katkera venäläisille ja saksalaisille, jotka keskenään jakoivat Suomen jo ennen sotaa.
Mika, vaikka nyt puhunkin eteläisestä Karjalasta niin en yhtään vähättele Sallan aluetta, olen sen menettämisestä yhtä vihainen ja katkera kuin Viipurinkin menettämisestä.
annahelena
27.05.10, 14:07
Arkistoyksikkö (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=AY&avain=2470567.KA) - 3 vierailua - 15.04
Arkistoyksikkö: Ah:113.28 Lisäkorvauslain tililtäottokorttien jäljennökset. Jakso. Tuunainen, Sirkka - Tuunanen, Lauri ...
Tietoja lisäkorvauksista
Menetetyn Karjalan kartoista kiinnostuneiden kannattaa katsoa täältä: http://www.karjalankartat.fi/
Klikkaamalla haluamaasi kartan kohtaa voit tarkentaa näkymää.
Kiinnostavia artikkeleita menetetyistä alueista (ennen ja tänään) löytyy mm. täältä: http://prokarelia.net/fi/
Osassa artikkeleita sivutaan myös korvauskysymyksiä. Korvausasioista on olemassa myös aineistoa, muistaakseni Kansallisarkistossa. Ne kannattaa katsoa, jos liittyvät sukuun. Käsittääkseni korvausta maksettiin käyttöoikeuden menetyksestä, eikä itse omistusoikeus korvauksen vuoksi siirtynyt.
(jaha, annahelenan vastaus näyttää ehtineen ensin ja on tarkempi kuin omani)
t. Olavi A.
Anteeksi jos olen suorasanainen, mutta v**ttaa, että Suomen valtio vielä joutunut korvaamaan evakoille NL:n anastamasta omaisuudesta. Sen päälle Suomen valtio maksanut valtavat sotakorvaukset, joihin ei taittu laskea suuri omaisuus, joka jäi rajan taakse, ja joka vietiin eri puolille NL:oa.
Kyllä Venäjän pitäisi maksaa korvaukset menetetystä omaisuudesta. Tiedän jo etukäteen, että Venäjä vetoaa siihen, että sehän on tapahtunut jo 70 vuotta sitten ja että he itsekin ovat kärsineet paljon siitä ajasta.
Ovat kyllä sitten ryövänneet kaiken irti saatavan valloittamiltaan alueilta Saksaa myöten.
Neuvottelut vaan käyntiin, kyllä venäläisiltä löytyy yhteistyöhalua, ja onhan meidän tukena vahva EU, varmaan Saksa ainakin tukisi meitä, onhan heillä itselläänkin samantapaisia menetyksiä, toki itse aloittivat sodan. Suomi ei aloittanut.
Venäjän valtio voi maksaa Suomen valtion tilille tietyn summan, joka on arvio menetetyn omaisuuden nykyarvosta.
Sitten oltais sujut ja tultais toimeen. Sitä ennen tuo asia on märkivä haava Suomen ja Venäjän suhteissa.
Mika J
Mika, vaikka nyt puhunkin eteläisestä Karjalasta niin en yhtään vähättele Sallan aluetta, olen sen menettämisestä yhtä vihainen ja katkera kuin Viipurinkin menettämisestä.
Se vähättely meinasi koitua Suomen turmioksi.
30-luvulla pohjois-Suomea pidettiin armeijan strategioissa toisarvoisena alueena. Ja sehän näkyi talvisodan alettua, koko Lappia oli puolustamassa kokonaista kaksi pataljoonaa, toinen Petsamossa, toinen Sallassa.
NL hyökkäsi Sallan suunnalla kahdella divisioonalla. Heti tilanteen tajuttuaan Suomen armeijan ylin johto alkoi hommaamaan apuvoimia Itä-Lappiin. Ne kerkesivät joulukuun puolivälissä rintamalle, ja hyökkäys pysäytettiin 18.12.1939 Pelkosenniemen kirkonkylässä ja samoihin aikoihin Kemijärven Mäntyvaarassa. Oli lähellä,että neuvostojoukot olisivat päässeet esteettä Tornioon ja Ruotsin rajalle, joka olisi vetänyt Ruotsin sotaan.
Kuriositeettina voin mainita, että mummini eka mies kaatui Suomussalmella joulukuun alkupuolella 1939. Hänen oma kotinsa Sallan Korjan kylässä joutui talvisodassa sodan jalkoihin. Hän taisi olla ihan väärällä suunnalla puolustamassa kotiaan.
Mika J
Korjan kylä jäi rauhanteossa 13.3.1940 NL:n puolelle.
Ihmetyttäää, että miksi Sallassa uusi raja vedettiin suunnilleen rintamalinjoja pitkin, mutta Karjalassa paljon lännempänä kuin missä rintamalinjat olivat rauhanteon hetkellä.
Mika J
annahelena
27.05.10, 20:15
Yritän merkitä karttaan kotikyläni Mensuvaaran (Uukuniemi, rajan takana) taloja + henkilöiden kuvia, joista pitää erottua kasvot. Vielä karttaa voisi täydentää omilla kotitaloilla kukin itse.
Mika, oletko lukenut Paavo Hautalan kirjan Tuntsan Kojamot, joka kertoo seikkaperäisesti Sallan asukkaista ja heidän lähdöstään Sallasta?
Tässä linkki, jossa "päällimmäisenä" kartta http://www.paijanne.com/kuolajarvi/sijainti.htm
Järkyttävää luettavaa on myös Mikael Juntusen kirja Paukan pommi, joka perustuu tositapahtumiin Suomussalmen Paukuttajassa. Televisiostakin tuli viime talvena joku dokumenttipohjainen ohjelma Juntusrannan valloituksesta.
Minuun koskevat myös ihan henkilökohtaisella tasolla nuo Suomussalmen tapahtumat, onhan ädinäitini juuret syvällä nykyisen Venäjän ja Suomen rajalla.
Lisään tähän vuodatukseeni vielä, että minua suututtaa kaikki länsi-suomalaiset, jotka puhuvat sodan menetyksistä tietämättä niistä henkilökohtaisesti yhtään mitään. Osa tosin joutui majoittamaan evakoita ja osa luovuttamaan tiluksistaan maata asutustilallisille. Kiitos Vennamolle. Mutta mitään todellista sympatiaa eivät karjalaiset ole koskaan saaneet, ennemminkin heitä on pidetty loisina, jotka tulivat tänne syömään oman maan kansan leipää. Vieläkin Karjalan evakoita verrataan esim. Somalialaisiin tietämättä, että Suomen evakot siirtyivät Suomessa paikasta toiseen eivät toiseen itsenäiseen maahan tai peräti maanosaan. Karjalaiset kuten Sallan ja Petsamon asukkaat olivat maksaneet veronsa Suomen valtiolle, joten Suomen piti heistä myös huolehtia.
Ei ole ollut helppoa evakkona tulleilla koululaisillakaan, joita syrjittiin ja nykyajan muotisanaa käyttääkseni koulukiusattiin murteensa takia. Tämän joutui kokemaan myös veljeni, joka syntyperältään ei karjalainen olekaan, vaikka siellä melkein koko lapsuutensa olikin asunut.
Suurin osa Sallan evakoita asutettiin saman pitäjään länsiosaan, kuten mummonikin lapsineen austustilalle (ns. kylmä tila). Murre-eroja ym. vaikeuksia ei sallalaisilla ollut. Tosin osa jäi evakkoreissullaan pysyvästi muualle. Mutta on se kuitenkin ollut vaikeata aikaa. Ottaen huomioon, etä Sallan rakennuskannasta tuhoutui n. 80 % sodan aikana. Saksalaiset vielä miinoittivat niittyjä, peltoja, veneitä , asuinrakennuksia lähtiessään.
YLE:n Areenasta olen katellut tuon ajan dokumentteja. Esim. Kittilän lapset ovat sodan jälkeen eläneet nälkärajan alapuolella. Amerikasta ja Ruotsista on tullut apupaketteja ja rahaa ruokaostoihin. Sen kyllä ymmärtää, että muu Suomi on itsekin ollut hädässä, niin apua ei Pohjan perukoille ole riittänyt.
Pitääpä tilata tuo Paavo Hautalan kirja kaukolainauksena lähikirjastoon.
Mika J
YLE:n Areenasta olen katellut tuon ajan dokumentteja. Esim. Kittilän lapset ovat sodan jälkeen eläneet nälkärajan alapuolella. Amerikasta ja Ruotsista on tullut apupaketteja ja rahaa ruokaostoihin. Sen kyllä ymmärtää, että muu Suomi on itsekin ollut hädässä, niin apua ei Pohjan perukoille ole riittänyt.Mika J
Tiedätkö Mika, että minua on siitä asti, kun olen perehtynyt äitini juuriin, hävettänyt suunnattomasti yksi tekoni. Elettiin jotain 1950-luvun loppua, kun jossain lehdessä oli ilmoitus, että Kainuussa tai jossain siellä on niin köyhiä perheitä, että toivotaan sinne lähetettävän jouluksi vaateapua. Itse olin tuolloin ns. teini ja keräsin mielestäni valtavan pahvilaatikollisen kotoani vanhoja vaatteitani, joiden sekaan yritin laittaa meille osoitetulle perheen lapsille myös jonkinlaisia joululahjoja. Emme itsekään olleet muu kuin työäläisperhe, mutta minkäänlaista erityistä pulaa emme kärsineet. Nyt hävettää nuo vaatteet, kun ajattelen, etten vain tämän sukututkimuksen parissa kohtaisi tuota avustamaani perhettä.
Äitini opetti minua aina, että on autuampaa antaa kuin ottaa ja sen olen yrittänyt pitää mielessäni näihin päiviin asti. Toinen neuvo oli, että tulevaan jouluun pitää varautua koko vuosi ja säästää sitä varten, jotta jouluna on rahaa, mitä käyttää lahjaostoksiin.
En ole kysellyt, kuinka köyhiä isovanhempani ja vanhempani ovat olleet, mutta valokuvista päätellen melko köyhiä.
Mutta köyhyydestä ovat nousseet varakkaiksi.
Ilmeet ovat 50-luvun valokuvissa vakavat ja surulliset. 70-luvulta alkaen alkaa olla iloisuutta ilmeissä.
Mika J
Lisään tähän vuodatukseeni vielä, että minua suututtaa kaikki länsi-suomalaiset, jotka puhuvat sodan menetyksistä tietämättä niistä henkilökohtaisesti yhtään mitään. Osa tosin joutui majoittamaan evakoita ja osa luovuttamaan tiluksistaan maata asutustilallisille. Kiitos Vennamolle. Mutta mitään todellista sympatiaa eivät karjalaiset ole koskaan saaneet, ennemminkin heitä on pidetty loisina, jotka tulivat tänne syömään oman maan kansan leipää. Vieläkin Karjalan evakoita verrataan esim. Somalialaisiin tietämättä, että Suomen evakot siirtyivät Suomessa paikasta toiseen eivät toiseen itsenäiseen maahan tai peräti maanosaan. Karjalaiset kuten Sallan ja Petsamon asukkaat olivat maksaneet veronsa Suomen valtiolle, joten Suomen piti heistä myös huolehtia.
Ei ole ollut helppoa evakkona tulleilla koululaisillakaan, joita syrjittiin ja nykyajan muotisanaa käyttääkseni koulukiusattiin murteensa takia. Tämän joutui kokemaan myös veljeni, joka syntyperältään ei karjalainen olekaan, vaikka siellä melkein koko lapsuutensa olikin asunut.
Niin keskusteluissa usein unohtuu ,että myös sallalaiset, kuusamolaiset ja petsamolaiset menettivät kotinsa.
Karjalan palautuskysymys on niin Karjala-keskeistä.
Itse en ole vaatimassa, että luovutetut alueet pitäisi palauttaa, mutta jonkinlanen rahallinen korvaus olisi paikallaan. Joudummehan me nykyään maksamaan Kreikalle sen omista töppäilyistä.
Itse olen ollut ns. nykyajan evakko. Ruotsista Vieremälle Ylä-Savoon 6-vuotiaana. Molemmat vanhempani syntyperäisiä lappilaisia ja murre sen mukainen. Muutaman ekan vuoden aikana Vieremällä osasin ruotsia, mutta se unohtui , kun sitä ei tarvinnut käyttää.
Ja Ruotsissa piti tietysiti osata ruotsin kieltä.
Pidän henk. koht. tätä lapsuudenkokemustani rikkautena, jota monilla ei ole.
Mika J
Hei, Valtiokonttorin korvausasiakirjojen tililtäottokortteja on digitoitu Arkistolaitoksen Vakka-arkistotietokantaan.
Tässä osoitteessa on tietoa:
http://193.184.161.240/portti/index.php/Valtiokonttorin_korvausasiakirjat
kuiteissa olevilla numerosarjoilla saa tutkittavakseen asiakirjat kansallisarkistossa.
Terv Tuula Tolkki
Hei, Valtiokonttorin korvausasiakirjojen tililtäottokortteja on digitoitu Arkistolaitoksen Vakka-arkistotietokantaan.
Tässä osoitteessa on tietoa:
http://193.184.161.240/portti/index.php/Valtiokonttorin_korvausasiakirjat
kuiteissa olevilla numerosarjoilla saa tutkittavakseen asiakirjat kansallisarkistossa.
Terv Tuula Tolkki
Voisitko kertoa tarkemmin. En saanut systeemistä tolkkua, pitääkö sinne hakea tunnukset ?
Muistaakseni on olemassa projekteja merkitä taloja karttapohjille, joitakin pitäjiä valmiinakin. En nyt löydä linkkiä,
Hei, Ei tarvitse olla tunnuksia.
Lainausta Portin ohjeesta:
Miten löydän etsimäni korvauksenhakijan kortin verkosta?
Kortin etsiminen aloitetaan käyttämällä arkistolaitoksen (www.arkisto.fi (http://www.arkisto.fi)) Vakka-arkistotietokantaa (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/PerusHaku.action), jonka perushakukenttään syötetään hakusanaksi esimerkiksi ”Valtiokonttorin korvausasiaintoimiston arkisto”. Haun tuloksista (3 osumaa) valitaan edellä oleva ja Korvausasiaintoimiston arkistoon päädyttäessä valitaan Sarjat (ks. kuva 1) ja seuraavaan näkymään siirryttäessä sarja : A Diaarit ja Ah Kortisto lisäkorvauslain tililtäottokorttien jäljennöksistä (ks. kuva 2).
Näkyviin saadaan nyt kaikki kortistojaksot aakkosjärjestyksessä. Täten esimerkiksi jaksoista ensimmäinen, Ah:1.1, sisältää kortit väliltä Aalberg – Aalto, Eino (ks. kuva 3). Listasta valitaan haluttu jakso, jonka sisällön saa näkyviin painamalla punaista Aineisto on talletettu digitaaliarkistoon –painiketta.
Asiakirjojahan ei ole digitoitu (harmi) vaan ne saa tutkittavakseen paikan päällä arkistossa.
Korteissa ei ole esim. syntymäaikoja, ainoastaan korvauksien saajien nimet ja minne maksu on osoitettu.
Olen löytänyt omien lähisukulaisten maksukortteja. esim Si-kirjainta on Ah 99 ja To Ah 111.
Terv. Tuula Tolkki
Mika, oletko lukenut Paavo Hautalan kirjan Tuntsan Kojamot, joka kertoo seikkaperäisesti Sallan asukkaista ja heidän lähdöstään Sallasta?
Tässä linkki, jossa "päällimmäisenä" kartta http://www.paijanne.com/kuolajarvi/sijainti.htm
Luin äsken tuon kirjan. Kertoo lähinnä Sallan itäisimmän kylän Kurtin kylän historiasta lappalaisajalta vuoteen 1939. Sen jälkeen siellä ei suomalaista historiaa ollutkaan, lukuunottamatta lyhyttä jaksoa 1941-44, silloinkin oli niin lähellä rintamaa, että asukkaita ei tainnut olla.
Sekasortoistahan se lähtö on ollut, muutama asukas jäi venäläisten vangeiksi ja vietiin Venäjälle, pääsivät kotiin kesäkuussa 1940.
Tuo oli mielenkiintoista, että myös I maailmansodasta 1930-luvulle Kuolajärvi/Salla on ollut levotonta aluetta. Siellä käytiin jopa taisteluita Venäjältä tulleiden punaisten ja valkoisten välillä 1918-22. Venäjän sisällissodan liikehdintä ulottui pitäjään, samoin Läskikapina. Kuolajärvelle on saapunut outoja retkikuntia, kuten brittiläisten sotilaiden partio 1918-19 tienoilla. Samoihin aikoihin brittiläinen ilmalaiva on pommittanut Kuolajärven taloja. Muurmannin Legioona on myös sotinut alueella.
Mika J
Itse Venäjän väliaikaisen hallituksen pääministeri Aleksandr Kerenski meni Kuolajärven ja Kantalahden kautta Norjaan maanpakoon Venäjän bolsevistisen vallankumouksen jälkeen. Kerenski seurueineen oli yöpynyt Laitilan talossa Alakurtilla.
Sekavia olleet tosiaan nuo liittolaissuhteet I maailmansodan loppupuolella.
Ensin Britannia ja Venäjä olivat liittolaisia Saksaa vastaan. Tämän takia britit pommittivat Kuolajärveäkin elokuussa 1918.
Kesällä 1918 perustettiin briteille alistettu Suomesta paenneista punaisista koottu ns. Muurmannin Legioona. Tuohon aikaan Venäjällä oli jo puhjennut sisällissota. Legioona lähetettiin Suomen rajalle Kuolajärven kohdalla taistelemaan suomalaisia (valkoisia) vastaan. Se taisteli myös Venäjän valkoisia vastaan. Elokuussa brittiläinen ilmalaiva pommitti Alakurtin taloja.
Syksyllä 1918 I maailmansota päättyi ja legioona lakkautettiin syksyllä 1919.
Britit muiden länsivaltojen kanssa alkoi sotimaan Venäjän punaisia vastaan, kun maailmansota päättyi.
Mika J
Mika,
yritän saada tänään postiin sen lupaamani kirjan :)
Tässä sulle pari uutta lukuvinkkiä aiheesta Muurmannin legioona, jos et ole jo lukenut. Kainuulaisen kirjailja Anneli Toijalan o.s. Kyllönen kirjoittamat kirjat:
Punainen maa, valkea meri (romaani) v. 1999 ja jatko-osa
Merten takaa tulleet (romaani) 2005
p://www.kustantajat.fi/kirjasaatio/palkinnot/finlandiaehdokkaat2005/toijala/default.aspx
Kirja löytyvät ainakin Tampereen kirjastoista.
terkuin Arla
Mika,
yritän saada tänään postiin sen lupaamani kirjan :)
Tässä sulle pari uutta lukuvinkkiä aiheesta Muurmannin legioona, jos et ole jo lukenut. Kainuulaisen kirjailja Anneli Toijalan o.s. Kyllönen kirjoittamat kirjat:
Punainen maa, valkea meri (romaani) v. 1999 ja jatko-osa
Merten takaa tulleet (romaani) 2005
p://www.kustantajat.fi/kirjasaatio/palkinnot/finlandiaehdokkaat2005/toijala/default.aspx
Kirja löytyvät ainakin Tampereen kirjastoista.
terkuin Arla
Kiitoksia sekä kirjan lähettämistä että noista kirjavinkeistä.
Terv: Mika J
Kun Suomessa on puhuttu Karjalan palauttamisesta ja todettu että se olisi saattanut jopa olla mahdollista Jeltsinin kaudella. Meidän valtiojohto on esittänyt esteeksi mm. alueella asuva väestön ja uudelleen rakentamis- kulut.
Onko kukaan tietoinen onko koskaan esitetty että melko asumattomat Sallan /Kuolajärrven alueet palautettaisiin Suomelle? Onko "Karjala takaisin - liike" ollut vain eteläisen Karjalan asialla?
Uudelleen rakentamisen vaikeuksista voi olla aina erimieltäkin. Kaikki tietää esimerkiksi että sotakorvausvelvollisuus käytännössä kääntyi Suomen teollisen kehityksen eduksi - menestystarinaksi.
Näihin sotavuosien tapahtumiin ja pohjoissuomen puolustuksen järjestämiseen (jopa yksityisillä varoillaan) suosittelen lukemaan jääkäriupseeri laivanvarustaja Nordströmin elämänkertaa kertovan kirjan.
Urho Kekkonen ilmeisesti arvosti häntä ja hänen näkemystään "naapureedesta" kun kerotaan vielä 1960-luvulla hänen matukstaneen Novosibirskiin Nordstömin/Loviisan kautta!
Olavi
Kun Suomessa on puhuttu Karjalan palauttamisesta ja todettu että se olisi saattanut jopa olla mahdollista Jeltsinin kaudella. Meidän valtiojohto on esittänyt esteeksi mm. alueella asuva väestön ja uudelleen rakentamis- kulut.
Onko kukaan tietoinen onko koskaan esitetty että melko asumattomat Sallan /Kuolajärrven alueet palautettaisiin Suomelle? Onko "Karjala takaisin - liike" ollut vain eteläisen Karjalan asialla?
Olavi
Hei kaima ja muut!
Laitan uudelleen aiemmin välittämäni linkin sivustolle, jossa näitä asioita on analysoitu laajasti: http://prokarelia.net/fi/
Huomaa, että sivuston oikeassa ylälaidassa on hakuri, jonne voi laittaa hakusanaksi esim. sanan Salla. Karjala on tuolla sivustolla vain yläotsikko, jonka alta löytyy asiaa kaikista menetetyistä alueista.
t. kaima
Onko kukaan tietoinen onko koskaan esitetty että melko asumattomat Sallan /Kuolajärrven alueet palautettaisiin Suomelle? Onko "Karjala takaisin - liike" ollut vain eteläisen Karjalan asialla?
Olavi
Sallan palauttamisella olis merkitystä vain omaisuuden ja matkailun kannalta.
Menetetyt maat palautettas niiden alkuperäisille omistajille (suvuille).
Sallassahan on se iso tunturi, Rohmoivako se on, joka on siellä matkailukeskuksena.
Varmaan suuri osa maiden alkuperäsistä omistajista rakentais sinne vain kesämökkejä.
En usko ,että paluumuutto sinne näin pitkän ajan kuluttua olis kovinkaan suurta. Millä siellä eläisi, paitsi ehkä matkailulla? Nykyisenkin Sallan puolella on suuri työttömyys ja poismuutto suurta. Siteet vanhaan Sallaan ovat katkenneet nykypolvelta. Ne, jotka sieltä lähtivät aikuisiässä, ovat jo melkein kaikki kuolleet.
Paras ratkaisu saattaisi olla rahallinen korvaus maansa menettäneille suvuille.
Muutenhan vanhan Sallan palauttaminen olisi helppoa, kun se on lähes asumatonta. Siellä ei ole mitään merkittävämpää teollisuutta, kaivoksia tai asutusta .Kovdorin kaivoskaupunki taitaa nipinnapin olla vanhan Sallan puolella aivan pitäjän pohjoisnurkassa. Alakurtissa on suurehko sotilastukikohta, joka olis helppo tyhjentää.
Ottaen huomioon Venäjän nihkeyden palauttaa Japanille Kuriilien asumattomat pikkusaaret, nini saattaa olla vaikeaa Sallankin palauttaminen.
Mika J
Mailma muuttuu ja talous poikkeaa usein oletetusta, esimerkkejä:
- Lienee Venäjä katunut, kun tarpeettomaksi kokemansa Alaskan möi USA:lle.
- Venäjä, Norja, Kanada aktiivisesti kiistelevät kenelle pohjoiset mannerjalustat kuuluu?
- 70 luvun öljykriisi merkitsi että Suomen piti toimittaa samasta öljymäärästä 2..3 kertaa erilaisia tuotteita NL:lle esim. tekstiilejä, kenkiä, paperia, rakennuksia jne. Teollisuutemme sai tuosta kamalasta energia hinnan noususta kehitysvauhdin, joka teki siitä kilpailukykyisen myös länsimarkkinoilla. Suomen työttömyys luvut puotosivat silloin kauan tavoitellulle optimitasolle.
- Jos ei valmiita kaivoksia Sallan alueella ole niin ehkä malmeja tai ainakin luontoa suojeltavaksi.
- Talvisodan hyökkääjän tultua tunnustetuksi on oikeutettua keskustella aluepalautuksita varsinkaan kun Venäjä ei niitä hyödynnä ja tarvitse.
Olavi
Mailma muuttuu ja talous poikkeaa usein oletetusta, esimerkkejä:
- Lienee Venäjä katunut, kun tarpeettomaksi kokemansa Alaskan möi USA:lle.
- Venäjä, Norja, Kanada aktiivisesti kiistelevät kenelle pohjoiset mannerjalustat kuuluu?
- 70 luvun öljykriisi merkitsi että Suomen piti toimittaa samasta öljymäärästä 2..3 kertaa erilaisia tuotteita NL:lle esim. tekstiilejä, kenkiä, paperia, rakennuksia jne. Teollisuutemme sai tuosta kamalasta energia hinnan noususta kehitysvauhdin, joka teki siitä kilpailukykyisen myös länsimarkkinoilla. Suomen työttömyys luvut puotosivat silloin kauan tavoitellulle optimitasolle.
- Jos ei valmiita kaivoksia Sallan alueella ole niin ehkä malmeja tai ainakin luontoa suojeltavaksi.
- Talvisodan hyökkääjän tultua tunnustetuksi on oikeutettua keskustella aluepalautuksita varsinkaan kun Venäjä ei niitä hyödynnä ja tarvitse.
Olavi
Sallan kohdalla palauttaminen voisi onnistuakin juuri alueen merkityksettömyyden takia (vain sotilastukikohta, pieni kaivoskaupunki ja laskettelukeskus, muuten täysin asumatonta syrjäistä korpea). Pinta-alaltaan tosin taitaa olla noin 5000 km2, eli puolet Uudenmaan läänistä.
Kyse taitaakin olla Venäjällä periaatteesta. Jos Salla annetaan takaisin, niin sitten pitäisi antaa muitakin ryöstettyjä alueita.
tässä on wikipediasta kopsattua tietoa:
Nykyään alue on osa Venäjää (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4) ja siellä on 7 200 asukasta (2002). Kuusamon entinen itäosa ja Sallan entisen itäosan eteläseutu kuuluvat lähestulkoon asumattomina Karjalan tasavallan (http://fi.wikipedia.org/wiki/Karjalan_tasavalta) Louhen piiriin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Louhen_piiri). Muu Sallan entinen itäosa, jossa asutusta on lähinnä vain Alakurtissa, kuuluu Murmanskin alueen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Murmanskin_alue) Kantalahden piiriin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kantalahden_piiri). Alakurtin kylässä, jossa on sotilastukikohta, asui vuonna 1989 yli 90 % luovutetun Sallan–Kuusamon alueen vajaasta 7000 asukkaasta.[1] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Sallan%E2%80%93Kuusamon_alue#cite_note-0)
Mika J
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.