Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Kuolajärven eli Sallan suvuista
Kuolajärvelle luulisi tulleen väkeä Venäjältäkin päin. Onhan se aina ollut rajalla.
Ainakin parin saamelaiseksi väitetyn suvun väitetään tulleen Venäjältä, eli Miuluksen ja Kuhmitsan.
Kallungin länsiperäisyys on todistettu geenitutkimuksen avulla.
Laukkukauppiaiata tuli ainakin Kuusamoon, itselläkin esivanhempana Samuel Jukaroinen.
Onkohan konkreettisia todisteita, että Sallassa olisi asustellut Venäjältä tullutta väkeä? Esim. vaimoina?
Itse en kyllä rippikirjoista enkä vihityissä sellaisia ole nähnyt.
Nilsiäänkin on muuttanut väkeä Pietarista, niin miksei rajapitäjään Kuolajärvelle?
Mika J
Löysin http://www.suonttavaara.se/ sivulta Kuhmunen suvun jäseniä Könkämä by:n asukasluettelosta. Kuvahaulla Kuhmunen netistä löytyy Norjan saamelaisten kuvia.
Onko kukaan löytänyt kuhmunen nimeä mistään Keminkylän tai Kuolajärven luettelosta?
Kuolajärvelle luulisi tulleen väkeä Venäjältäkin päin. Onhan se aina ollut rajalla.
Ainakin parin saamelaiseksi väitetyn suvun väitetään tulleen Venäjältä, eli Miuluksen ja Kuhmitsan.
Kallungin länsiperäisyys on todistettu geenitutkimuksen avulla.
Laukkukauppiaiata tuli ainakin Kuusamoon, itselläkin esivanhempana Samuel Jukaroinen.
Onkohan konkreettisia todisteita, että Sallassa olisi asustellut Venäjältä tullutta väkeä? Esim. vaimoina?
Itse en kyllä rippikirjoista enkä vihityissä sellaisia ole nähnyt.
Nilsiäänkin on muuttanut väkeä Pietarista, niin miksei rajapitäjään Kuolajärvelle?
Mika J
Jäin vähän miettin tätä....Miten ensinnäkin määritellään Venäläinen, onko rajan takaa tullut Vienan Karjalainen Venäläinen. Taisihan silloin olla vähän avoimemmat rajavyöhykkeet kuin nykyään, joten sinänsä ihmisten liikkuminne rajan yli oli varmaan helppoa. Vienan Karjalassa on edelleenkin n.s suomalaiskyliä jotka eivät milloinkaan ole kuuluneet virallisest Ruotsi-Suomeen tai Suomeen esim. Paanajärven itäpuolella , josta on lähes näköyhteys Kuolajärvelle, . Kainuulaiset ja myöhemmin Pirkkalaiset 1400/1500-luvuilla ovat ainakin nousseet etelästä kohti pohjoista ja jättäneet DNA:nsa isoon osaan pohjoisen asutusta, toisaalta Scandinavia pitkin on myös noussut länsieurooppalaista DNAta. Miksiköhän ihan "oikea ummikko Venäläinen" olisi vaeltanut Kuolajärvelle ja Kalevalan kankahille?
Tässä eräs hauska lainaus sivulta: http://finnpro2000.tripod.com/kainuunmaa.htm#Pohjan perän esihistoriaa
Ryssät ja karjalaiset
Todennäköisesti on nämä "ryssät" itse asiassa karjalaisia kauppamiehiä, jotka tulivat, niinkuin aina ennenkin, kaupantekoon ikivanhoja kauppateitään, Suomen erinomaisten vesiväylien kautta. Myös Suomen historiassa tulee olla tarkkana, kun puhutaan ryssistä ja heidän toiminnastaan Suomessa, sillä muut Suomen heimot kutsui usein karjalaisia "ryssiksi" (laukkuryssä). Karjalaiset-ryssät oli kainulaisten kovia kilpailijoita pohjoisen elinkeinoissa, ja asuttivat maata siinä kuin kainulaisetkin. Nämä kreikkalaisortodoksit karjalaiset taas kutsuivat roomalaiskatolilaisia, myöhemmin luterilaisia suomalaisia "ruotseiksi" ("Suomi, suomalainen" -käsitteitä ei ollut keksitty vielä).
Hei!
Vaimoni suku on Kuolajärven Vuorijärveltä, jonka asutus tuntuu tulleen Kuusamosta ja ylempää Kemijärvi-Sodankylä alueelta.
Perimätiedon mukaan vaimoni isoisä Vuorijärvellä kauppiaana toimiessa haki tavaraa niin Vienan Kemistä kuin Rovaniemeltä. Tietääkö joku myös Kuolajärveläisten "asekauppa-epäilyistä" joita vaimoni isoisäänkin oli kai kohdistettu?
Omia esivanhempia Kainuusta tutkiessani tunttu että sinne muuttoliikettä on ollut nykyisen rajantakaa. Yhtenä nimenä mieleen tulee mm. Lesoset.
Minua on myös pohdituttanut mitkä suvut ovat selkeästi "saamelais-sukuja". Olen kyllä jostain kirjasta lukenut tutkimuksia niistä mutta en varsinaisesti itse ole yhdistänyt vaimoni sukuihin.
Saamelaisuus on määritelty nykyisin selkeästi elinkeinoon perustuen. Sukututkijan näkökulmasta samanlailla suomen-ruotsalaisuus on melko epämääräinen asia. Tuntuu välillä siltä että kyse on kotilielen valinnasta. Samahan maahnmuuttokeskustelussa välillä tuntuu ettei ennen olisi muuttoliikettä ollut. Pitäisi enemmän ehkä puhua eurooppalaisen kultuurin säilyttämisestä.
Luulin pitkkään Vaimoni sukuperinnön suuntautuvan tuonne Tuntsan ja Vienan korpiin kunnes törmäsin joihinki tutkimuksiin. Yllätys oli että myös Lapista noiden säätyläis-jälkeläisten kautta yleiseti päädytään Sursill-sukuihin ja myös selkeästi ruotsalaisiin aatelisiin.
Olavi
Kauppias Otto Anton Remsujeff toimi pitkään Kuolajärvellä, Kemijärvellä ja muistaakseni myös Pelkosenniemellä.
Hän taisi olla Kuolajärven, eli Sallansuun ensimmäisen kauppahuoneen pitäjä.
Taisi hänen sukunsa olla Vuokkiniemestä; mutta mikä se nyt oli sitä Venäjää?
Hautalan Tuntsan Kojamot kirjasta löytynee viitteitä joistakin vaimoihmisiä, jotka olisivat kauppareissuilla siirtyneet Knäsöstä ja sieltä muualta Belamorjen rannoilta kuolajärveläisten vaimoiksi.
Kuolajärveltä muutti kyllä naisia sinne. Minun tietooni ei ole tullut, että olisivat kovin tiheästi menneet avioon muiden kuin suomalaisten kanssa.
Jopa Norjan rannikolla tällaiset "seka-avioliitot" olivat harvinaisempia.
Kuolajärveläisestä Hari-suvusta on sanottu, että nimi tulisi Harjus-kalasta. Mutta aivan yhtähyvin se voisi tulla Venäjän-karjalaisesta, ortodoksisesta, aika yleisestä Hari - Hariton - etunimestä.
tellervoranta
29.05.10, 12:12
Tuominen Marja, jne : Pohjoiset identiteetit ja mentaliteetit osa1, Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja C32-teoksessa oli kirjoitus mm. Venäjän puolelta tulleista kauppiaista ("laukkuryssät") ja heidän Suomeen perustamistaan kauppaliikkeistä. Mm. Jalavan kauppa Taivalkoskella jne.
http://granum.uta.fi/granum/kirjanTiedot.php?tuote_id=3004
Saa nähdä, miten linkki toimii. Ko. teos on loppuunmyyty, mutta kirjastoista saatavana.
Hei!
Vuorikylä oli itäinen kylä Kuolajärvellä (Sallassa). Tässä sikäläisen kyläkaupan historiaa Vuorikylä kirjasta
Kerrotaan siellä olleen ensimmäisenä Aittakauppa Olli Lassilalla ja sitten Olli Törmäsellä. Rettu Kunnarilla oli pieni kauppa 1920-29. Arvid Aholalla oli aittakauppa jo 1918 sitä ennen toiminut kulkukauppiaana, lopetti kaupanpidon 1934,
Kuolajärven Osuuskauppa / Osuusliike Salla perusti jakamon n. 1929-30 jota aluksi hoiti Olga Lappi, jonka jäälkeen se siirtyi Erkki Tammelan (Salmela) taloon jahoiti Helli (anoppini) ja Anni Tammela. Jakamo muutettiin 1936 Ariel Tammelan taloon samalla muutuen myymäläksi ja hoitajana Eino Kaasinen sitten Mauri Minkkinen ja viimeiseksi Leo Alakurtti 30.11.1939 kun lopetettiin.
Osuusliikkeen muutetua Erkki Tammela perusti oman kaupan toimien sodan syttymiseen saakka (tarkoittanee 1936-39) Erkki asui sodan jälkeen Pelkosenniemellä.
Ihan syytä en tiedä miksi Salmelan Erkki käytti Tammela sukunimeä.
Hänen isän sukunsa periytyy Kuusamosta ja äiti on Anna Kivelä josta päädytään Lapin sukuihin mm. Miulus, Musta Aatsinki, Kallunki. Puoliso oli Henriikka Sipovaara (Mettiäinen/Aikioniemi) Sodankylästä
Laimi Jokela piti kauppaa 1934 alusta myyden Kuolajärven Osuuskaupan tavaraa. Kun kauppa kävi se muutettiin myymäläksi jonka hoitajan Laimi jatkoi. (oliko kaksi myymälää?) Hänen avioiduttua Arvi Niskalan kanssa siirtyi kauppa nuorikon mukana Yli-Niskalaan. He rakensivat asuin.liikerakenuksen mutta muutton esti sota. Sodan jälkeen hän oli Kemijärven Osuuskaupan hoitajana. Kunnes perusti vastiketilan saatuaan oman kaupan jota tytär miehineen jatkoi toimien kirjan julkaisun aikaan Vuotos-Valinta´nimellä.
Olavi
Tässä on pätkä hyökkäysvaiheen 1941 taisteluista Sallassa http://www.youtube.com/watch?v=u05PfriC50g&feature=related
Mummon kotimökin Korjassa jossain välissä varmaan valloittivat.
Mika J
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.