PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : 2.luokan matruusi Thomas Stjerna


manda
26.05.10, 23:07
Mitähän nämä rippikirjamerkinnät ko. matruusista mahtavat tarkoittaa?
Olisiko eronnut palveluksesta v.1847 ?

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ensimmainen_suomen_meriekipaasi/rippikirja_1839-1848_es170/730.htm

Kyselee ymmällään,
Manda

JaskaS
26.05.10, 23:39
fl[yttad] med Bet[yg] N:o 127 år 1847

Kohdetta ei mainita, eikä muuttaneiden luetteloita näy olevan kuin vuodesta 1854 :eek:

:) Jaska

manda
27.05.10, 15:46
Kiitos tosi nopeasta yöllisestä vastauksesta! Saan vihdoin jonkilaisen pisteen vuosia avoinna olleeseen kysymykseen. Ehkäpä on lakannut käyttämästä saamaansa sukunimeä ja palannut Antinpojaksi, vaikken kotiseudultaan Hämeenlinnasta ole löytänyt silläkään nimellä.

terv. Manda

Seppo Niinioja
27.05.10, 17:05
Kiitos tosi nopeasta yöllisestä vastauksesta! Saan vihdoin jonkilaisen pisteen vuosia avoinna olleeseen kysymykseen. Ehkäpä on lakannut käyttämästä saamaansa sukunimeä ja palannut Antinpojaksi, vaikken kotiseudultaan Hämeenlinnasta ole löytänyt silläkään nimellä.

terv. Manda

Entisessä Sota-arkistossa, nyk. Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä on paljon aineistoa autonomian ajankin sotilaista. Päiväkäskyjä rustattiin joka päivä ja ne ovat hyvin yksityiskohtaisia. Komppanian ja matruusin numeron perusteella hänestä varmasti löytyy tietoja.

Yksi valistunut arvaus voisi olla, että hän muutti Helsingin seurakuntaan. Helsingissähän Suomen ensimmäinen meriekipaasi toimi. Ikävä kyllä, kuten Jaska totesi, muuttaneita ei vielä tuolta vuodelta ole. Helsingistä on muuttokirjat vuodelta 1847, mutta niiden kahlaaminen on työlästä. Ensiksi kannattanee tarkistaa Helsingin mikrofilmirulla

Rulla KK 11
Luetteloita naimisissa olevista
I
1856-1862
Luetteloita naimattomista
II
1856-1862

Edellä mainittuja ei ole vielä Digiarkistossa. Näin saisi ehkä ainakin suljetuksi yhden ison lähikaupungin pois.

Seppo Niinioja

JaskaS
27.05.10, 17:31
muuttaneita ei vielä tuolta vuodelta oleHisKin lisätietojen (http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=FILMS&ID=33&TYPE=HTML&LANG=FI) mukaan niitä ei enää ole tai ei ole ollutkaan.
Ei siten ole arkistokäynnistäkään apua tähän tapaukseen.

:) Jaska

manda
27.05.10, 20:47
Noista Sota-arkiston tarjoamista mahdollisuuksista en tiennytkään. Ehkäpä en siis suljekaan matruusin "kansiota" toivottomana! Helsingin muuttokirjat olen todella kahlannut KA:ssa kuten Hämeenlinnankin ympäristöineen. Hänen olisi luullut 10-vuotisen pestinsä jälkeen muuttaneen sinnepäin, missä sentään oli hänen kaksi parikymppistä lastaankin ja muitakin sukulaisia.

Kiitoksia saamistani uusista vihjeistä.

Manda

Seppo Niinioja
27.05.10, 21:03
HisKin lisätietojen (http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=FILMS&ID=33&TYPE=HTML&LANG=FI) mukaan niitä ei enää ole tai ei ole ollutkaan.
Ei siten ole arkistokäynnistäkään apua tähän tapaukseen.

:) Jaska

Ensimmäisen Suomen meriekipaasin muuttaneista ei tietysti olekaan apua, koska ne alkavat vuodesta 1854. Yritin sanoa, että jos hän muutti Helsinkiin, hän saattaisi löytyä Helsingin sisään muuttaneiden muuttokirjoista vuodelta 1847 (rullat KK 38-39) tai rullasta KK 11, luetteloita naimisissa olevissta ja naimattomista 1856-1862. Helsinkiin muutto on tietysti vain arvaus, mutta ei välttämättä huono. Itselläni on yksi kaukanen sukulainen, joka oli noin 8 vuotta 1. ja 2. luokan matruusina ja loi Helsinkiin muutettuaan aika merkittävän uran. Sota-arkistosta voi löytyä todellinen vastaus.

Oletkin näköjään jo Helsingin tarkastanut, joten tämä oli tarpeetonta.

Seppo Niinioja

Hannu Toivonen
09.01.15, 19:58
Huomasin monen ihmisen yrittäneen selvitellä matruusi Tuomas Stjernan kohtaloa meriekipaasista lähdön jälkeen. Stjerna oli minun äidinäidinisänisänisänisä, ja löysin melkein vahingossa tiedot hänen loppuelämästään:

Sanomalehtiarkistosta löytyi lisälehti Hämäläinen lehden toiseen numeroon vuonna 1876 päivämäärällä 13.1.1876:

"Hämeenlinnan kaupungin vaivaishoitokunnan kokouksessa joulukuun 17. päivänä 1875 määrättiin vaivaisapua annettavaksi seuraavaisille vaivaisille seuraavan määrän, kuukausiapua saavat mm: ent.trenki Tuomas Stjerna 1 leipä ja 30 markkaa"

29.7.1882 Hämäläisessä tarjotaan hoidettavaksi entinen renki Tuomas Stjerna

7.10.1882 Hämäläisessä kerrotaan kuolleen "waiwainen Thomas Stierna 79 vuotiaana"

Stjerna löytyy Hämeenlinnan kuolleiden luettelosta 27.9.1882.

Sitten on helppo löytää mies renkinä mm. veljellään kupariseppämestari Matti Ståhlbergillä alkaen 1847 meriekipaasista muuton jälkeen, renkinä hän oli myös satulaseppämestari Henrik Ingbergillä Hämeenlinnassa.
Tuomas Stjerna oli kuuro jo 1850-luvulta alkaen.