Ikäerot entisaikaan

[MetsäTonttu]

Olen huomannut että ainakin omassa suvussani entisaikaan molempien vanhempien puolelta löytyy pareja joiden ikäero on yli 10 vuotta, mikä itsestäni on hieman "korkea". Onko muut törmänneet isoihin ikäeroihin, ja kuinka yleistä tuo on ollut ennen, ja "mistä johtuu".. :D:? Tottakai edelleenkin löytyy näitä pareja joilla on enemmän ikäeroa kuin esim. 4v joka on aika yleinen, enkä tuomitse heitä, mutta itse en ole näihin suurempiin ikäeroihin törmännyt niin paljon vielä elossa olevien läheisten kohdalla..

[Anssi K.]

Olen huomannut että ainakin omassa suvussani entisaikaan molempien vanhempien puolelta löytyy pareja joiden ikäero on yli 10 vuotta, mikä itsestäni on hieman "korkea". Onko muut törmänneet isoihin ikäeroihin, ja kuinka yleistä tuo on ollut ennen, ja "mistä johtuu".. :D:? Tottakai edelleenkin löytyy näitä pareja joilla on enemmän ikäeroa kuin esim. 4v joka on aika yleinen, enkä tuomitse heitä, mutta itse en ole näihin suurempiin ikäeroihin törmännyt niin paljon vielä elossa olevien läheisten kohdalla..

Olen törmännyt ainakin pariin tapaukseen. Isoisosoisäni ja isoisoisoäitini ikäero oli 12 vuotta ja vieläpä niin, että miespuoleinen oli nuorempi. Lisäksi yhdellä esi-isistäni on ollut 38 vuotta nuorempi vaimo, tosin tuolloin kyseessä oli miehen toinen avioliitto (mies s.1756, nainen s. 1794).

[Päivi H]

Minulla on muutama 20-30 vuoden ikäero "miehen hyväksi", ja melkein kaikki ovat leskimiehiä, joiden vaimot kuolivat lapsivuoteeseen. Jos miehellä oli äkkiä käsissään neljäkin 0-8 -vuotiasta (kymmenvuotiaat tekivät tietenkin töitä), mihin hän ne olisi pannut - oli etsittävä riuska ja työtä pelkäämätön nuori nainen seuraavaksi emännäksi ja lasten hoivaajaksi.
Taisi olla niin, ettei romantiikalla ollut naimakaupoissa useinkaan sanan sijaa, vaan ne olivat käytännön sanelemia myös rahvaan piirissä, aivan samoin kuin säätyläispiireissä, joskin motiivit olivat erilaiset.
Näin masentavia visioita on ainakin minulle tullut eteen, kun on erilaisia perheitä pyöritellyt.
ph

[Riikka P]

Samanlaisia ikäeroja näyttää olleen entisaikaan kuin nykyisinkin. Suuriin ikäeroihin aviopuolisoiden välillä olen törmännyt lähinnä 2. tai seuraavien avioliittojen kohdalla. Ensinnäkin uudet avioliitot on solmittu melko nopeasti leskeksi jäämisen jälkeen eli heti leskenvuoden jälkeen. Lisäksi työkunnon merkitys on ennen ollut suurempi puolisoa valittaessa. Oletettavasti nuoremmalla henkilöllä on ollut parempi työkunto kuin vanhemmalla.
Suurta ikäeroa ensimmäisessä avioliitossa selittänee seuraava esimerkki omasta isoisoisoäidistäni, joka vielä 30-vuotiaana asusteli kotitorpassaan leskeksi jääneen veljensä ja tämän lasten kanssa. Serkkupoika, pappilan renkivouti Aapeli toimi puhemiehenä ja niin saatiin torppariveljelle uusi vaimo ja lapsille äitipuoli. Elettiin vuotta 1868 ja olisiko torpassa ollut jo tarpeeksi ruokittavia, joten laitettiin serkkupoika Aapeli taas asialle ja torpparin vanhapiika sisar kuulutettiin avioliittoon itseään 39 vuotta vanhemman, lapsettoman leskimiehen, joka oli myös torppari ja pitäjänräätäli, kanssa. Avioliittoa kesti pari vuotta ja vuoden kuluttua leskivaimo vihittiin naapuritalon pojan kanssa.
Esimerkkien kautta voimme yleensäkin päätellä, jotta olosuhteet ovat olleet melko hallitsevia tekijöitä aviopuolisoa valittaessa.

[Erkki]

Tietokannassani on tapaus, jossa 44 vuotias leskimies, jolla neljä lasta joista nuorin 14 vuotias avioituu talollisen lesken kanssa, joka on tätä tulevaa miestään 26 vuotta vanhempi. Vihkimisvuosi on 1929.
Naiselle olen löytänyt viisi lasta, jotka kaikki kuolleet viimeistään kuusi vuotiaina.

Kyselin tästä tapauksesta ja päädyin johtopäätökseen usean muun vastaavan tapauksen kanssa, että taloon tullut miniä jäädessään leskeksi jäi useimmiten täydellisesti vaille turvaa ja tyhjän päälle. Hän ei omistanut talossa mitään ja tässä tapauksessa ei ollut edes omia lapsia joiden varjolla olisi voinut jäädä taloon.

Toinen tapaus on minun äidinisänäiti, joka samoin taloon tulleena miniänä leskeksi jäätyään joutui lähtemään. Tapauksesta aikoinaan tehdyssä sukuselvityksessä mainitaan erikseen, että lapset (kolme alaikäistä poikaa) jäivät taloon ja leskiäiti meni toiselle leskelle vaimoksi. Tässä tapauksessa ilmeisesti muu suku piti välttämättömänä, että miniä etsii onnensa muualta.

Avioliittojen ikäerot eivät mielestäni ole mitään sukupuolihurjastelua, vaan aikansa tapoja hoitaa leskien ja muiden yksinäisten naisten taloudellista ja sosiaalista turvaa. Nykyinen leskeneläke olisi ilmeisesti jättänyt nuo kaksi mainitsemaani avioliittoa solmimatta.

[MetsäTonttu]

Aika hurjaa touhua, näitä tarinoita on mielenkiintoista lukea. Itse en ole vielä törmännyt pareihin joilla olisi menossa toinen puoliso ja siitä ikäero..

[JaskaS]

Uusista vaimoista johtuu myös isoja ikäeroja sisaruspuolten kesken. Esi-isäni avioitui ensi kerran vasta 27-vuotiaana samanikäisen vaimon kanssa, joka kuoli pian esiäitini syntymän jälkeen. Parin vuoden oli vuorossa 20-vuotias siippa, joka sai 10 lasta. 20 vuoden päästä jälleen 27-vuotias, eli nyt 22 vuotta nuorempi vaimo, jolta kuusi jälkeläistä, viimeinen isän ollessa varttuneessa 63 vuoden iässä (äiti 41). Nuorin sisarpuoli oli esiäitiäni 37 vuotta nuorempi. Siinä meinaa melkein väkisin mennä sukupolvet sekaisin. Isompikin ero olisi ollut mahdollista, jos esi-isäni olisi ryhtynyt puuhaan jo nuorempana :p:

En laita täsmällisiä vuosia, sillä viimeisin sisaruksista kuoli vasta 2000-luvulla yli 90 vuoden iässä.

:) Jaska

P.S. Lisätään vielä sellainen tilastofakta, että tuossa tapauksessa isän syntymävuoden ja tyttären kuolinvuoden väli oli 155 vuotta!