- tar pääte

[mika68]

Itä-Suomessa Kainuusta Etelä-Savoon ja Pohjois-Karjalaan on naiset usein merkitty -tar päätteellä. Kutsuiko kansa heitä oikeasti esim. Kaasattareksi tai Huovittareksi? Ja jos kutsui, niin missä vaiheessa tuo -tar pääte hävisi käytöstä?
Naisellinen pääte kertoo varmaan naisen erilaisesta asemasta Itä-Suomessa ja Länsi-Suomessa.

Mika J

[Seppo Niinioja]

Itä-Suomessa Kainuusta Etelä-Savoon ja Pohjois-Karjalaan on naiset usein merkitty -tar päätteellä. Kutsuiko kansa heitä oikeasti esim. Kaasattareksi tai Huovittareksi? Ja jos kutsui, niin missä vaiheessa tuo -tar pääte hävisi käytöstä?
Naisellinen pääte kertoo varmaan naisen erilaisesta asemasta Itä-Suomessa ja Länsi-Suomessa.

Mika J

Sirkka Paikkalan artikkeli Sukunimet sukututkimuksessa, http://www.genealogia.fi/nimet/nimi17s.htm#Alku valaisee asiaa.

Seppo Niinioja

[mika68]

Sirkka Paikkalan artikkeli Sukunimet sukututkimuksessa, http://www.genealogia.fi/nimet/nimi17s.htm#Alku valaisee asiaa.

Seppo Niinioja


Kiitos linkistä.
Siis päätteellä haluttiin korostaa vaimon kuulumista isänsä sukuun.
Itä-Lapissa ei tällaista tapaa ollut, mutta 1800-luvulla alkoi esiintyä rippikirjoissa vaimoja tyttönimillään.
Itse merkkaan muutaman sukupuussani olevan kainuulaisen naisen sukunimet normaalimuodossa ,vaikka heidät toisinaan onkin merkitty -tar -päätteellä rippikirjoihin. Toivottovasti normaalistaminen onnistuu ,eikä mene metsään, niinkuin helposti kävisi Kovotar/Kovatar -nimen kanssa, joka on Paikkalan mukaan Koposesta, ei Kovasesta.

Mika J

[Movitz]

eikös Maiju Lassilalla vielä seikkaile tuo Kaisa Karhutar...?

Kyllä tuo -tar pääte selvästi ukkoutuu eli paremminkin akkautuu 1800-luvun alkuun mennessä, vähän pitäjästä riippuen.

Itse olen tutkinut paljon Leppävirtaa, ja siellä kummankin sukupuolen -nen -johdin lyö selvästi läpi 1700-luvun lopussa, kun taas vielä vuosisadan puolivälissä tar-johdin oli kerrassaan produktiivinen.

Jens