Kuolinsyy "m. t."

[Laardi]

Arkistolla tuli vastaan 1880-1890-lukujen taitteessa kuolleiden ihmisten kuolisyynä salaperäinen "m. t.". Muut kuolinsyyt oli "kirjoitettu auki" suomeksi paitsi tämä, ja aikani asiaa pähkäiltyä kyseessä on oletettavasti magtorsk eli mahan sammastauti.

Omista neljästä tutkittavastani kolme oli saanut hätäkasteen ja kuollut "kohta sen jälkeen" tai reilun viikon ikäisenä, neljäs oli sinnitellyt melkein 3 kk:n ikäiseksi. Sammas luokitellaan lastentaudiksi, mutta "m. t." näytti olevan kuolinsyynä myös aikuisilla.

Löysin sitten tähän liittyen asiaa valaisevan tekstin (http://www.saunalahti.fi/arnoldus/sammas.html), jossa sanotaan, että sammas ei välttämättä ollut todellinen kuolinsyy vaan ripuli tai muu sairaus. Taudinaiheuttajaksi mainitaan äidin hiivatulehdus, joka on tarttunut synnytyksessä. Kuolemantapauksessa sammas on levinnyt laajalle, siis mahaan ja suolistoon asti, mutta jos lapsi on kuollut melkein heti synnyttyään, niin voiko kyse silloin koskaan olla sammaksesta? Käsittääkseni ei, vaan tällöin kyseeseen tulisi joku muu, tuntematon (lasten)tauti.

Tekstissä mainitaan myös keliakia, jonka lääketieteellinen kuvaus näkyy olevan parintuhannen vuoden takaa. Aikuisten "m. t.":n taustalla lienee siten ollut joku suoliston imeytymishäiriöön liittyvä tms. Monta vaihtoehtoahan noihin kuolinsyihin pystyy sovittelemaan.

[eeva häkkinen]

Noihin aikoihin käytettiin m.t. -lyhennettä usein kaatoryhmänä "muut taudit" eli "ei diagnoosia". Olivatko otoksessasi kaikki tähän "syyhyn" kuolleet imeväisiä? Itse olen nähnyt sitä paljon käytetyn aikuisistakin.

[Laardi]

Kuten mainitsin, kaikenikäisillä näytti olevan, joten "muut taudit" sopii kuvaan myös. Näitä "m. t."-tapauksia oli useita, näytti olevan jopa enemmän kuin "auki kirjoitettuja" kuolinsyitä. Kaitpa pappi olisi suomeksi kirjoittanut "sammas" tai mikskä sitä noihin aikoihin nimitettiin, jos se kuolinsyyksi olisi todettu/arveltu.

[Erkki]

Mahtoiko aloittajan kertomissa tapauksissa kuolinsyy olla lääkärin tai vastaavan toteama, vai oliko kyseessä korkeakirkollisella arvovallalla suoritettu valistunut arvaus?

[Laardi]

Mahtoiko aloittajan kertomissa tapauksissa kuolinsyy olla lääkärin tai vastaavan toteama, vai oliko kyseessä korkeakirkollisella arvovallalla suoritettu valistunut arvaus?

Heti synnytyksen ja hätäkasteen jälkeen kuolleiden merkinnöissä lukee, että hätäkaste on myöhemmin käyty vahvistamassa kirkkoherran luona. Eli äidin lisäksi paikalla lie ollut lapsenpäästäjä ja muita ihmisiä vaihtelevin yhdistelmin todistajina. Näin siis omissa tutkittavissani.

Eli liekö se valistunut arvaus sitten. Lääkärin läsnäolosta ei ainakaan ole mainittu.

[Jouni Kaleva]

Taudinaiheuttajaksi mainitaan äidin hiivatulehdus, joka on tarttunut synnytyksessä. Kuolemantapauksessa sammas on levinnyt laajalle, siis mahaan ja suolistoon asti, mutta jos lapsi on kuollut melkein heti synnyttyään, niin voiko kyse silloin koskaan olla sammaksesta? Käsittääkseni ei, vaan tällöin kyseeseen tulisi joku muu, tuntematon (lasten)tauti.


Juuri näin!

Kyllä suussa olevan hiivasienen leviäminen alaspäin ruokatorveen jne. vaatii päiviä/viikkoja. Enpä usko, että esim. vastasyntyneen streptokokki-bakteerin aiheuttamaa infektiota ja verenmyrkytystä ja kuolemaa on kukaan voinut tästä yleensä hyvänlaatuisesta hiivasienitaudista erottaa.

[eeva häkkinen]

Mahtoiko aloittajan kertomissa tapauksissa kuolinsyy olla lääkärin tai vastaavan toteama, vai oliko kyseessä korkeakirkollisella arvovallalla suoritettu valistunut arvaus?

Minusta tätä "kuolinsyytä" käytettiin nimenomaan silloin kun kyseessä oli ei-tapaturmainen kuolema, jonka aiheuttajaa ei tunnettu. Jos lääkäri olisi ollut paikalla (joka oli varsin epätavallista tuohon aikaan, ainakin maaseudulla) olisi kuolinsyynä ollut ihan jotain muuta, ainakin valistunut arvaus. Pitäisi etsiä ylös kaikki pappien saama ohjeistus kuolinsyitten merkitsemisestä, en ihmettelisi, vaikka nimenomaan tätä olisi määrätty käyttämään, jollei kohtuullisen luotettavaa diagnoosia voitu tehdä.

[Kaisa Kihl]

Juuri näin!

Kyllä suussa olevan hiivasienen leviäminen alaspäin ruokatorveen jne. vaatii päiviä/viikkoja. Enpä usko, että esim. vastasyntyneen streptokokki-bakteerin aiheuttamaa infektiota ja verenmyrkytystä ja kuolemaa on kukaan voinut tästä yleensä hyvänlaatuisesta hiivasienitaudista erottaa.

Hei!
Olen muuten samaa mieltä kirjoittajan kanssa, mutta voin todeta, että jos hiivasieni pääsee verenkiertoon esim. heikentyneen yleiskunnon vuoksi, se tappaa melkoisen nopeasti. Näin on käynyt tuntemalleni henkilölle. Hänellä oli muitakin vakavia syitä, mutta kuolinsyyntutkija nimesi hiivatulehduksen ykköseksi.

Streptokokki samaten verenkiertoon päässeenä tappaa (tänäkin päivänä) ellei nopeasti saada voimakasta antibioottihoitoa käyntiin.

terv.
Kaisa

[Laardi]

Minusta tätä "kuolinsyytä" käytettiin nimenomaan silloin kun kyseessä oli ei-tapaturmainen kuolema, jonka aiheuttajaa ei tunnettu. Jos lääkäri olisi ollut paikalla (joka oli varsin epätavallista tuohon aikaan, ainakin maaseudulla) olisi kuolinsyynä ollut ihan jotain muuta, ainakin valistunut arvaus.

Tämä Eevan selitys tuntuu loogisimmalta ja asia varmaan näin onkin. Ainakin omasta mielestäni vaikuttikin omituiselta ja epätodennäköiseltä, että muuten täysin suomenkielisen tekstin joukossa olisi tällaisia lyhenteitä, joiden taustalla olisi ruotsinkielinen termi. Tosin aina joutuu jättämään sen takaportin, että ei tuosta kieliasiastakaan voi olla aivan varma.