Gisselkors

[K.Salminen]

Etsiskelen vanhempia ym. kapteenille. Hän oli syntynyt v 1693 ja naimisissa Elisabeth Holtzin kanssa, joka kotoisin Närpiöstä s 1687 ja kuollut Närpiössä Näsbyssä 88-vuotiaana 12.11.1775, mainitaan "välborna".

Kapteeni Gustav Gisselkorsista kerrotaan: "palveli sodan aikana korpraalina Pohjanmaan rykmentissä ja joka seurasi 1714 Tapani Lövingiä tämän kuuluisilla partioretkillä Turun seuduille ja Uudellemaalle asti. Gisselkors oli mukana myös karoliinien Norjan retkellä ja yleni vähitellen kapteeniksi asti. Hän ehti vielä ottaa osaa myös Pommerin sotaan."

Hänen todetaan v. 1766 muuttaneen poikansa vänrikki Joakim Gustav Gisselkorsin virkataloon Lapväärtiin. Gustav Gisselkors kuoli siellä 76-vuotiaana 27.8.1769.

Hänen toinen poikansa myös Pohjaanmaan rykmentissä palvellut vänrikki Carl Friedrich Gisselkors oli nainut Pälkäneellä 10.10.1751 Laurilan rusthollin omistajan, venäläisten palveluksessa olleen ev.lutn. Carl Henrik Törnecreutzin (1702-1757/58) ja 2.aviossaan olleen Margaretha Barbara Rehbinderin (1688-18.4.1756) tyttären Barbara Charlotta Törnecreutzin.
Carl Friedrich syntyi kpt Gustav Gisselkorsin ja Elisabeth Holtzin poikana Kälviällä 16.1.1724 ja kuoli Vaasassa marraskuussa 1768. Barbara Charlotta Törnecreutz oli kuollut ennen vuotta 1772 (joko Ruotsissa tai Siikajoella).

Gustav Gisselkors sai kapteenin arvon 25.6.1750 Pohjanmaan rykmentissä.
Lewenhauptin (1920) tiedon mukaan Gustav oli syntynyt Pohjamaalla 1693, mutta toisen hallussani olevan lähteen mukaan hän syntyi papin poikana Inkerinmaalla.

Löytyykö keneltäkään tietoa Gustav Gisselkorsin vanhemmista, sekä myös siitä kenen tytär hänen vaimonsa Elisabeth Holtz oli?
Kaikki lisätieto otetaan kiitollisuudella vastaan.

T. Kari Salminen

[K.Salminen]

Etsiskelen vanhempia ym. kapteenille. Hän oli syntynyt v 1693 ja naimisissa Elisabeth Holtzin kanssa, joka kotoisin Närpiöstä s 1687 ja kuollut Närpiössä Näsbyssä 88-vuotiaana 12.11.1775, mainitaan "välborna".

Kapteeni Gustav Gisselkorsista kerrotaan: "palveli sodan aikana korpraalina Pohjanmaan rykmentissä ja joka seurasi 1714 Tapani Lövingiä tämän kuuluisilla partioretkillä Turun seuduille ja Uudellemaalle asti. Gisselkors oli mukana myös karoliinien Norjan retkellä ja yleni vähitellen kapteeniksi asti. Hän ehti vielä ottaa osaa myös Pommerin sotaan."

Hänen todetaan v. 1766 muuttaneen poikansa vänrikki Joakim Gustav Gisselkorsin virkataloon Lapväärtiin. Gustav Gisselkors kuoli siellä 76-vuotiaana 27.8.1769.

Hänen toinen poikansa myös Pohjaanmaan rykmentissä palvellut vänrikki Carl Friedrich Gisselkors oli nainut Pälkäneellä 10.10.1751 Laurilan rusthollin omistajan, venäläisten palveluksessa olleen ev.lutn. Carl Henrik Törnecreutzin (1702-1757/58) ja 2.aviossaan olleen Margaretha Barbara Rehbinderin (1688-18.4.1756) tyttären Barbara Charlotta Törnecreutzin.
Carl Friedrich syntyi kpt Gustav Gisselkorsin ja Elisabeth Holtzin poikana Kälviällä 16.1.1724 ja kuoli Vaasassa marraskuussa 1768. Barbara Charlotta Törnecreutz oli kuollut ennen vuotta 1772 (joko Ruotsissa tai Siikajoella).

Gustav Gisselkors sai kapteenin arvon 25.6.1750 Pohjanmaan rykmentissä.
Lewenhauptin (1920) tiedon mukaan Gustav oli syntynyt Pohjamaalla 1693, mutta toisen hallussani olevan lähteen mukaan hän syntyi papin poikana Inkerinmaalla.

Löytyykö keneltäkään tietoa Gustav Gisselkorsin vanhemmista, sekä myös siitä kenen tytär hänen vaimonsa Elisabeth Holtz oli?
Kaikki lisätieto otetaan kiitollisuudella vastaan.

T. Kari Salminen

Tähän vielä lisäystä. Lähteistä löytyy seuraava Lapväärtin aluetta ja herännäisyyttä koskeva kuvaus jossa esiintyy mainittu kapteeni Gustav Gisselkors. Tämä tukisi ainakin indisitiona sitä tietoa, että hän polveutui Inkerinmaalla olleesta pappisperheestä:

"VARHAISEMPI HERÄTYS

Länsi-Suomen Rukoilevaisuus

Rukoilevaisuuden taustana on 1700-luvun loppupuolen länsisuomalainen kansanherätys sekä Satakunnassa ja Vakka-Suomessa autonomian kauden alussa esiintynyt hurmoksellinen hyppyherätys. Nämä synnyttivät Länsi-Suomen rukoilevaisliikkeen. Hurmoksellisuuden lisäksi liikkeessä korostetaan rukousta (myös polvirukoukset) ja aktiivista parannusta. 1800-luvun puolivälissä rukoilevaisuus teki eron muihin herätysliikkeisiin, erityisesti evankelisuuteen. Sen sijaan opillista yhtäläisyyttä koettiin Itä-Suomen rukoilevaisuuden l. renqvistiläisyyden kanssa. Kirkon hyväksyessä uuden raamatunkäännöksen, kirkkokäsikirjan ja virsikirjan 1870-luvun lopulla, rukoilevaiset pitäytyivät vuoden 1776 Raamatussa, vuoden 1693 kirkkokäsikirjassa ja vuoden 1701 virsikirjassa. Nykyäänkin rukoilevaisista ns. "kirjavanhoilliset" käyttävät edellämainittuja teoksia. Rukoilevaisuudella ei ole kannatusta Myrkyssä. Lapväärtissä 1830-luvun alussa esiintyneellä herätyksellä on ajateltu olevan yhteyksiä Länsi-Suomen rukoilevaisuuden synnyttäjään, hyppyherätykseen. Lähteiden puuttuessa tätä ei kuitenkaan voida todentaa. Se, että Lapväärtissä esiintynyt herätys oli hurmoksellista, ei tee siitä vielä hyppyherätystä. Myöskään Lapväärtin seura-kuntakertomuksessa ei todeta mitään hyppyherätyksestä eikä myöhemmästä rukoilevaisuudesta.

Muu varhaisempi herätys

1760-luvulla saatiin ensimmäinen kosketus Pohjanmaan separatisteihin. Pommerin sodan jälkeen muutti Puskamarkkiin Gustav Gisselkors. Hän levitti oppiaan seurakunnassa"

KS

[Markku Pihlajaniemi]

Heipä

Gustav Gisselkorsin vaimon nimi kannattaa tarkistaa. Esim. Lapväärtin käräjillä 28.8.1770 (mf UK 1275) mainitaan Joachim Gustav Gisselkorsin äitinä leski kapteenska jalosukuinen Catharina Holtz, joka oli silloin 80 v.

Gustav Gisselkors asui Ilmajoella Havuselan kapteeninpuustellia. Hänestä löytyy jonkin verran käräjätekstejä, mutta en ole havainnut ainakaan vielä, mistä selviäisi hänen juuriaan.

[K.Salminen]

Päätelmäni perustuvat Gustav Gisselkorsin vaimon nimestä perustuvat mm. seuraavaan:

Susanna tyttären syntymä:

Uusikaarelepyy:
Kastetut-
21.8.1737
23.8.1737
Kyrkioby

H:r Fendr: Gisselkors
Cathar: Holtz
Susanna



Åkerblomin Lappjärds historia I teoksessa on seuraava kappale:

"Gustav Gisselkors flyttade nu (1766) till sin son fänrik Joachim Gustav Gisselkors, som bodde på Bengs militärboställe i Påskmark by av Lappfjärds socken. Det är icke känt, om han gjorde något för att sprida sin tro inom Lappfjärds församling. Här dog han den 27 augusti 1769, 76 år gammal. Sonen Joachim Gustav Gisselkors begärde vid tinget i Lappfjärd hösten 1770 intyg över att hans 80 år gamla moder änkekaptenskan välborna Catharina Holst var medellös och sängliggande sjuk, så att hon måste underhållas av sonen adjutanten Gisselkors. Man bekräftade, att hon ej hade annat understöd än inkomsten från en liten hemmansdel i Bäckby i Närpes socken."

Terv. Kari Salminen

[Jouni Kaleva]

Hei

Olet epäilemättä huomannut tämän tekstin.
Annikki Wiirilinna: Erikssonin veljekset ja heidän maanpakomatkansa. Keskipohjanmaa 18.12.1971 http://lib.kokkola.fi/wiirilinna/Eriksson%202.htm

"Eräs mielenkiintoisimpia henkilöitä Erikssonien tuttavapiirissä oli Inkerinmaalla papinpoikana syntynyt G u s t a f G i s s e l k o r s, joka palveli sodan aikana korpraalina Pohjanmaan rykmentissä ja joka seurasi 1714 Tapani Lövingiä tämän kuuluisilla partioretkillä Turun seuduille ja Uudellemaalle asti. Gisselkors oli mukana myös karoliinien Norjan retkellä ja yleni vähitellen kapteeniksi asti. Hän ehti vielä ottaa osaa myös Pommerin sotaan. Gisselkors perheineen asui pitkät ajat Kälviällä, hän oli puolisoineen mm. kirkkoherra Falanderin lapsen kummina."

Nyt kun etsitään Gisselkorsia Inkerinmaalta, niin joudutaan umpikujaan. Kyösti Väänäsen Herdaminne för Ingermanland tietää, Christiern Christierni Gisselkors oli Nyenin triviaalikoulun konrehtori 1702. Hänhän päätyi lopulta Limigan kirkkoherraksi. Tämä Christerin vihittiin Limingassa 2/1706 Brita Gustavsdotter Lithoviuksen kanssa. Näin ollen n. 1693 syntynyt Kustaa ei voi olla tämän parin lapsi. Tokkopa vain Christiernillä olisi ollut aiempi avio Inkerinmaalla?? Muita Gisselkorseja Inkerinmaalla ei Väänäsen seikkaperäinen teos mainitse.

[Bodniemi37]

Hei!

André Swanström mainitsee tutkielmassaan Separatistledare i 1700-talets Österbotten, että Gustaf Gisselkorsin elämäkerta sisältyy Tor Carpelanin teokseen Finsk biografisk handbok:

"Tor Carpelan å sin sida tar upp endast Asplund och Gisselkors i sitt verk med titeln Finsk biografisk handbok, medan Claesbergs roll understryks av ...".

Swanströmin artikkelin verkko-osoite:
https://oa.doria.fi/dspace/bitstream....objres.28.pdf

[K.Salminen]

Kapteeni ja separisti Gustav Gisselkors oli syntynyt kuten Lewenhaupt (1920) kirjoittaa Pohjanmaalla 1693. Vht: Kajaanin maakapteeni ja pormestari Krister Nilsson Gisselkors (k. n.1700) ja Elisabet Isaksdotter Sinius (s. 1640 Kajaani, k. 21.04.1739, Oulu). Vaimo Anna Elisabeth Holst s n 1690 k. 1775 Närpiö.

Terv. Kari Salminen

[Veli Virtanen]

Hei Kari

Olisin kiinnostunut tarkasta lahdeviitteesta gustaan syntymasta,
kun tuolla toisaalla peraankuulutat tarkkoja tietoja.
Itsellani on viimenen lapsi syntynyt jo 1679 ja aitihan olisi
jo Kustaan syntyessa 53 v.Ja isakin kuollut jo ennen 1691.

Veli

Taulu 1

I Christer Gisselkors k. e.1691.
Puoliso: Elisabet Sinius, s. n.1640.
Lapset:
Helena.
Isak s. 1668 Kajaani.
Christiern.
Gabriel s. 1679.

[K.Salminen]

Hei Kari

Olisin kiinnostunut tarkasta lahdeviitteesta gustaan syntymasta,
kun tuolla toisaalla peraankuulutat tarkkoja tietoja.
Itsellani on viimenen lapsi syntynyt jo 1679 ja aitihan olisi
jo Kustaan syntyessa 53 v.Ja isakin kuollut jo ennen 1691.

Veli

Taulu 1

I Christer Gisselkors k. e.1691.
Puoliso: Elisabet Sinius, s. n.1640.
Lapset:
Helena.
Isak s. 1668 Kajaani.
Christiern.
Gabriel s. 1679.


Tiedän, että Christer Gisselkorsin kuolemisajasta on epäselvyyttä. Lähteeni mukaan se on 1696, ja Gustav syntyi 1693. Hyn matrikkelissa Christerin kuolinaika on annettu v. 1700.
Christerin lapsiluettelostasi puuttuu:
Anna, asui Kajaanissa rutiköyhänä 1697, pso Anders Matsson Snicker
Brita, pso Anders Waickå, 27.5.1703

T. Kari

[Veli Virtanen]

Joten epavarmaa on tuon Kustaan vanhemmat.
Aiti on mielestani vahan vanhahko synnyttamaan.
Eli etsinta jatkuu.

Veli

[K.Salminen]

Joten epavarmaa on tuon Kustaan vanhemmat.
Aiti on mielestani vahan vanhahko synnyttamaan.
Eli etsinta jatkuu.

Veli

Tähän vastaisin, että en itse hyväksy yo. loogiseen positivismiin sisältyvää verifikationismia (jonka mukaan jollain ilmiöllä on kognitiivista merkitystä vasta kun sen tueksi on kerätty riittävä määrä (aisti)havaintoja) ja justifikaatiota eli pönkittämisoppia. Tieteenfilosofinen lähtökohtani on itävaltalaisen filosofin Karl Popperin ns. kriittinen rationalismi, joka perustuu fallibalismille, jonka perustuna voi pitää Popperin toteamusta, "että erehdys ei ole synti". Tiedon kasvu ei pysähdy, vaikka käsitetäänkin, että "tiedon taloa ei rakenneta kalliolle vaan suolle".

Tiedon kasvu ei tarvitse ehdottoman varmaa perustaa, vaan eteenpäin päästään erehdyksiä etsimällä ja erehdyksistä oppimalla. Eli "arvausten ja kumousten" kautta. Tärkeintä on keksiä vaihtoehtoja, joilla vallitsevat teoriat/käsitykset voitaisiin osoittaa vääräksi. Tältä pohjalta päädytään vääräksi osoitettavuuden, falsifioitavuuden, asettamiseen empiirisen tieteen päämääräksi. Käsitettäessä tiedon pohja horjuvaksi, hylätään samalla ns. induktio-oppi, jonka mukaan tieto kasvaisi johtamalla teorioita tosiasioista, ja katsotaan että tiedon kasvussa on kysymys teorioiden korvaamisesta paremilla teorioilla. Tavoilteva ei ole varmoja tai todennäköisiä vaan mitäänsanomattomia, vaan paljon todellisuudesta kertovia ja siten mahdollisimman helposti kumottavissa olevia teorioita/käsityksiä.

Jyväskylän yliopiston politiikan ja aatehistorian professori Kari Palonen kehitteli popperilaista fallibalismia 1970-luvun teoksissaan (Kriittinen rationalismi - kerettiläisyyden näkökulma. 1974 ja väitöskirjassaan Aatetutkimus aatekriittikinä.1975) kohti ns "kerettiläistä näkökulmaa". Sen mukaan tehtyjen tutkimusratkaisujen ainoaksi arvosteluperustaksi tulee "joustava mukautuvaisuus epäonnistumisiin ". Kerettiläisen objektivismin mukaan empiirisen tieteen teorioiden ja käsitysten tulee olla kokemusten mukaan vääriksi osoitettavia.

Soveltamalla ylläolevaa tulee osoittaa vääriksi
a) se että Gustav Gisselkors oli Christian Gisselkorsin poika.
b) se, että Christian Gisselkors kuoli 1696 ja Gustav syntyi 1693
c) Hyn matrikkelin tiedot Christian Gisselkorsin kuolemasta v 1700 sekä siinä käytetty lähdepohja
sekä
d) esittää parempi arvaus Gustav Gisselkorsin vanhemmista
e) osoittaa vääräksi se, että Elisabeth Sinius sai lapsen 53-vuotiaana. Sekä kumota käsitys, että naiset pysyivät tuohon aikaan pitkään fertiileinä, saadassaan luonnolista hedelmöityshoitoa.

T. Kari Salminen

[Bodniemi37]

Hei!

André Swanström mainitsee tutkielmassaan Separatistledare i 1700-talets Österbotten, että Gustaf Gisselkorsin elämäkerta sisältyy Tor Carpelanin teokseen Finsk biografisk handbok, joka on luettavissa ainakin Suomen Sukututkimusseuran kirjastossa, Kansalliskirjastossa (Yliopiston kirjasto) ja Museoviraston kirjastossa sekä lukuisissa kunnallisissa kirjastoissa, ks. vaikkapa Frank-monihaku,

http://monihaku.kirjastot.fi/ Joistain kirjastoista teoksen ilmeisesti saa kotilainaksikin.

Ehkäpä Carpelan mainitsee kirjassaan Gustaf Gisselkorsin vanhemmatkin.

[K.Salminen]

Hei!

André Swanström mainitsee tutkielmassaan Separatistledare i 1700-talets Österbotten, että Gustaf Gisselkorsin elämäkerta sisältyy Tor Carpelanin teokseen Finsk biografisk handbok, joka on luettavissa ainakin Suomen Sukututkimusseuran kirjastossa, Kansalliskirjastossa (Yliopiston kirjasto) ja Museoviraston kirjastossa sekä lukuisissa kunnallisissa kirjastoissa, ks. vaikkapa Frank-monihaku,

http://monihaku.kirjastot.fi/ Joistain kirjastoista teoksen ilmeisesti saa kotilainaksikin.

Ehkäpä Carpelan mainitsee kirjassaan Gustaf Gisselkorsin vanhemmatkin.

Ritva ja muut,

Sain Tarja Laaksosen ystävällisellä avustuksella käsiini kopion Tor Carpelanin "Finsk Biografisk Handbok" H:fors 1903, jossa on kpt Gustav Gisselkorsin biografia. Carpelan kirjoittaa ss 754-755: " Gisselkors, Gustav, kapten, sekterist, var född i Österbotten 1693 och tillhörde en från Ingermanland härstammande prästsläkt...
Gustav Gisselkors var påtagligen bror till pastorn vid Österbottens regemente, slutligen i Limingo Kristian Gisselkors och landfiskalen i Österbotten Isak Gisselkors....

Gift med Catharina Holtz."

Eli Carpelanin mukaan kpt Gustav Gisselkors oli Christian Nilsson Gisselkorsin poika, kuten jo aiemmin esitin.

T. Kari Salminen

[tkukkonen]

Tiedän, että Christer Gisselkorsin kuolemisajasta on epäselvyyttä. Lähteeni mukaan se on 1696, ja Gustav syntyi 1693. Hyn matrikkelissa Christerin kuolinaika on annettu v. 1700.
Christerin lapsiluettelostasi puuttuu:
Anna, asui Kajaanissa rutiköyhänä 1697, pso Anders Matsson Snicker
Brita, pso Anders Waickå, 27.5.1703

T. Kari

Gabriel Christierninpojasta lähtee yksi sukulinja joka johtaa mm. talonpoikaiseen Junkkaran sukuun Rovaniemen kappalaisen kautta. Kiinnostaa tuo Britan avio. Siitä lähtee ilmeisesti toinen talonpoikainen linja. Nimi Waicko on tullut vastaan Kemissä 1700 luvulla. Olisi mielenkiintoista tietää, onko Britan jälkipolvet selvitetty ja onko Anders Waickolla yhteys Abraham Hansson Waicko eli Walmariin (vihitty Tervolassa 1741). Niillä olisi nyt kysyntää Junkkaran sukuun liittymisen vuoksi. Ehkä liittymiä on kaksi. terveisin,

[Seppo T.]

Sekaannunpa tähän aiheeseen sen verran, että Biografinen Nimikirja (1879-1883) tuntee myös Kustaa Gisselkorsin. J. R. Aspelinin laatima esitys on noin palstan mittainen. Tarkempaa sukutaustaa ei tästäkään löydy paitsi viittaukset inkeriläisiin ja pohjanmaalaisiin samannimisiin pappi- ja sotilasvirkamiessukuihin ja kuvaus suvun käyttämästä vaakunasta. Syntymävuotena on kerrottu em. 1693. Lähteinä on mainittu vain Akianderin teos Religiosa rörelser... sekä Kansallisarkiston Pohjanmaan rykmentin asiakirjat.

Seuraava on vain kevyttä tuumailua, jota ei tarvitse tuomita tai hyväksyä.
Tapani Löfving mainitsee kuivakkaasti päiväkirjassaan Corporal/Alikersantti Kustaa Gisselkorisin ja pari muuta sotilasta jotka eräälle liittyvät hänen retkelleen. Kaiken järjen mukaan hän on valinnut toverinsa sellaisesta joukosta jolla on tarvittava kielitaito ja jonka hän tuntee jo ennestään ja tietää heidän kykynsä. Luontevin selitys Gisselkorsin osalta olisi se, että hän olisi Löfvingille tuttu Inkerinmaalta.

Seppo Töllikkö
Hki

[K.Salminen]

Sekaannunpa tähän aiheeseen sen verran, että Biografinen Nimikirja (1879-1883) tuntee myös Kustaa Gisselkorsin. J. R. Aspelinin laatima esitys on noin palstan mittainen. Tarkempaa sukutaustaa ei tästäkään löydy paitsi viittaukset inkeriläisiin ja pohjanmaalaisiin samannimisiin pappi- ja sotilasvirkamiessukuihin ja kuvaus suvun käyttämästä vaakunasta. Syntymävuotena on kerrottu em. 1693. Lähteinä on mainittu vain Akianderin teos Religiosa rörelser... sekä Kansallisarkiston Pohjanmaan rykmentin asiakirjat.

Seuraava on vain kevyttä tuumailua, jota ei tarvitse tuomita tai hyväksyä.
Tapani Löfving mainitsee kuivakkaasti päiväkirjassaan Corporal/Alikersantti Kustaa Gisselkorisin ja pari muuta sotilasta jotka eräälle liittyvät hänen retkelleen. Kaiken järjen mukaan hän on valinnut toverinsa sellaisesta joukosta jolla on tarvittava kielitaito ja jonka hän tuntee jo ennestään ja tietää heidän kykynsä. Luontevin selitys Gisselkorsin osalta olisi se, että hän olisi Löfvingille tuttu Inkerinmaalta.

Seppo Töllikkö
Hki

Olen kyllä tutustunut näihin Löfvingin merkintöihin. Kpt Gustav Gisselkorsin biografioissa mainitaan hänen polveutuvan Inkerinmaalta olevasta pappissuvusta, ei suoraan sitä että olisi itse papinpoika. Olen edelleen sillä kannalla kuten myös Carpelan, että hän oli Christer Nilsson Gisselkorsin ja Elisabeth Siniuksen poika, kunnes toisin osoitetaan, eli hypoteesini falsifioidaan. Ja miten Christer Gisselkors olisi voinut toimia Kajaanin pormestarina 1688-93, kuten hänestä mainitaan, jos olisi kuollut 1691.

Mitä tulee Inkerinmaahan, niin aikaisemmin todettiin, ettei Inkerinmaalta löydy sopivaa Gisselkorsia, kuitenkin jo 1651 mainitaan eräs Johan Gisselkors Inkerin Luterilaisten edusmiehenä Ruotsin kuninkaan luona.

Toiseen kysymykseen Brita Christerintytär Gisselkorsin ja Anders Waickån jälkipolvista en osaa sanoa mitään.

T. Kari Salminen

[Eppu K]

Ovatkohan nämä Gijsle-Gissla-Gisslekors Nils Hemminginpojan (http://baanaweb.fi/samiheim/gisselkors_jp.htm) jälkipolvet tuttuja? Lisää sukututkimuksia tästä (http://baanaweb.fi/samiheim/).

[tkukkonen]

Kiitos vinkistä. Muuten hyvin ansiokkaassa Sari Heimosen sukukannassa on Gisselkorseissa yksi virhe. Samalla vähän täydennän sen tietoja.

(Brita Felicia Gisselkorsin perhetiedot.)

A) Heikki Junkkara vih. 06.04.1768 Rovaniemi
*18.05.1736, Rovaniemi Lapset
1) Britha Catharina Junkkara *30.01.1769, Rovaniemi
2) Henricus Junkkara *03.08.1771, Rovaniemi
3) Stephanus Junkkara *11.05.1780, Rovaniemi <<<< Isä Heikki Junkkara kuoli 1771 ja poika Heikki 1772.

B) Juho Takkunen vih.22.02.1780

Stephanuksen eli Staffanin isä on Juho Takkunen - Junkkara. Staffanista tuli Junkkara, vaikka kumpikaan vanhemmista ei sitä ollut.
Britalla ja Juholla oli lapsi Stina Maria Johansdr, joka näyttäisi syntyneen 48-vuotiaalle äidille v 1787.

Juho Takkunen syntyi 1747 ja kuoli 1817 ja tämä oli siis molemmille toinen avioliitto.

[K.Salminen]

Ovatkohan nämä Gijsle-Gissla-Gisslekors Nils Hemminginpojan (http://baanaweb.fi/samiheim/gisselkors_jp.htm) jälkipolvet tuttuja? Lisää sukututkimuksia tästä (http://baanaweb.fi/samiheim/).


Ovathan nuo.

Heitän tähän pienen referaatin Kari Bergholmin: Sinius. Genos 25(1954), s. 106-118, artikkelista. Siinä kuten HYn matrikkelissakin maakapteeni Krister Nilsson Gisselkorsin kuolinvuodeksi annetaan n v 1700. Eli 7 vuotta kpt Gustav Kristesson Gisselkorsin syntymän v 1693 jälkeen. Kuten Popper toteaa, emme koskaan ihmistieteissä saavutata totuutta, mutta parhaana tulkintana pidetään sitä joka on lähinnä totuuden "likiarvoa". Ja katson että tässä tapauksessa olen argumenttini kanssa (ks aikaisemmat viestini) lähimpänä totuuden "likiarvoa".

Terv. Kari Salminen

Taulu 1
I. Iisak Hannunpoika (Salon eli Saloisten pitäjän Salon kylän Siniluodon talon isännän Hannu Laurinpojan poika). Asui Kajaanissa v:sta 1651. Mainitaan 1653 alussa nimismiehenä. Määrätty kaupungin ensimmäiseksi postinhoitajaksi 1653 ja majatalonpitäjäksi 1653-1659. Määrätty 1.2.1659 kaupungin kirjuriksi. Kirjurin tehtävät siirtyivät kuitenkin vielä samana vuonna pormestari Curnoviukselle. Pielisen pogostan vouti 1659-1663, Paltamon ja Sotkamon vouti sekä Kajaanin konventin jäsen ainakin 1664-1679. Toimi myös Kajaanin tullinhoitajana (ei enää 1666). 1673 Kajaanin siviiliasukkaiden luettelossa arvojärjestyksessä neljäntenä. 24.8.1672 hän kirjeessään kiittää kreivi Pietari Brahea kaikkiin tämän alamaisiin kohdistuvasta huolenpidosta ja erikoisesti lääkkeestä, jonka kreivi oli lähettänyt hänen pienen poikansa silmäsairauden parantamiseksi.
II. Lapsia (järjestys epävarma):
Elisabet s. 1640 k. Oulussa 11.4.1739. - Puoliso 1670 Kajaanin pormestari, maakapteeni Krister Niilonpoika Gisselkors k. n. 1700.
Iisak (Isaacus) k. 1727. Sotkamon kirkkoherra. Taulu 2 (http://194.100.116.226/genos/25/25_106.htm#T2#T2).
Johan s. Salossa n. 1651 k. 28.4.1729. Laukaan kirkkoherra. Taulu 13 (http://194.100.116.226/genos/25/25_106.htm#T13#T13).
? Kristina, puoliso Kajaanin pedagogi ja kappalainen Andreas Samueli Cajanus k. n. 1690.
Anna s. 1657 k. Iissä -.1.1736. - Puoliso Kajaanin kirkkoherra, rovasti Johan Antilius (Antelius) k. 1704.
Helena, puoliso Iisalmen pitäjänkirjuri Zakarias Samuelinpoika Paldanius.

[Helena V.]

Hei,

Vasta luin tämän varsin informatiivisen ketjun. Sari Heimosen sukusivut olivat myös uusi tuttavuus ja tosi pätevät. (Vaikka etsimättä löytyi myös yksi pieni lapsus: T6, avioliitto Christer Gisselkors ja Brita Lithovius 1706: lapsi Elisabet s 1701?).

Mainittujen lähteiden lisäksi ainakin Kansallinen Elämänkerrasto II, s. 226-227 kertoo myös Gustav Gisselkorsista - ei kylläkään tekstiosuudessa mitään uutta tässä käsiteltyjen lisäksi, mutta antaa lähdeviitteinä (Akianderin lisäksi) myös

- Muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja V (1882)
- Martti Ruuth, Abraham Achrenius I-II (1921-22)

Tämä ei liity suoranaisesti Gustav Gisselkorsiin, mutta minua on askarruttanut, keitä olivat Sofia Henriksdr Ekmanin 1. puolison Gabriel Gisselkorsin (olivat naimisissa Porvoossa jo 1706) vanhemmat?

Genos 3:1932, s. 45-55, Borg, Väinö, Juhana Henrik Wijkmanin sukulaisuussuhteita:
"Helmik. 15 p:nä 1731 päättyi eräs riitajuttu sopimukseen, josta ilmenee, että nimismies Henrik Ekman oli myös eräs Maria Röökin miehistä, ja tällä oli aikaisemmasta aviosta tytär Sofia Ekman, joka oli nimismies Simon Frantzmanin leski, ja leskellä oli vielä tytär. Pinkohameesta maksoi 1730-luvulla veroa mm. »befallningsman Frantzmans enkas dotter Anna Stina Gisselkors [32: Torsten Hartman, Borgå stads historia, s. 344] ». Tämä sukulaisuus selviää manttaaliluettelosta 1706, jossa mainitaan »uppbördsskrifvaren» Gabriel Gisselkors ja vaimonsa Sofia. Täten oli siis myös Sofia Ekman kahdesti naimisissa."

Voisiko mahdollisesti olla ollut Samuel Nilsson Gisselkorsin ja Brita Bullerin (Stiernfelt) poika?

t. Helena V.

[Keekku]

Hei, Tiedätkö jotain Walborg Gisselkorsista, joka on syntynyt noin v. 1792? Hän oli naimisissa itsellinen Henrik Hahdon (s. 14.5.1782 Kempele) kanssa. Tieto Walborgin vanhemmista olisi arvokas tieto.

[tkukkonen]

Tästä saitista voisi etsintäsi lähteä liikkeelle. http://baanaweb.fi/samiheim/gisselkors_jp.htm terveisin,

[Sari H]

Hei,

Vasta luin tämän varsin informatiivisen ketjun. Sari Heimosen sukusivut olivat myös uusi tuttavuus ja tosi pätevät. (Vaikka etsimättä löytyi myös yksi pieni lapsus: T6, avioliitto Christer Gisselkors ja Brita Lithovius 1706: lapsi Elisabet s 1701?).



Heissan

Niinpä tuossa näyttääkin nuo olevan erikoisesti, koska Sursillianassa tuota vihkimisaikaa 1706 ei ole mainittu, mutta tuossa sivuillani olevassa lainauksessa " Christiern Gisselkors- G.i Limingo i februari 1760 med Brita Lithovius" Eli siis jossain mättää joko vihkiaika tai tyttären Elisabethin syntymäaika. Mutta suursillissa on mainittu s. 197 VIII Elisabeth Christienintr Gisselkors S.NOIN 1701 elikäs tuossa on tuo NOIN -sana, joten voipi olla myöhemmin syntynyt...

Kiitos tämän huomaamisesta ja kirjoitanpa sivuilleni hiukan tästä..

Terv. Sari

[Sari H]

Kiitos vinkistä. Muuten hyvin ansiokkaassa Sari Heimosen sukukannassa on Gisselkorseissa yksi virhe. Samalla vähän täydennän sen tietoja.

(Brita Felicia Gisselkorsin perhetiedot.)

A) Heikki Junkkara vih. 06.04.1768 Rovaniemi
*18.05.1736, Rovaniemi Lapset
1) Britha Catharina Junkkara *30.01.1769, Rovaniemi
2) Henricus Junkkara *03.08.1771, Rovaniemi
3) Stephanus Junkkara *11.05.1780, Rovaniemi <<<< Isä Heikki Junkkara kuoli 1771 ja poika Heikki 1772.

B) Juho Takkunen vih.22.02.1780

Stephanuksen eli Staffanin isä on Juho Takkunen - Junkkara. Staffanista tuli Junkkara, vaikka kumpikaan vanhemmista ei sitä ollut.
Britalla ja Juholla oli lapsi Stina Maria Johansdr, joka näyttäisi syntyneen 48-vuotiaalle äidille v 1787.

Juho Takkunen syntyi 1747 ja kuoli 1817 ja tämä oli siis molemmille toinen avioliitto.

Kiitokset näistä, täydennän nämä omiin tietoihini..

Sari

[Sari H]

Heissan

Niinpä..tämä Walborg on kyllä arvoitus, jota on minulta usein kyselty. Toivotaan että selviää joskus hamassa tulevaisuudessa...

Sari :)

[Sari H]

Hei

Nyt kun näitä Kiisseleitä täällä on kyselty, laitanpa minäkin omani mitä olen etsiskellyt ajan saatossa.

Catharina Margareetta Gisselkors, kuollut Tyrnävällä 1767, puolisona Abraham Henrikinpka Lithovius. Lapsia Isak s. 1723 ja k. 1795 Tyrnävällä, Sophia s. 1724 Tyrnävä, k. 31.03.1801 Kempele Pirilä ja Maria s. 20.04.1734 Tyrnävä.

Lähteet: Abraham Lithoviuksen ja Catharina Gisselkorsin perunkirja 5.7.1770. Haudattiin mahdollisesti 1. huhtikuuta 1767. Sursillianassa henkilö S3425. 8. sukupolvi (VIII).

Eli kysymys kuuluu, kenen lapsi oli Catharina Margareetta?

Terv, Sari

[Sari H]

Sain tuossa pari päivää sitten sähköpostilla tiedon, että Catharina olisi Isak Gisselkorsin sekä Sara Laureuksen tytär. Lähteenä oli mainittu Oulun Sukututkija-lehti 1990:2 (Suitiala) . Sattuuko kellään olemaan kyseistä lehteä saatavana? Olisi mukava lukea siitä tämä...



Sari

[Erkki A Tikkanen]

Täältäkin löytyy Gisselkorseja, tietyllä varauksella :D:

http://www.vilppula.com/people/p000000m.htm#I64406

Nilsille löytyy vanhemmatkin? :confused:

[Sari H]

Tuohan oli ainakin uutta tietoa, että Margaretha Tihinen olisi Nilsin äiti. Isä Hemming onkin ollut tiedossa..

Tietenkin täytyy ottaa vähän varauksella, kun ei ole löytynyt alkuperäislähteistä. Olisi kiva tietää tuonkin lähde mistä tieto on peräisin...

Sari

[Erkki A Tikkanen]

Minulla on tuo Oulun Sukututkijoiden lehti ja siinä sanotaan seuraavasti:

"Heikki Suitiala - Lisäselvitys Heikki Karjalaisen esivanhemmista. Tämän lehden numerossa 1 vuonna 1985 oli kirjoitus kaupunginjohtaja Heikki Karjalaisen (1883-1938) esivanhemmista. Lisäyksenä mainittakoon, että hän polveutuu eräältä taholta Erik Ångermanista eli Sursillista. Sivulla 6 olevan esipolvitaulun henkilön V/26, Kaisa Niemelä (1747-1831), äiti oli Sofia Lithovius, jonka isä, tyrnäväläinen talollinen Abraham Lithovius (k. 1770) esiintyy Eero Kojosen tunnetun teoksen sivulla 273 numerolla 3425. Abrahamin vaimon Catharina Gisselkorsin (k. 1770) isä, Muhoksen kappalainen Isak Gisselkors (1668-1731) esiintyy sivulla 197 numerolla 2356, ja äitikin, Sara Lauraeus (1674-1752) sivulla 692 numerolla 8618. Kolmea kautta siis Erik Sursilliin.
(Lähde, paitsi Kojosen teosta, Markku Kuorilehdon tiedonanto.)"

[Erkki A Tikkanen]

Carpelan kirjoittaa ss 754-755: " Gisselkors, Gustav, kapten, sekterist, var född i Österbotten 1693 och tillhörde en från Ingermanland härstammande prästsläkt...
Gustav Gisselkors var påtagligen bror till pastorn vid Österbottens regemente, slutligen i Limingo Kristian Gisselkors och landfiskalen i Österbotten Isak Gisselkors....

Gift med Catharina Holtz."

Eli Carpelanin mukaan kpt Gustav Gisselkors oli Christian Nilsson Gisselkorsin poika, kuten jo aiemmin esitin.

T. Kari Salminen

Tästä Ingermannin pappisviittauksesta on Georg Luther kirjoittanut Genoksessa vuodelta 2002 artikkelissa: "Släkten Gisselkors stamföräldrar".

Tässä artikkelissa hän korjaa jo julkaistuissa artikkeleissa ilmenneitä virheitä, joita myöhempi tutkimus on osoittanut vääräksi, myös siis tämän Carpelanin kirjoittaman viittauksen Ingermanlandiin.

Tämä Inkerinmaalle viittava pappissukujohto eräästä Johan Gisselkorsista ja vuosiluvusta 1651 on osoitettu jo Mauno Kärnän artikkelissa Oulun Sukututkijoissa vuodelta 1983 täysin vääräksi.

Myös Carpelanin arvelu Gustavin olevan Kristianin veli näyttää olevan vain arvailu, eikä perustu mihinkään lähteeseen.

Luther ei harmittavasti mainitse mitään itse Gustavin vanhemmista. Artikkelissa keskitytään vain Nils Hemminginpoika Gisslan vaiheiden selvittelyyn. Myös tämä Nilsin sukunimi Gisla, Gissla, Gissle mainitaan ainoana versiona, Nils ei koskaan käyttänyt missään lähteessä sukunimenään Gisselkorsin nimeä.

Myös Nilsin puolisolle Sara Tidiksdotterille löytyy vanhemmat. Aiemmin kirjallisuudessa olleet patronyymimaininnat on korjattu, Saran isä on Tidik Svensson, ei Tidrik tai Ditrich.

Kannattaa lukea artikkeli tarkoin, siinä on viimeisintä tutkimustietoa Gisselkorsin suvun vanhimmasta päästä.

[Sari H]

Minulla on tällainen pätkä kirjoitusta tallessa Saran kohdalla.

13 Uppgiften har upprepats i senare skildringar av familjen och Schalinerna meddelar, att hon antagligen var dotter till ryttaren "Diedrich (Theodoricus) Persson SuoIaxius" i Tavastkyro. Didrik Persson (som nog inte använde latinska namn) torde vara stamfar får kultursläkterna Palander?Suolahti och Thuronius," men inga andra indicier än namnet Didrik torde ligga bakom knytandet av Nils Hemmingssons hustru till hans familj. Också hår har Schalinerna gissat orätt: hon hårde inte till den. Ohto Manninen har observerat att hon inte bår namnet Didriksdotter i den källa Jokipii hänvisar till når han kallar henne så. Manninen skriver Tijdrichsdotter, men i hans och Jokipiis källa, hennes brev 1660 till Per Brahe , står tydligt Tijdichsdotter. Pekka la drar av brevet slutsatsen att Sara var skrivkunnig, men den säkra och vackra handstilen antyder ganska klart att hon varken skrivit eller undertecknat brevet själv.

Domboken visar att Sara Tidiksdotters far hette Tidik Svensson och var bror till Måns. Ingenting annat år känt om Tidik, men han och "Måns Svensson i Allsäter" var troligen söner till "Sven Tidichsson i Alingsäter", som levde 1627 och hade dottern Kristina Svensdotter, dåd i Norrköping 1669 som änka efter rådmannen dir Andres Svensson, dåd ca 1634. 17 Allsäter och Alingsäter år uppenbart en och samma gård, om vilken C. M. Rosenberg i Ceografiskt?statistiskt handlexikon öfver Sverige (Stockholm 1882) sager "Alsätter. Gård i Borg och Löts sn, Memmings hd, Östergötlands lån". Det sällsynta namnet Tidik bars i ÖstergötIand också av slottsskrivaren på Vadstena Tydike Jönsson (död senast 1566), gift med Anna Svensdotter (död 1612) i hennes första gifte." Gissningen att de var föräldrar till Sven Tidiksson ligger nära till hands ? men förblir en gissning tills belägg kan framläggas for eller emot den Sara Tidiksdotters mor var 1640 omgift med ryttmästaren i Åbo och Björneborgs läns kavalleriregemente Ludvig Wetterman. Titeln major i tingsprotokollet år överdriven. Wetterman blev "slagen i Juutland" 1644 under Lennart Torstenssons fälttåg i Danmark och han begrovs i Kolding." I två brev av drottning Kristina, daterade 19.6.1648 och 27.8.1651, fick hans änka Sara Henriksdotter ön Revonsaari i Viborgs socken (S:t Johannes) som livstidsförläning. Den innehades av "ryttmest. Lodewich Wattermans Erf" till 1669, men inte längre året dårpå. Sara Henriksdotter avled synbarligen ca 1669.
Hon var troligen samma hustru till Ludvig Wetterman som levde 1640 och i ett tidigare gifte var mor till Sara Tidiksdotter. År 1667 skottes Revonsaari av underofficeren Jakob Wexel från Åbo, som var gift med en dotterdotter till Sara Henriksdotter." Det år inte bekant, om hon var dotter till Nils Hemmingsson eller om hennes mor var hel? eller halvsyster till Sara Tidiksdotter. Inga uppgifter om en sådan är kända.

[Erkki A Tikkanen]

Edelläoleva lainaus on juuri tuosta Lutherin Genos-kirjoituksesta.
Lutherhan toimitti myös Herdaminne för Ingermanland II -kirjan, ja hänen arvoaan sukututkijana ei kukaan varmaankaan kiistä.

[Sari H]

Hei

Tässä taas olen päivittänyt näitä Gisselkorseja.
Muhoksella on Robert G:n jälkeläisiä sitten myöhemmin Similästä lähdettyä torpparina Robert asustelee.
Rippikirjoissa on sitten eräs dejan Stina Mäkeläinen ja saanut aviottomat kaksosest Heikin ja Kustaan 1803.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1802-1811_ik118/154.htm

Ja siten seuraavassa rippikirjassa onkin Robert kuollut ja siellä poikansa MAtin perhe sekä Matin veljen vaimo leski Aune Kemilä eli Gisselkors.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1812-1818_ik118-119/227.htm

Aunen mies Esa Gisselkors kuoli 27.10.1808 ja Aunella on avioton lapsi Pehr ( näin minä ainakin tuo em. rk:n perusteella tulkitsisin) Pekka synt. 1811. MUTTA nyt taas nuo kaksospojat. Heikki ja Kustaa ovat tuossa mutta kenenköhän Gisselkorsin jälkeläisiä he ovat, kun Stiinaakaan ei tuossa enää mainita?

Sari H

[Sari H]

Vielä

Tuo Aunen tytär on merkittykin Vapuksi seuraavassa rippikirjassa
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1826-1832_ik119/231.htm

edelleen Sari

[Sari H]

Vastaanpa vielä. Huomasin virheen omissa tiedostossani Gisselkorseissa. Sivullani http://kotisivu.dnainternet.net/b001samiheim/ Gisselkors
Taulussa 57. Jacob Esaiaksenpoika Gisselkors-Niemelä
vaimona mulla on Vappu,mutta JAAKON VAIMO ON OLLUT EMMA STINA VÄISÄNEN S. 1843 JOLLE LAPSET Juho, Jaakko ja Hanna OVAT. Kts rk 1862-71 307 htm.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1862-1871_mko1-14/307.htm http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1862-1871_mko1-5/124.htm

[Sari H]

Hei

Tässä taas olen päivittänyt näitä Gisselkorseja.
Muhoksella on Robert G:n jälkeläisiä sitten myöhemmin Similästä lähdettyä torpparina Robert asustelee.
Rippikirjoissa on sitten eräs dejan Stina Mäkeläinen ja saanut aviottomat kaksosest Heikin ja Kustaan 1803.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1802-1811_ik118/154.htm

Ja siten seuraavassa rippikirjassa onkin Robert kuollut ja siellä poikansa MAtin perhe sekä Matin veljen vaimo leski Aune Kemilä eli Gisselkors.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1812-1818_ik118-119/227.htm

Aunen mies Esa Gisselkors kuoli 27.10.1808 ja Aunella on avioton lapsi Pehr ( näin minä ainakin tuo em. rk:n perusteella tulkitsisin) Pekka synt. 1811. MUTTA nyt taas nuo kaksospojat. Heikki ja Kustaa ovat tuossa mutta kenenköhän Gisselkorsin jälkeläisiä he ovat, kun Stiinaakaan ei tuossa enää mainita?

Sari H

Hei

Vastaan itse itselleni, tuo Stina on Christina Gisselkors, Robertin tytär.
kuollut punatautiin 23.02.1809.

Sari H

[Kimmo Kemppainen]

Tässä tulevat myöhäiset vastaukset kahteen ketjussa esitettyyn kysymykseen. Ei, Margetha Tihinen ei ollut Nils Hemmingsson Gislen äiti. Tihinen oli kylläkin Hemming Nilsson -nimisen oululaismiehen puoliso mutta ei silti liity Gisselkorsin sukuun. Ja kyllä, Kajaanin pormestari Krister Gisselkorsilla oli todistettavasti Gustav-niminen poika.
Kimmo Kemppainen

[tellervoranta]

Joko tämä Kiimingistä löytyvä Anna Caisa Gisselkors on kirjattu; Anna Laurintr Pelttarin tytär.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kiiminki/rippikirja_1795-1802_mko7-8/42.htm

[Raimo Ranta]

Hei

Vastaan itse itselleni, tuo Stina on Christina Gisselkors, Robertin tytär.
kuollut punatautiin 23.02.1809.

Sari H

Sarille hieman oikaisua. Kaksospojat Henrik ja Gustaf eivät ole Stina Mäkeläisen lapsia.. mistähän moinen tulkinta. Linkistä selviää kenen poikia ovat.

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/syntyneet_1785-1810_ik121/144.htm

Poikien isä on Heikki Henttunen Stina Gisselkorsin perunkirjan mukaan
Pojat varttuvat Henttulassa. Aikuistuttuaan Kustaa esintyy nimillä Honkasenaho ja Mertaniemi ja Heikki joka oli suutari ja kansanpelimanni nimillä Ponkila ja Kärnä.

Sukututkijan elämä on mielenkiintoista ja mukaansa tempaavaa. Selvitellessäni esi-isämme Perttu Tuomaanpoika Perttusen eli Henttusen ja hänen vaimonsa MargetaIisakintrKärsämän jälkipolvia, kohtaan 1800 luvun alkupuolella kaksospojat Kustaa ja Heikki Henttusen. Pojat syntyivät v 1803 ja kirkonkirjoissa heidät mainitaan Christina RobertintytärGisselkorssin aviottomina lapsina.
Christina kuolee v 1809 ja 6 vuotiaat pojat jäävät Henttulaan. Christinan perunkirjassa kerrotaan poikien isän olevan leski Heikki Kustaanpoika Henttunen ja heidän holhoojaksi määrätään isänveli Abraham Kustaanp Henttunen. Rippikirjat kertovat Henrikin menneen vävyksi Tyrnävän Ängeslevälle Härmä no 35 taloon. Heikki avioituu Liisa Paavontyttären kanssa. Pojat varttuivat aikuisiksi Muhoksen Henttulassa.

Christina RobertintrGisellkorssin isoisän isä oli IsakGisselkorss , joka toimi Muhoksen kappalaisena v. 1698-1731.Hänen sukujuurensa juontuvat Surssil sukuun, sekä Duvell sukuun, joka on lähtöisin Skotlannista ja kuuluu MacDougall klaaniin

terv raimor

[Sari H]

Hei Raimo

Kiitokset tarkkanäköisyydestä! Mäkelä nimi varmaan tuosta, että olen lukenut poikien nimen alla lukevan Mäkelä?

[Sari H]

Hei Raimo

tässä sen jo oli ehtinyt myöhemmin korjatakin, että kirjoittamani Stina Mäkeläinen onkin Christina Gisselkorss...viestin olin laittanut 25.8.2008 korjauksena:
Hei

Vastaan itse itselleni, tuo Stina on Christina Gisselkors, Robertin tytär.
kuollut punatautiin 23.02.1809.

Sari H

[tellervoranta]

Vastaanpa itse. Perttu Gisselkors on Oulun rp:n mukaan maksanut 28.11.1778 naimasetelin 8,-. Alla olevassa linkissä Perttu ja alempana samalla merkillä merkitty vaimonsa Anna Laurintr Pelttari sekä pienellä alla Anna Kaisa Gisselkors s. 12.1.1780

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1778-1784_tksrk_ik130/69.htm



Joko tämä Kiimingistä löytyvä Anna Caisa Gisselkors on kirjattu; Anna Laurintr Pelttarin tytär.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kiiminki/rippikirja_1795-1802_mko7-8/42.htm

Anna Kaisa Pertuntr Gisselkors vihitään 8.11.1806 talokas, leski Antti Simonpka Kurkelan kanssa Haukiputaalla sekä perhe löytyy hetken rp.1807-1812 kuva 50 Kurkela eli Sipolassa. Jatko tietymätöntä.

Anna Kaisan äiti Anna Laurintr Pelttari jää kahden sisarensa kanssa pieniksi Haukiputaalla vanhempien kuollessa lähes yhtäaikaa v.1753.

[jaakkoju]

Ettei olisi Bertilintytär?
Kekkonen Bertill Christerinpoika
s. 4.12.1736 Muhos Laitasaaren kylä

[tellervoranta]

Meinaatko Jaakko, että Perttu/Bertilin syntymäaika 1742 olisi muuttunut noinkin paljon?

Ettei olisi Bertilintytär?
Kekkonen Bertill Christerinpoika
s. 4.12.1736 Muhos Laitasaaren kylä

[Raimo Ranta]

Hei

Bertil Kristerinp Gisselkors s. 04.12.1736 Laitasaari k.24.07.1788
esiintyy nimillä Kekkonen ja Yrjänäinen, Bertilin avioliitosta minulla ei ole havaintoa ja hän on kuollutkin ennen naimarahan maksua.

Yrjänäinen no Oulunsuu
(rk1749-1756 s.49) kanssa-asuja
(rk1760 s.297) kanssa-asuja
Laanila säterikartano no Oulunsuu ( Johan Polviander)
(rk1766-1771 s.389) renki
(rk1778-1783 s.60) renki
(rk1785-1788) renki

terv raimor

[Raimo Ranta]

Hei Tellervo

Sekoilin hieman, eihän Bertil kuollut ennen naimistaan kuten huomataan
luin vain huolimattomasti.
Kiitos tuosta naimarahan maksu ilmoituksesta, en osannut rippikirjan perusteella yhdistää Annaa Bertilin vaimoksi

Suonet sekoiluni anteeksi
raimor

[tellervoranta]

Suon anteeksi, jos siinä nyt mitään anteeksiantamista on :).
En meinannut millään löytää tuota Bertil Kekkonen/Yrjänäinen/Gisselkors, vaikka löysin alusta sivunumeron 60. Siinä oli Polviander, enkä älynnyt ottaa seuraavaa tyhjää sivua. Vaan hyvinhän tuossa loppujen lopuksi kävi.

[JHissa]

Hei,

Vasta luin tämän varsin informatiivisen ketjun. Sari Heimosen sukusivut olivat myös uusi tuttavuus ja tosi pätevät. (Vaikka etsimättä löytyi myös yksi pieni lapsus: T6, avioliitto Christer Gisselkors ja Brita Lithovius 1706: lapsi Elisabet s 1701?).

Mainittujen lähteiden lisäksi ainakin Kansallinen Elämänkerrasto II, s. 226-227 kertoo myös Gustav Gisselkorsista - ei kylläkään tekstiosuudessa mitään uutta tässä käsiteltyjen lisäksi, mutta antaa lähdeviitteinä (Akianderin lisäksi) myös

- Muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja V (1882)
- Martti Ruuth, Abraham Achrenius I-II (1921-22)

Tämä ei liity suoranaisesti Gustav Gisselkorsiin, mutta minua on askarruttanut, keitä olivat Sofia Henriksdr Ekmanin 1. puolison Gabriel Gisselkorsin (olivat naimisissa Porvoossa jo 1706) vanhemmat?

Genos 3:1932, s. 45-55, Borg, Väinö, Juhana Henrik Wijkmanin sukulaisuussuhteita:
"Helmik. 15 p:nä 1731 päättyi eräs riitajuttu sopimukseen, josta ilmenee, että nimismies Henrik Ekman oli myös eräs Maria Röökin miehistä, ja tällä oli aikaisemmasta aviosta tytär Sofia Ekman, joka oli nimismies Simon Frantzmanin leski, ja leskellä oli vielä tytär. Pinkohameesta maksoi 1730-luvulla veroa mm. »befallningsman Frantzmans enkas dotter Anna Stina Gisselkors [32: Torsten Hartman, Borgå stads historia, s. 344] ». Tämä sukulaisuus selviää manttaaliluettelosta 1706, jossa mainitaan »uppbördsskrifvaren» Gabriel Gisselkors ja vaimonsa Sofia. Täten oli siis myös Sofia Ekman kahdesti naimisissa."

Voisiko mahdollisesti olla ollut Samuel Nilsson Gisselkorsin ja Brita Bullerin (Stiernfelt) poika?

t. Helena V.
Samuel Gisselkors mainitaan muuten vielä 1696 vuokraajana Raision Lapilassa, jolloin hänen vaimonaan on Elin
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5916778084&aineistoId=1607200984
vielä 1693 vaimona on Brita
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5924382402&aineistoId=1606567933

Sofia Ekmanin kanssa naimisiin mennyt Gabriel Gisselkors, mainitaan muuten Porvoossa 1703 (sivu osin tuhoutunut)
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=7877235710&aineistoId=1776659457
ja Sofia Ekman mainitaan leskenä Porvoon rippikirjassa 1749-69 yhdessä tyttärensä Anna Stina Gisselkorsin kanssa
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5872741981&aineistoId=1167392938

Tämä Gabriel Gisselkors voisi olla myös Gabriel Gessleniuksen poika, sillä olihan hänellä myös poika Nils Gisselkors
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3920
Gabriel Gessleniuksen tytär Maria Gisslenia vihitään Rymättylässä 8.11.1703 Mårten Johanssonin kanssa ja hänet mainitaan Mårten Ållenbergin vaimona Rymättylän Taipaleessa vielä 1723
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5845852170&aineistoId=1266453670