Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Hiski-tallenteiden käsittelystä
Riitta Roitto
11.05.10, 23:31
Hiskin päivitysten määrälle / vuosi ei ole missään määritelty aikatauluja tai kokorajoja, se vaihtelee aineiston kertymisen ja päivityskuntoisuuden mukaan. Uskon kyllä, että niitä odotetaan, mutta .. olen lähtenyt sille linjalle, että aineistossa olevat virheet (tai ainakin osa niistä, ilmiselvät) on parempi korjata ennen tietokantaan saattamista. Oletan, että pääsen vähemmällä kun korjaan itse, kuin, että selostaisin tarpeet tallentajalle, ja sitten taas tarkistaisin uudelleen.
Tallennusaineiston läpikäynnin edelle menevät ajankäytössä ainakin uusien tallentajien opastus ja aloitettujen tallennusten alkutarkastus.
Pääpiirteittäin tallennusaineisto etenee näin:
- tallentaja lähettää tiedoston
- pikainen ylimalkainen läpikäynti, että tiedostossa asiat ovat pääsääntöisesti kohdillaan
- paremmalla ajalla sisällön tarkastus: numerokentissä vain numeroita, ei z/q-virheitä, ym 'klassisia Hiski-virheitä', ilmiselviä kirjotusvirheitä
- selvien virheitten korjaus
- jos vastaava materiaali on itsellä käytettävissä, kummastuttavien kohtien tarkistus lähteenmukaiseksi, muuten tarkistuspyyntö tallentajalle
-useammassa erässä palautettujen tallennusten yhdistäminen
tämä siis minun osuuteni, ennenkuin lähetän aineiston eteenpäin tietokannan ylläpitäjälle.
Kaikkeen tähän kuluu aikaa, jota ei näihin puuhiin riitä joka päivä, ja lisäksi tulee muitakin aiheeseen kiinteästi tai löyhästi liittyvää, sähköposteja, yleisiä Hiskiin liittyviä kysymyksiä, yleisiä sukututkimuskysymyksiä, yleisiä seuraan liittyviä kysymyksiä, Hiskin virheilmoituksia, jotka on pakko tarkistaa, ennenkuin niiden tiedot voi kirjata eteenpäin.
Myös niitä nettisivuja pitäisi Hiskin osalta tehdä uusiksi, mutta se on jäänyt takaraivossa muhivaksi ajatukseksi - ehkä joskus eläkkeellä...
Riitta Roitto
Kiitos kommentistasi Riitta Roitto.
Olen varma, että SukuForumin käyttäjäjoukko kokonaisuudessaan arvostaa sinun ja muitten vapaaehtoisten työtä Hiski-tallennuksen parissa. Tänä päivänä ei ilman Hiskiä voisi enää kuvitella työskentelevänsä.
Tästä ei kuitenkaan ollut kysymys, kun Hiskin tallennustilanteesta nousi kysymys eräässä toisessa viestiketjussa. Siinä viitattiin sinun lausuntoosi viimeisimmässä Sukutieto-lehdessä: "Tämä vuosi on alkanut Hiskin suhteen samoissa merkeissä kuin aikaisemmatkin: tallennukset etenevät - ainakin valmiita tallenteita saapuu - ja aina ne ilahduttavat. Tapahtuma kerrallaan ne kerryttävät tietokantaa ja ovat avuksi tietojen etsijöille"
Nyt SukuForumin jäsenissä herättää hämmennystä se, että lausuntosi ja Hiskin tilanteesta kertovat nettisivut ovat ristiriidassa. Hiski-sivuilla on viimeksi raportoitu tallennuksista viime joulukuussa. Haluaisimme vain tietää kumpi pitää paikkansa. Jos Hiskiin on tallennettu lausuntosi mukaisesti tänä vuonna materiaalia, niin olisi kovasti hyödyksi, jos saisimme vanhaan tapaan tiedon lisäyksistä: milloin lisätty, mihin seurakuntaan, mitä kirjoja jne. Monilla on laatikossaan kaikenlaisia pikku projekteja, jotka saattavat aktivoitua kun Hiskiin tulee lisää materiaalia.
Pääpiirteittäin tallennusaineisto etenee näin:
...
- paremmalla ajalla sisällön tarkastus: numerokentissä vain numeroita, ei z/q-virheitä, ym 'klassisia Hiski-virheitä', ilmiselviä kirjotusvirheitä
- selvien virheitten korjaus
Riitta Roitto
Turun Sukututkimuspäivillä kyselin HisKin käyttäjän löytämien "ilmiselvien virheiden" korjaamisesta. Siihen sain vastauksena, että vain kastekirjojen merkinnät ovat päteviä, eikä käyttäjien havaitsemia virheitä korjata ilman viittausta niihin. Ehdottaisin kuitenkin jonkinlaisen työnjaon aikaansaamista näiden käyttäjien löytämien, mahdollisesti jo papin kirjoittamien virheiden korjaamiseksi. Nimistä on toisinaan kymmeniä versioita Hiskin tarjoamien hakusanojen listalla, toisinaan vain yksi. Jälkimmäisessä tapauksessa yhdenkin kirjaimen heitto sanan alkupäässä (esim. ke on kirjoitettu kä) tekee mahdottomaksi kyseisen henkilön syntymän löytämisen samasta talosta ellei sitten ala kokeilla vanhempien nimen ja kylän nimen kanssa mikäli ne ovat jo tiedossa. Entäs sitten, kun niissäkin on samanlaisia kirjoitusongelmia?
Jätin ennen kysymystäni korjausilmoituksen eräästä sanasta: Vihtamäki, nyk. muoto. Virheellisyyttä on siis tuskin korjattu, mutta eipä siitä minulle jäänyt mitään dokumenttiakaan, mistä voisin sen tarkistaa. Sellaisessa tapauksessa pitää ilmeisesti itse kirjoittaa korjattavan henkilön nimi muistiin?
Olisiko mahdollista delegoida netissä olevan aineiston tarkistusta yhdeltä koordinoivalta henkilöltä tietyille vapaaehtoisille ao. paikkakuntaa hyvin tunteville "luottohenkilöille" korjauksia varten, edes kokeeksi tai projektiluontoisesti? Uskon, että tällaisella henkilöllä saattaisi olla esim. kotiseututuntemuksen perusteella hyvät mahdollisuudet supistaa rajatonta hakusanavariaatioiden määrää yhden kylän tai talon nimestä.
Kylä, josta jätin huomautuksen on Mynämäen nykyisin käytössä oleva kylän nimi Vihtamäki. Vanhempi väki sanoo vielä Vihtemäki. Hiskissä on seuraava kokoelma sanasta, poimittu tulosten yläpuolella olevasta listasta:
Vihtala,
Vihtem:,
Wichtala,
Wichtam.,
Wichtamäcki,
Wicktamäki,
Wihlata ?,
Wiht:,
Wihtam.,
Wihtama,
Wihtamaki,
Wihtamamäki,
Wihtami ?,
Wihtamäki ,
Wihtanmäki,
Wihtem ?,
Wihtemäk. ?,
Wihtemäki ?,
Wihtemäki,
Wihtemäki?,
Wihtenm:,
Wihtimäki,
Wihtmäki,
Wihtäm:,
Arvelen näiden kaikkien tarkoittavan samaa kylää. Osassa on tallentajalla ollut selvästi sormi suussa nimeä arvaillessa. Mikseivät siis käyttäjät voisi osallistua tällaisten nimien oikaisuun? Kunnioitan nimien kirjoitusasuissa perinteitä, mutta ruotsinkielisen kirjoitusasun vuoksi en kyllä jaksa kunnioittaa jokaista omituista kirjoitusasua, kuten Wichtamäcki. Lyhennetyt nimet ja kysymysmerkit pitäisi ainakin siivota tiedostoista pois.
Hyvänä apuna kylän nimien tarkituksessa toimii Wikipedia,
http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Etusivu , josta kunnan nimen haulla löytyvät usein myös kunnan kylät. Suurin osa lienee pysynyt samana vuosisatojen ajan. Suosittelisin, että jo tallentajien toimesta hakutietokantaan lisättäisiin myös nykyinen nimi, esim. Munttinen-kylännimi on vain muodossa Mun(d)t(t)is tms. Samoin monet muut nen-päätteiset nimet.
Hiskin tallentajat tekevät hienoa työtä, itse en vielä pystyisi siihen, mutta esim. nimien tarkistuksessa jälkikäteenkin voisin mielelläni auttaa. Oletan, että moni muukin?
Yhteistyöterveisin!
Tuulakki
Arvelen näiden kaikkien tarkoittavan samaa kylää. Osassa on tallentajalla ollut selvästi sormi suussa nimeä arvaillessa. Mikseivät siis käyttäjät voisi osallistua tällaisten nimien oikaisuun? Kunnioitan nimien kirjoitusasuissa perinteitä, mutta ruotsinkielisen kirjoitusasun vuoksi en kyllä jaksa kunnioittaa jokaista omituista kirjoitusasua, kuten Wichtamäcki. Lyhennetyt nimet ja kysymysmerkit pitäisi ainakin siivota tiedostoista pois.
Hiskissä on virheitä, mutta kirjoitusmuotojen alkuperäisyys on käsittääkseni alkuperäisen idean mukainen ominaisuus. Kiitos Malisen hakuohjelman tämä ei pääsääntöisesti muodosta loppukäyttäjälle ongelmaa. Kirjoittamalla vain muutaman kirjaimen paikannimen kenttään saa oletettavasti poimittua koko tuon listan. Minusta parempi vaihtoehto kuin jonkun korjailema kokonaisuus.
Riitta Roitto
12.05.10, 21:34
Kiitos kommentistasi Riitta Roitto.
Olen varma, että SukuForumin käyttäjäjoukko kokonaisuudessaan arvostaa sinun ja muitten vapaaehtoisten työtä Hiski-tallennuksen parissa. Tänä päivänä ei ilman Hiskiä voisi enää kuvitella työskentelevänsä.
Tästä ei kuitenkaan ollut kysymys, kun Hiskin tallennustilanteesta nousi kysymys eräässä toisessa viestiketjussa. Siinä viitattiin sinun lausuntoosi viimeisimmässä Sukutieto-lehdessä: "Tämä vuosi on alkanut Hiskin suhteen samoissa merkeissä kuin aikaisemmatkin: tallennukset etenevät - ainakin valmiita tallenteita saapuu - ja aina ne ilahduttavat. Tapahtuma kerrallaan ne kerryttävät tietokantaa ja ovat avuksi tietojen etsijöille"
Nyt SukuForumin jäsenissä herättää hämmennystä se, että lausuntosi ja Hiskin tilanteesta kertovat nettisivut ovat ristiriidassa. Hiski-sivuilla on viimeksi raportoitu tallennuksista viime joulukuussa. Haluaisimme vain tietää kumpi pitää paikkansa. Jos Hiskiin on tallennettu lausuntosi mukaisesti tänä vuonna materiaalia, niin olisi kovasti hyödyksi, jos saisimme vanhaan tapaan tiedon lisäyksistä: milloin lisätty, mihin seurakuntaan, mitä kirjoja jne. Monilla on laatikossaan kaikenlaisia pikku projekteja, jotka saattavat aktivoitua kun Hiskiin tulee lisää materiaalia.
Kirjallinen viestintä ei näköjään aina ole helppoa ja yksiselitteistä...
ensinnäkin, tuo Sukuviestin juttu on kirjoitettu jo helmikuussa, ja siinä puhun tallenteista, siis minulle saapuneista, jotka sitten päätyvät tuohon edellä kuvaamaani käsittelyyn, tarkisteluun. Ja yritän siinä saada sanotuksi, että ei aina tarvitse yrittää tallentaa muutamaa sataa vuotta yhteen pötköön, vaan pienistä puroista syntyy aikanaan kokonaisuus.
Ja sitten Hiski-sivun raportointi, siinä on kyse tietokannan päivityksistä. Joita ei tänä vuonna ole, vielä. Ja päivityksistä tulee sitten tuonne Hiski-sivuille ja tännekin tietoa.
Riitta Roitto
Riitta Roitto
12.05.10, 22:02
...
Nimistä on toisinaan kymmeniä versioita Hiskin tarjoamien hakusanojen listalla, toisinaan vain yksi. Jälkimmäisessä tapauksessa yhdenkin kirjaimen heitto sanan alkupäässä (esim. ke on kirjoitettu kä) tekee mahdottomaksi kyseisen henkilön syntymän löytämisen samasta talosta ellei sitten ala kokeilla vanhempien nimen ja kylän nimen kanssa mikäli ne ovat jo tiedossa. Entäs sitten, kun niissäkin on samanlaisia kirjoitusongelmia?
Jätin ennen kysymystäni korjausilmoituksen eräästä sanasta: Vihtamäki, nyk. muoto. Virheellisyyttä on siis tuskin korjattu, mutta eipä siitä minulle jäänyt mitään dokumenttiakaan, mistä voisin sen tarkistaa. Sellaisessa tapauksessa pitää ilmeisesti itse kirjoittaa korjattavan henkilön nimi muistiin?
Olisiko mahdollista delegoida netissä olevan aineiston tarkistusta yhdeltä koordinoivalta henkilöltä tietyille vapaaehtoisille ao. paikkakuntaa hyvin tunteville "luottohenkilöille" korjauksia varten, edes kokeeksi tai projektiluontoisesti? Uskon, että tällaisella henkilöllä saattaisi olla esim. kotiseututuntemuksen perusteella hyvät mahdollisuudet supistaa rajatonta hakusanavariaatioiden määrää yhden kylän tai talon nimestä.
Kylä, josta jätin huomautuksen on Mynämäen nykyisin käytössä oleva kylän nimi Vihtamäki. Vanhempi väki sanoo vielä Vihtemäki. Hiskissä on seuraava kokoelma sanasta, poimittu tulosten yläpuolella olevasta listasta:
Arvelen näiden kaikkien tarkoittavan samaa kylää. Osassa on tallentajalla ollut selvästi sormi suussa nimeä arvaillessa. Mikseivät siis käyttäjät voisi osallistua tällaisten nimien oikaisuun? Kunnioitan nimien kirjoitusasuissa perinteitä, mutta ruotsinkielisen kirjoitusasun vuoksi en kyllä jaksa kunnioittaa jokaista omituista kirjoitusasua, kuten Wichtamäcki. Lyhennetyt nimet ja kysymysmerkit pitäisi ainakin siivota tiedostoista pois.
Hiskin tallentajat tekevät hienoa työtä, itse en vielä pystyisi siihen, mutta esim. nimien tarkistuksessa jälkikäteenkin voisin mielelläni auttaa. Oletan, että moni muukin?
Yhteistyöterveisin!
Tuulakki
Hei,
muistan kyllä kysymyksesi, ja edelleenkin olen sitä mieltä, että varsinaisiin tietohin Hiskissä kuuluu kirjata se, mikä Hiskin lähteestä löytyy, Mustien kirjojen virheitä alkuperäiseen luetteloon nähden voi korjata, mutta muista lähteistä löytyviä versioita vain kommentiksi.
Hiskin tallentajan ohjeissa lukee näin:
"Tietojen kirjoitusasu pidetään samana kuin se on lähteessä, tietoja ei lyhennetä, pidennetä, suomenneta tai korjailla. Maininnan lähteessä olevasta virheestä voi merkitä huomautuskenttiin, mutta itse tietoa ei korjata."
ja kun nyt Mynämäestä on kyse, ne tiedot on jo tarkistettu, ja luottaisin kyllä lopputuloksen olevan lähteenmukainen, kysymysmerkitkin voivat olla jo mustissa kirjoissa.
Hiski-haussa, kun syntyy edes epäily usesta kirjoitusmuodosta, kannattaa käyttää jokerimerkkejä '*' ja '?', joiden käytöstä löytyy esimerkkejä hiskin hakulomakkeen kohdasta: ohjeita ja esimerkkejä.
vih*a* löytää aika monta eri kirjoitusmuotoa paikkaan Wihtamäki.
Riitta Roitto
...Kirjoittamalla vain muutaman kirjaimen paikannimen kenttään saa oletettavasti poimittua koko tuon listan. Minusta parempi vaihtoehto kuin jonkun korjailema kokonaisuus.
Minkä kirjoitin, sen kirjoitin?!?
Taitaa olla oma "ammattitautini", että nämä monenlaiset kirjoitusasut pistävät silmääni. Kun jotain tehdään, niin eikö kannattaisi tehdä mahdollisimman viimeistellysti, jos apujoukkojakin löytyisi? Lukevathan Hiskiä ulkomaalaisetkin!
Vähemmällähän minä pääsen, kun ei tule töitä...:D: paitsi että omaperäisten monimutkaisten nimien kirjoitusasujen etsimisessä on välillä jo mielikuvitus kovilla ja löydökset työn takana! SSHY:n listoilla vaihtoivat auliisti muutamien kylien nimet ilmoitukseni jälkeen - olivatkin muuten aika mahdottomia nimihirviöitä!
Jouni Kaleva
12.05.10, 22:52
Taitaa olla oma "ammattitautini", että nämä monenlaiset kirjoitusasut pistävät silmääni. Kun jotain tehdään, niin eikö kannattaisi tehdä mahdollisimman viimeistellysti, jos apujoukkojakin löytyisi? Lukevathan Hiskiä ulkomaalaisetkin!
Ei tässä saa olla kyse viimeistelystä, jos sillä tarkoitetaan erilaisten nimivariaatioiden muuntamista yhteen nykysuomen ja nykyortografian mukaiseen asuun.
Kaikkihan tietävät, että HisKi (noin teoriassa) sisältää vain ja ainoastaan Mustien kirjoten informaatiosisällön sellaisenaan - kaikkine kirjoitusmuotoineen ja kaikkine (eri lähteiden perusteella todistettavine) virheineen. En missään nimessä luota koskaan siihen, että Hiskistä löytämäni merkintä olisi lopullinen totuus asiasta. Sehän on kopion kopio.
Jos Mustissa kirjoissa on originaaliin kastekirjaan verraten kopiointivirhe, niin eikös silloinkin pidä HisKiin tallentaa asia virheineen ja laittaa huomautus asian todellisesta laidasta.
Kunnioitan nimien kirjoitusasuissa perinteitä, mutta ruotsinkielisen kirjoitusasun vuoksi en kyllä jaksa kunnioittaa jokaista omituista kirjoitusasua, kuten Wichtamäcki. Lyhennetyt nimet ja kysymysmerkit pitäisi ainakin siivota tiedostoista pois.
...
Suosittelisin, että jo tallentajien toimesta hakutietokantaan lisättäisiin myös nykyinen nimi, esim. Munttinen-kylännimi on vain muodossa Mun(d)t(t)is tms. Samoin monet muut nen-päätteiset nimet.
Ylläolevasta ilmenee, että en suinkaan tarkoittanut vain yhtä ja nykyortografista muotoa ja nykynimen haluaisin toimivan hakusanana. En ole nähnyt ao. kirjoja, mutta ihmettelenpä, jos pappi ei ole tiennyt kylän nimeä, vaan käyttänyt pisteitä ja kysymysmerkkejä.
Miksi kopiointivirheet kirjasta toiseen pitäisi säilyttää, jos ne todetaan ja tiedetään puhtaasti kirjoitusvirheiksi? Tietenkin - jos perheen kolmentoista lapsen keskimmäiselle olisi merkitty äidiksi Liisa Juhontytär ja muille Liisa Matintytär, pitäisi TODELLA merkitä jokin huomautus näkyviin HisKiin! Näin vain ei ole tehty luonnollisista syistä: eihän lapsia kirjata yhtäaikaisesti, joten vertailua ei tapahdu kuin käyttäjien toimesta.
Jouni: mainitsit, että et luota Hiskiin. Minusta on äärimmäisen surullista, että HisKin maine on yleisesti ottaen epäluotettava eivätkä kaikki arvosta sitä lainkaan! Siihen on kuitenkin uhrattu ehkä jo kymmeniätuhansia työtunteja, joten viimeistelylle olisi tilausta monessakin mielessä, jotta siitä olisi myös hyötyä ja säästäisimme aikaa ja vaivaa.
Vasta-alkajana minä aloitan etsimisen aina ensimmäiseksi HisKistä! Siellä on ainakin helpompaa surffailla eri seurakuntien välillä, kuten Mynämäen kohdalla joutuu tekemään eri aikakausina: Mynämäki, Mietoinen, Karjala ja Vehmalainen ovat olleet näitä yhdessä/erikseen -tapauksia turhankin monta kertaa (nykyään taas vaihteeksi yhtä kuntaa!). Vampulan, Alastaron ja Jokioisten tienoilla olen myös eksynyt sinne tänne - kai näitä on paljon muitakin. Hiskin naapuriseurakuntien mukaanottaminen valmiista paletista on loistava keksintö!
Noista erilaisista syntymäpaikan kirjoitusmuodoista vielä.
Minusta on aivan riemastuttavaa, näin Snellmannin päivän jälkeenkin nuo erilaiset kirjoitusmuodot: kadotamme aivan liian paljon historiastamme, jos oikaisemme suoraan tälle vuosituhannelle.
Minun seikkailumatkani KIskoon: pitäjänhistoriassa mainitaan "Paavo (Vähä-Orijärvi, Ulko-Orijärvi)", mutta HISKI:ssä ja alkuperäisessä kastettujen luettelossa (kun sitä pitkällisen tuijottamisen jälkeen lukee "oikein"
Orjerfvi
Orjärfwi
Orjervi
Orijärfwi
Orierfwi
Lill Orjärf.
Liilorjerfwi
Lillojärvi
Lill Orjerfvi Pavo
Lilorjervi, :):)
kieli kehittyy ja muuntuu, näin on!
Minä siirryin 1700-luvun loppupuolella pitäjän nikkarin Isaac Wikstedtin mukana Jylyn Pullastoon, joten jätin Orijärven vähemmälle.
PäiviKL
Jouni Kaleva
13.05.10, 09:06
Ylläolevasta ilmenee, että en suinkaan tarkoittanut vain yhtä ja nykyortografista muotoa ja nykynimen haluaisin toimivan hakusanana. En ole nähnyt ao. kirjoja, mutta ihmettelenpä, jos pappi ei ole tiennyt kylän nimeä, vaan käyttänyt pisteitä ja kysymysmerkkejä.
Miksi kopiointivirheet kirjasta toiseen pitäisi säilyttää, jos ne todetaan ja tiedetään puhtaasti kirjoitusvirheiksi? Tietenkin - jos perheen kolmentoista lapsen keskimmäiselle olisi merkitty äidiksi Liisa Juhontytär ja muille Liisa Matintytär, pitäisi TODELLA merkitä jokin huomautus näkyviin HisKiin! Näin vain ei ole tehty luonnollisista syistä: eihän lapsia kirjata yhtäaikaisesti, joten vertailua ei tapahdu kuin käyttäjien toimesta.
Jouni: mainitsit, että et luota Hiskiin. Minusta on äärimmäisen surullista, että HisKin maine on yleisesti ottaen epäluotettava eivätkä kaikki arvosta sitä lainkaan! Siihen on kuitenkin uhrattu ehkä jo kymmeniätuhansia työtunteja, joten viimeistelylle olisi tilausta monessakin mielessä, jotta siitä olisi myös hyötyä ja säästäisimme aikaa ja vaivaa.
Hei
Kerrot tuossa, että et ole nähnyt ao. kirjoja. Kuitenkin SSHY on Sinulle tuttu ja siellähän ne ao. kirjat ovat. Kyllä papit käyttivät valtavasti lyhenteitä, viivoja, pisteitä, pilkkuja, yhtäläisyysmerkkejä, joskaan ei kysymysmerkkejä yleensä. Mustien kirjojen kirjurit taas ovat kokemukseni mukaan edelleen oikoneet, eli hekin surutta käyttäneet sanojen typistämistä yms.
En sanonut, että en luota Hiskiin. Luepa uudestaan, mitä tarkoitin! Hiski on todella erinomainen hakupalvelu ja selauspalvelu. Mutta jos vähänkin yksityiskohdat alkavat epäilyttää, asia täytyy tarkistaa originaalista (jotka siis verrattoman kätevästi nykyisin löytyvät SSHY:n sivuilta). Olen useinkin joutunut tilanteeseen, jossa olen tallentanut Hiskin tiedon sellaisenaan itselleni, kun asia on näyttänyt olevan OK. Sitten muussa tarkistuksessa käy ilmi, että pieleen meni, esim. lapsi on joutunut väärille vanhemmille väärän oletukseni vuoksi tms.
Sen verran vielä voisi lisätä, ettei aina ole kyse kirjoitusvirheistä. Usein kyse on myös kirjoitustavan vakiintumattomuudesta aikana, jolloin kielenhuollollista toimintaa ei ollut eikä edes suomenkielen vakiintunutta kielioppia. Kieliopin osaltahan tänäänkin on eri variaatioita: pitääkö puhua kalajokisista vai kalajokelaisista, ollaanko Riihimäellä, vai -mäessä jne. Katsottaessa 1800-luvun suomenkielisiä tekstejä, joita jopa oppineet ovat kirjoittaneet, löydämme monenlaisia ratkaisuja ja murteellisuuksia. Oikeastaan suomen puhdasoppisuus on vasta 1900-luvun ilmiö.
Oma merkityksensä on myös sillä, että kirjaava pappi saattoi olla hyvinkin ruotsinkielinen ja väänsi, sanojen syvempää sisältöä tuntematta, kieliasua ruotsin mukaiseen kuosiin.
Vietin ennen usein kesiä Uudenkaupungin Airanpäänniemessä - olinko aidanpäässä, vai Aira-nimisen henkilön mukaan nimetyssä paikassa? Vanhojen nimien liiallinen yhdenmukaistaminen voi joskus olla väkivaltaa kielellistä monimuotoisuutta kohtaan. Muinaisten aikojen kirjurin tekstiin saattaa sisältyä viestejä, joilla on arvonsa niilläkin. Tulkitsija voi myös tehdä virheitä, jotka sitten alkavat elää omaa elämäänsä. Edellä mainitun Airanpään ohella U:kin alueella keskustelutti myös tiemiesten tekemä tulkinta Fiskouri-nimisestä paikasta. Tiemiehet olivat viisaudessaan arvelleet nimen olleen Fiskouli, jonkinlainen kala-astia (jos oikein muistan) ja laittaneet tienviitat sen mukaan. Kesti vuosia ennenkuin Fiskouri oli taas Fiskouri.
Riitta R. antoi erinomaiset ohjeet hyvistä hakutavoista Hiskin eri nimiversioiden esiin saamiseen. Käytetään niitä ja iloitaan elämän monimuotoisuudesta, mutta oikaistaan selkeät kopiointivirheet niitä tavatessamme.
P.S. Orijärvi on lähellä nykyistä kesäpaikkaani, Orijärven suuntaan johtaa myös Orjanperäntie. Ori lienee kuitenkin Orijärven taustalla, sillä viereinen Määrjärvi viittaa kuulemma tammaan jossakin vanhahtavassa kieliasussa, vai oliko se virossa (?).
t. Olavi A.
...sillä viereinen Määrjärvi viittaa kuulemma tammaan jossakin vanhahtavassa kieliasussa, vai oliko se virossa (?)...
Vaikka tämä viestini on tosi kaukana Hiski tallenteiden käsittelystä niin kommenttina edelliseen viestiin että tamma on ruotsinkielessä märr (tai sto).
Hasse
Hei
Kerrot tuossa, että et ole nähnyt ao. kirjoja. Kuitenkin SSHY on Sinulle tuttu ja siellähän ne ao. kirjat ovat.
...
En sanonut, että en luota Hiskiin. Luepa uudestaan, mitä tarkoitin!
SSHY:n sivustolla ei ole juuri mitään niistä seurakunnista, joista usein haluaisin etsiä henkilöitä, ei edes jäsensivulla, kuten M:ki, Taivassalo, Vehmaa, Nousiainen, Laitila, Askainen, Lemu, Yläne, Lieto (vain 4 v rkr), . Mynämäestäkin on vain pari tilastoa. Mitä jälkimmäiseen lainaukseen tekstistäsi tulee, niin tulkitsin luottamuspulaa tästä lauseestasi: En missään nimessä luota koskaan siihen, että Hiskistä löytämäni merkintä olisi lopullinen totuus asiasta. Semantiikasta tässä ei kannata kiistellä ja minun tekstinymmärtämisestäni - tunnustan olleeni väärässä, jos ajattelet toisin.
Mitä HisKin tallennussääntöihin tulee, niin toivottavasti ne eivät lopulta käänny kehityksen esteeksi: "Tietojen kirjoitusasu pidetään samana kuin se on lähteessä, tietoja ei lyhennetä, pidennetä, suomenneta tai korjailla. Maininnan lähteessä olevasta virheestä voi merkitä huomautuskenttiin, mutta itse tietoa ei korjata." Eikö olisi luontevampaa päinvastoin korjata virhe ja laittaa mukaan huomautuskenttään alkuperäinen tieto, jota on muutettu? Mikään tieteenala ei nykyään ehdoin tahdoin pidä kiinni vanhoista virheellisyyksistä!
Tieteellisessä tutkimuksessa tapahtuu edistystä koko ajan ja uusimmat tutkimustulokset otetaan pian ohjenuoriksi ja luotettavimmiksi lähteiksi. Miksei sukututkimuksessakin? En minäkään usko enää taannoisiin ravitsemusopillisiin vakuutteluihin valkoisen yhdinvehnän erinomaisista terveysvaikutuksista eikä minun maapalloni ole litteä, vaikka kaikki nämä tosiasiat on joskus tosissaan kirjoitettu. Enkä minä periaatteessa usko kirkonkirjoihinkaan, jos ihan ruvetaan pilkkuja viilaamaan, mutta haluaisin uskoa, että Hiski on niin luotettava ja selkeä kuin se voisi olla ... pikku oikaisujen jälkeen!
Jos/Koska kokeenet sukututkijat ovat (suurelta?) osin epäluuloisia HisKin tietoihin, niin miksi sinne sitten ylipäätään pitää laittaa jokin nimi omituisessa muodossaan kopionkopionkopiona, kun kukaan heistäkään ei sitä usko eikä käytä! On sanomattakin selvää, ettei kukaan historioitsija käytä toissijaisia lähteitä, mutta meille sukututkimuksen harrastajille HisKistä olisi iloa vielä enemmän, jos ihan pikkuisen fiilattaisiin ... Minä en kerää tiedostoihini kaikkia eri kirjoitusasuja kirkonkirjojen tai asutusluetteloiden paikannimistä, koska en näe niillä mitään itseisarvoa kieliopin tai kielen kehityksen kannalta. Nehän perustuvat osaksi suomenkielen sanojen taitamattomuuteen. Asia muuttuisi aivan toiseksi, jos tekisin tutkielmaa vaikkapa suomalaisen paikannimistön kehittymisestä.
Tuulakki
Vaikka tämä viestini on tosi kaukana Hiski tallenteiden käsittelystä niin kommenttina edelliseen viestiin että tamma on ruotsinkielessä märr (tai sto). Hasse
No sehän sopii oikein hyvin, kun ko. järvi sijaitsee kielirajalla ja nimistö alueella vaihtuu asteittain suomesta ruotsiksi (välimuotoja sisältäen) edettäessä Kiskosta kohden Fiskarsia. Tuo viittaus viroon oli jostain siellä kuulemani tarina, joka voisi pitää paikkansa lähempänä rannikkoa, muttei oikein sovi tuonne sisämaahan. Mukavaa, että tähän tuli selvyys. t. Olavi A.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.