Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Miten kattavia henkikirjat ja kirkonkirjat ovat?
Digiarkistossa on esim. Mynämäestä paitsi asutuksen yleisluetteloita niin myös henkikirjoja, viimeiset v. 1880, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=658448.
Jos nyt iskisi tekemisen puute ja kirjoittaisin kaikki siinä oleva henkilöt luetteloksi, niin olisiko minulla sen jälkeen käsissäni täydellinen pitäjän asujamisto? Lukuunottamatta mahdollisesti erinäisistä syistä (henkilön liikkuvuus, irtolaisuus tms.) satunnaisesti poisjääneitä henkilöitä. Tulivatko kaikki rengit, piiat, itselliset jne. aina kirjatuksi?
Kieltämättä tunnen kysymykseni tyhmäksi, mutta kun aina kuulee sanottavan, että Hiskistä puuttuu henkilöitä, kirkonkirjoista puuttuu yms. niin olisiko sitten teoriassakaan mahdollista jonkun kirjoittaa luettelo yhden paikkakunnan asukkaista tietyllä menneellä hetkellä? Olettaen, että kaikki materiaali on tallella eikä palanut tai muuten tuhoutunut.
Paljonko kirjureille prosentuaalisesti on tullut virheitä? 1 sadasta vai 10 sadasta jäänyt merkkaamatta asianmukaisesti?
eeva häkkinen
11.05.10, 18:42
Ensinnäkin asutuksen yleisluettelo ei ole lähde, vaan eri lähteistä laadittu kooste. Henkikirjat ovat lähde, ja tähän aikaan (1880), kun myös ne ihmiset, joilta ei henkiveroa peritty, ovat tulleet kirjatuiksi, melko kattavat. Lasten nimiä ei tosin tässäkään taida olla mainittu.
Usein teksteissä viitataan kirkonkirjoihin ja minulle on jäänyt ihan epäselväksi, mitä se tarkoittaa: 1) rippikirjoja 2) rippi- ja lastenkirjoja 3) molempia näitä plus historiakirjoja vai 4) koko kirkonarkistoa?
Vastaus otsikon kysymykseen riippuu ihan siitä, mistä aikakaudesta puhutaan. Aloitellessani sukututkimusta kyseli Voipio löytyisikö halukkaita vertaamaan tutkimusalueiltaan (kylä tai pitäjä) rippikirjojen ja henkikirjojen kattavuuden eroa. Olisi kovasti kiinnostanut, mutta ansioäitinä ennen PC-aikaa ei minulla ollut mitään mahdollisuutta osallistua. En ole sittemmin kuullut asiasta mitään, onko joku muu? Sen on varmaan jokainen tutkija huomannut, että henkikirjoista ainakin Ruotsin ajalta puuttuu paljonkin rippikirjoista löytyviä ihmisiä. Osa selittyy sillä, ettei henkiverosta vapautettuja tarvinnut kirjata, ja vapautussyitä oli monia, mm. monilapsiset perheet on joinakin aikoina vapautettu. Toinen on se, että rippikirjoihin merkittiin naapuripitäjien ko. pitäjässä sijaitsevien takamaitten asukkaita, jotka käyttivät pitäjän kirkollisia palveluita. Historiankirjoituksessa, mm. pitäjänhistorioissa on usein yritetty arvioida väkimääriä henkikirjojen perusteella ja puuttuvaksi arvioitujen osuus näissä vaihtelee melkoisesti. Vaikeapa sitä on arvioida ennen rippikirjojen aikaa, kun ei niitä puuttuvia voi laskea mistään. Toisaalta joskus pidettiin ilmeisesti henkikirjureille kurinpalautuksia, joka näkyy väkimäärän äkillisenä (ja usein tilapäisenä) nousuna. Kaikenkaikkiaan henkikirjojen kattavuus olisi mielenkiintoinen tutkimusaihe. Ainoa tähän liittyvä tutkimus lienee Päivi Happosen upouusi väitöskirja Sortavalan väestöstä rippi- ja henkikirjojen valossa.
Rippikirjat olivat alusta lähtien varsin täydellisiä, niiden tarkoitushan huolehtia ja olla selvillä pitäjän kaikkien ihmisten kristinopin taidoista ja harjoituksesta. Joskus tosin näkee pappien memoriaaleissa mainintoja liikkuvista ihmisistä, joita ei ole kirjattu missään rippikirjaan, mutta nämä lienevät olleet ihan promilleluokkaa. Ja pienenä kuolleet lapset jäivät usein merkitsemättä mihinkään.
Summa summarum: Rippikirjat olivat alusta lähtien varsin kattavia, henkikirjojen kattavuus vaihteli erittäin paljon.
Sen verran tarkennan vielä, että viittasin (epäselvästi) ainoastaan henkikirjoihin mahdollisen luettelon tekemiseksi, asutusluettelon puutteethan ovat ilmeiset mm. vaimon ja lasten nimien suhteen. Kirkonkirjoilla maallikkona viittaan seurakunnan pitämiin luetteloihin lapsista, vihityistä ja kuolleista sekä rippikirjoihin. Koko kirkonarkisto sisältänee vielä paljon muutakin.
Kiitos vastauksestasi! Se selvensi monta asiaa, varsinkin henkikirjojen kohdalla. Parhaita lähteitä lienevät siten alkuperäiset syntyneiden luettelot sekä rippikirjat.
Tapani Kovalaine
11.05.10, 20:04
Ajattelemisen aihetta antaa 102 vuoden takainen eräs kirje, jonka olen arkistosta bongannut:
Väkiluku väheni, mutta silti asukasluku kasvoi!
Henkikirjoittaja Theodor Brofeldt, joka oli kirjailija Juhani Ahon veli, lähetti Kuopion läänin Kuvernöörille vuoden 1908 henkikirjat ja teki samalla hyvin oivallisia tilastollisia selvennyksiä:
”Saan nöyrimmästi selitykseksi ilmoittaa, mistä riippuu, että kuluvana vuonna väkiluku on viime vuoteen verraten vähentynyt kaikkiaan 1.323 hengellä. Kun kuluvana vuonna pidin ensi kerran henkikirjoitukset tässä kihlakunnassa, huomasin kirjoissa olevan paljo sellaisia henkilöitä löysäläisten joukossa, jotka olivat merkitty olevan tietymättömissä.
Nämä henkilöt olivat vapautetut henkirahasta ja heitä ei löytynyt kirkonkirjoissa ja ilmoitettiin olleen poissa ainakin kymmenen vuotta sekä oli sellaisiakin, jotka olivat merkityt kahteen kertaan. Tällaiset henkilöt poistin pois henkikirjoista, jonka johdosta väkiluku näennäisesti näyttää vähenneen, vaan todellisuudessa se ei ole vähennyt. Sen osoittaa myös se seikka, että henkirahaa maksavien henkilöiden lukumäärä on päinvastoin lisääntynyt viime vuodesta.”
... Ainoa tähän liittyvä tutkimus lienee Päivi Happosen upouusi väitöskirja Sortavalan väestöstä rippi- ja henkikirjojen valossa.
Linkki ko. teokseen on tässä:
http://joypub.joensuu.fi/publications/dissertations/happonen_kaksi/
Aiheesta kiinnostuneet voivat internetin avulla lukea myös vuodelta 1908 ohjeistuksen Henkikirjoitusta sekä muuttamista seurakunnasta toiseen ja papintodistuksia koskevat asetukset http://www.archive.org/details/henkikirjoitust00duchgoog
Vilaisin paria ekaa sivua - Lapin asukkaat vapautettu henkiverosta, minulle uusi asia.
Seppo Niinioja
12.05.10, 08:26
Sen verran tarkennan vielä, että viittasin (epäselvästi) ainoastaan henkikirjoihin mahdollisen luettelon tekemiseksi, asutusluettelon puutteethan ovat ilmeiset mm. vaimon ja lasten nimien suhteen. Kirkonkirjoilla maallikkona viittaan seurakunnan pitämiin luetteloihin lapsista, vihityistä ja kuolleista sekä rippikirjoihin. Koko kirkonarkisto sisältänee vielä paljon muutakin.
Kiitos vastauksestasi! Se selvensi monta asiaa, varsinkin henkikirjojen kohdalla. Parhaita lähteitä lienevät siten alkuperäiset syntyneiden luettelot sekä rippikirjat.
Nuo Suomen asutuksen yleisluettelon (SAY) puutteet johtuvat siitä, että vaimojen ja lasten nimiä ei varhaisemmissa henkikirjoissakaan ole mainittu.
Heikki Jokipii
07.03.14, 09:17
Sen on varmaan jokainen tutkija huomannut, että henkikirjoista ainakin Ruotsin ajalta puuttuu paljonkin rippikirjoista löytyviä ihmisiä. Osa selittyy sillä, ettei henkiverosta vapautettuja tarvinnut kirjata, ja vapautussyitä oli monia, [...]
Yksi tällainen vapautuksen syy mainitaan Eljas Orrmanin artikkelissa
Henkikirjat henkilöhistoriallisena lähteenä (http://www.genealogia.fi/genos/51/51_1.htm)
Valtakunnan ylin sääty, aateli, oli aluksi muiden säätyjen tavoin velvollinen maksamaan henkirahoja, mutta se pääsi vapaaksi tästä rasituksesta jo vuonna 1641. Tämä vapaus ei rajoittunut pelkästään aatelismieheen ja hänen perheenjäseniinsä, vaan se tuli koskemaan myös hänen palkollisiaan, mikä käytännössä tarkoitti asuinkartanoissa, säterikartanoissa, palveluksessa olevia. Olin jo täysin vakuuttunut, ettei aatelisia siis kannata henkikirjoista hakea. Kunnes törmäsin Inkerinmaan henkikirjoihin, joissa aateliset oli manittu, perheenjäsenineen jne. (vaimot kyllä vain /-merkilla omassa sarakkeessaan, ei nimellä ... :mad:) tuon vuoden jälkeenkin, eli vuosina 1642-1656. Tämän jälkeen aatelisperheet kyllä sieltäkin hävisivät.
Tulkitsin asian siten, että tämä oli jonkinlainen poikkeus Inkerinmaalla, jonka hallinnollinen asema muutoinkin oli vähän erikoinen.
Mutta oliko se? Onko muualla esimerkkejä henkikirjoissa olevista aatelisperheistä tuolta ajalta?
Jostain olen myös kuullut eli lukenut väitteen, että juuri aivan alussa olisi henkikirjat pyritty tekemään erityisen kattavasti.
Mutta oliko se? Onko muualla esimerkkejä henkikirjoissa olevista aatelisperheistä tuolta ajalta?
Jostain olen myös kuullut eli lukenut väitteen, että juuri aivan alussa olisi henkikirjat pyritty tekemään erityisen kattavasti.
Uskelan ensimmäistä henkikirjaa on pidetty laadukkaana. Sen tekijä teki kuitenkin omaa tutkimustani suuresti häiritsevän ratkaisun ja klimpitti aatelisten (tai sellaisina esiintyneiden) taloudet yhdeksi luvuksi. (Ks. 1. sarake SAY:n aukeamassa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=944579 ) Paikallista variaatiota voinee esiintyä.
Paljonko kirjureille prosentuaalisesti on tullut virheitä? 1 sadasta vai 10 sadasta jäänyt merkkaamatta asianmukaisesti?
Olen nähnyt kirjallisuudessa arvion että syntyneiden luetteloista puuttuisi n. 10% (suuruusluokka). Miten tämä luku on perusteltu, en osaa sanoa.
Heikki Jokipii
08.03.14, 18:09
Uskelan ensimmäistä henkikirjaa on pidetty laadukkaana. Sen tekijä teki kuitenkin omaa tutkimustani suuresti häiritsevän ratkaisun ja klimpitti aatelisten (tai sellaisina esiintyneiden) taloudet yhdeksi luvuksi. (Ks. 1. sarake SAY:n aukeamassa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=944579 ) Paikallista variaatiota voinee esiintyä.
Katsoitko alkuperäistä? Kun SAY:n kohdalla aateliset kuitenkin "putoavat" jatkossa pois kuvasta, olisivatko SAY:n tekijät tehneet tämän ratkaisun?
Myös kaupunkien - esim. Helsingin - henkikirjoissa minusta on mainittu myös aatelisia.
Katsoitko alkuperäistä? Kun SAY:n kohdalla aateliset kuitenkin "putoavat" jatkossa pois kuvasta, olisivatko SAY:n tekijät tehneet tämän ratkaisun?
Myös kaupunkien - esim. Helsingin - henkikirjoissa minusta on mainittu myös aatelisia.
No eipäs ole tullut mieleen, että SAY:n talonpoikia nostava henki olisi tuottanut tuollaisen toimitusratkaisun. Mutta harjoituksen ja varmuuden vuoksi hain esille alkuperäisen, joka on sisällöttömyydessään aika selvä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1950567
Yritin tällä esimerkillä tuoda esiin vaihtelevia käytäntöjä, jotka käsittääkseni olivat tässä ketjussa yhtenä teemana.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.