Työkirja

[Inkeri]

Hei,
joku teistä kokeneista konkareista osannee vastata kysymykseen mitä tarkoittaa rippikirjan huomautussarakkeessa teksti Työkirja 4.8.1877

Etukäteen kiittäen
Inkeri

[Juha]

Ao. henkilö on lähtenyt töihin esim. toiselle paikkakunnalle ja saanut ao. päivämäärällä nimismieheltä työkirjan l. luvan siihen.

Viisammat täydentäkööt


Juha

[Erkki Järvinen]

Ao. henkilö on lähtenyt töihin esim. toiselle paikkakunnalle ja saanut ao. päivämäärällä nimismieheltä työkirjan l. luvan siihen.

Viisammat täydentäkööt


Juha
En ole yhtään viisaampi tässä tai muussakaan asiassa mutta eikö tuo merkintä voisi tarkoittaa yksinkertaisesti papin kirjoittamaa attestia - todistusta l. muuttokirjaa. (en tähän vallesmannia sekoittaisi).

[kkylakos]

Jatketaan veikkailulinjalla. Muuttokirjat ovat muuttokirjoja, joten voisi kuvitella tämän olevan työpaikkaa varten annettu todistus nuhteettomuudesta tms. yms.

[Julle]

>joku teistä kokeneista konkareista osannee vastata kysymykseen mitä tarkoittaa rippikirjan huomautussarakkeessa teksti Työkirja 4.8.1877>

Asiasta kun en mitään muista, mutta jonkun linkin olen laittanut aikoinaan asiasta ylös. Orpana 4/1986 Rippikirjan sarakkeiden ja merkintöjen selityksiä.

Jos vain saat jostakin artikkelin käsiisi!

[Raimo Ranta]

Seurakunnan kirkkoherra oli myös maallisen vallan käyttäjä, joka piti kirjaa kaikista seurakunnan jäsenistä. Tuolloin jokaisen seurakunnassa oleskelevan tuli kirjoittautua ”papinkirjoihin”. Kirkolliset kuulutukset annettiin sunnuntaisin jumalanpalveluksen yhteydessä saarnan jälkeen, niissä käsiteltiin myös rahvasta koskevia asioita.


Syksyllä 1782 Muhoksen kirkkoherra Isak Ervasti kirjoitti kuulutuksen, jonka luki kappalainen Johan Pettersson seurakunnalleen, siinä hän esitti huolensa piikojen ja renkien aiheuttamista kirjanpidollisista ongelmista, kun nämä vaihtoivat palveluspaikkaa ilmoittamatta siitä. Isänniltäkin, jotka olivat ilmoitusvelvollisia talossaan majailevista, asia tuppasi jäädä hoitamatta.



Jo 1700 luvulla kirjoitettiin työväelle palvelussuhteestaan ns. palvelustodistuksia eli työtodistuksia, nämä isäntien antamat arvioinnit vietiin myös rippikirjoihin, niissä selviteltiin henkilön nuhteettomuutta ja työkykyä. Rengin tai piian uudelle isännälle nämä maininnat olivat ohjeena niin hyvässä kuin pahassakin hänen palkatessaan työväkeä taloonsa. Kävipä usein niinkin, että liian lipevällä kielellä kirjoitettu ”työtodistus” ymmärrettiin sisältävän viestin kehnosta työmiehestä. Mutta palatkaamme tuohon syksyltä 1782 säilyneeseen kirkkoherran kuulutuksen;

”Se tavallinen yhteinen pitäjän syyskokous tapahtui sinä 15.päivänä sept: kuin on tästä päivästä kaksi viikkoa; jonka tähden tykö sanotaan, että pitäjän miehet ja talon isännät silloin yksimielisesti kokoontuivat keskustelemaan pitäjän ja seurakunnan tarpeista. Joka ei silloin saapuvilla ole, hän saa tyytyä siihen mitä läsnä olevat päättävät. Tykö sanotaan myös, että kaikki liikkuva väki, jotka tänä syksynä aikovat siirtyä omasta seurakunnasta toiseen., tässä tilassa itsensä edesantavat, sen päälle että talon isännät joittenka tykönä he palvelevat taikka asuneet ovat, saavat tilan, että heistä jättää senkaltaisen todistuksen, kuin itse kukin ansainnut on ja joka todistus heidän rippikirjoihin ylös otetaan. Jos joku joka tänä syksynä siirtyä aikoo, tässä kokouksessa ei itseänsä edesanna, hän syyttäköön itseään, jos se tulee hänelle vaikeammaksi, että saada papintodistus, taikka rippikirja. Ilman sitä, että tämänkaltainen huolimaton, joka ilman todistusta siirtyä aikoo, ei taida välttää sitä seikkaa, kuin asetukset päälle panevat, nimittäin 5 markkaa hopiorahaa.
Muistutetaan myös, että itse kukin talon isäntä, jonka tykönä joku vieras aikoo asua taikka palvella on velvoitettu sen kohta minulle tiedoksi antaa ja tuoda minulle hänen papintodistuskirjan; hyvin tietäen , että myös isäntä väelle, jotka tätä laiminlyövät, on asetuksen jälkeen määrätty 5 markkaa hopiorahaa sakkoa. Tätä olen minä tahtonut tiedoksi antaa kaikille yhteisesti, sen päälle ettei kenkään mahtais itsensä tietämättömyydellä kaunistella, ja tulee itse kunkin itsensä tämän jälkeen asettaa. Muhoxen pappila d. 30 aug. 1782. Isaac Erwast ”



terv Raimo Ranta