PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Tuomaita Kumarassa Laihialla


Essimi
09.05.10, 17:20
Liisa Tuomaantytär Kumarlasta avioituu 18.11.1750 Jacob Puskan kanssa Laihialla (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/laihia/syntyneet-vihityt-kuolleet_1734-1800_uk102-103/105.htm)
Onko jollakulla tietoa ketkä olivat Liisan vanhemmat? Oliko Liisa ensinkään Kumara -nimisen talon tytär ja jos oli, niin oliko isä Tuomas Tuomaanpoika vai Tuomas Jaakonpoika? Entä äidin nimi, Gertrud vai Liisa vai jokin muu?
Syntyneiden luetteloissa on muutaman vuoden aukko Liisan syntymän aikoihin eikä äidin nimeä aina mainita, joten en ole päässyt Liisan vanhemmista varmuuteen.

Matti Lund
10.05.10, 00:07
Liisa Tuomaantytär Kumarlasta avioituu 18.11.1750 Jacob Puskan kanssa Laihialla (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/laihia/syntyneet-vihityt-kuolleet_1734-1800_uk102-103/105.htm)
Onko jollakulla tietoa ketkä olivat Liisan vanhemmat? Oliko Liisa ensinkään Kumara -nimisen talon tytär ja jos oli, niin oliko isä Tuomas Tuomaanpoika vai Tuomas Jaakonpoika? Entä äidin nimi, Gertrud vai Liisa vai jokin muu?
Syntyneiden luetteloissa on muutaman vuoden aukko Liisan syntymän aikoihin eikä äidin nimeä aina mainita, joten en ole päässyt Liisan vanhemmista varmuuteen.

Hei,

Annan oheen Laihian syntyneitten luettelosta Liisan syntymäkirjauksen 17.09.1731

Kuten nähdään, siinä kerrotaan, että Tuomas Kumaran tytär Liisa, äiti Kerttu,

Kummit:
Heikki Potka ja hänen vaimonsa, Matti Viiki, Jaakko Keto.
Vaimo Priita Luhtala. Piika Priita Juhontytär.

Paikka: Kumaalankylä.

Kummeissa on sukua Kerttu Kumaran puolelta, mutta myös Liisan isän Tuomas Jaakonpoika Kumaran vanhempi veli, eli Matti Viiki Perälänkylästä.

Olen kirjoittanut joskus pienen tutkielman Eteläpohjalaiset Juuret -lehteen, jossa kuvailen vuonna 1763 Laihian käräjillä ollutta perintöriitaa, jossa käsitellään sivuperintöjä, joiden kautta Tuomas Jaakonpoika Kumara peri puolet Perälän Viikin talosta, jota puolta sitten hänen poikansa Heikki, eli Liisan veli ryhtyi asumaan.

Toisen Perälän Viikin taloa peri Mikki Martinpoika Somppi alkuaan Tyyki, jonka poika Martti ryhtyi asumaan tätä puolta talosta.

Matti ja Tuomas Jaakonpojat olivat syntyneet äitinsä kotitalossa Kurikan Keski-Koivistossa, jossa heidän isänsä Jaakko Jaakonpoika oli renkinä ja ruotusotamiehenä. Vanhemmat muuttivat poikiensa mukana Laihialle, jossa he sopivat orvoksi jääneen Kumaran talon perijän Kerttu Kumaran holhoojan kanssa, että heidän poikansa Tuomas menee avioon Kertun kanssa, jolloin Kerttu ei ollut täyttänyt vielä kymmentä vuotta. Tuomas vanhempineen ryhtyi ylläpitämään Kumaran taloa ja nuoret menivät naimisiin, kun pastori katsoi Kertun iän soveliaaksi.

Näet Tuomaan vanhemmat, Jaakon ja Valpurin, Keski-Koiviston rippikirjasivuilla ja vielä Laihian rippikirjasivuilla Kumaran talossa, jossa he elivät kohtalaisen iäkkäiksi, yli 80 -vuotiaiksi.


terv Matti Lund

Matti Lund
10.05.10, 10:42
... Syntyneiden luetteloissa on muutaman vuoden aukko Liisan syntymän aikoihin eikä äidin nimeä aina mainita, joten en ole päässyt Liisan vanhemmista varmuuteen.

Hei,
Tähän annan täsmennyksen, koska edelleen on epätietoisuutta, tämän aukon suuruudesta.

Laihian syntyneitten luetteloissa oli alunperin aukko 1721-34, josta kohdin oli kirkonkirjan sivuja repeytynyt irti ja joutunut hukkateille.

Näin mentiin, kunnes runsaat 30 vuotta sitten joku seurakunnan työntekijä löysi erään sakastin piirongin takaa pienen nipun vanhoja kirkonkirjan sivuja. En muista enää muuta kuin, että sakasti oli jossain Kokkolan tai Pietarsaaren lähistöllä (Kruunupyy ehkä?) eivätkä ihmiset saaneet varmuutta, mistä seurakunnasta nippu varmuudella oli peräisin.

Joku kuitenkin näki, että siellä lukee Kumaraa ja sun muuta, eli Laihialta tunnettuja nimiä ja niinpä nippu postitettiin sen ajan johtavalle pohjalaisten sukujen tutkijalle, laihialaissyntyiselle Aarre Alapotille lausuntoa varten.

Aarre tietysti näki ensi silmäyksellä, mistä oli kysymys.

Asiasta tentin Aarrea vuonna 1987. Käydessäni joskus 1980 -luvulla ensimmäisiä kertoja Vaasan maakunta-arkistossa, huomasin, että siellä oli kansio, jossa oli Aarre Alapotin sinne lahjoittamia asiakirjoja joukossa SSS -rullien malliin paperille puhtaaksikirjoitettu versio Laihian kastetuista vuosilta 1726-34. Otin niistä silloin itselleni valokopiot omia tutkimuksiani varten.

Myöhemmin sitten em. vuonna rupatellessani Suvilahdella Aarren kanssa tutkimusasioista, utelin häneltä, mistä hän oli löytänyt nämä sivut. Vastauksena oli kuten edellä hataran muistini mukaan kuvasin, ja tästä jatkan eteenpäin.

Aarre oli oitis saatuaan lähetyksen ja siltä istumalta kirjannut kynällä itselleen täydellisen kopion koko nipusta (joka kopio on nykyään Alapoti -arkistossa Laihian kirjastossa), ja perään puhtaaksikirjoittanut sen version, jonka lahjoitti Vaasan maakunta-arkistolle ja kävi sitten viemässä nipun Laihian seurakunnan kirkonkirjojen arkistoon Laihialle.

Nippu makasi siellä sitten paperimuotoisena suojassa ja mikrofilmattiin korteille vasta joskus 1990 -luvun alussa ja vasta tämän jälkeen kortit olivat lainattavissa arkistoista, mutta harva on hoksannut niitä senkään jälkeen.

Tämä oli vain paitsi täsmennyksenä sille, että aukko Laihian kastettujen luetteloissa kattaa vain vuodet 1721-25, myös "meriselityksenä" niille aika monille ihmettelyille, joita sain aikoinaan, kun olin todistellut tietojani tällä kasteluettelon osalla. - Tiedot siis olivat kaikkien käytettävissä silloinkin (1980 -luvulla) Vaasan maakunta-arkistossa ja Aarre oli antanut asiasta pienen haastattelun sanomalehteen, jotta tekisi tiettäväksi muillekin tutkijoille, että uutta materiaalia oli saatavissa.

terv Matti Lund

Essimi
10.05.10, 16:14
Kiitos näistä valaisevista taustatiedoista! Tuollaisia historioita ei pelkistä kirkonkirjoista pysty päättelemään.