Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Finni Niilonpojan sekä Pärnäsaaren isäntäsuvun alkuperä?
Arvoisat listalaiset!
Joukkomme on viime vuosina kasvanut melkoisen suureksi ja sukutietoa on saatu paljon lisää.Tämän johdoata ajattelin heittää listalle täkyni, koska kyselemilläni herroilla lienee kymmeniätuhansia jälkeläisiä nykysuomalaisten joukossa.
Kysyisin kahden henkilön sukutaustaa, jos joku tietäisi enemmän kuin minä.
1. Vincentius/Finni Niilonpoika synt. noin 1520 Pälkäne?, kuollut noin 1597 Laukaa, Finni. Tuli Pälkäneeltä Laukaan Petruman Finnin talon isännäksi 1580. Kuoli todennäköisesti Klaus Flemingin joukkojen surmaamana 1597 Laukaassa? (Ikänsä takia tuskin enää itse osallistui nuijasotaan, mutta oli varmasti talonpoikien puolella henkisesti ja ehkä aineellisestikin). Tuo Vincentius on minun patrilineaarisen sukuhaarani tämänhetkinen päätepiste 16 sukupolven takaa tällä hetkellä. Nimi Vincentius on professori Seppo Suvannon tutkimusten mukaan perin harvinainen 1500-luvun Hämeessä, mutta yleinen Keski-Euroopassa. Tämä panee epäilemään tuota hämäläistä alkuperää. Tuolla Vincentiuksella on varmaan satojatuhansia jälkeläisiä Suomessa, eli onko joku saanut selvää, kuka oli isä Nils ja mistä tuo Vincentius alunperin oli lähtöisin.
2. Laukaan nimismies David Ollinpoika (Pärnäsaari) 1600-luvun alussa, (eli noin vuosina 1570-1617). Hän ja hänen poikansa Klemetti Davidinpoika (noin 1600-1660) ja Tuomas Klemetinpoika (noin 1620-1685) toimivat myös Laukaan nimismiehinä asuttaen Pärnäsaaren taloa.
Tuo David näyttää olleen sekä kirjoitustaitoinen että ruotsinkielentaitoinen ja sotilasarvoltaan vänrikki, mikä viitannee säätyläistaustaan. Nuo Pärnäsaaren isännät ovat esi-isiäni ainakin kahta eri tietä. Tunteeko joku tuon David Ollinpojan taustaa? Säilynyt Turun kämnerinoikeuden pöytäkirja näyttää hänen velkaantuneen Henrik Tawastille, joka vanhana miehenä velkoi saataviaan pojanpoika Tuomakselta. Menevätköhän juuret Turun suunnalle?
kyseleepi eläkeukko Erkki Porista http://www.sukuhistoria.fi/phpBB3/images/smilies/icon_question.gif
Tommy Koukka
10.05.10, 10:28
Kysymyksesi ovat mielenkiintoisia, ja olen itsekin yrittänyt selvittää näiden, omiinkin esivanhempiini kuuluvien, miesten sukutaustaa.
1.
Vincentius Niilonpoika mainitaan Laukaan Petruman Finnin talon isäntä 1580-97. Finnin talo siirtyi Lehmosilta 1580 Vincentius Niilonpojan haltuun. Nils Berndtsonin mukaan hänen ristimänimensä lausuttiin Laukaassa "Finni" ja tällä nimellä ruvettiin Vincentiuksen taloa ja sitten myös sukua kutsumaan. Laukaaseen hän on nähtävästi tullut Hämeestä, Pälkäneeltä. Nimi voi viitata kaukaisempaankin syntyperään. (Nils Berndtson, Laukaan Historia I, s. 128).
Hämeen vuoden 1571 hopeaveroluettelosta ei löydy Pälkäneen pitäjästä Vincentiusta. Joskus voisi selata Suomen asutuksen yleisluettelon kokonaan läpi 1500-luvulta ja poimia kaikki Vincentius-nimet ja niiden avulla yrittää selvittää Vincentius Niilonpojan taustaa. Luulisi, että Vincentius Niilonpoika mainittaisi jossakin veroluettelossa ennen Laukaaseen tuloaan, sillä vuonna 1580 hän on todennäköisesti ollut jo viisikymppinen.
Mahdollista on, että sukunimi Finni ei ole tullut Vincentiuksen etunimestä, vaan Finni on ollut hänen sukunimenään jo Laukaaseen tullessaan. Näin ollen Vincentiuksen isäksi voisi sopia Niilo Juhonpoika Finne, joka toimi Hollolan alivoutina 1563-66 ja joka mainitaan voudinmiesten alkupäässä 1570-71 ja (Hauholla) 1572-74. Hän hoiti vastuullisempia palvelijantehtäviä. Tämän jälkeen hän toimi todennäköisesti Sääksmäessä voudinmiehenä Antti Matinpojan aikana (1579-81). (Kyösti Kiuasmaa, Suomen yleis- ja paikallishallinnon toimet ja niiden hoito 1500-luvun jälkipuoliskolla, s. 560, 561).
Mahdollisesti Vincentius Niilonpoika on ollut sukua Finnin talon edellisille isännille Lehmosille, jotka tulivat Laukaaseen Tyrvännön Suotaalan kylästä, jossa oli isäntänä –1539-61 Tuomas Niilonpoika (Lehmonen) ja hänen jälkeensä Niilo Tuomaanpoika 1562-1608. Vincentius on voinut olla tämän Niilon poika. Ennen Vincentiusta Finnin talon isäntinä olivat Paavo Pekanpoika 1552-61 (Wadher metsä), Pekka Lehmonen 1552-71 (Haapavatia) ja Paavo Lehmonen 1572-79. Nämä Lehmoset muuttivat todennäköisesti Säkinmäelle 1560-luvulla, joten on mahdollista, että Vincentius asui Finnin talossa jo kauan ennen vuotta 1580. Lehmosten jälkeläiset ovat teettäneet dna-testejä (kts. http://www.fidna.info/ydata1/y-master.htm (http://www.fidna.info/ydata1/y-master.htm)), joten dna-testin avulla voisi saada Finnien ja Lehmosten sukulaisuudesta varmuuden.
Berndtson kirjoittaa, että Petruman kylän uusi tulokas Finnin talon isäntä Vincentius Niilonpoika tuomittiin maksamaan sakkoa vuoden 1582 talvikäräjillä, koska hän oli lyönyt kaksi mustelmaa Kärkkään isäntään Matti Lehmoseen (Laukaan historia I, s. 194).
Hauholaiset talonpojat valittivat 1500-luvulla kuninkaalle, että savolaisia uudisasukkaita oli asettunut ilman lupaa heidän vanhoille nautinta-alueille. Vielä vuonna 1590 esimerkiksi Antti Niilonpoika Hyömäestä valitti kuninkaalle asti, että Finvid Niilonpoika Rautalammilta oli ottanut väkivalloin haltuunsa hänelle kuuluvan talon. Asiakirjasta ei selviä kiisteltiinkö talosta Hauholla vai Rautalammilla, mutta luultavasti Rautalammilla. (Hauhon historia II, s. 83). Finvid Niilonpoika lienee ollut Petruman Finnin isäntä Vincentius Niilonpoika. Antti Niilonpoika oli Hauhon Hyömäen kylän Lyömilän talon isäntä 1572-1606. Hänen isänsä on voinut olla Hyömäen Nisulan talon isäntänä 1539-63 mainittu Nisius Olavinpoika. Patronyymistä päätellen Antti ja Finvid ovat voineet olla veljiä.
Petruman Finnin ja sen naapuritalojen asuttamisesta kerrotaan Hauhon, Luopioisten ja Tuuloksen historia 1 –kirjassa seuraavasti: ”Saraveden pohjoispäästä pääsi Kuusantaipaletta pitkin Vatia-järvelle. Heti sen eteläosasta poikkesi Hyömäen Lauri Tuomaanpoika (Vähetyn talosta) Peurunkajärvelle, jossa hänellä oli Kaipianniemessä miehenosa. Sinne tuli 1552 asumaan Heikki Laurinpoika Siikanen, ja niin sai alkunsa Petruman Siikala. Jonkun toisen hauholaisen eräsijalle asettui Paavo Pietarinpoika, Petruman Finnin tilan raivaaja (1553). Hyömäen Niisius Olavinpoika (Nisula) kalasteli Vatiajärvellä. Hänen miehenosalleen saapui Savosta kaskeamaan 1552 Pietari Leinonen ja perusti Haapavatian Vatian talon. Samoilla tienoilla oli myös Kirkonkylän Matti Tuomaanpojan (Mikkola) kalavedet. Niiden rannoille tuli 1564 asumaan Matti Niilonpoika Haapavatian Peuraan.” (Hauhon, Luopioisten ja Tuuloksen historia 1, s. 802).
Nils Berndtsonin kirjoituksista mainittakoon vielä seuraava: Sotaväkeä jouduttiin majoittamaan talonpoikien luo ns. linnaleiriin. Vuonna 1592 toimeenpantiin linnaleirin tarkastus. Jalkaväen päällystöä ja miehistöä oli majoitettu yhteensä 73 henkeä. Nämä olivat ruotsalaisia ja kuuluivat Nils Finnen smoolantilaiseen lippukuntaan. Nihdit oleskelivat Rautalammin hallintopitäjän alueella 4 kuukautta. Petruman kylän neljä taloa, Haapavatian kolme ja Paadentaipaleen kolme taloa, Erkki Mikonpoika Ilveslahti (Kuukkala) ja Olavi Nyppyläinen (Sakari) sekä Naarajärven kylän kaksi taloa suorittivat linnaleiriveroa 5 nihdille seuraavasti: rahaa 22 talaria 3 markkaa, viljaa 10 tynnyriä 1 panni 6 vakkaa, lihaa 13 leiviskää, haukia 3 leiviskää 5 naulaa, herneitä 1 tynnyri 3 vakkaa, humalaa 1 leiviskä 19 naulaa, voita 3 leiviskää 5 naulaa, suolaa 1 leiviskä 19 naulaa, kynttilöitä 3 leiviskää 5 naulaa ja suolakalaa 13 leiviskää. (Laukaan historia I, s. 183-185). Nimensä puolesta Nils eli Niilo Finne sopisi hyvin Vincentius Niilonpojan sukulaiseksi.
Tässä on nyt esitelty useampiakin vaihtoehtoja Vincentius Niilonpojan sukutaustasta. Lisäselvyyttä voisivat tuoda SAY:n läpikäyminen vuotta 1580 vanhemmalta ajalta ja Vincentiuksen suorassa isä-poika-linjassa olevan jälkeläisen teettämä dna-testi.
2.
Nimismies Daavid Olavinpojan sukutausta on niin ikään epäselvä. Vuonna 1595 hän otti viljelykseensä Rautalammin Kärkkäälästä autiotalon. Talon isäntänä hän oli vielä vuonna 1635. Lisäksi hänellä oli talo Laukaan Pärnäsaaressa. Nils Berndtsonin mukaan Daavid Olavinpoika oli muualta saapunut pitäjään. Hän toimi nimismiehenä vuosina 1606-09 ja 1610-15. Daavid toimi myös sotilasalalla ja vuoden 1634 henkikirjan mukaan hän oli vänrikki. Hänestä tuli kolmen sukupolven ajan Laukaassa nimismiehenä toimineen suvun kantaisä, ja Kalmari-nimisenä suku on Laukaassa jatkunut nykypäiviin saakka. Suvun kaikki kolme nimismiestä olivat kirjoitustaitoisia ja ruotsin kieltä hallitsevia, joten he edustivat uutta virkamiestyyppistä nimismiestä. Daavid Olavinpojalla oli myös oma sinetti. Daavidin kanssa samoihin aikoihin elänyt Dionisius Erkinpoika toimi pitäjän nimismiehenä 1605 ja 1609-10, ja hänelläkin oli talo Kärkkäälän kylässä. (Laukaan historia I, s. 435-436). Hämeen historiassa kerrotaan vänrikki Daavid Olavinpojan olleen ”herraskainen” nimismies, kuten myös 1640-luvulla nimismiehenä toimineen voudinkirjuri Heikki Laurinpojankin (Hämeen historia II:2, s. 84).
Toistaiseksi en ole saanut selville, onko Daavidin jälkeläisten käyttämällä sukunimellä Kalmari jotakin yhteyttä Saarijärven Kalmariin tai Ruotsin Kalmariin. Ei liene mahdotonta, että Daavid olisi ollut lähtöisin Ruotsin Kalmarista.
Turun kämnerioikeudessa käsiteltiin 1.3.1661 riitajuttua, jossa Henrik Tawast vaati saatavinaan Pärnäsaaren isännältä Tuomas Klemetinpojalta tämän isoisältä Daavid Olavinpojalta ”periytynyttä” velkasaatavaa (Genos 3/2003, s. 175). Koska Daavid on ollut nähtävästi kauppasuhteissa Tawastin kanssa, Daavid on voinut olla kotoisin samoilta seuduilta kuin Tawast.
Koska Daavid on ollut vänrikki, hän on voinut olla nuijasodan aikaisia talonpoikaiskapinaa kukistaneita miehiä ja ollut lähtöisin herraskaisesta perheestä, kuten pappisperheestä. Todennäköisesti Daavid Olavinpoika oli siis säätyläistaustainen. Kirjoitustaidon hän on voinut oppia esimerkiksi jossakin ulkomaisessa yliopistossa, sillä Suomessa ei tuohon aikaan vielä ollut yliopistoja (tosin papeiksi koulutettiin myös Turun ja Viipurin kouluissa). Siellä hän on voinut oppia myös ruotsin kielen taidon tai sitten hän on ollut lähtöisin ruotsinkielisestä perheestä. Ehkä hänen sukulaisillaan on ollut yhteyksiä Rautalampiin, minkä johdosta Daavid on päätynyt pitäjään.
Jos etsitään Daavidille isää Rautalammin säätyläisten joukosta, hänen isäkseen voisi sopia Rautalammin kappalaisena vuosina 1575-94 toiminut Olaus Pauli. Olaus meni 1579 sotapapiksi Valentin Gödingin lipulliseen, mutta luopui siitä heikontuneen terveyden takia 1583 ja palasi jälleen Rautalammille.
Rautalammin vuosien 1634-35 henkikirjoissa vänrikin (Daavid Olavinpojan) vaimoksi on merkitty Anna Laurintytär. Jos Daavidin voidaan olettaa olleen säätyläisperheestä, niin samoin hänen puolisonsa on voinut olla säätyläistaustainen. Annan isäksi sopisi Rautalammin ensimmäisenä kirkkoherrana vuosina 1561-97 toiminut Laurentius Laurentii Jentz eli Jäntti. Kirkkoherra oli Kärkkäälän kylän Konnekosken ja Lassilan isäntä.
Daavidin ja Annan isät Olavi ja Lauri ovat siis voineet kuulua Rautalammin papistoon. Tätä pitäisin tällä hetkellä todennäköisimpänä vaihtoehtona. Toivottavasti joskus löytyisi lisää Daavidin taustaa valaisevaa lähdeaineistoa.
Terveisin Tommy Koukka
Hei!:)
Kiitos Tommy Koukalle kommenteista. Itse olen lukenut useimmat Tommyn mainitsemista lähteistä, mutta joitakin uusia oli joukossa.
Jo professori Jutikkala epäili laajassa Hämeen historiassaan Vincentiuksen hämäläistä alkuperää. Itse olen myös käynyt hopeaveroluetteloita läpi ja nimimuotoa Finni/Finne/Finno löytyy toisaalta Varsinais-Suomesta ja myös nimeä Suomalainen löytyy sieltä. Toisaalta Finne/Finnilä nimi oli talonnimenä käytössä Pohjanmaalla suomenkielisen ja ruotsinkielisen asutuksen raja-alueella. Omassa sukupuussani esiintyy nimeä Finnelä tuolta Vetelin suunnalta 1600-luvulla.
Itse epäilen tuota David Laurinpoikaa myös papin pojaksi. Ehkä hän jopa opiskeli Uppsalassa, en tiedä, onko Uppsalan tuon ajan ylioppilaista netissä matrikkelia (kuten Turun akatemian ylioppilaista myöhemmältä ajalta). Kovin kiihkeä Klaus Flemingin tukija hän tuskin oli ollut, muuten Kaarle-herttuan virkamiehet tuskin olisivat hyväksyneet häntä nimismieheksi.
Tunnetustihan Laukaan ja Rautalammin pappien sympatiat olivat nuijasodassa pikemminkin talonpoikien kuin Klaus Flemingin puolella.
No, itselläni on aikaisemmasta ammattitaustastani johtuen tuollainen eksaktiuteen pyrkivä maailmankatsomus. Näin ollen noiden hatarien, yli 400 vuoden takaisten lähteiden "sumeus" kiusaa minua. Toisaalta sukututkijan on pakko hyväksyä hataratkin lähteet ja tehdä niistä mahdollisimman todennäköiset johtopäätökset. Muutenhan sukututkimus olisi pelkkää "aaterunoutta" ilman tieteellistä pohjaa.
Tommy Koukan lisäksi joukossamme lienee muitakin historiatieteiden opiskelutaustaa omaavia sukututkijoita. Toivon, että he auttaisivat asiantuntemuksellaan meitä "teknokraattisukututkijoita". Yhteispelillähän saadaan aina enemmän tuloksia kuin yksin puurtamalla ja tietoja pihtaamalla.
harrastusterv. eläkeukko Erkki Poristahttp://suku.genealogia.fi/images/icons/icon7.gif
Vielä Pärnäsaari-suvun alkuperästä.
Lauri Kiviniemi on sijoittanut valtavan sukutaulun nettiin. Linkki on seuraava: http://kaikki.nettihotelli.net/2w/sukupuu.htm.
Tuossa linkissä löytyvässä sukupuussa on satojatuhansia nimiä ja Pärnäsaari-suvun alkuperä on ajateltu Tommy Koukan idean mukaiseksi, eli isä olisi Rautalammin kappalainen Olaus Pauli ja äiti Rautalammin kirkkoherran Laurentius Laurentii Jenzen tytär Anna Laurintytär Jenze/Jäntti. Tuon kirkkoherran isä oli puolestaan noin 1480 syntynyt Kangasalan kirkkoherra Laurentius Jenze, joka kääntyi luterilaiseen uskoon ja alkoi saarnata Kangasalla suomeksi.
Lauri Kiviniemi lienee tarkoittanut sukupuunsa yleiseen käyttöön, joten panen sen vinkkinä tähän.
Eli netistä löytyy vaikka mitä, jos hoksaa hakea.
Erkki Porista:)
Hei!
Kaivoin vuosien tauon jälkeen essiin Hämeen hopeaveroluettelon. Tuolta Tyrvännön Suontaalasta ei oikein löydy mitään todistetta siitä, että tuo minun iiii.....i (16-kertaa) Finni Niilonpoika olisi sieltä lähtenyt. Tosin isännän nimi oli Nils, mutta Vincentiuksesta ei näy merkkiäkään.
Sitten kävin luetteloa sivu sivulta läpi. Yksi nimi Vincentius löytyi patronyymina, mutta ei nimenä. Sitten löytyi yksi Finne-niminen lampuotitalonpoika. Kumpikaan vinkki ei johtanut mihinkään.
Luettelon sivulta 73 löysin kuitenkin itseäni kiinnostavan merkinnän. Sääksmäen Annulassa eli Nicus Nilson niminen talonpoika. Naapuritalon Rapoilan isäntä puolestaan oli Nils Michelson ja hänellä näkyi poika? Hendrich Nilsson. Ongelmani sukututkijana on, että olen täysin latinan taidoton. Voisiko joku latinaa taitava listalainen kertoa, voisiko Nicus-nimi olla Vincentius. Kirjoitusvirheitähän hopeaveroluettelossa on pilvin pimein, eli olisiko tässä kirjoitusvirhe?
kyseleepi eläkeukko Erkkihttp://suku.genealogia.fi/images/icons/icon5.gif
Täydennystä aikaisempaan tiedusteluuni.
Vielä tuosta Finni-nimestä. Sukunimenä sitä on esiintynyt Ylä-Satakunnassa Tyrvään-Vammalan seudulla. Sitten löysin aikoinaan Pohjanmaan hopeaveroluetteloista erään Nils Finnin, joka asui Kokkolan seudulla, muistaakseni Alavetelissä ja ikänsä puolesta olisi sopinut Vincentiuksen isäksi. Tätä Nilsiä en kuitenkaan usko Vincentiuksen isäksi.Mitä järkeä olisi ollut muuttaa Keski-Pohjanmaan rintamailta Hämeen erämaihin, varsinkaan kun pohjalaisilla ei ollut erämaaomistuksia kuin omilla "larvavesillään" Suomenselän tuntumassa. Eri juttu on, että liityn veteliläiseen Finnelän/Finnilän sukuun 1600-1700-luvuilla, eli tuo Nils Finni voi olla esi-isä tätä kautta.
Itselläni on Hämeen, Savon ja Pohjanmaan hopeaveroluetteloiden painetut versiot. Tuo Satakunnan versio minulla on ollut vain lainassa aikoinaan.
ER
Leo Suomaa
06.06.10, 08:20
Tästä puheena olevasta asiasta en tiedä mitään.
Finne-kysymys kiinnostaa silti, koska olen sattunut syntymään Vinnilässä eli Finnilässä, jonka nimi on peräisin Per Olofsson Finneltä, joka vuonna 1539 maksoi veroa Padasjoen Maakeskessä olleista kahdesta maastaan, joiden koukkuluvut verolukuna olivat 1/8 ja 1/12, ja 1560 näistä yhdistetystä 5/24 koukun maasta. Se ei ole tiedossa mistä tämä Finne ilmestyi Maakeskeen.
Kerrotaan että Finnilän isäntä osallistui nuijasotaan, ainakin vähän, Klaus Flemingin eli hävinneellä puolella. Tarinan mukaan kapinoinnin seurauksena isäntä menetti Maakesken talonsa ja hänet perheineen karkoitettiin - Kuhmoisiin. Tarinan todenperäisyydestä ei ole varmaa näyttöä.
Padasjokelaisten vanhat eräalueet olivat Rautalammin pitäjän seudulla.
LS
No, tuo Vincentiuksen alkuperä voi jäädä ikuiseksi arvoitukseksi. Olen itsekin katsellut,-laihoin tuloksin SAY-sivuja 1500-luvulta ja montakin kiinnostavaa kohtaa löytyy.
Mainittakoon lisäksi, että Korpilahden Vinnissä oli 1600-luvun alussa isäntänä Simo Vincentiuksenpoika, mahdollisesti eis-isäni Lauri Vincentiuksenpojan nuorempi veli. Tuo Finnin isäntä Lauri Finni oli ruotumestari, eli vastasi Laukaan alueen sotaväen värväyksestä. Tämä kertoo, ettei Vincentius varmaankaan ollut Klaus Flemingin miehiä, muuten poika tuskin olisi kelvannut ruotumestariksi kuningas Kaarle IX:n aikana.
yst terv. eläkeukko Erkki http://suku.genealogia.fi/images/icons/icon7.gif
Hei!
Vielä tuosta Korpilahden Vinnistä. Itselläni ei tuohon Finnin sukuhaaraan tämän hetkisten tietojeni mukaan ole sukuyhteyksiä, mutta Suur-Jämsän isäntäluettelon mukaan sama Finnin suku on hallinnut Korpilahden Vinniä 1600-luvun alusta ainakin 1860-luvulle asti. Sama koskee Laukaan Finnejä, eli suku on selvinnyt nälänhädistä, rutoista ym vitsauksista meidän aikoihimme asti. Eli me Finnit olemme sitkeää sakkia.
eläkeukko Erkkihttp://suku.genealogia.fi/images/icons/icon7.gif
On syytä muistaa, että Finne ei ollut ennen 1700-lukua sukunimi vaan heimonimi ja rinnastettavissa Savolaiseen, Hämäläiseen, Karjalaiseen jne. Tukholman raadin "tänkeböckereissä" tuon tuostakin joku N M:npoika Finne joutui vastaamaan tekosistaan raadin edessä keskiajan lopulla ja uuden ajan alussa. Usein he olivat (varsinais)suomalaisia, mutta Pohjanlahden itäpuolelta tulleita nimitettiin summassa finneiksi.
Finne nimenä ei siis ole sukulaisuuden tae. Isännän nimestä Finved on syntynyt talonnimi Finnilä samoin kuin Finnestäkin. Vincentiuksesta tuskin tuli F-alkuinen vaan Vinnilä, Vinssilä?
Tapio Vähäkangas
Hei!
Kiitos kommentista. Tuo asia on minulle kovin tuttu. Mm. Laukaan kirkkoherra Ericus Marci Finno vuoden 1600-luvun alussa ei tietojeni mukaan ollut mitään sukua Vincentius Niilonpojalle.
Eiväthän "Virtasetkaan" ole yleensä sukua keskenään. Sama koskee nimen Finni/Finne/Finno kantajia. Varsinais-Suomen suunnalla näkyy hopeaveroluetteloissa muistaakseni myös nimimuoto Suomalainen.
Minua kiinnostavampi asia olisi kuitenkin se, oliko Korpilahden Vinnin Simo Vinsentiuksenpoika Lauri Vinsentiuksenpoika Finnin veli. Tässä sukulaisuussuhde on todennäköinen, vaikkakaan ei varma.Ehkä joku Korpilahden tutkija tietäisi asiasta.
eläkeukko Erkk ihttp://suku.genealogia.fi/images/icons/icon7.gif
Tommy Koukka
16.09.16, 21:55
Laukaan haudattujen luettelon mukaan Kuusveden Niemelän talossa kuoli 15.11.1758 80-vuotias Aune (Agneta), jonka isän nimeksi luetteloon on merkitty Sakari (Sachris) Narisia (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5861565). Aunen puoliso oli Niemelän talossa asunut ja vuonna 1725 kuollut Erkki Markunpoika Tarvainen. Leppäveden Sakarin talon isännän Sakari Taavetinpojan 18.2.1748 päivätyssä perukirjassa mainitaan tytär Aune, joka oli jo leski. Todennäköisesti Erkki Tarvaisen lesken Aunen isä oli siis Sakari Taavetinpoika Leppävedeltä. Sakari Daavidinpoika kuului Pärnäsaaren sukuun. Pärnäsaaren isäntäväelle ei ole merkitty 1600- ja 1700-luvuilla sukunimeä, joten vuoden 1758 haudattujen luettelon merkinnästä voidaan päätellä, että Pärnäsaaren isäntäväki on kuulunut Narisen sukuun. Tässä viestiketjussa on pohdittu Daavid Olavinpojan taustaa. Viitasaaren Muurasjärvellä oli 1560-1606 isäntänä Olavi Narinen, joka sopisi hänen isäkseen. Toisaalta Daavid Olavinpoika voidaan lukea pitäjän säätyläisiin, joten paremmin hänen isäkseen sopisi Rautalammin kappalaisena 1575-94 toiminut Olaus Pauli eli Olavi Paavonpoika. Juvan Koikkalassa oli 1500-luvun puolivälissä isäntänä Paavo Narinen, jonka pojaksi Olaus Pauli sopisi. Pitäisin siis hyvin mahdollisena, että Pärnäsaaren isäntäsuku olisi alkujaan Juvan Narisia.
Heikki Särkkä
17.09.16, 16:32
Ainakin Savossa Vincentiuksesta tuli Väntti, josta sukunimi Vänttinen.
Tuon Tuomas Klemetinpoika Pärnäsaaren puoliso Kerttu jää edelleen arvoitukseksi. Luulen, että Rautalammin Kuhjon torpassa syntynyt Kerttu Varis oli ainoa henkilö, joka SAY:sta löytyi ja ikänsä puolesta olisi sopinut Pärnäsaareen emännäksi. Eli kyseessä oli "työhypoteesi". Mutta köyhän torpparin Paavo Variksen tyttären päätyminen suuren talon emännäksi ei 1600-luvulla ollut todennäköistä, joskaan ei mahdotonta.
Muut ehdotukset Kertun alkuperästä olisivat tosi tervetulleita. Niitä tutkisin mielelläni.
Porin Erkki
Pekka Hiltunen
23.09.16, 18:32
Finvid on iankaikkisen vanha vikingien - jopa kuninkaallisten sellaisten - käyttämä kutsumanimi, mutta on voinut kristinuskon juurtumisen myötä muuttua esim. Finnen kautta Vincentiukseksi, joka kenties Keskiajalla lukeutui pyhimysnimiin. Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan Säntin talon jälkeläinen kerran kapakassa kertoili sukunsa mahdollisista aatelisista taustoista: joku ukko tai akka oli aikoinaan tavannut lähteistä Vincent -nimen "von Centiksi"... Kuka ties tälläkin Vincentillä jossain kaukaisessa historiassa oli joku aateloitu ristiretkeläinen, muttä kyseisen Säntin talon nimi taitaa kuitenkin tulla jonkun Vincent-nimisen saksalaisen (tai muun Hansan aikaisen) kestin - jollei sitten jo friisiläisen idänmatkaajan nimestä: friisiläiset kun joutuivat asettumaan aloilleen Hansa-liiton vallattua idänkaupan. Friisiläisiä sukuja näyttääkin olevan paitsi lounaisrannikolla ja varsinkin -saaristossa, myös pitkin rannikkoa niin lännessä eli Ruotsissa kuin idässäkin eli Suomen rannikolla aina Perämerelle ja Viipuriinkin saakka.
Alankomaissa eli Hollannissa on edelleen friisiläinen vähemmistö, jolla on oma kielensä ja ehkä jäänteitä vanhoista tavoistaankin. Eräät Friis- tai Frisius-nimiset henkilöt ovat vaikuttaneet myös m.m. Turussa juuri Henrik Mattsson Tawastin aikoina. Nämä kylläkin taisivat olla kustavilaistaustaisia, kuten Raision Tahvion Kirstin (Jägerhorn till Storby) puoliso Mårtenkin (kts. Vähäkangas: Genos-lehden artikkelit; pro gradu -tutkielma).
PH
Finni Niilonpoika on Hämeen erämaihin muuttaneiden luettelon mukaan tullut Laukaaseen Pälkäneeltä noin vuonna 1580. Kuitenkaan Pälkäneen hopeaveroluettelo ei tunne häntä eikä isäksi sopivaa Nilsiä. Työhypoteesina on tyrväntöläisjuurinen Lehmosen suku (Tyrväntö, Suotaala, Siukola). Lehmosia tuli Laukaaseen ja kauemmaksi, jopa Savon erämaihin 1500-luvulla.
Mitään varmuutta Finnin ja Lehmosen sukujen yhteenkuuluvuudesta ei ole. Lehmosille on tiettävästi tehty Y-DNA-testi, jonka mukaan he kuuluvat I 2-haploryhmään. Mutta vaikka Finnit kuuluisivat samaan haploryhmään, ei se ole todiste lähisukulaisuudesta. Näillä kahdella suvulla voisi olla yhteinen esi-isä kauempana muinaisuudessa. Tämmöisenä vanhana teknokraattina en usko, että sama haploryhmä verifioisi lähisukulaisuuden. Se voi ainoastaan valsifioida yhteisen esi-isän olemassaolon.
Tämmöisiä miettii Porin Erkki.
Pekka Hiltunen
24.09.16, 14:59
Se voi ainoastaan valsifioida yhteisen esi-isän olemassaolon
Amen. (Viestini oli robotin mukaan liian lyhyt... Siis peukutan Erkkiä.)
PH
Eräs Vincentius löytyy Satakunnasta Ulvilasta.
SAY:n tiedot Ulvilasta ovat hieman yksitoikkoista luettavaa, eikä niistä paljon selviäkkään, mutta Seppo Suvannon mukaan (ULVILA) sivu 1529:n mukaan:
"ANTTI mk 1540-44, 1552, äv 1540:1, 1541:2. Vuonna 1546 talon veron
maksoi talon III Heikki Mikonpoika. Äv 1552:2. Karja 1540: hev -,
härkiä -, le 1, nk 1, la 4, ny 2.
VINCENTIUS vuonna 1554 Vincentius Tattara osti voudilta pannin
kauraa, VA 1969 f. 56.
MIKKO VINCENTIUKSENPOIKA nebb 1552-58, mk 1554-58, kym 1548, 1557-
60. Äv 1554:4:5 (talo VI liitetty ja ilm. osa myös talon VII
verosta). Nebb 1547 taloa ei ole, nebb 1552 Michel Fintz 3, 1553
Michil Fintze 2, 1554 Michel Fintz 1, 1556 Michel Findz 2, 1557
Michil Findz 1. Kym 1548 Michel Finsse -, lv -. Kym 1557 Michill
Finttz ruis ½, ohra ½ pannia, kym 1558 Michil Fintz ruis ½ pannia,
ohra 5 kappaa, yht. 15 kappaa. Michel Fintze nebb 1553, mk 1554,
Michil Pfintz mk 1555, Michil Findz mk 1558, nebb 1556.
A-S mp: sk 24.10.1550 Mickel Ffintzsson (i Tattara) huonot
sillat (isännimi on ilm. lyhennys sanasta Vincentiusson). Lk
9.2.1551 Ravaninkylän Antti (talo IV) tuomittiin saamaan vtoff
Mickel Ffintz ne 5 markkaa, jolla Antti oli lunastanut sen maan,
jonka Mickels fadher (siis Vincentius) oli pantannut. Kevk 29.4.1551
tuomittiin neljänneskuntamies Knuut saamaan aff Mickel Fintz i
Tattara sen verran heiniä kuin Knuut oli hänen puolestaan
suorittanut Kokemäen kuninkaankartanoon."
"sivu 1582
ANTTI OLAVINPOIKA mk 1557-58, kym 1558. Äv 1557:6:4, 1558:4:3,
Ander Oleffsson mk 1558. Kym 1558 Anders Fintze ruis ½, ohra ½
pannia (= 20 kappaa). Nebb 1560 Anders Olss. 3."
Tämähän ei vielä oikeastaan mitään kerro, mutta Ulvilasta löytyy vielä eräs Finne-suku, joka kätkeytyy asiakirjoihin.
4443
Samma dag [22.10.1492] upplåter inför Stockholms råd Hinrich Finne, borgare i Aabo och fullmäktig för sin styvson Lasse Henriksson, en brorson till framlidne Mattis Hermansson, åt Jöns Mattsson och dennes hustru, Birgitta, allt det arv, utgörande en sjättedel, som tillfallit bemälde Lasse efter Mattis.
Stockholms orig. tänkebok 1492–94, sid. 92, svenska riksbiblioteket. Målet är infört även i stadens jordebok 1474–98 n:o 1243 och 1247.
4358
Hans Hermansson, bror åt framlidne Mattis Hermansson och boende i Ulvsby, frisäger förenämnda dag inför Stockholms råd på alla arvingarnas vägnar, både brorsbarn och systerbarn, – nämligen Mattis Martensson, Niclis Mansson, Per Michelsson, Joan Jönsson, Niclis scrifvare, rådman, Oleff Jensson, rådman i Upppsala, Helmich, rådsskrivare i Stockholm, och Oleff Gregersson i Ulvsby – Mattis Hermanssons änka, Birgitta, från allt tilltal beträffande arvet efter bemälda Mattis Hermansson, som steg till 200 stockholmska mark. Hans Hermansson annammade på sina, sin brorson Staffan Månssons och sin systerson Joseph Matssons vägnar 100 mark.Den 8 juni (onsdagen näst före Eskilli) "gaff for:ne hustrv for:ne Hans Hermansson, Mattis Hermanssons bror, epter sin broder til amynnilse vtan alle byte eller for:ne summa ijc marc: primo jt silffbelthe, sin bonda silffbona kniff, en brwn leysk graskyns kyortel, en mwsterfilij twedoblat kapa met silff spennen, tröia hosen, en sayens hath ok twa silff skeder. Ander schulle hans hustrv haffua och annen Hans syelff til amynnelse.
Stockholms orig. tänkebok 1489–91, sid. 446–447, svenska riksbiblioteket. Målet finns angivet och i stadens jordebok 1474–98 n:o 1177, men under den 30 maj.
Suvanto/ULVILA sivu 1512
HANNU HERMANNINPOIKA Kokemäen kesäkäräjillä 9.9.1473 oli Hans
Härmansson yhtenä 12:sta katselmusmiehestä todistamassa Säpilän ja
Kauvatsan (= Kokemäen ja Huittisten pitäjien) rajan oikeasta
kulusta. VA Ylä-Satakunta KOa 85 f. 107 r-v. Tukholman kaupungin
raastuvanoikeudessa 6.6.1491 Hans Hermansson, joka oli Matti
Hermaninpoika –vainajan veli ja asui j Vlffsby, kuittasi kaikkien
Matin perillisten puolesta – niin veljien kuin sisarten lasten –
Matin lesken Birgitan luovuttamat perintöosuudet. Hannun lisäksi
perijöitä olivat hänen veljenpoikansa Staffan Mansson ja
sisarenpoikansa Joseph Matsson sekä muut kolme sisarusta. Mattis
Hermansson oli ollut Tukholman raatimies. Sisar oli Anna, Olof
Skånings i Raumo. Myöhemmin tekstiin on lisätty, että Hinrik
Hermanssons barna deel oli selvittämättä. Stockholms stads
tänkeböcker 1483-1492 s. 542-543, 723. FMU V 4358.
4342
Konventet i Nådendal till synbarligen det i Vadstena med tillkännagivande, att det till en viss Matthias Hermansson i Stockholm översänt huvudbreven angående fisket i Kymmene älv, samt med begäran om råd hur man borde förhålla sig till ärkebiskop Jacob Ulfssons m. fl. prelaters vid möte i Uppsala utgivna stadga beträffande sättet för avsjungandet av "Ave Maria".
Original på papper bland odat. pappersdiplom i svenska riksarkivet. På baksidan läses följande anteckning: ”Jn ista parua cedula fatentur sorores et fratres in Nadhendal [quod] permiserunt quasdam litteras super bonis predialibus jn Kymene etc. ad Mathiam Hermansson Stockholmis”. Enda tidsbestämningen är biskop Magnus ämbetstid (1489–1500).
(Nådendals kloster 1490-talet).
Maa j och vitha, käreste vener, at wy sendom nw for ij aar til Mattis Hermansson j Stokholm the gamle hofwdh breffwin, som lwdha pa fiske wathnit j Kymmene j Nylandh her j Abo biscopsdöme etc. Om j finghen them eller ey, ther hafuom vy jnkte hört sidhan om, ok thy huru ther om ær tha scrifwen oss til.
Jtem skal ider oc viterligit wara, at then werdogh fadren biscop Magnus, b[iskop] j Abo, war her när oss nw for nagra dagha oc vnderwiiste oss myndeliga, at then werdogaste fadren her Jacob erchebiscopin met flerom werdogom fädrom, som nw samlade waaro j Wpsalom, hafwa giort et statutum oc stiktadh, at kringom alt Swerigis rike skal siongas Aue Maria gracia plena, Dominus tecum j enne wers, oc Benedicta tu in mulieribus e[t] b[enedictus] f[ructus] v[entris] t[ui] I[hesus] Ch[ristus] j andra, epter huan psalmen ad omnes horas, tam de tempore quam de sanctis, huilkit han oc bödh oss, bade systrom oc brödrom, at wy skulom samaledis göra etc., huilkit wy togh ey dyrfwoms göra oc ey helder wyliom förre än wy vithom ider wilia her vtinnan antigi til eller fraan. Thy, käreste vener, huad ider tykkes radeligit wara, tha biwden oss til, at wy kunnom oss retta ther epter etc.
Eli Ulvilassa eli Finne-suku(kallas Finne) ,mikä suku sitten kätkeytyy nimen taakse, sitä voi vain arvailla. Itse kallistuisin sukuun, joka esiintyi asiakirjoissa Tauwast, koska myös Hämeestä löytyy Olof Gregersson; (kallas Finne).Olof Skånings? Oliko vouti, jonka pojat pitivät Porkkalan frelsiä:Bertil ja Henrik.
Henrik Finne Sääksmäeltä oli Inrid Stensdr. Poikon (Renhuvud) puoliso
Ilmeisesti suku osallistui nuijasotaan eri puolilla. Osa menetti maansa(Per Finne) Maakeskestä ja osa saattoi piiloutua appiensa nimien taakse .Puttonen, Auffinen ja saattoipa joku mennä Laukaaseenkin.
Tutkimisiin
Pekka Hiltunen
06.10.16, 09:13
Eräs Vincentius löytyy Satakunnasta Ulvilasta.
SAY:n tiedot Ulvilasta ovat hieman yksitoikkoista luettavaa, eikä niistä paljon selviäkkään, mutta Seppo Suvannon mukaan (ULVILA) sivu 1529:n mukaan:
"ANTTI mk 1540-44, 1552, äv 1540:1, 1541:2. Vuonna 1546 talon veron
maksoi talon III Heikki Mikonpoika. Äv 1552:2. Karja 1540: hev -,
härkiä -, le 1, nk 1, la 4, ny 2.
VINCENTIUS vuonna 1554 Vincentius Tattara osti voudilta pannin
kauraa, VA 1969 f. 56.
MIKKO VINCENTIUKSENPOIKA nebb 1552-58, mk 1554-58, kym 1548, 1557-
60. Äv 1554:4:5 (talo VI liitetty ja ilm. osa myös talon VII
verosta). Nebb 1547 taloa ei ole, nebb 1552 Michel Fintz 3, 1553
Michil Fintze 2, 1554 Michel Fintz 1, 1556 Michel Findz 2, 1557
Michil Findz 1. Kym 1548 Michel Finsse -, lv -. Kym 1557 Michill
Finttz ruis ½, ohra ½ pannia, kym 1558 Michil Fintz ruis ½ pannia,
ohra 5 kappaa, yht. 15 kappaa. Michel Fintze nebb 1553, mk 1554,
Michil Pfintz mk 1555, Michil Findz mk 1558, nebb 1556.
A-S mp: sk 24.10.1550 Mickel Ffintzsson (i Tattara) huonot
sillat (isännimi on ilm. lyhennys sanasta Vincentiusson). Lk
9.2.1551 Ravaninkylän Antti (talo IV) tuomittiin saamaan vtoff
Mickel Ffintz ne 5 markkaa, jolla Antti oli lunastanut sen maan,
jonka Mickels fadher (siis Vincentius) oli pantannut. Kevk 29.4.1551
tuomittiin neljänneskuntamies Knuut saamaan aff Mickel Fintz i
Tattara sen verran heiniä kuin Knuut oli hänen puolestaan
suorittanut Kokemäen kuninkaankartanoon."
"sivu 1582
ANTTI OLAVINPOIKA mk 1557-58, kym 1558. Äv 1557:6:4, 1558:4:3,
Ander Oleffsson mk 1558. Kym 1558 Anders Fintze ruis ½, ohra ½
pannia (= 20 kappaa). Nebb 1560 Anders Olss. 3."
Tämähän ei vielä oikeastaan mitään kerro, mutta Ulvilasta löytyy vielä eräs Finne-suku, joka kätkeytyy asiakirjoihin.
4443
Samma dag [22.10.1492] upplåter inför Stockholms råd Hinrich Finne, borgare i Aabo och fullmäktig för sin styvson Lasse Henriksson, en brorson till framlidne Mattis Hermansson, åt Jöns Mattsson och dennes hustru, Birgitta, allt det arv, utgörande en sjättedel, som tillfallit bemälde Lasse efter Mattis.
Stockholms orig. tänkebok 1492–94, sid. 92, svenska riksbiblioteket. Målet är infört även i stadens jordebok 1474–98 n:o 1243 och 1247.
4358
Hans Hermansson, bror åt framlidne Mattis Hermansson och boende i Ulvsby, frisäger förenämnda dag inför Stockholms råd på alla arvingarnas vägnar, både brorsbarn och systerbarn, – nämligen Mattis Martensson, Niclis Mansson, Per Michelsson, Joan Jönsson, Niclis scrifvare, rådman, Oleff Jensson, rådman i Upppsala, Helmich, rådsskrivare i Stockholm, och Oleff Gregersson i Ulvsby – Mattis Hermanssons änka, Birgitta, från allt tilltal beträffande arvet efter bemälda Mattis Hermansson, som steg till 200 stockholmska mark. Hans Hermansson annammade på sina, sin brorson Staffan Månssons och sin systerson Joseph Matssons vägnar 100 mark.Den 8 juni (onsdagen näst före Eskilli) "gaff for:ne hustrv for:ne Hans Hermansson, Mattis Hermanssons bror, epter sin broder til amynnilse vtan alle byte eller for:ne summa ijc marc: primo jt silffbelthe, sin bonda silffbona kniff, en brwn leysk graskyns kyortel, en mwsterfilij twedoblat kapa met silff spennen, tröia hosen, en sayens hath ok twa silff skeder. Ander schulle hans hustrv haffua och annen Hans syelff til amynnelse.
Stockholms orig. tänkebok 1489–91, sid. 446–447, svenska riksbiblioteket. Målet finns angivet och i stadens jordebok 1474–98 n:o 1177, men under den 30 maj.
Suvanto/ULVILA sivu 1512
HANNU HERMANNINPOIKA Kokemäen kesäkäräjillä 9.9.1473 oli Hans
Härmansson yhtenä 12:sta katselmusmiehestä todistamassa Säpilän ja
Kauvatsan (= Kokemäen ja Huittisten pitäjien) rajan oikeasta
kulusta. VA Ylä-Satakunta KOa 85 f. 107 r-v. Tukholman kaupungin
raastuvanoikeudessa 6.6.1491 Hans Hermansson, joka oli Matti
Hermaninpoika –vainajan veli ja asui j Vlffsby, kuittasi kaikkien
Matin perillisten puolesta – niin veljien kuin sisarten lasten –
Matin lesken Birgitan luovuttamat perintöosuudet. Hannun lisäksi
perijöitä olivat hänen veljenpoikansa Staffan Mansson ja
sisarenpoikansa Joseph Matsson sekä muut kolme sisarusta. Mattis
Hermansson oli ollut Tukholman raatimies. Sisar oli Anna, Olof
Skånings i Raumo. Myöhemmin tekstiin on lisätty, että Hinrik
Hermanssons barna deel oli selvittämättä. Stockholms stads
tänkeböcker 1483-1492 s. 542-543, 723. FMU V 4358.
4342
Konventet i Nådendal till synbarligen det i Vadstena med tillkännagivande, att det till en viss Matthias Hermansson i Stockholm översänt huvudbreven angående fisket i Kymmene älv, samt med begäran om råd hur man borde förhålla sig till ärkebiskop Jacob Ulfssons m. fl. prelaters vid möte i Uppsala utgivna stadga beträffande sättet för avsjungandet av "Ave Maria".
Original på papper bland odat. pappersdiplom i svenska riksarkivet. På baksidan läses följande anteckning: ”Jn ista parua cedula fatentur sorores et fratres in Nadhendal [quod] permiserunt quasdam litteras super bonis predialibus jn Kymene etc. ad Mathiam Hermansson Stockholmis”. Enda tidsbestämningen är biskop Magnus ämbetstid (1489–1500).
(Nådendals kloster 1490-talet).
Maa j och vitha, käreste vener, at wy sendom nw for ij aar til Mattis Hermansson j Stokholm the gamle hofwdh breffwin, som lwdha pa fiske wathnit j Kymmene j Nylandh her j Abo biscopsdöme etc. Om j finghen them eller ey, ther hafuom vy jnkte hört sidhan om, ok thy huru ther om ær tha scrifwen oss til.
Jtem skal ider oc viterligit wara, at then werdogh fadren biscop Magnus, b[iskop] j Abo, war her när oss nw for nagra dagha oc vnderwiiste oss myndeliga, at then werdogaste fadren her Jacob erchebiscopin met flerom werdogom fädrom, som nw samlade waaro j Wpsalom, hafwa giort et statutum oc stiktadh, at kringom alt Swerigis rike skal siongas Aue Maria gracia plena, Dominus tecum j enne wers, oc Benedicta tu in mulieribus e[t] b[enedictus] f[ructus] v[entris] t[ui] I[hesus] Ch[ristus] j andra, epter huan psalmen ad omnes horas, tam de tempore quam de sanctis, huilkit han oc bödh oss, bade systrom oc brödrom, at wy skulom samaledis göra etc., huilkit wy togh ey dyrfwoms göra oc ey helder wyliom förre än wy vithom ider wilia her vtinnan antigi til eller fraan. Thy, käreste vener, huad ider tykkes radeligit wara, tha biwden oss til, at wy kunnom oss retta ther epter etc.
Eli Ulvilassa eli Finne-suku(kallas Finne) ,mikä suku sitten kätkeytyy nimen taakse, sitä voi vain arvailla. Itse kallistuisin sukuun, joka esiintyi asiakirjoissa Tauwast, koska myös Hämeestä löytyy Olof Gregersson; (kallas Finne).Olof Skånings? Oliko vouti, jonka pojat pitivät Porkkalan frelsiä:Bertil ja Henrik.
Henrik Finne Sääksmäeltä oli Inrid Stensdr. Poikon (Renhuvud) puoliso
Ilmeisesti suku osallistui nuijasotaan eri puolilla. Osa menetti maansa(Per Finne) Maakeskestä ja osa saattoi piiloutua appiensa nimien taakse .Puttonen, Auffinen ja saattoipa joku mennä Laukaaseenkin.
Tutkimisiin
Eräästä Finne-suvusta ja sen nimisestä, nuoresta ratsumiehestä keskusteltiin Helsingin seudun sukututkijoitten puheenjohtajan kanssa tällä foorumilla kymmenisen vuotta sitten. Suku taisi majailla Hämeessä/ Uudellamaalla. En tunne Jalmari Finnen syntyjä, mutta hänkin on saattanut polveutua josta kusta Vincentiuksesta. Vincent-nimi ei siis ollut kai Keski-Euroopassakaan kovinkaan yleinen, mutta sitä näkyy esiintyneen ainakin Belgian-Hollannin alueilla. Alankomaissa on, kuten todettu, edelleen friisiläinen vähemmistönsä omine friisin kielineen. Kuinkahan voidaan selittää Vincentin ja Finnen mahdollinen yhteys?
No, "Vinski" muuntuu helpolla hiukan "fiinimpään" Finski-muotoon. Kun edelleen sekoitellaan ruotsia ja suomea päädytäänkin lopulta äkkiä Vincentiuksesta Finsken kautta Finneen.
Kuinka sitten päädyttiin friisiläisiin Vincent-nimen mahdollisina levittäjinä? Kuten aiemmin mainitsin, oli Kustavin Laupusten Pietilässä talonhaltijana eräs Jöns Grelsson Tavast, joka on arvion mukaan voinut syntyä 1500-luvun jälkimmäisillä vuosikymmenillä, ehkä ~1580. Laupusten naapurissa, meren äärellä sijaitsevassa Parattulassa tiedetään asuneen frisiläisiä tai Friis-nimisiä henkilöitä - Friisilän ja m.m. Kaurissalon ohella: Parattula, Friisilä ja Kaurissalio olivat Kustavin satamapaikkoja jo friisiläisten idänkaupan aikana ennen kuin Hansa-liitto valtasi Itämeren-markkinat, jolloin friisiläisiä rantautui pysyväksi asujaimistoksi saaristoon ja rannikolle paitsi kustaviin/ Taivassaloon ja varmaankin myös nykyisen Uudenmaan eli Helsinginpitäjän ja Pernajan tuntumaan, mutta varmaankin rannikkoa myöten myös pohjoisemmas lahden molemmin puolin: olihan Perämeri tuttu frankeille jo Kaarle Suuren tai isänsä Pipin Pienen aikoina. Pipin Pieni taisi istua kahdella pallilla käyttäen sekä frankkien hallitsijan että paavin valtaa. Tästä syystä frankeilla oli syytä tukea Pohjois-Euroopan pikkuvaltioitten kalastaja-merenkävijöitä paitsi kaupankäynnin ja siihen liittyvän tutkimusmatkailun muodossa, myös varhaisina kristinuskon levittäjinä - Itä-Rooma eli Bysantti vastapelurinaan.
PH
Olen aika tarkaan käynyt läpi kaikki vuoden 1571 hopeaveroluettelot, mutta niistä ei sopivanikäistä Vincentiusta löydy. Nimeä Finne löytyy myös Pohjanmaalta suomenkielisen ja ruotsinkielisen asutuksen rajamailta. Siihen aikaan ruotsinkielinen asutus oli levinnyt kauemmas sisämaahan kuin nykyään. Mm Kaustinen ja Veteli olivat kaksikielisiä pitäjiä, joihin minulla on sukujuuria. Harmikseni Suur-Vetelin rippikirjoihin ei merkitty ihmisten äidinkieltä, joten en tiedä alueen esivanhempieni äidinkieltä. Vetelin pappi piti 1600-1700-luvuilla saarnansa peräkkäin sekä ruotsiksi että suomeksi. Joku Finne-nimen kantaja kuuluu sukupuuhuni ko. alueelta.
Leo Suomaa
08.10.16, 09:49
Ilmeisesti suku osallistui nuijasotaan eri puolilla. Osa menetti maansa(Per Finne) Maakeskestä ja osa saattoi piiloutua appiensa nimien taakse .Puttonen, Auffinen ja saattoipa joku mennä Laukaaseenkin.[/B]
Tutkimisiin
Kansanperinteen mukaan Maakesken Finnilän isännällä olisi ollut tekemistä nuijasodassa, mutta oliko isäntänä sodan aikana Per Finne vai hänen poikansa, se on jo toinen juttu.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=482593
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=483017
Katso Maakesken Finnilään liittyen myös: Järvinen, Kaarlo (1979) Kuhmoisten Suurijärven kylän Finnilän suku vuodesta 1539.
Vincentius Niilonpoika oli nuijasodan aikana jo vanha mies. Hän häviää veroluetteloista 1597. Luultavasti Laukaassa liikkuneet Klaus Flemingin joukot surmasivat hänet, vaikka hän ikänsä takia ei ennä varmaan itse ollut mukana nuijasodassa. Mutta sen ajan sotajoukot elivät ryöstelemällä alueita, joissa liikkuivat.
Finnin talon seuraava isäntä Lauri Finni mainitaan iältää olevan "uhrgammal" 1630-luvulla. Oli ruotumestari, eli huolehti sotaväen värväämisestä kruunulle. Lauri kuoli vuoden 1638 paikkeilla. Ruotumestarina olo merkinnee, että hän luultavasti oli mukana nuijasodassa ja oli Kaarle IX:n alaisten hallintovirkamiesten suosiossa. Ruotumestarin "virka" tuskin oli niitä mukaavimpia, kun piti vähintään puolipakolla kerätä talollisten poikia ja vävyjä armeijan sotilasrulliin.
Finnin talon varallisuudesta veroluetteloista selviää seuraavaa.
Vuoden 1586 veroluettelon mukaan Finnin talossa oli neljä verotettua lehmää. Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan (Lehmosen suvun ollessa isäntinä) Finnin talossa oli kaksi hevosta, kolme lehmää, viisi lammasta ja kolme sikaa. Eli talo oli aika tavanmukainen uudisasutusalueen talo.
Ihmeellinen asia on, ettei sen enempää Vincentius kuin Lauri Finniäkään löydy vuoden 1571 hopeaveroluetteloista, vaikka he ikänsä puolesta varmasti olivat hopeaverovelvollisia. On esitetty sellainenkin oletus, etteivät Finnit edes asuneet Suomessa 1571, vaan olivat ulkomaalaistaustaisia.
Mene ja tiedä!
1500-luvun alkupuolella palveli Finne-nimisiä Ruotsin armeijassa allaolevan nimilistan mukaisesti. Listassa on muitakin epäilyttävästi Suomeen viittaavia nimiä niitä senkummemmin spekuloimatta.
2.
SDHK-nr: 34032
Svenskt Diplomatariums huvudkartotek över medeltidsbreven
Datering
1500 utan dag*
Innehåll
Lista över soldater som tjänat under ”Johan i Kalmar” [Johan Månsson] och vars sommarlön återstår att betala: Tomas skräddare (10 mark), Olof skräddare(8), Gudmund Larsson(6), Erik Larsson(6), Herman bösskytt(12), Claus Brand(8), Ragvald Jeppsson(4), Per Larsson(4), Per Birgersson(4), Henrik Larsson(4), Per Östgöte(4), Måns Ragvaldsson(4), Henrik Jönsson(6), Lasse Jute(8), Mats Berges dräng(4), Lasse Västgöte(4), Nils Finne(5), Per Smed(8), Mårten Jönsson(4), Nils Rus(4), Tomas Påvalsson(4), Långe Jon(4), ”Baga swen”(4), ”Oloff Skegha”(4), Gustav Halvorsson(8), Truls Skrivare (-), ”Hans Ryssere”(8), Per Månsson redesven(6), Per Jönsson redesven(6), Sven Ingesson(4), Tord Bagge(8), Måns Olsson(8), Olof resekarl(6), Erik skrivare(6), ”Sven Kloghare”, Per Stut(4), ”Mates Bøsman”(6), Svarte Sigfrid(4), Bengt Persson(4), Per Olsson skrivare(12), Henning Torbjörnsson(8) och Per dalkarl(5).
Språk
svenska
Källor
Original: papp., Stureark. 946, RA 0103 (1947:2)
Eftermedeltida avskrifter: (”Sturearkivet”, kapsel 6, forskarexp, RA)
On tosiaan mahdollista, ettei Vincentius, Lars ja Nils Finneä löydykkään Suomen veroluetteloista, koska he olivat sotilaita; ilmeisesti huoveja, jotka kuitenkin perustivat maatiloja Suomen ja Ruotsin puolelle. Veroluetteloon sotilas ilmaantuu vasta hankittuaan maaomaisuutta? Älfsborgin lunnaita varten tehtyistä luetteloista heitä pitäisi löytyä?
Tutkimisiin
< No, tuo Vincentiuksen alkuperä voi jäädä ikuiseksi arvoitukseksi. Olen itsekin katsellut,-laihoin tuloksin SAY-sivuja 1500-luvulta ja montakin kiinnostavaa kohtaa löytyy.
>
Varsinkin tämäsivu ja tämän sivun tienoot, mutta perusidea ei ole minulle selvinnyt millä perusteella ja mitä kuuluin paikankunnan ulkopuolisten omaisuutena? Lampouteja eli vuokraviljelijöitä syntyi paljon, mutta omaisuus liikkuu omituisesti?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1294281
Tutkimiseen
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.