PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Ulkomaalaisia till Oravais bruk 1703


Helena Heikkinen
07.05.10, 16:14
Kimon rautaruukki perustettiin vuonna 1703. Rautamalmia tuotiin mm. Roslagenista ja Oravaisissa oli hyvä satama ja puuta riitti ruukin tarpeisiin. Työvoimaa tarvittiin ja sitä tuli ainakin Ruotsista. Tuliko muualtakin?

Onko kukaan tutkinut, mistä nämä maahanmuuttajat tulivat? Onko kukaan tutkinut heidän jälkeläisiään?
Itseäni kiinnostaa erityisesti kirjuri Peter Dahlström, s. 1685, kuollut 12.9.1758 Isokyrö. Hänen vaimonsa oli Kristina Göstansdotter. Onko kellään tietoa, mistä Kristiina oli?

mika68
07.05.10, 16:30
Minua kiinnostaa Oravaisten Kimossa 29.4.1723 syntynyt Johan Thomasson. Oliko hän sama Johan Thomasson, joka avioitui 13.8.1749 Kemissä Christina Pekantytär Peterin kanssa? hän oli renkinä Simossa Ervastin talossa, mutta ehkä myös jossain muussakin talossa. Hän ilmestyi tosiaan 1740-luvun alkuvuosina Simoon rengiksi, mutta ei ole tietoa mistä.
Onkohan missään rippikirjoja ja muuttomerkintöjä Oravaisista 1730- ja 40-luvuilta?

Mika J

kkylakos
07.05.10, 16:37
Kimon ruukin väestä on tehty yksi kirja, löytyy SSS:n kirjastosta ainakin. Kirjoitan tätä kännykällä - en pysty tarkistamaan kirjan nimeä.

Heikki Särkkä
08.05.10, 16:25
Jos Kimon ruukin työntekijöiden alkuperä on verrattavissa Orisbergin vastaavaan, heitä tuli myös paljon lähiympäristöstä. Kirjassa "Orisbergin rautaruukin 100 ensimmäistä vuotta. Työ ja sen tekijä" on ruukkilaismatrikkeli vuoteen 1789.

Helena Heikkinen
08.05.10, 18:39
Kiitos tiedosta! Peter Dahlström -nimi on mainittu myös Orisbergin nettisivuilla. Liekö sama mies?

kkylakos
08.05.10, 19:09
Kimon ruukin väestä on tehty yksi kirja, löytyy SSS:n kirjastosta ainakin. Kirjoitan tätä kännykällä - en pysty tarkistamaan kirjan nimeä.
Kirsti-Liisa Ståhlberg: Kimon ruukin väkeä 1703-1890

Helena Heikkinen
08.05.10, 19:27
Kiitoksia avusta!
Nytpä sitten vain lukemaan!

TerhiA
08.05.10, 21:15
Peter Dahlström -nimi on mainittu myös Orisbergin nettisivuilla. Liekö sama mies?

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/isokyro/rippikirja_1755-1771_uk8-9/50.htm
Petter Dahlström & Kristina Gustafsdr siirtyivät Kimon ruukista Orisbergiin.

K. Sandström
09.05.10, 21:31
Suurin osa Kimo Brukin ulkomaista alkuperää olevista työläisistä tuli Ruotsin kautta. Heistä monet oli kuitenkin Belgialaista alkuperää olevia vallooneja. He saatoivat olla myös Hollannista, Ranskasta tai Saksasta Ruotsiin 1600-luvulla tulleiden jälkeläisiä. Oma sukuni polveutuu Le Brun -suvusta jonka ensimmäinen tiedetty edustaja tuli Ruotsista Galtsröms Bruk:ista 1680-1690 lukujen vaihteessa. Oman sukuni tiedot ovat peräisin Vasa släkt- och bygdeforskare rf:n kirjoista Ätteläggen 9-11.

Helena Heikkinen
09.05.10, 22:51
Kiitos avusta! Nyt olen jo päässyt askelen pitemmälle. Peter Dahlströmin vaimo Kristina Gustafsdotter paljastui Vöyrin lukkarin Gustaf Gustafssonin ja Karin Olofsdotterin tyttäreksi. Sukujutut tulosti tällaista ketjua:

I
Karin Olofsdr , s. 1656 ?, k. 7.3.1738 Vöyri
puoliso Vöyrin lukkari Gustaf Gustafsson, s. 1666 ?, k. 22.5.1751 Vöyri
II
Kristiina Gustafsdr, s. 24.3.1694 Vöyri
puoliso: kirjuri Peter Dahlström, s. 1685, k. 12.9.1758 Isokyrö Taipale Vendelä
III
Brita Peterdr Dahlström, s. 20.2.1732 Oravainen Kimo, k. 23.1.1801 Isokyrö Orisberg
puoliso: pitäjänkirjuri Jacob Timming, s. 1.5.1731 Vaasa, k. 13.10.1800 Isokyrö Orisberg
IV
Eva Brita Jaakont Timming, -Spoof, s. 28.7.1761 Isokyrö Kaukola Randola, k. 02.02.1830 Ylistaro
puoliso: kappalaisen poika, talollinen Fredrik Jonasson Spoof (äiti Margaretha Rislachia), s. 15.10.1767 Ylistaro, k. 15.6.1834 Ylistaro

Nyt sattuu niin, että Karin Olofsdotterilla (s.1656) on hyvin harvinainen äitilinjan dna-tyyppi. On satavarmaa, että lännestä päin on äitijuuret. Kyseistä tyyppiä ei ole tavattu Suomesta muilta kuin hänen jälkeläisiltään, ja se periytyy vain tytärten kautta.
Nyt ei siis olla missään esihistorian muinaisajassa. Pitäisi siis löytää, mistä tuo Karin tuli, kuka on hänen äitinsä (ja äidinäitinsä)... Kuka oli hänen isänsä Olof? Kaikki vihjeet ovat tervetulleita!

harrysme
11.05.10, 07:36
Muistaakseni Iggström tuli Igglesundin ruukista Ruotsista ja lienee valloonisukua.

Matti Lehtiö
11.05.10, 21:20
Timmingin suvusta löytyy lisätietoa Eteläpohjalaiset Juuret julkaisussa 2/2004

Kts.
http://www.etelapohjalaiset-juuret.fi


Matti Lehtiö

Kirsti-Liisa Ståhlberg
31.05.11, 11:33
Hiukan epätarkkuutta noissa Pierre Le Brunin tiedoissa, sillä Pierren perheeseen syntyy tytär vielä 1697 Galtströmin ruukilla. Orisbergin ruukille hänen on kirjattu 1699.
Ståhlberg

Kirsti-Liisa Ståhlberg
31.05.11, 11:57
Aivan ensimmäisistä sepistä 1703 perustetulla Kimon alaruukilla on niin niukasti tietoja, ettei heistä varmuudella voi sanoa juuri mitään. Eikä Orisbergin sepistäkään ennen isovihaa. 1732 käynnistyneen Kimon yläruukin sepät tulivat kuitenkin pääosin Ruotsin ruukeilta. Heistä Le Brun / Brun-suku on valloneja mieslinjaltaan ja Ståhle-Ståhlberg-suku naisten kautta. Frögdien ja Holmströmien suvut taas ovat ruotsalaisia. Orisbergiin 1740-luvulla tullutta ja myöhemmin Kimoon muuttanutta Hahnen sukua on myös pidetty vallonisukuna, mutta käsiini ei ole osunut tutkimusta, joka sen vahvistaisi. Dufvan suvun alkuperää ei tunneta. Suurin osa sepistä ei siis ollut valloneja, mutta kaikki mainitut suvut tulivat Ruotsin puolelta.
Orisbergissa 1700-luvun puolivälin jälkeen työskentelivät Björklundin seppäveljekset, jotka on jäljitetty Orismalan Mieltyyn isovihan jälkeen. En tunne tämän suvun tutkimusta sen paremmin.
Ståhlberg

Matti Lund
31.05.11, 13:47
Kiitos avusta! Nyt olen jo päässyt askelen pitemmälle. Peter Dahlströmin vaimo Kristina Gustafsdotter paljastui Vöyrin lukkarin Gustaf Gustafssonin ja Karin Olofsdotterin tyttäreksi. Sukujutut tulosti tällaista ketjua:

I
Karin Olofsdr , s. 1656 ?, k. 7.3.1738 Vöyri
puoliso Vöyrin lukkari Gustaf Gustafsson, s. 1666 ?, k. 22.5.1751 Vöyri
II
Kristiina Gustafsdr, s. 24.3.1694 Vöyri
puoliso: kirjuri Peter Dahlström, s. 1685, k. 12.9.1758 Isokyrö Taipale Vendelä
III
Brita Peterdr Dahlström, s. 20.2.1732 Oravainen Kimo, k. 23.1.1801 Isokyrö Orisberg
puoliso: pitäjänkirjuri Jacob Timming, s. 1.5.1731 Vaasa, k. 13.10.1800 Isokyrö Orisberg
IV
Eva Brita Jaakont Timming, -Spoof, s. 28.7.1761 Isokyrö Kaukola Randola, k. 02.02.1830 Ylistaro
puoliso: kappalaisen poika, talollinen Fredrik Jonasson Spoof (äiti Margaretha Rislachia), s. 15.10.1767 Ylistaro, k. 15.6.1834 Ylistaro

Nyt sattuu niin, että Karin Olofsdotterilla (s.1656) on hyvin harvinainen äitilinjan dna-tyyppi. On satavarmaa, että lännestä päin on äitijuuret. Kyseistä tyyppiä ei ole tavattu Suomesta muilta kuin hänen jälkeläisiltään, ja se periytyy vain tytärten kautta.
Nyt ei siis olla missään esihistorian muinaisajassa. Pitäisi siis löytää, mistä tuo Karin tuli, kuka on hänen äitinsä (ja äidinäitinsä)... Kuka oli hänen isänsä Olof? Kaikki vihjeet ovat tervetulleita!


Siinä on pikkuvirhe, eli Jaakko Timming syntyi Laihialla. Hän oli lautamiehen ja kirkkoväärtin Jooseppi Jaakonpoika Junkkarin, alkuaan Karjalan poika Laihian Ratikylästä (Matti Lehtiö on kirjoittanut EPJ:ssa tutkielman Jaakko Timmingin toiminnasta Isossakyrössä, mistä myös alkuperäasiat paremmin ilmenevät. Lisäksi Jaakko Timming toimi myös ensin ruukinkirjurina ja vielä Isonkyrön nimismiehenä). He ovat rakuunakapteenin Hämeenkyröstä, Arvi Timin jälkeläisiä. Ilmajoen Karjalan talosta ja Laihian Ratikylän Junkkarista opintielle tai porvareiksi lähteneet pojat ottivat esi-isänsä mukaisesti lisänimen Timming paitsi Jooseppi Junkkarin veljen Jaakko Kärmäen pojat Laihian Perälänkylästä, jotka ottivat lisänimekseen Främlingin.

Kaksi Jaakko Timmingin veljeä, Israel ja Mikki, sekä Jaakko Kärmäen lapsia muutti Vaasaan. Paitsi porvareina heitä toimi järjestystehtävissä kuten oikeustalon palvelijana. Jaakko Timming eikä hänen veljensäkään syntyneet Vaasassa, mutta toki Jaakko Timmingin veljenpoikia siellä sittemmin muutama syntyi. Tunnetuin heistä oli sittemmin raatimies ja Oulun varapormestari Abel Timming, joka toimi myös Nybyn lasitehtaan isännöitsijänä. Tästä lienee tullut tämä pikku sekaannus.

Jooseppi Junkkarin jälkeläisiin kuulun itsekin.

Dahlströmit toi Orisbergiin ilmeisesti ruukkia ennen isoavihaa hallinnut ruukinisäntä Petter Heicke, joka kutsuu itseään kirjuri Dahlströmin langoksi. Muistaakseni oli niin päin, että ruukinkirjurin Dahlströmin sisko oli Heicken vaimo.


terv Matti Lund

Matti Lehtiö
31.05.11, 14:56
Lainaus: "Orisbergissa 1700-luvun puolivälin jälkeen työskentelivät Björklundin seppäveljekset, jotka on jäljitetty Orismalan Mieltyyn isovihan jälkeen. En tunne tämän suvun tutkimusta sen paremmin.
Ståhlberg"

Olisi kiva tietää lähde tähän tietoon!

Mieltyn suku liittyy Björklundin veljeksiin myöhemmin avioliiton kautta. POikien isä oli syntynyt Isonkyrön Lehmäjoen kylässä ja äiti oli ruukin työntekijän tytär.

Matti Lehtiö

Kirsti-Liisa Ståhlberg
31.05.11, 16:15
Ei pitäisi koskaan lonkalta heittää, kun ei ole itse tutkinut. Björklundeja tulee ihan hiukan Erik Ståhlen jälkeläistutkimukseen ja olen olettanut heidän olevan Mieltyn väkeä kauemmas taaksepäin kuin mitä ilmeisesti on laita. Oli kuitenkin hauska kuulla, että he todella ovat paikallista väkeä.

TimoV
31.05.11, 17:50
Oravaisten ruukista kun on tässä keskustelua, niin onko joku törmännyt Mårten Nybäck nimiseen henkilöön? On ollut jossain vaiheessa ammatiltaan kirjanpitäjänä Oravaisissa. Lieneekö ollut juuri Oravaisten ruukilla 1800-luvun alkupuoliskolla?
Terv. Timo

Kirsti-Liisa Ståhlberg
31.05.11, 19:06
Siteeraan nyt itseäni eli kirjaa Kimon ruukin väkeä 1703-1890:
Nybäck ent. Erkkilä, Mårten Johaninpoika, varastokirjuri lastauspaikalla
*05.03.1801 Oravainen kk. Erkkilä
oo 06.12.1821 Anna Gustava Jernberg *07.04.1804 +01.02.1841 Erkkilä
oo Anna Brita Sandström *13.02.1800 +23.03.1860 Kimon ruukki
Mårten Nybäck työskenteli Kimon ruukilla n 1840-1850

Tämän enempää en Nybäckistä tai hänen vaimoistaan tiedä, kirjassahan on kysymyksessä työväen luettelointi.

TimoV
31.05.11, 19:26
No mutta, tuokin oli jo tarkennusta tietoihini.
Timo

Kuhlberg
09.11.11, 17:55
Minua kiinnostaa Oravaisten Kimossa 29.4.1723 syntynyt Johan Thomasson. Oliko hän sama Johan Thomasson, joka avioitui 13.8.1749 Kemissä Christina Pekantytär Peterin kanssa? hän oli renkinä Simossa Ervastin talossa, mutta ehkä myös jossain muussakin talossa. Hän ilmestyi tosiaan 1740-luvun alkuvuosina Simoon rengiksi, mutta ei ole tietoa mistä.
Onkohan missään rippikirjoja ja muuttomerkintöjä Oravaisista 1730- ja 40-luvuilta?

Mika J

Hei!

Tämä kysymys on jäänyt roikkumaan, ilmeisestikin ei ole ollut mitään sanottavaa. Käydäänpä katsomassa mitä voidaan saada selville!

HisKin mukaan kyseessä on pariskunnan Thomas Mattsson ja vaimonsa Walborgin ainoa Oravaisissa syntynyt lapsi. Linkki tähän tapahtumaan: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8403051. Kummien joukossa on seppämestari Anders Forsman.

HisKin avulla selviää, että Oravaisten naapuripitäjässä Vöyrillä, tarkemmin sanottuna Vöyrin Keskisten kylässä syntyy pariskunnalle Thomas Mattsson ja Walborg Jakobsdotterille 24.7.1724 poika Jakob. Välimatka Keskis - Kimo on lähinnä kivenheiton pituinen, jotenka mielestäni on hyvin todennäköistä, että kyseessä on sama pariskunta. Linkki tähän tapahtumaan: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8391394.

Vöyrin ensimmäisestä rippikirjasta (vuosille 1750 - 1756) pariskuntaa ei löydy, enkä ole löytänyt heitä myöskään Oravaisten ensimmäisestä rippikirjasta vuosille 1735 - 1741.

HisKin avulla selviää sekin, että Turun suomalaisessa seurakunnassa kuolee 23.2.1760 joku Walborg Jakobsdotter, ja hänen omaisekseen on merkitty åkerkarl (ajuri) Thomas Mattsson. Walborgin ikä oli silloin 64 vuotta.

Åkerkarl Thomas Mattsson kuolee tapaturmaisesti 2.5.1761 niin ikään Turun suomalaisessa seurakunnassa. Hän oli silloin 70-vuotias. Tässäkö Johan Thomassonin vanhemmat?

Terveisin
Göran Kuhlberg

Kuhlberg
09.11.11, 22:21
Hei!

Jatkoa vielä edelliseen.

On siis vielä täysin auki, onko Kimossa syntynyt Johan Thomasson sama henkilö kuin se Johan Thomasson, joka meni naimisiin Kemissä. Ei ole toistaiseksi tullut esille mitään sellaisia seikkoja, jotka sulkisivat pois sen mahdollisuuden että näin todella olisi. Thomas Mattsson ja vaimonsa Walborg (Jakobsdotter) viipyivät vain vähän aikaa Vöyrinseudulla ja siirtyivät sitten jollekin toiselle paikkakunnalle. Mahdollisesti he päätyivät Turkuun. Turun suomalaisen seurakunnan rippikirjat paljastavat kenties jotakin, jollei muuta niin ainakin sen milloin pariskunta siirtyi Turkuun.

Terveisin
Göran Kuhlberg