Väestönmuutokset 1750-2010

[admin]

Mikäli piirtää Suomen väestönmuutostilastoa niin se näyttää tältä (tiedot:Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat)

http://suku.genealogia.fi/ohje/Befolkningsforandringar.png

Piikithän kertovat että silloin tapahtui jotain tavallisesta poikkeavaa. Minkälaisia pääasiallisia syitä löytyy näille piikeille?
1783 -
1789-90 - Kustaa III:n sota
1803 -
1808-09 - Suomen sota
1831-33 - kolera, malaria?
1836 -
1855-57 - malaria? Kolera? Oolannin sota?
1866-69 - katovuodet
1892-93 - maastamuutto?
1902-03 - maastamuutto?
1918-19 - vapaus-/sisällissota
1940-44 - sota-aika
1945-47 - suuret ikäluokat
1968-70 - maastamuutto? Ruotsi??Mielipiteitä? Lisättävää?

Hasse

[Arja]

Olisiko Islannin Laki-tulivuoren purkaus ollut (osa)syynä väestönmuutokseen vuonna 1783-84? Tulivuoren purkaus alkoi kesäkuun 8. päivä 1783 jatkuen helmikuun alkuun 1784. Näin noin viikko sitten TV-ohjelman Lakin purkauksesta ja sen mukaan Britanniassa kuoli noin 23 000 ihmistä myrkyllisistä päästöistä johtuviin sairauksiin. Kaasuja levisi ohjelman mukaan koko Eurooppaan.

http://www.fof.se/tidning/2007/7/mystisk-vulkansjuka-far-sin-losning
http://www.arkeologiforum.se/forum/index.php?topic=3440.0 (http://www.arkeologiforum.se/forum/index.php?topic=3440.0)

Pohtii
Arja Haikara

[mika68]

Nopeasti Lapin haudattuja katsellessani pisti silmään vuonna 1833 rödsot, eli punatauti?

Alatorniossa Ok: -nimikkeellä ,syksyllä ollut paljon rödsot.
Kemijärvellä syksyllä 1833 ollut paljon nervfeb.


Kaiken kaikkiaan punatauti näkyy tappaneen paljon väkeä syksyllä 1833 Lapissa.

[Jouni Kaleva]

Punatauti on hyvä ehdokas tappajaksi, joka näkyy jopa negatiivisena väestönkasvupiikkinä. Shigella-bakteeri leviää nopeasti ahtaissa ja puuttellisen hygienian tilanteissa ja tappaa nopeasti kuivumistilaan ja/tai suolistoverenvuotoon.

Kolera on toinen tappaja, ja ehkäpä näitä tauteja ei aina osattu toisistaan erottaa.

Malariaakin on satunnaisesti ollut, mutta en usko, että tässä mittakaavassa olisi kuolemaa ehtinyt levittää, kun tauti kuitenkin rajoittuu väestössä heti kun hyttyset syksyllä hyytyvät.

[harrysme]

Onko Suomen sodan jälkeen suuri nousu Vanhan Suomen liittäminen Suomen Suuriruhtinaskuntaan ?

[mika68]

Onko Suomen sodan jälkeen suuri nousu Vanhan Suomen liittäminen Suomen Suuriruhtinaskuntaan ?

Mikä muukaan.
Tai silloinhan vanha Suomi liitettiin muun Suomen yhteyteen, ja samalla perustettiin Suomen suuriruhtinaskunta.

Mika J

[PekkaJS]

1783 -
1789-90 - Kustaa III:n sota
1803 -
1808-09 - Suomen sota
1831-33 - kolera, malaria?
1836 -
1855-57 - malaria? Kolera? Oolannin sota?
1866-69 - katovuodetMielipiteitä? Lisättävää?
Hasse
Löysin tämän viime kevään viestin, kun keräilin tietoja kuolinsyistä. Samassa yhteydessä olin koonnut Hiskistä kainuulaisten kuolinsyyt ja tässäpä vähän sen tilaston kertomaa.
vuosi (kuolleita/syntyneitä): merkittävimmät sairaudet (niihin kuolleet)
1783 (375/573): isorokko (120)
1789 (314/589): ei merkittäviä sairauksia
1790(448/715): ei merkittäviä sairauksia
1791 (1422/363) mätäkuume (392) sekä erilaiset kuumetaudit (576). Tuona vuonna kuolleisuus lähes 4 kertaa suurempi kuin syntyvyys.
1803 (774/540): isorokko (395)
1808 (666/399): mätäkuume (89), punatauti (43), kuumetaudit (161),
1809 (803/406): mätäkuume (84), punatauti (145), kuumetaudit (233), isorokko (134)
1811 (746/454): punatauti (319)
1832 (1727/691): punatauti (798) hermokuume (231), kuunetauti (172), isorokko (106), kuolleisuus 2,5 kertaa suurempi kuin syntyvys
1833 (1970/380): punatauti (909) hermokuume (674), kuumetauti (167), kuolleisuus 5 kertaa suurempi kuin syntyvys
1836 (226/517): ei merkittäviä sairauksia
1855 (365/664): ei merkittäviä sairauksia
1856 (661/519): tulirokko (74) isorokko (93), kuolleisuus 1,3 kertaa suurempi kuin syntyvys
1857 (1184/369): tuhkarokko (387), hermokuume (237), isorokko (95), kuolleisuus 3 kertaa suurempi kuin syntyvyys
1858 (602/538): hermokuume (342)
1866 (430/268): lavantauti (202), korkea kuolleisuus jatkuu vuoteen 69 saakka, pääsyynä lavantauti.Useimpien seurakuntien hiskin data alkaa tässä vaiheessa loppua, joten vuoden 1866 luvut ovat pienempiä. Tämän jälkeen näkyy vielä pari piikkiä, mm 1893 tulirokkoa, keuhkokuumetta ja hinkuyskää - kuolleisuus tuolloin 0,5 kertaa syntyvyyys, kun muuten 1870-90 -luvuilla 0,1...0,3.

Kuolinsyiden luotettavuuteen kannattaa toki suhtautua kriittisesti, eivätkä minun käännöstulkitanikaan ole kovin vedenpitäviä (jakoa voi kohtalaisen helposti muuttaa):
isorokko: koppor, kåpp, smittkoppor jne
tulirokko: scharlakansfeber, skarl feb jne
tuhkarokko: messling, mess, mäss, måssl jne
hinkuyskä: kikhosta, k hosta, jne
lavantauti: tyfus (usemmiten kirjoitettu suomeksi)
punatauti: rödsot, rödf jne
mätäkuume: mak röt feb, mal feb med röta, mal röt feb, röt feb jne
hermokuume: nerf feber, n feb jne
muu kuumetauti: chatarr feb, f feb, flussfeb feber, hets fbr, hits feb jne

Ripulia (diarhe, durchlopp) ja muuta vatsatautia (colique, bukref, gastrirk feber, maginf, magsju) ei tässä tilastossa kovin paljon ole, eivätkä ne esiintyneet epidemioina. Koleraa en löytänyt lainkaan - liekö mennyt punataudin piikkiin.

- Pekka -

[tkukkonen]

Vuonna 1855 oli paljon punatautiin kuolleita ainakin Lappeella. Pitäjätason laskelmaa minulla ei ole. Katsokaapa http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lappeenranta_ja_lappee/kuolleet_1854-1870_tk956/10.htm ja siitä molempiin suuntiin. Kuolleisuus oli ainakin 2 kertaa suurempaa kuin useina vuosina sen jälkeen. Kylätasolla saattoi 10% väestöstä kuolla v 1855. Ronin perheestä kuoli 5 lasta 4 päivässä (kuvat 10 ja 11).

Eräs mielenkiintoinen havaintoni on se, että vanhoilla asuinpaikoilla esiintyi suurempaa kuolleisuutta kuin vasta isonjaon jälkeen perustetuilla uudemmilla asuinpaikoilla. Luulen, että jälkimmäisissä oli paremmat rakennukset ja siksi parempi hygienia.

[66SM]

Siihen olen törmännyt että isorokkorokotukset jotka aloitettiin aivan 1800 luvun alussa ovat varmasti vähentäneet lapsikuolleisuutta, eli alle 15 vuotiaiden.

Voi olla että taudit levisivät ahtaasta rakennetuissa kylissä nopeammin kuin jos talot oli siirretty tiluksille. Isojaossa pidettiin noita ahtaasti rakennettuja kyliä aika palonarkoina.

[eeva häkkinen]

Vuosien 1968-70 nopea pudotus ja yhtä nopea paluu edelliselle tasolle jäi hämmästyttämään. Onko kyse pois- ta takaisinmuutosta vai mikä olisi selitys?

[jussipuranen]

Hei

Tutkiskelin kuvaa suomen väkilukumuutoksista.

Kuva kertoo selkeästi, missä historian vaiheissa on tapahtunut suuria väkilukumuutoksia. Historiankirjoista voidaan lähteä sitten etsimään niille syitä, kuten viesteissä onkin ansiokkaasti tehty.

Kuvan ongelmana on se, että
- kun väkeä on vähän, ovat muutokset pieniä,
- kun väkeä on paljon, ovat muutokset suuria.

Kuitenkin 20000 hengen väestönmuutos on paljon merkittävämpi 400 000 asukkaan kuin 4 000 000 asukkaan väestössä.

Kuva muutoksen vakavuudesta tulee huomioitus, kun muutos suhteutetaan tarkasteluhetken väestöön.

Tein jonkinlaisen graafisen esityksen suomen väestön suhteellisista vuosimuutoksista, joka liitteenä.

Paitsi muutosten merkitys kuvasta näkyy nyt myös keskimääräinen väestönkasvu eri aikakausina.

1700-luvulla väestönkasvun vuotuiset vaihtelut ovat olleet suuria. Jokainen epidemia ja kato ovat sitä muuttanut. Suurin vuosittainen muuto on vuodelta 1751, jolloin västö kasvoi n 2.5 % (ajalta on useita lähes 2 %: vuosittaisia kasvuja.).

Rokotusten alettua vaihtelu vuotuiset muoksissa pieneni ja esimerkiksi vuosina 1873-90 se on likimain vakio, vaihdellen välillä 1.3-1.8.

Elintason nousun ja muiden syiden mukana väestönkasvun taso on pienentynyt seuraavasti:

vuosina 1880-90 se on ollut n 1.5 % vuodessa
vuosina 1930-39 noin 0.7 %
vuosina 1975-85 n 0.4 %

(luvut eivät ole tarkkoja)

Jussi

[JaskaS]

Vuosien 1968-70 nopea pudotus ja yhtä nopea paluu edelliselle tasolle jäi hämmästyttämään. Onko kyse pois- ta takaisinmuutosta vai mikä olisi selitys?
Tuossa käppyrässä on käsittääkseni kuvattu vain väestömäärän muutokset, ei absoluuttista määrää. Takaisinmuutto olisi aiheuttanut piikin ylöspäin. Nyt vain poismuutto rauhoittui ja käyrä siten tasoittui.

:) Jaska