Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Rytinki Olof Påhlsson Pudasjärvi Livo-by.
Rytinki Olof Påhlsson. Pudasjärven Livo-by.
Niukat on Ollista tietoja, olen saanut jotain kasaan.
Onkohan kellään mitään täydentävää lisättäväksi.
Rytingi eller ________ Olof Påhlsson. Liwo-by
s. 19.11.1678 Pudasjärvi ja k. 19.03.1760 Pudasjärvi
Avio Pudasjärvi ennen vuotta 1723
Illikainen eller Säckinen Elin Johansdotter.
s. 20.06.1690 Pudasjärvi ja k. 01.09.1743 Pudasjärvi
Tytär : Rytingi Carin (1723) Olofsdr. Avio Luuckonen eller Lager Anders _______sson.
Tytär : Rytingi Margaretha (1729) Olofsdr. Avio Sääskilahti eller Hildula Olof Thomasson.
Näistä tyttärien perheet ovat esivanhempiani.
Elinalla kastetuissa esintyy sukunimenä Illikainen ja Säkkinen.
RippiKirjassa 1713-22 on merkitty Rytinkiin, Enkan På (Påhl kirj.huom.) Rytingi ja P (Pigan) Brijtha sekä d. (dotter)
Carin Henricsdotter. Ei näitä eikä muitakaan varhaisempia esintyviä nimiä minä ainakaan pysty yhdistämään seuraaviin.
Sitten RK:ssa 1723-31 on Rytingiin merkitty vain Olof Rytingi hust. Elin , P. Britha ja Brita dotter, sivu 140.
Vaikea sano mistä Olli ja Elina Rytingiin tuli , varhaisimmista Pudasjärven RK:sta puuttuu tunniste tiedot (synt.aika-patronyymi).
Mikä olikaan Elinan oikea sukunimi. Kuitenkin ilmestyvät RK:an 1723 ainoina niminä Rytingiin.
Ei kuitenkaan Olli ollut Påhl Rytingin poika, oishan se ollut jo nimenä 1700.
Arvelisin, jota kaksi mahdollisuutta, Jokijärvi-by kastettiin 20.06.1690 Elin, isänä Johan Henricsson Säckinen ja äitinä Brijta
Christersdotter. samoin Jokijärvi-by kastettiin 19.02.1703 Elin, isäksi merkittiin Lars Säckinen, ei kuitenkaan tämä.
Esintyy kyllä Pudasjärvellä Christer Josephsson illikainen joka kuollut 1670-luvulla jolla vaimo Brita.
Kun Ollin ja Elinan lapset: oli siis Brita , Carin s. 1723, Lisa 1727, Margareta 1729, Anna 1732 ja Olof 1736, myöhemmin
merkitty Olof Holappa. Arvelisin jota tytär Brita kertoo sen kenen tytär Elin Säckinen oli.
Lisäksi arvelisin jotta Olli ja Elin ovat asuttaneet sukulais-paikkaa illikaista hetken aikaa.
Ei kuitenkaan mahdotonta ole Johan Säckisen tytärkään, koska synt. 1690 ja voisi saada lapsen vielä 1736 ikää olisi kyllä paljon
jo 46 v. Ja tuo nimi illikainen voi todistaa sen, jotta ovat olleet illikaisesessa , voi olla jopa Ollin sukunimikin..
Ollila olikin vaimo-2 jo 1746 vaimona Anna ilmeisesti sukuaan Väätäjä ja synt. 16.02.1699 ja luultavasti kuollut vanhana 1797.
Olli vielä ehtoollisella 24.11.1743 ja Elina 10.06.1743. Olli vieläkin ehtoollisella 24.11.1752.
Haudatuissa Elin merkitty 52 åhr gamal, Olli merkity kuolleen Livo-by ikää 81 v. 3 kk. 3 vk. ja 3 pv. laskien synt. 19.11.1678.
Ollin k-syy stenpasing on sydänpysähdys. Ikäeroakin ollut noin 12 v.
tellervoranta
14.10.07, 10:54
Hei Risto,
olen yrittänyt eri lähteistä mm. mikrofilmiltä vihityistä tutkia ko perhettä, vaan en löydä. Missähän vika?
Hei Tellervo.
Rytingi Anders:
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=617&pnum=36
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=618&pnum=16
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=618&pnum=17
Näistä löytyy, jos etsit Rytingi Olof:
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=618&pnum=70
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=618&pnum=125
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=658&pnum=24
Tässä aluksi Rytinkiä.
Kerro etsitkö, illikainen-Säkkinen, vai pelkästään Rytingi.
Jos kirjoittaa tähän Illikainen tai illikainen, niin iso I (ii) ja pieni l (ällä)
muistuttaa niin paljon toisiaan, että ii pitää kirjoittaa pienellä.
Ne on vielä minullakin vielä loppuun tutkimatta.
Niistä suvuista löytyy tietoa Oulun Sukusukututkimusseuran julkaisussa 26, nimeltään
Esipolvihakemisto III - Pudasjärvi, vuodelta 2003.
SSHY:n sivuiltahan, kun on sisällykset kirjoitettu (On Pudasjärveltä), kun valitsee Pudasjärvi,
tulee luettelo kirjoista, niin sivun alalaidassa on laatikko, kirjoita sinne hakuteksti ”Rytingi”
niin kone etsii kaikki kuvat missä on kerrottu Rytingistä.
Ehkä tiesitkin tämän, mutta muille SSHY:n jäsenille ja käyttäjille.
Lisätään vielä edelliseen, ellet ole jäsen SSHY:ssä.
Kuva 36.
Pudasjärvi rippikirja 1700-1700
Kuvat 16, 17, 70 ja 125.
Pudasjärvi rippikirja 1713-1744
Kuva 21.
Pudasjärvi rippikirja 1734-1740
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=644&pnum=21
Kuva 24.
Pudasjärvi rippikirja 1745-1766
tellervoranta
14.10.07, 13:54
Hei,
yritänpä katsella uudestaan. On minulla tuo mainitsemasi esipolvihakemistokin.
Olen kai liian hoppunen :rolleyes:
tutkailija
15.10.07, 00:47
Hei Risto
Lisäänpä vielä yhden ehdokkaan
Samuel ja Valpuri Illikaisen tytär Elin s. 29,01,1704 Livoby
Sopiiko kuvioihin?
Terveisin Saara
Hei vaan tutkailija.
Jaa, voip olla.
Täytyy ottaa huomioon, ja kun tulee enäpi aikaa niin paneutua tuonkin
tutkintaa.
Kiittän informaatiosta.
:(Hei Risto
En tiedä onko minun entinen mieheni sulle sukua, hänen isänsä oli lähtösin Pudasjärven Rytinkistä, on kuulema aito rytinki.Hänen nimi oli Eino Rytinki hän muutti joskus Särkivaaran kylään elikkä (pikku kylään). Meni naimisiin Eliina Särkelän kanssa. Heille syntyivät lapset Tauno, Mikko, Terttu ja siskopuoli Hilkka. Ovat sukua Lasalalle joka asuu tänäkin päivänä Syötteellä.
Terveisin:Marjatta Laukka ent:(Helena Rytinki)
Hei vaan pimu05.
Kuten ehkä oletkin katsellut, Rytingin suku vaihtui, kun Anders Rytingin perhe osin kuoli ja ajautui muualle 1700-luvun alussa ja tuo Olli Paavonpoika alkoi sitten asuttamaan Rytingiä, samoin otti nimen käyttöön.
Se puoltaa sitä, ettei Olli ollut, ehdollisena tämä, savolaista-sukua, joita Pudasjärveä asuttanut, koska Ollilla ei ollut mitään Rytingi eller Nnnnnen sukunimeä.
No Rytingi tulee vain sukuna äitini sukuun tuon Ollin kahden tyttären kautta.
Aivan hyvin voi, kun en ole tutkinut, jotta Anders (Bengtsson) Rytingin sukua miespuolisten osalta on jatkanut sukunimenä Rytingi, jossain muualla kuin Rytingin-tilalla.
Rytingin-tilalla on voinut Ollin jälkeenkin, suku vaihtua.
Mutta nämähän selviää, jos Rytingeistä tehdään kattava sukuselvitys.
Saatan olla x-miehellesi kaukaista sukua, kuten olen monille johin olen törmännyt ympäri mailmaa, eri yhteyksissä, sukuharrastajiin joilla samoja esivanhempia.
Kuta pitemmälle taaemmas, kirjallisia lähteitä mennään, sitä pienempi on ollut populaatio ja siten yhteisiä esivanhempia on.
DNA-tutkinta heittää jo kymmenientuhansien vuosien taa, jolloin samaa perimää löytyy jo useilta suomalaisilta.
Hei! Olli Paavopoika Rytinki kiinnostaa myös minua tyttärensä Kaarinan kautta. Arvelen, että tutkailija Saara on oikeilla linjoilla Ollin vaimon osalta.
Olli Rytinki on sikäli haaste, että käsittääkseni Pudasjärvellä asui samaan aikaan 1700-luvun alussa tai vuosisadan vaihteessa ainakin kaksi Olof Rytinkiä, jotka sekoittaa helposti toisiinsa.
Jorma Henttu antaa Sukuraitilla Olli Paavonp Rytingille syntymäajaksi 26.10.1678 ja tämän vaimolle Elin Säkkinen-Illikaiselle syntymäajan 16.2.1699. Olettaisin kuitenkin, että kyseiset syntymäajat ovat Olli Ollinpoika Rytingille ja vaimolleen Anna Väätäjälle. OSS:n julkaisemassa Pudasjärven esipolvihakemiston hakemistossa kohdassa Hyttinen Olavi viitataan kohtaan Rytinki Olavi. Tämän Olavi Rytingin syntymäajaksi annetaan n.1678 ja hänen puolisokseen nimetään Anna Väätäjä s.16.2.1699.
Ilmeisesti Pudasjärvellä asui vuosisatojen 1600/1700-vaihteessa ainakin kaksi Olof Rytinkiä, joista yhden vaimo oli Elina Illikainen ja toisen Anna Väätäjä. Anna Väätäjälle ja Elina Illikaiselle kummallekin on (esipolvihakemistossa ja HisKissä) merkitty syntyneeksi lapsia 1720-luvulla, joten he tuskin olivat molemmat saman Olof Rytingin peräkkäisiä vaimoja. Kolmaskin Olof Rytinki eli Pudasjärvellä 1700-luvun alkupuoliskolla. Hän oli mahdollisesti Ollin ja Elinan poika. Hän avioitui vuonna 1746, mutta en tiedä kenen kanssa. Vihkiajankohdan perusteella hän ei voinut olla Olli Ollinpoika Rytinki s.1736, jonka isä oli Olli Ollinpoika Rytinki ja äiti Anna Väätäjä.
Mikä muuten on sukunimen Ryting/Rytinki tausta, etymologia, selitys?
Lisätiedot Olli Paavonpoika Rytingin vaimon Elinan suvusta kiinnostavat.
SSS:n kuolintiedoissa mainitaan Elin Samuelsdotter Coistinen, joka kuoli 4.5.1771 Kollajan kylässä. Hän oli kuollessaan vielä naimisissa ja hänet haudattiin kirkkoon. Elina Samuelintytär Koistinen oli kuollessaan SSS:n mukaan 66v, 11 kk ja 1 päivä vanha. Oletan, että kyseessä oli Elina Samuelintytär Illikainen, Olli Paavonpoika Rytingin vaimo.
Pudasjärven asiakirjoissa mainitaan useita samannimisiä henkilöitä, jotka voivat sekoittaa asetelmaa. HisKin tiedoissa mainitaan Elin Säckinen, joka sai 6.7.1736 Olof Rytingin kanssa pojan nimeltä Olof Holappa. Jorma Henttu käyttää Olof Paavonp Rytingin vaimosta nimeä Elina Säkkinen-Illikainen, joten tältä osin voitaisiin olettaa, että kyseessä olisi sama henkilö. En tiedä, mistä tulee nimi Säkkinen kyseiselle Elina Illikaiselle ja mistä nimi Holappa tämän pojalle Olofille.
Hentun mukaan Elina Säkkinen eli Illikainen syntyi 16.2.1699, mikä poikkeaa Pudasjärven n.v.1700 rippikirjoihin merkitystä syntymäajasta kuten myös HisKiin (virheellisesti isän Samuel Hindrichsson Ollikainen sukunimen osalta) merkitystä ja Saara Ollosen Sukuraitilla esittämästä tiedosta. Jorma Hentun tiedoissa on myös se ero, että hän esittää Elinan isäksi Paavo Ristonpoika Illikaista ja äidiksi tämän vaimoa Kaisa Eskontytärtä. Vaikka on mahdollisuuksien äärirajoilla periaatteessa mahdollista, että Pudasjärvellä oli toinen Olof Rytinki, jolla oli oli vaimo nimeltä Elin Säkkinen eli Illikainen näillä vanhemmilla, lienee todennäköisempää, että kyseessä on tulkintavirhe.
Elinan isänäidinisä oli käsittääkseni nimeltään Risto Illikainen ja tällä oli poika nimeltä Paavo. (Kyseisen Paavon vaimo oli nimeltään Kaisa Säkkinen, mikä muuten sopii yhteen Elinan nimeen yhdistetyn nimen kanssa). Ongelmana on kuitenkin se, että kyseinen Paavo Ristonpoika Illikainen haudattiin 1697, joten hän ei voinut olla 1699 syntyneen Elina Paavontytär Säkkisen eli Illikaisen isä.
Väänästen sukukirjassa Elina Illikainen esiintyy nimellä Liisa (Elisabeth). Kyseessä pitäisi olla sama henkilö, koska sukukirjassa mainitun Liisa Illikaisen syntymäaika ja -paikka on sama kuin muissa lähteissä Elinalla. Irma Nurmela-Lintulan välittämän Sukuraitilla olevan tiedon mukaan Liisa/Elina Illikaisen ensimmäinen puoliso oli Olof Paavonpoika Rytinki ja toinen Staffan Vuorma-Väänänen. Tilanteen tulkintaa hämmentää edellä mainittujen seikkojen lisäksi myös se, että "Avioliittoja Pohjois-Pohjanmaalla"-julkaisussa on tieto, jonka mukaan Staffan Wäänänen vihittiin Pudasjärvellä vuonna 1733 Anna Illikaisen kanssa. Kyseessä on sama vuosi, jolloin Väänästen sukukirjan mukaan Tapani Väänänen-Vuorma avioitui Liisa Samulintytär Illikaisen kanssa.
Mauno Puurusen tietojen mukaan Anna Samulintytär Illikainen oli vihitty tasan vuotta ennen sisartaan Elinaa (28.12.1732) Kaapo Ahosen kanssa. Edellä mainittujen seikkojen valossa lienee mahdollista, että joko jomman kumman sisaruksen vihkivuosi tai aviomiehen nimi on kirjattu väärin. Lähden siitä tulkinnasta, että Elina Säkkinen, joka oli naimisissa Olof Rytingin kanssa, oli toinen henkilö kuin Elina Samuelintytär Illikainen, samoin naimisissa Olof Rytingin mutta toisen miehen kanssa. Samoin toistaiseksi oletan, että Staffan Staffanonpoika Väänäsen eli Vuorman puoliso Elisabeth Samuelintytär Illikainen ei ole Elina Samuelintytär Illikainen, vaikka Väänästen sukukirjassa heille on annettu sama syntymäaika.
Moi vaan Ari Luuki.
Olen hiukan erimieltä siitä, että Elin olisi Samuel Säckisen tytä
kuten tutkailija arvellen esitti ja jonka kannalle asetuit.
En ole havainnut, että poikaa Samuel taikka tytärtä Walborg olisi
Ollille ja Elinalle merkitty syntyneeksi.
Näillä näkymin pidän parhaimpana edelleen siinä mitä ketjun
alussa olen kirjoittanut.
Tietysti poikaakaan Johan ei löydy, mutta kysessähän ollut
isonvihan aika, jolloin lapsia syntyi ja kuoli kirjoihin merkitsemättä.
Tuohon aikaan, isoviha, tämä myöhemmin syntynyt Elin ei missään
tapauksessa sovi 1714-1721 äidiksi niin Britalle kuin nimettömille
mahdollisille lapsille.
Toistan vielä, ja varmaankin olet tietoinen, lasten nimet periytyvät
tietyssä järjestyksessä tavallisen kansan parissa yleensä poikkeuksetta.
Olen kyllä ollut tietoinen noista, mitä kirjoitit, osasta kirjoituksia.
Ei kuitenkaan tietoa kaikista.
Kiitokset tiedoista.
Tietysti korjaan, jos pitävästii muuta esitetään.
Rytinki Olof Påhlsson. Pudasjärven Livo-by.
Kun Ollin ja Elinan lapset: oli siis Brita , Carin s. 1723, Lisa 1727, Margareta 1729, Anna 1732 ja Olof 1736, myöhemmin
merkitty Olof Holappa. Arvelisin jota tytär Brita kertoo sen kenen tytär Elin Säckinen oli.
Lisäksi arvelisin jotta Olli ja Elin ovat asuttaneet sukulais-paikkaa illikaista hetken aikaa.
Ei kuitenkaan mahdotonta ole Johan Säckisen tytärkään, koska synt. 1690 ja voisi saada lapsen vielä 1736 ikää olisi kyllä paljon
jo 46 v. Ja tuo nimi illikainen voi todistaa sen, jotta ovat olleet illikaisesessa , voi olla jopa Ollin sukunimikin..
Ollila olikin vaimo-2 jo 1746 vaimona Anna ilmeisesti sukuaan Väätäjä ja synt. 16.02.1699 ja luultavasti kuollut vanhana 1797.
Olli vielä ehtoollisella 24.11.1743 ja Elina 10.06.1743. Olli vieläkin ehtoollisella 24.11.1752.
Haudatuissa Elin merkitty 52 åhr gamal, Olli merkity kuolleen Livo-by ikää 81 v. 3 kk. 3 vk. ja 3 pv. laskien synt. 19.11.1678.
Ollin k-syy stenpasing on sydänpysähdys. Ikäeroakin ollut noin 12 v.
Holapan sukua on www.holappa.info (http://www.holappa.info)
Sari
Moi vaan Sari H.
Jotta sukusivut on Holapalla.
Kiitos tiedosta.
Olen kyllä ollut joitakin vuosia sitten, ehkä 10 v., yhteydessä äitini
serkkuun Maire Holappa, joka tehnyt sukututkimuksia Holapastakin.
Holappa tulee hänelle, nyt en ihan muista ulkoa, oisko isänsä puolelta.
Pitänee penkoa paruja miten se oli.
Yhteyden pidossa tarkasteltiin minun tekemää alustavaa sukujohto-runkoa
Sääskilahden suvusta tuolta 30 vuoden takaa.
Joitain vähäisiä kojauksiakin tuli.
En tiedä olisiko Maire sitten ollut mukana Holapan sukuseurassa ?
Toivottavasti.
Antti Kuivamäki
22.10.07, 18:57
Minulla on seuraavanlainen tieto;
Olli Paavonpoika Rytinki e. Hyttinen l. Sirniö
Puoliso: Elina Juhontytär Rytinki e. Säkkinen, Illikainen
Lapsi: Kaarina Ollintytär Lager e. Rytinki, Hyttinen, s. 26.11.1723 Pudasjärvi. Puoliso: 1744 Pudasjärvi Antti Lager s. 1722.
Aikanaan tutkin lasteni esivanhempia, tosin hyvin pintapuolisesti.
Tämä viittaisi Paavo Jaakonpoika Sirniön eli Hyttisen sukuun.
Kaarina Ollintytären rinnakkaisnimenä näyttää käytetyn Hyttistä
Onko kellään Antti Lagerin vanhemmista tietoja?
Antti Kuivamäki
Hei Risto,
Kiitos vastauksestasi. Ihan tällä perusteella, lasten etunimistä päättelemällä, en kuitenkaan tohtisi päätyä Säkkisiin tai hylätä Koistinen-Illikaisia Elinan vanhempina. Toki nimien Samuel tai Brita puuttuminen Ollin ja Elinan lasten nimissä askarruttaa. Täysin kategorinen tuo mainitsemasi nimeämissääntö ei ole, vaikkakin on ollut tavanomaista nimetä lapsia isovanhempiensa ja/tai vanhempiensa mukaan.
Epäilevällä kannalla olen varsinkin, jos oletetaan Olavilla olleen kaksi vaimoa Elina ja Anna Väätäjä. Se ei toimi syystä, jonka edellä mainitsin.
Huomaan, että nykyisin digiarkiston tietoihin pääsemiseksi tarvitaan salasanat sun muut systeemit, joten en valitettavasti voi todentaa tai tarkistaa näitä viitattuja lähteitä/tietoja digitoiduista asiakirjoista. Olen omia tietojani kerännyt pääasiassa rainoilta ja jonkin verran myös muiden kokoamista aineistoista. Muistikuvani on, että olen tarkistanut vanhemmista asiakirjoista mikrofilmeiltä Säkkisten taloudet enkä niistä viitteitä Elinaan saati Olaviin löytänyt. Voinhan olla Säkkisten osalta täysin väärässäkin. Siispä toistaiseksi muun näytön puuttuessa pitäydyn Illikaisiin eli Koistisiin Elinan vanhempina. Viisaammat minua tässä uskossani oikaiskoon.
Olavin ja Elinan tytär Kaarina Ollintytär Rytinki s.26.11.1723 avioitui mainitun Antti Kallenpoika Luukkosen eli Lagerin (ehkä myös Kortetsalmen) s.1722 kanssa. Minulle välitetyn tiedon mukaan sotilas Antti Lager eli Luukkonen oli syntyjään Länsipohjasta (lähteenä kirja "Livokylän neljä vuosisataa". Haluaisin tietää, kuuluiko Kuusamo tuolloin Länsipohjan lääniin, koska ainakin Kemijoen pohjoispuolinen Lappi kuului, lukuun ottamatta Rovaniemeä ja Kemijärveä ja muita aivan joen pohjoisrannalla sijainneita kyliä. Oletuksena on, että Antti Kallenp. Lager s.1720 olisi alun perin Kuusamosta tai jostain muusta Oulun kantin katsoen itäisemmästä tai koillisesta pitäjästä.. Mitä alueita Länsipohjaan hallinnollisesti luettiin, siitä kaipaan myös lisätietoa.
yst. terv. Ari
Hei,
Sain juuri lisätietoa, joka kääntää vaakakuppiani nyt Riston ja huomaan myös Antti Kuivamäen esittämään suuntaan, että Elina olikin Elin Juhontytär Illikainen eli Säkkinen s. 20.06.1690 eikä niinkään Samulintytär Illikainen eli Koistinen.
Livonkylän historiassa mainitaan että Antti Kallenpojan vaimo Kaisa/Kaarina oli Heikki Puhakan vaimon sisar. Olen kerännyt irtotietona talteen, että Heikki Puhakan vaimo oli Brijta Olofsdr Rytingi s.1708, k.1.3.1773 Livolla. Heidät vihittiin 1734 Pudasjärvellä. Lähteenä on "Avioliittokuulutuksia Pohjois-Pohjanmaalla 1733-1739", s.18, Oulun Sukututkimusseuran julkaisu 24, Oulu 2002. Mainittu Riitta Olavintytär Rytinki syntyi liian varhain ollaakseen Elinan Samulintytär Illikaisen eli Koistisen s.1704 lapsi. Sen sijaan Riston ja Antin asetelmaan Elina Juhontyttären lapseksi hän sopii hyvin.
Pyydän ystävällisesti Risto/Antti lisätietoa Elina Juhontyttärestä ja hänen vanhemmistaan, jos tietoa on, vaikkapa privaatisti. Tämä on kaiken kaikkiaan kova juttu!
Antille tiedoksi, että toistaiseksi minulla ei ole Antti Lagerista eli Luukkosesta muuta tietoa kuin minkä edellä esitin. Sotilasrullista ehkä jotain voisi löytyä.
terv. Ari
Moi vaan Antti Kuivamäki.
Ja tervetuloa keskustelemaan Olli Rytingistä meidän kanssa tälle Forumille.
Kiitän tiedoistasi.
Täytyy nyt ottaa tuo esittämäsi Ollin sukunimen perusta Hyttinen eller Sirniö tutkintaan.
Tiesitkö jotta sotilas Anders Lager s. 1722 otti sittemmin nimekseen
Luuckonen. Kuten edellä olen kirjoittanut. Epäilen jotta alunperin Luuckosia olisi ?
Antin poika Henric Luuckkonen s. 03.01.1753 ,on poika josta suku jatkuu minuun.
Antti kuolikin 29.05.1767. Mutta vaimo Carin Olofsdr. Rytingi en ole löytänyt muuta kuin kuolin vuoden 1764,
puuttuu siis kk. ja pv. Löytyisikö sinulta mahdollisesti ?
Ari Luuki, ei minulla näistä keskeneräisitä papereista, joita koneelle nyt siirtelen, ole antaa muuta mitä edellä on.
Ilmoittelen, jos muistiinpanoista vielä lisää löytyy.
Kuten Antti kirjoitti niin sieltä voi löytyä lisää. Ehkä Antti vastaa näin julkisesti jotta kaiki saamme lisävalaistusta Olliin.
Moi.
Pitää alkaa heti korjaamaan, Henrich syntymä vuosi lipsahti numerolla liian isoksi po. 1752.
Kummeina esintyy, kaikista en ole saanut selvää:
Samuel illikainen, Anders Joseph Wettberg, hustr. Elin Samulsdr. illikainen,
Carin Andersdr. ja piga Carin Mattsdr. Veteläinen.
Anders Luuckonen eller Lager ja Carin Olofsdr. Rytingi syntyi poikia:
Johan 1745, Anders 1750 ja Henrich siis 1752.
Epailen tuon patronyymi Carlsson oikeellisuutta, mitä Livonkylän neljä vuosisataa kirjoittaa.
Mutta sekin on otettava huomioon.
Kummeista ei voi ehkä päätellä mitään, ei niin Luukkosta ollenkaan Heikillä.
Pitänee katsasta vielä muut lapset työt ja poikain kummit, oisko siellä Luukkosia kummeina.
Ei ollut Luukkosia muillakaan lapsilla kummein,
joten muualla on Antti Lager syntynyt, kuin Pudasjärven
Luukkosia.
Jos nyt ollenkaan on Luukkosen sukuakaan vaikka näin
arvelin.
Antti Kuivamäki
23.10.07, 07:33
Ei minulla lisätietoja paljoa ole. Pintapuolista...
Joten näitä tietoja saa vahvistaa/kumota.
Pj kinkerikirjaan 1700- on Rytingiin myöhemmin merkitty Olof Sirniö.
Sirniössä asui tuohon aikaan ymmärtääkseni Hyttisiä.
Syntyneiden luetteloa seuraamalla voisivat
Olof Sirniö ja Elin Johansdr sekä
Olof Påhlss Rytingi ja Elin Säckinen/Illicainen
olla sama pariskunta. Vihkitietoja ei ole löytynyt.
Carin Ollintyttären lisänimenä käytetty Hyttistä.
Mm. haudatuissa, kuolinaika 21.4.1763
Antti Lagerin kuolinaika minulla on 27.5.1767
Antti
Moi Antti.
Tuommoinen minullakin löytyy muistiinpanoista
Carin Olofsdr. Hyttinen merkitty kuolleen 21.04.1763 watusot on vesipöhö ja ikää 42 v. 4 kk. 3 vk. ja 4 pv. laskien synt. 21.11.1720.
Olen sen merkinnyt ylös ehdollisena, kun se poikkeaa muutaman vuoden merkittyyn synt. aikaan 26.11.1723.
Antille löytyy rippikirjasta merkitty kuolin aika 29.05.1767. Toki päivän voi tulkita myös 27 pv.
Haudatuissa kirjattu tuon vuoden lopupuolella Antti, on 27.05.1767. Se lienee oikeampi.
Ja Lager nimelläkin haudattu. ja entisenä sotilaana, kuolin syy on sellainen suttu, josta en saanut selvää,
tai uskalla näin julkisesti tulkintaa kirjoittaa.
Forum olikin jonkin aikaa poissa käytöstä, niin katselin SSHY:n sivuilta Pudasjärveä, sieltä Hyttistä ja
Sirniötä ja kuten kirjoitit, se on kyllä niin.
Selvisi, jotta Olli Paavonpoika Rytingin , isä oli Påhl Jacobsson Hyttinen eller Sirniö ja äiti Lisa Christersdotter
Olivat saaneet lapsia mm. Hyttisenä 1689 ja Sirniönä 1692.
Påhl Jacobson esintyy rippikirjassa 1700, mutta ei enää 1713.
Lisa Christersdotter esintyy viimeisen kerran ehtoollisella 18.07.1732 ja vuoden 1733 kohdalla merkitty död.
Ei esiintynyt myöhemmin.
Jos, s i i s -o l e t u s (Piti laittaa tavuviiva, kun tämä areena ei ymmärtänyt lattaa tyhjiä kohtia vaan aina lyhensi),
ketä sopivaa Christerä Lisan isäksi, eli Ristoa löytyy alueelta, niin päätyy Oulun sukututkimusseuran
Esipolviluettelo III –Pudasjärvi teoksessa henkilöihin Christer Mursu ja vaimonsa Margeta Pesiö.
Kertoo hakemisto kohdasta 3.VIII.17 ja 3.VIII.18 josta löytyvät. Ja Riston syntyneen arviolta 1600.
Olli Rytinki eintyy em. opuksessa vain nimellään 2.VI.15 kohdalla, mutta hakemistossa nimellä Hyttinen Olavi
ja Sirniö Olavi, viitauksin Rytinki Olavi kohtaan 2.VI.15.
Noita immeisiä on minulla joitakin keskeneräisessä Nymanin sukupuussa.
http://baanaweb.fi/samiheim/
Sari
Noita immeisiä on minulla joitakin keskeneräisessä Nymanin sukupuussa.
http://baanaweb.fi/samiheim/
Sari
Lainaan vielä itseäni, eli jälkipolvia lähinnä.
Antti Kuivamäki
24.10.07, 19:38
Joo. Nuo haudatuissa ilmoitetut kuoliniät harvoin tukevat teorioita. Harmi.
Päivämäärissä tahtoo tulla virheitä. Minulla ainakin sekä luki- että näppäilyhäiriöitä.
Hyttinen - Sirniö - Rytinki kuitenkin näyttäisi menevän noin.
Puolisoiden vanhemmista en osaa arvata mitään.
Paavo Jaakonpoika Hyttinen ja Liisa Ristontytär ymmärtääkseni tulivat Sirniöön Puhoksen kylästä, joten oletettavasti Paavon isä olisi Jaakko Pekanpoika Hyttinen Puhokselta.
Antti.
Moi
Katsottu SSHY:stä lisää Pudasjärven kirjoja.
Näyttää olleen vuoden 1700 rippikirjassa samoihin aikoihin kaksi Paavo Jaakonpoikaa
nimittäin:
sivu 163-164 Sirniö. Jossa.
Påhl Jacobson ja vaimo Lisa Christersdr.
ja perhe mm. Olof (myöhemmin Rytinki)
sivu 229-230 Jonku-by . Jossa
Påhl Jacobsson Hyttinen vaimo
Elin Henrichsdotter Mursu.
dotter Margeta.
Tuli vain mieleen oisko tuossa sekaannuksen paikka, esim. lasten kasteissa ja muissakin
vaikka papin merkinnöissäkin nuo Hyttinen ja Sirniö.
Toisinpaikoin Elin lyhyesti Elisabeth nimestä vaikka Lisa oikeasti ja Elin ehkäpä Helena.
Ja miten se Jonku ja Puhos paikkoina on toisiinsa nähden sijaitsee.
Yritin katsoa kartasta, vuodelta 1950, jossa Jonkujärvi on Pudsjärven keskustasta suuntaan
Kaakko muutaman kilometrin päässä ja jonka itäpuolelle kirjoitettu Jonku.
Pudasjärvestä itään on sitten Puhos järvineen
Ja ovat tiiviisti Pudasjärven kuntarajan sisällä.
Maantieteellisesti sangen lähekkäin, jos ajatellaan asutuksen ja viljelyn laajentamista.
Kun taas Sirniö on Posion suunnalla kuntansa alarajan läheisyydessä.
Rytinki lienee nykyisessä Ranuassa ja eikö se Livokin siellä, siis Pudasjärveltä
Pohjoiseen.
Nyt minulla on sellainen tuntuma, jotta Paavo Jaakonpoika joka Sirniössä perheineen
oli, on muu suku, kuin Hyttinen, vaikka se monista merkinnöissä häneen liitetty, kuin
jälkikasvunkin yhteyteen.
Ja Jonku-by Paavo Jaakonpoika Hyttinen lieneekin Jaakko Pekanpoika Hyttisen poika.
Mitä mieltä tuosta ollaan ?
Antti Kuivamäki
25.10.07, 09:09
Eihän näitä tietoja 100% varmaksi voi sanoa.
Historia kirjoituksissa mainitaan Posion seutua asutetuksi 1680 –luvulla. Hyttisen sukua yhdeksi asuttajiksi. Jossain taitaa olla Sirniön kylä –sivutkin, jossa näin mainitaan.
Puhokselta tulon olettamus perustunee siihen että 1670 –luvun henkikirjoissa Paavon Jaakonpoika Hyttinen ja Liisa Ristontytär on merkitty Puhoksen kylään. 1650 –luvulla Puhoksella asui Jacob (Peerss) Hyttyinen. 1700 -luvulla Puhoksella on talo Kosamo eli Hyttinen
Vastaavasti Taivalkosken puolella 1670 –luvulla Kurki kylässä olivat Jaakko Pekanpoika ja Tuomas Pekanpoika perheineen. 1650 –luvulla Peer Hyttyinen. 1700 –luvun alussa Jurmussa oli Tuomas Pekanpoika Hyttinen.
Ketä Jongun kylässä asuneet sitten olivat, en tiedä.
Edelliset tiedot muistin pohjalta, toivottavasti ei ole isoja virheitä.
Henkikirjoja vuosi vuodelta seuraamalla voisi ehkä näihin asioihin saada vahvistusta. Jos on mahdollisuutta tai kiinnostusta asiaan.
Antti
Moi.
Eipä niin 100% voi.
Jos Posion historia Sirniössä olleita väittää Hyttiseksi, herää kysymys
mistä ko. Sirniön kylän tiedot, siis viitteineen, on sinne laitettu.
Ehkä sieltä mistä Pudasjärvellä on ensin kirjoitettu.
Seuraa kysymys, onko jollain antaa Posion historian ja Pudasjärven
historian sekä Livon neljä vuosisataa teoksien IBSN tunnuksia, niin
se helpoittaisi minua kirjojen kaukolainauksessa.
Aijon nimittäin ennen manttaali kirjoja lukea niistä.
Teoksethan voisi olla muilla nimillä, kuin ed. mainituilla.
tutkailija
25.10.07, 22:02
Hei
Mulla tiedostoissani Olofin ja Elinin tytär Margetha . Hänen jälkipolviaan kulkeutuu Rovaniemelle. Äiti Elin näyttäisi nyt minulla olevan väärä Elin? Kiitos ahkera asiantuntija Risto
Tällaiset tiedot.
I Margetha Ollofsdr. Rytinki , s. 10.07. 1729 Pudasjärvi, Rytinki, puoliso: Vihitty 18.11. 1750 Pudasjärvi Olof Thomasson Sääskilahti e. Hiltunen , s. 08.07. 1721 Pudasjärvi, Aittojärvi, k. 03.03. 1808 Pudasjärvi, ikä 86 v ja 7 kk.
Arille, Anders Lager esiintyy Illikaisen sivulla ensi kertaa 1743, tässä linkki.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/pudasjarvi/rippikirja_1713-1744_mko5-12/123.htm
Terveisin Saara
Kiitos itsellekkin linkistä tutkailija.
Antti Lager on myös minunkin esivanhempi.
Sirnö näyttäis nimenä suuntautuvan, Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan mukaan, Karjalaan, Rautu-Suistamo-Kurkijoki-Mustola.
Ja nimenäkin johdettu lopulta tsernets, mustaan pukeutunut tai muuten tumma.
Sainkin itse, selville nuo edelliset 3 kirjaa, paitsi Pusadjärveltä ei ole historiaa, vaan Suur-Iin historiassa ja jotain Kuusamon historiassa löytyy Pudasjärveä.
Seuraa kysymys, onko jollain antaa Posion historian ....
En löytänyt ISBN numeroa, mutta tässä lisäinfoa:
"Paikallishistoriateos "Posion Historia", joka käsittelee aikaa esihistoriasta vuoteen 2000, julkaistiin vuonna 2006. Teoksen kirjoittajat ovat FL Hannu Kotivuori, FL Anu Vahtola, FM Seppo Ervasti, FT Antero Tervonen, FT Tapio Karjalainen ja FT Jouko Vahtola."
ISBN 952-90-9574-0
Elettiinhän sitä ennenkin- Livonkylän neljä vuosisataa.
Lisää tietoa keskusteluun löytyy kirjasta Puhos, kylämme historia, sivu 24. Kirja painettu 2005, toimittanut Juhani Turpeinen, ISBN 952-91-8971-0.
Olof Påhlsson Rytinki, Sirniö, Hyttisen isä oli Påhl Jacobsson Hyttinen, joka kirjan mukaan hän osti Lauri Laakkoselta Kuren kylässä sijaitsevan uudistilan v 1685 Sirniöstä. Paavolla mainitaan lapset Jaakko, Pekka, Elina, Marketta Priita Olli , Kaisa ja Vappu.
Itse ole tutkinut Olof Påhlsson Rytinkiä, Sirniö, Hyttistä ja perhettä, sillä hänen lapsistaan kolme Elisabet (Lijsa), Margeta, Olof tulee esivanhemmikseni.
Olofin (s.1678) lasten Påhlin ja Johanin kastekummien nimistä päätellen perhe asui tällöin Sirniössä ja Carin on jo merkitty syntyneeksi Livolla, siis Rytingissä. Perhe on luultavasti muuttanut välillä 1720-23 Rytinkiin.
Olof Påhlsson Rytingillä s.1678 k.19.2.1760 oli ainakin kaksi vaimoa:
1: Elin Johansdr. Säkkinen (mainitaan kerran myös Illikaisena) kast.20.6.1690 k.1.9.1743, vihkimerkintää ei löydy. Vanhemmat kuten aik sanottu Johan Henriksson Säkkinen ja Brita Christersdr (Britan isä voi hyvinkin olla Christer Illikainen/ Veteläinen. Kaikki lapset ovat tämän vaimon kanssa. Britan s.1708 äidistä tosin ei ole tietoa, onko Elin vai onko ollut aikaisempi vaimo?
2: Anna Henrikssdr Hyttinen s.16.2.1699 k. 19.10.1777, vih 1746 Domin 4.fest. Trinit (Eck. Olof Rytingi En Anna Henriksdr Hyttinen). Anna oli aikaisemmin vihitty 26.11.1718 Pehr Andersson Luukilan (k.8.3.1736) kanssa, vihkimerkinnän mukaan Luukila oli kotoisina "Ijå S. Haukipudas".
Annalla ja Olofilla ei ollut yhteisiä lapsia.
Olof Påhlsson Rytingin lapset:
1. Brita s.1708 k.1.3.1773 vih.1735 Henrik Henriksson Puhakan (kast.22.10.1705) kanssa.
2. Påhl s.27.12.1716 k.31.8.1743 vih 11.1.1741 Carin Andersdr Hyttinen/ Saarijärven (s.1719) kanssa
3. Johan s.7.9.1720 (muita tietoja en ole löytänyt)
4. Carin s.26.11.1723 vih.1744 Festo Transig. Anders Lagerin kanssa
5. Elisabeth (Lijsa) kast.3.4.1727, k.30.5.1763) vih. 1747 Die Purifie (2.2) Henrik Pehrsson Luukisen (s.1.1.1727) kanssa.
6. Margetha s.10.7.1729 k.7.9.1791 vih.18.11.1750 Olof Thomasson Hiltunen/Sääskilahden (s.7.7.1721) kanssa
7. Anna s.2.4.1732, vih. 25.11.1750 Pehr Andersson Saarijärven (kast.15.2.1728) kanssa
8. Olof s. 6.7.1736 k.8.2.1808, vih. 31.3.1755 Anna Henriksdr Timonen/ Ervasti (s.20.12.1733) kanssa.
Ennen Olof Påhlsson Sirinön tuloa Rytingissä asui Oinas-Panuman sukua Kollajalta.
Pudasjärven rippikirjat 1700-luvun alussa ovat vähän vaikeaselkoiset. Esim. Olof Påhlssonin perhe näkyy ensin n1700 rippikirjassa Sirniössä, seuraavaksi rk 1713-1715 perhe on edelleen Sirniössä. Seuraavat merkinnät pitää katsoa n.1700 rippikirjasta Rytingin kohdalta. Kuten huomataan siinä on kahden ajanjakson merkintöjä, käsialat selvästi erilaiset. Jälkimmäisellä käsialalla näkyy Olof Sirniö, hust Margetha, pigan Britha, Påhl sonen, Johan dito, Brita dr, Caisa do. Olen tullut tuokseen, että nämä merkinnät ovat n1720-1722.
Seur rippikirjassa 1723-25 Rytingissä näkyy vain Olofin perhe.
Irja Niemitalo
Moi vaan nieirj.
Mukava saada lisä keskustelioita Olli Paavonpoika Rytinkiin.
Kyllä ne Pudasjärven kirjat vaikea tulkintaisia taitavat olla ja
harhautumisen mahdollisuus paikoin suuri.
Aluekkin laaja, kirkon palvelijat Keckman-Forsterus-Ervast
apulaisinaan Anglenius-Ståhlberg varmaankin yrittäneet
laittaa ruotsin kielisinä, miltä heistä näytti supi suomalainen
väestö kirjoihinsa. Ja eihän se onnistunut aina.
Pitäjä oli köyhä, isoviha köyhdytti lisää, ei ollut varoja mihinkään
uuteen, joten saatat olla hyvinkin oikeassa siinä, että merkintöjä
on tehty myöhemminkin niihin kirjoihin.
Täytyy ottaa myös Puhoksen kirjakin luettavaksi, jos siinä Sirniön
ostosta kerrotaan. Tilahan olisi silloin perintötila ja suku jatkuisi
jossakin muotoa siinä, ellei sitten kruunulle joutunut.
Vaurashan on Hyttisen Paavo pitänyt olla, visusti olla kirkolle
ja kruunulle mitään antamatta.
Yleensä tuohon aikaan ne oli kruununtiloja, jolloin joku otti-sai
tilan haltuunsa ja siihen joitakin verovapaus vuosia.
Nyt mietiskellyt, oisko Påhl Jacobsson kuitenkaan perheineen
edestakaisesti Sirniön ja Puhoksen tiloilla asunut, myöskin Jongun.
Voihan se tietysti mahdollista olla.
Isonvihan aikoihin on piilopirteillä oltu.
Tuossa tulevalla viikolla, yritän katsoa, miten Sirniössä on asuttu
1700-1750, ketä siellä oli.
Hyttisessähän Jacob Påhlsson sitten jatkoi tilanhaltijana.
Kiitän tiedoistasi, mitä laitoit.
Tulikin ilmoista johtuen aikaa näin pyhänä.
Katsottu yhä lisää Pudasjärveä ja yritetty saada tolkkua niistä.
Laitettava ensin miten esintyvät, nimet Sirniö ja Hyttinen.
RK 1700
sivu 163-164 Sirniö Påhl Jacobsson, Lisa Christersdotter, Jacob Påhlsson h. Kirstin Jacobsdr. ja mm. Olof (myöh. Rytinki) muitakin oli, mutta nuo pää henkilöt.
sivu 229-230 Jonku-by Hyttinen Påhl Jacobsson Hyttinen, Elin henrichsdotter Mursu, d. Margetha.
RK 1713-22
sivu 62-63 on Thomas Lehtojärven, jossa hänen leski, poika ja pojan vaimo, niin alempana Sirniö, jossa
E. Lijsa Christersdotter, Jacob Påhlsson h. Kirstin Jacobsdotter ja mm. Olof (Rytnki) jolle alapuolelle varattu
paikka h. eli hustru, ei nimeä. Muutakin porukkaa oli, viimeksi porukka ehtoollisella 03.04.1715.
Hyttiset noilla nimillä ei esiintynyt, tai en havainnut.
RK 1723-44 , merkitty siinä vuodet 1723-31 ehtoolismerkintöjö muille, paitsi 1726 vuodelle.
sivu 180. Sirniö, jossa E. Lijsa , Jacob Påhlsson h. Kirstin Jacobsdotter s. Påhl.
Ollia ei enää Sirniössä. Ja mm. blind Pehr ilmestyy kuvioihin.
Huom ! Myöhemmin, jälempänä, noista merkinnöistä.
RK 1732- 45. Sirniö jonka yläpuolelle kirjoitettu hyttinen.
sivu 336 siinä siis Enk. Lijsa vedetty yli ja mm. död vuodelle 1733. Enka Christin, jolla jotain viivoja vielä 1733.
sietten seurasi Pehr Blind ja muuta porukkaa. mm. Påhl, joka onkin vuoden 1734-45 siv. 95-96 Sirniön isäntänä.
Mitä tuosta sitten vetäisi yhteen vetona, jotta nimi Hyttinen tulee vasta vuoden 1732 kirjaan, kun Pehr Blind on jo ollut
edellisessä kirjassa 1723. Tiedä sitten olisko Pehr Blind ollutkin Pehr Hyttinen tai Hyttisestä.
Pidän edelleenkin, jotta Sirniö on muu suku kuin Hyttinen, kun en vielä noita kyläkirjoja lukenut enkä historia teoksia.
Vuodelta 1722, (1713-21) Pohjanmaan asiakirjoissa, on vähäisessä määrin Pudasjärveä, isonvihan aikaisista lapsista ja nuorista.
Merkinnöistä vuoden 1723 RK:ssa:
Toden totta siinä on kirjoitus tyyli vieras joillekkin kirjaimille ja syntymä aika merkinnöille.
mm. d. Carin s. 18.6.1708, sitten S. Jacob s. 17.09.1706 myöskin Anna dotter s, 24.02.1701.
Ensinnäkin ei tuolloin laitettu s. syntymä ajan alkuun, sitten se kyllä merkittiin 2/24 1701 muodossa.
Samoin vaikka Jacob, niin J kirjain on muodoltaan hyvin paljon myöhempää kuin 1723-31.
Kuka, sanoisinko "pöklevi" ne joko mikrokortiin on lisännyt, ettei vain alkuperäisiin ?
Hyvä huomio nieirj.
tellervoranta
28.10.07, 17:48
Hei, :)
hankipa tämä juuri ilmestynyt Kaisa Matilan: Mursun ja Matinahon sukua Iin Oijärvellä, niin saat paljon lisätietoa. En jaksa koko kirjaa kirjoittaa.
ISBN 978-952-5271-75-1
Kirjan tekijä asuu talvet Torniossa, kesät Oijärvellä.
Kiitti tiedosta.
Onkin kertynyt luettavaa melko joukko Rytingin ympärille.
Pitää sitten ottaa tuokin mukaan ja olla tarkkana, ettei niihin ole sisällytetty lähtököhtana Suur-Iin, v:lta 1978 kun se oli, perustuvia tietoja.
Joo ei kannata kirjoittaa suoraa kopioiden kenenkään teoksesta, vain osittain lainaten, ilman tekijän lupaa.
Antti Kuivamäki
28.10.07, 20:01
Moi
Nuo lisämerkinnät rippikirjassa (RK1723) ovat selvästi jälkeenpäin lisätty. Saattavat olla alkuperäiseen rippikirjaan lisännyt joku sukututkija. Kukas muu niistä syntymäajoista olisi kiinnostunut.
Minä olen kerran törmännyt Haukiputaan RK samanlaisiin ja vielä niin että mikrofilmeillä olleet lisämerkinnät oli korjattu mikrokorteilla oleviin. Ehkä joku oli tehnyt ne alkuperäisiin eri kuvauskertojen välillä.
Tellervolle kysymys.
"Mursun ja Matinahon sukua Iin Oijärvellä" -kirjassa onko kyseessä Pudasjärveltä Oijärven Pulkkiseen tulleesta Mursun suvusta. Jos on niin kerrotaanko kirjassa tarkemmin suvun taustasta pudasjärvellä?
Antti
Antti Kuivamäki
28.10.07, 20:27
Vielä noista alueen nimistä yleensä.
En ota kantaa oliko Sirniön asuttajat Hyttisiä vai ei.
Pudasjärvi kuluu länsisuomalaiseen suku-/lisänimi alueeseen, jossa nimi vaihtuu talon mukaan.
Suurin osa alueen asuttajista oli itäsuomalaisia sukuja joissa sukunimi seuraa mukana muutettaessa.
Vielä 1700 -luvulla jotkut Pudasjärven papit kirjasivat osin kirkonkirjoihin (syntyneet, vihityt, kuolleet)
ihmisten alkuperäisillä (itäsuomalaisilla) sukunimillään, jotka osin periytyvät 1600 -luvulta.
Tästä aiheutuu nimien sekamelska. Näin minulle annettiin ymmärtää eräällä sukututkimus-kurssilla.
tellervoranta
29.10.07, 13:58
Hei, :)
vastaan ensin Antille: Kyllä.
Syy kirjan hankintaan:
1) sattuisiko Honkasen eli Timosen suvun Anna Larsintr löytymään, kun pso Matti, alkuaan Kokko tuli Pudasjärveltä.
2) äidin suvun Leskelä, Jolos, Ylikiiminki, lähes kaikki esiäidit tulleet Pudasjärveltä ; suurin osa selvitetty
Ristolle:löytyy se sinun Rytinki, Olli Paavonpka, Hyttinen yhtenä aviopuolisona ( joita 3) Hyttinen, Anna Henrikintr, Sarajärvelle.
Ollin vanhemmatkin on mainittu.
Eihän tiedot olleet v.1978?????? eikä koko kirja kopioitu.
Moi.
Jopas alkaa olla Olli Rytngin toiselle, vai jo kolmannelle puolisolle
Annalle erillaisia tietoja.
Jos ottaisi vaikka HisKi.:
Kastettu 16.02.1699 Anna, isä Hindric Hyttinen ja äiti Lijsa Pehrsdr. Jurmu-by
sekä.
Kastettu 20.02.1699 Anna, isä Matz Wäätäjä ja äiti Margetha Hindr. dr., Jokijärvi-by.
Vähän lainaillaan.
nieirj:
2: Anna Henrikssdr Hyttinen s.16.2.1699
tellervoranta:
Olli Paavonpka, Hyttinen yhtenä aviopuolisona ( joita 3) Hyttinen, Anna Henrikintr, Sarajärvelle.
Sitten on:
Ollin 1-vaimo, Hentun mukaan Elina Säkkinen eli Illikainen syntyi 16.2.1699.
Oulun Sukututkimusseuran Esipolviluettelo III Pudasjärvi.
Jossa mm. kohdassa 2.VI.15 Olli Rytingin vaimona Anna Väätäjä, joka onkin kohdassa
2.VI.16.
Annan vanhemmat kohdassa 2.VII.31 Matti Väätäjä ja äiti 2.VII.32 Marketta Jokijärvi.
Faktaa tähän.
1. Pudasjärven kirjoihin on tehty lisäys merkintöjä, myöhemmin varmaankin 1900-luvulla.
2. Eri sukututkijat saavat erillaisia tuloksia.
3. Ollin 1-vaimo Jokijärveltä oikeasti.
4. Vuoteen 1744, ei ole Olli Rytingi + perhe ole tunnistustietoja RK:ssa, esim synt.aikoja.
5. RK:ssa 1745-53, Annalle annettu synt aika 1699 2/16
6. RK:ssa 1754-65 Annalle annettu s. aika 1699 2/16
7. RK:ssa 1766-71 Annalle annettu synt. aika 1678, johon on myöhemmin lisätty 16.2.1699.
Voisi kuvitella ilman suurempaa mielikuvitusta, jotta:
1. Joku väärentäen haluaa omanlaisia sukupuita, lisäämällä 1900-luvulla tietoja.
2. Ollin 1-vaimo Jokijärveltä, niin ehkä sitten, kun oli noin sopivaa naiskantaa, sieltä voisi olla vaimo-2.
3. RK merkinnät 1745-65, todentavat Annan synt. 16.02.1699.
4. Muualla ei esiinny Ollille vaimoa-3.
Päätelmää:
1. Anna on syntynyt 16.02.1699 Jurmussa ja on Heikki Hyttisen ja Liisa Pekantyttären tytär.
2. Mikään edellisistä ei vieläkään todista sitä, että Sirniö-Rytinki Olli s. 1678 olisi Hyttisen suka.
3. Vaan päinvastoin Olli toisen vaimon, Anna myötä liitetty nimeksi Hyttinen.
4. Samoin aikaisemmista, RK 1723 alkaen esintyvä blind Pehr Sirniössä
5. Ja kuin isännäksi Sirniöön, Blind Pehr jonka, Sirnio, yläpuolelle RK:ssa 1732 on taiteiltu, hyttinen.
Ettei vain lisätty vieläkin myöhemmin vrt. kohtaan Faktaa 1.
Tälläin on tilanne nyt. Tietysti se voi muuttua jos luetut kirjat antaa sellaisen tuloksen.
Ja edelleenkin sitä mieltä, jotta Rytinki Olli ja Paavo Jaakonpoika jotka Sirniössä olivat on muu suku kuin
Hyttinen.
tellervoranta
29.10.07, 19:27
Hei :)
Hyttinen Anna Henrikintr , Sarajärvi (isä taulusta 9) s. 16.02.1699 Pudasjärvi Jurmunkylä k. 19.10.1777 Pudasjärvi, Livo.
Anna .... oli Rytingin isännän kolmas vaimo.
1.pso Luukinen Pekka Antinpka, Leskelä s.1678 Haukipudas k.30.05.1737 vih. 26.11.1718 jne
lapsia.....
2. pso Rytinki Olli Paavonpka, Hyttinen s.26.10.1678 Pudasjärvi,Puhos, Kosamo k.19.02.1760 Pudasjärvi.
Isä: Hyttinen, Paavo Jaakonpka, Sirniö s.n. 1618 Pudasjärvi, Puhos, Kosamon talo. Taitava seppä ja rakentaja
Äiti: Manninen Lisbet Kristerintr, Hyttinen s. Pudasjärvi, Puhos Mannila
pitkiä lätinöitä Rytinki, Sarajärvi jne
3. Ekorn Antti Paavonpka s.n. 1682 Pudasjärvi k. 24.09.1742 vih. 1740 Pudasjärvi.
tässä opuksessa ei puolisoiden järjestykseen ole kiinnitetty juuri huomiota.
(Minulla on mikrokortit Pudasjärven vihityistä vuoteen 1732.
Leskelän esipolvissani Pekka Pekanpka Leskelän 17.05.1763-31.10.1792 vaimo Kaarina Jaakontr Säkkinen ( Moilanen, Kosamo) s.04.031764, Pudasjärvi; tästä aviosta vain yksi poika Pekka Pekanpka Leskelä, joka edelleen esi-isäni.... Pitäispä tämän Kaarinan juuret tutkia.)
En väitä edellisestä tekstistä juuta enkä jaata; oli kuulemma ongelmia taulukoiden avaamisessa.
Moi tellervo.
Olen ollut sukuharrastajan liki 35 v. ja perusluonteeltani Tuomas,
siis epäilevä-Tuomas. Kuten me lienemme kaikki.
Tuossa ei kaikki voi pitää paikkaansa, jotta Annalla 3:s mies.
Ei se ainakaan RK:ssa joka päättyy 1771 ollut.
Kaippa nyt on käytävä MAP eli mormoonien kimppuun, heillähän
on alkuperäisten mikrofilmien kopiot kirjoista. Alkuperäiset mikrofilmit lienee Valtion- vai oliko se Kansallis-arkistossa.
Voihan nuo lisäykset olla jo niihin mustiin kirjoihin tehtykkin.
Kopioijainkin toimesta, olko se 1950-luvulla, kun ne kirjoitettu.
Siis vihityt ja yms. syntyn. luettelot mikrofilmiltä ainakin tiirattava, onko siellä lisäyksiä tehty jälkeenpäin.
Mene ja tiedä, mutta tässähän riittää haastetta, jos Pudasjärvi tuhottu kirjojen osalta myöhemmin lisätyillä merkinnöillä mm. mikrokorteissa.
Ja mitä se Anttikin kirjoitti, Haukiputaallakin ollut saman moista.
Taitaa ollakkin Uus-Aatami liikkeellä, tämä velikulta ?
Pitänee selvittää vielä Anna Hyttistä vaikka se mitenkään Olli Rytingin ja Elin Säkkiseen liity, mutta harrastuksen
vuoksi näin yöllä. Eikä suku siis Annasta tule minuun. Ehkäpä tulee korjauksiakin.:
tellervoranta kirjoitti:
Hyttinen Anna Henrikintr , Sarajärvi (isä taulusta 9) s. 16.02.1699 Pudasjärvi Jurmunkylä k. 19.10.1777 Pudasjärvi, Livo.
Anna .... oli Rytingin isännän kolmas vaimo.
1.pso Luukinen Pekka Antinpka, Leskelä s.1678 Haukipudas k.30.05.1737 vih. 26.11.1718 jne
lapsia.....
Hadattuihin merkitty Livo 19.10.1777 Anna Hyttinen el. Sarajärvi ja kuolleen 78 v. 6 kk. 3 vk. ja 1 pv,
älderdom. Antaa laskien syntymä ajaksi pyöreästi 21.04.1699.
No kyllin lähellä 16.02.1699. Näin oli myös SSHY digitoidussa vuodelta 1699, kuin myös HisKi:ssä.
RK 1713… sivu 58 Hyttilä Jurmu.
Siellä näyttää mm. sellainen kuin
d. Anna henrik dotter olleen vielä ehtoollisella 20.04.1715.
Tuosta sellain, jotta Anna Heikintytär Hyttinenhän se siinä.
Leskelässä RK 172-31 sivu 150 sen puolivälissä mm.
hen: hytis. E. Lijsa (Hendrich Hyttisen leski Liisa)
s. Pehr
h. Anna
d. Anna
s. Matts, vedetty yli
h. Walborg vedetty yli
dotter Lijsa
Tuosta voisi luulla, jotta Pekka onkin Heikki Hyttisen ja Liisan poika, ei Antinpoika.
RK 1734-38. sivu 75.
Pehr Leskelä,[ mitä h...karia, Pekalle laitettu vuosi luku 1782 (voi olla 1789) ] ???. Ehtoollisella viimeksi 1736
hustr. Anna, ehtoollisella 26.12.1739.
Moder Lijsa
seuraa liuta, osiko lapsia, alespäin.
Lopuksi harjoiteltu aakkosia.
Ja sivun yläreunaan harjoiteltu Herr. Herr. Magister Magister.
Tuosta voisi luulla Herra Maisterin harjoitelleen kirijoitusta 1782, siis Leskelän sivulla.
Tuolloin oli KKH:t Erik Castrén (1763-85) ja Johan Frosterus (1786-1809)
Sacell. Gabriel Petri Calamnius (1778-1809)
Joku näistä herroista, taikka kirkon oppilasharjoittelija yms.
RK 1745…
Anna onkin jo ehtoollisella Rytingissä 1746 ensi kerra.
Vuosia 1741-43 ei ollut Pudasjärven RK:ssa tai en ymmärtänyt löytää.
Joten Ekorn jäi löytymättä.
Sensijaan RK: 1734-40 löytyi sivulta 79-80 Iinatti , Anders Enorn, mutta hällä ei Annaa merkitty pesueeseen merkitty.
Kylläkin vaimolle merkitty viimeinen ehtoollismerkintä 1736. Antille vielä 1739.
Enorm, jos vertaa miten Jacob nimessä c on kirjoitettu, ei mitenkään Ecorn tai Ekorn lukea, siinä on n kirjain.
Muuta huomiota, kirjoituksia on paranneltu jälkikäteen.
Kyllä näyttäisi nuo tellervorannan henkilöt Annan ympärillä olevan.
Vaan eipä sieltäkään voi Rytingin Ollia, Hyttiseksi kirjata.
Pitää vieläkin jatkaa edellistä
Anna ollut Kollajan Sarajärvessä, jossa kuollut RK: 1773-78 sivu 53.
Mod. Anna
Måg. Erich Illikainen
h. Elin, no mutta, Elin olikin Heikki Rytingin ja Lisan tytär s. 28.12.1749, ei
siis Annan ja Olof Rytingin, jotka jo 1746 yhteen merkitty.
Mitähän tuostakin ?
tellervoranta
30.10.07, 14:44
Hei, :)
jatkan tuosta pitkiä lätinöitä....
Aikkilan mukaan RYTINKI on SARAJÄRVEN alueen vanhin talo. Talon varhaisvaiheet jäävät arvailujen varaan. ...1570-luvulla ensimm. uudisasukkaat ( savolaisia). !. lienee Olli Mikonpka, joko Koppelo tai Keränen. Isännät vaihtuivat ja talo oli välillä autio. Vuosina 1679-95 talo Antti Yrjönpka Kipinän hallussa, joka luovutti isännyyden Hannu Hannunpka Parkkiselle...Isonvihan aikana ja jälkeen talo autioitui.
1720-luvulla uudeksi isännäksi tuli Olli Paavonpka Hyttinen,jonka jälkeläiset asuivat RYTINGIÄ vuoteen 1808......
Liekö tästä apua...vai päinvastoin
Tosiaan päinvastoin.
Mistä Aikkila tietonsa onki, kun Olli lähti Sirniöstä Rytinkiin Sirniönä 1720-luvun alkupuolella ja Hyttinen nimi raapustettu vuoden 1732 RK:n Sirniön yläpuolelle.
Rytingissä oli Anders Berilsson suku ennen Ollia.
Bertil kaiketi ennen poikaa Anttia.
Kyllä tämä selviää, kun kriittisesti tarkastellaa.
Sukunimiä on kirjattu, jos ottaa synt- vih.- ja haud.luetteloista vain tiedot,
perustuu varmaankin missä ollut vaikka kuolin hetkellä tai matkallaan synnyttäny.
Pyhään liittoonkin on voitu ryhtyä eri vauraamassa talossa, kuin oma vaatimatossa torppassa jne.
Rippikirjat linevät totuuden mukaisempia.
Kerron vielä esim kastetuissa. Pieksämäeltä siis etelä-Savo, jossa joillekkin samojen vanhempien eri lapsille on tullut merkintöjä äidille, kun on ollut kolmenkin laisia sukunimiä, mutta yhdenlainen rippikirjoissa.
Lapset sitten aikanaan löytyivät nimineen ja s.-aikoineen vanhempiensa alta rippikirjoista.
Moi.
Näyttähän tuo Blind Pehr Jacobsson kylläkin olevan nimenä, jo
RK:ssa 1700 Sirniössä, vaimonaan Carin Påhlsson. (varmaankin isännän tytär)
Kertauksen vuoksi, ettei pudota kärryiltä.
Sirniössä 1700
Isäntänä Påhl Jacobsson
Lijsa Christersdotter
…
mm. poika Olof, joka Rytingiin meni.
tellervoranta
30.10.07, 19:56
No hyvä,
ennenhän lähes aina vaihdettiin sukunimeä samalla kuin taloa eli yhdellä miehellä saattoi olla vaikka VIISI sukunimeä. Vaimojen nimet saattoi heitellä esim saman perheen lasta kastettaessa. ( ei niin nöpö nuukaa)
MUTTA, piti kirjoittamani muuta. Minulla on kaksi Oulun Sukututkimusseuran julkaisua, 24 ja 25, Avioliittokuulutuksia Pohj.-Pohjanmaalla 1733-1748, joista olen ennenkin kirjoitellut.
Otetaanpa esim. Pudasjärvi 1740:
1 pallero) 6.Aprilis (huhtikuu) Tårparen Anders Pärsson Ekorn och Enckan Anna Henrichsdr Hyttinen ( :24) ELI ainakin väittämä 3.liitosta näyttäisi olevan oikein.
3 pallero) 9. November (marraskuu) Påhl Olofs Rytingi och Pijg. Caisa Andersdr Hyttinen (1:16) Tästä Rytinästä en tiedä...
Moi.
Ne, avioliittokuulukset varmaankin tehty puhtaaksi alkuperäisistä.
Tuollai, Enorn on rippikirjassa. Tosi kuiten lienee sotilasnimi orava
kaippa tarkoitettu kurrea Ekorre. Sitä Tervolassa.
Jotta ei harhauduttaisi kauas aiheesta, niin.
Blind Pehr, esintyy jo 1700 Sirniösä.
Pekka Blind kuin olisi isännäksi tullut 1732, jolloin Sirniöön kirjoitetaan
Hyttinen.
Sitä Hyttistä ei rippikirjaoissa aiemmin esiinny Rytingissä eikä Sirniössä.
En ole havainnut.
Paavon poika Olof lähtee 1720-luvun alussa Sirniöstä Rytinkiin, jossa
hänelle ei missään rippikirjassa Hyttistä omaan nimen yhteyteen liitetty.
Tästä on kyse, Olliin on myöhemmin liitetty nimi Hyttinen, ehkäpä toisen vaimonsa Anna Heikintytär Hyttisen johdosta.
Lisäksi paljon myöhemmin Ollin ja isänsä Paavo Jaakonpojan jälkeen
13-32 (-40) vuotta tai enemmänkin jälkeen rippikirjoihin ilmestyy
Sirniöön Blind Pehr yhteyteen Hyttinen, josta vedetty käyttäen synt.- , vih.- ja haudattujenluetteloissa esiintyneitä variaatioita, joista päätelty,
jotta Hyttinen on oltava Sirniön ja myös Rytingin suvun tausta 1700 jälkeen.
Pekka Jaakonpoika Blind, varmankin sotilas, nyt spekulaatio, voi sopia Jongun kylän Paavo Jaakonpoika Hyttisen jopa veljeksi.
Sitten vielä tuokin, eikai Hyttiset voinut harrastaa kovin läheisiä avioita, ainakaan nimien perusteella. Sillä en ole tavannut ainakaan vielä kovin läheisiä avioita.
Pikkuserkuja on, mutta ne on tulleet vähän niinku eri nimien kautta.
Blind on Tornio-laaksolainen sotilasnimi, voi tietysti muuallakin olla. En ole tutkinut. Vaan vaimoni suvussa Blind eller Sokia löytyy.
Tietysti lisääntyvän tiedon perusteella käsityksen voi muuttua Sirniön alkuperästä, mutta kukaan ei vielä ole esittänyt sellaista.
Tehtyihin kyläkirjoihin merkinnät eivä mielestäni joskus ole luotettavia. No historioissakin on tasoeroja.
Aikaisemmin mainitsemassani kirjassa "PUHOS kylämme historia" mainitaan eräänä lähteenä Kemin tuomiokunnan Iin kesäkäräjien 1687 ss.331-332 juttu. Sen mukaan sirniöläinen Paavo Jaakonpoika Hyttinen haastoi lankonsa Brusius Huumosen ja Sipi Lehtolaisen oikeuteen. Jutusta ilmenee, että Paavo Jaakonpojan isä oli Hyttisen edesmennyt isäntä Jaakko Pekanpoika. Huumonen ja Lehtolainen olivat naimisissa Paavo Jaakonpojan sisarten kanssa.
Kai tämä jo olisi aika vahva todiste, että Sirniöön muuttanut Påhl Jacobsson on Hyttinen.
Tellervon viestiin viitaten viimeinen kohta avioliittokuulutuksissa:vihittyjen luettelossa 1741 11 Januarii vigdes Påhl Olofsson Rytingi med pigan Caisa Andersdr Hyttinen. Caisa/ Carin Hyttisen vanhemmat olivat Anders Jacobsson Hyttinen, Saarijärvi ja Walborg Andersdr Partainen, jotka asuivat Saarijärven talossa. Caisa Hyttinen näkyy miehensä kuoleman jälkeen muuttaneen takaisin Saarijärvelle, missä on merkittynä "dotter Pål Rytingis Encka Carin", rippimerkintöjä 1748-53, synt 1719.
Ristolle vastauksena viestiisi 28.10 totean, että kun luet tarkasti edellisen viestini 17.10, huomaat että viittaan 1700 rippikirjaan erilaisista käsialoista enkä suinkaan rk 1723-25.
Terv Irja Niemitalo
Moi nieirj.
Hyvä kun uskalsit tuoda esiin, näin myöhään ja ilmoittaa mitä Puhoksen kyläkirjassa ollee.
Joo, eipä tehdä hätäisiä päätöksiä ainoastaan kyläkirjan pohjalta. Jahka tutkitaan.
Katsellaan vaan rauhassa käräkirjat Ii 1687, siis alkuperäiset, jos päästään.
Ja Suur-Iin historia kirja vuodelta 1978.
Hyvä, kun tähdensit tarkoittaneesi erillaisuutta ainoastaan ja vain 1700.
Mie kun näin nuo myöhemmätkin, joita et ole nähnyt ilmoituksesi mukaan.
Pöntössäni ei tullut ajatusta mitenkään kohdentaa tai edes kysyä mitä vuotta olit tarkoittanut.
Ei kai suuri vahinko tullut tai mielipahaa ? Silloin täytyy pyytää anteeksi.
No tällä saralla tulee kaikenlaista, toisilla kestää pylly merivettä toisilla ei.
tellervoranta
17.11.07, 15:44
Hei :)
Olen Arin kanssa samaa mieltä Pudasjärven tiedoista eli että yhdessä aapisessa on sitä ja toisessa tätä.
Oulun sukututkijat 1.2003 artikkelissa Esipolvihakemisto III, on lueteltu syitä sekaannuksiin.
Kirkonkirjat aloitti v.1686 S. Lithovius, joka työssä 2 vuotta, seuraaja Vegelius erotettiin piakkoin, Johan Keckmanin aikaan alkoi suuret nälkävuodet. Vasta v. 1708 alusta E. Frosterus virkaan tultuaan kiersi kinkereillä. Sitten tulee taas katkos isonvihan aikaan ja Frosterus palasi työhön evakosta 1717. Vuoden 1727 jälkeen edellisen työtä jatkoi B. Erwast edeltäjänsä luettelolla. Vasta v.1766 E. Castrenin tultua kirkkoherraksi alettiin merkitä kirkonkirjoihin myös lapset ja hän myös merkitsi historiakirjoihin kuulemiaan sukunimiä, jolloin eräät virheet tulivat korjatuiksi. (mot)
Moi tellervo.
Hyvin pitkälti noin mitä kirjoitit, mutta
"Vasta v.1766 E. Castrenin tultua kirkkoherraksi alettiin merkitä kirkonkirjoihin myös lapset ja hän myös merkitsi historiakirjoihin kuulemiaan sukunimiä, jolloin eräät virheet tulivat korjatuiksi. (mot)"
Ekäpä jotain tullut käänteisestikkin, eli kirjatuksi "huhupuheista" väärin vaikka sukunimen osalta. Myöskin MOT. :)
tellervoranta
10.12.07, 14:32
Hei :)
kaikkea sitä löytyy, kun viitsii tiedostojaan katsella, eli :
Anna Oloftr Rytinki s.2.4.1732 Pudasjärvi, k.25.11.1750 Pudasjärvi, vihitty 25.11.1750 Pud. Pehr Anders. Saarijärvi eli Impiö (myös Hyttinen)s.15.8.1728 Pudasjärvi Saarijärvi kanssa.
Tytär Carin Pehrtr Hyttinen s.2.11.1757 Pudasjärvi, Livo, vihitty 16.1.1780 Ylikiiminki Marcus Henrikinpka Leskelä s.26.12.1758 Ylikiiminki, Jolos, Leskelä.
Edelläolevat alkutiedot löytyvät myös Matila sukukirjasta.
Tuo Marcus on sitten minulle sukua sekä äitinsä Anna Mattsdr Hångala eli Timonen ja isänsä Markus Markunpka Leskelä kautta. Äiti isäni esi-isän Matin vanhin tytär ja isä äitini Leskeläsuvusta. Minulla on tuon vanhemman Markun ja vaimonsa Marketta Heikintr Timosen laatima omaisuuden jakokirja vuodelta 1765.
Tällaista sillisalaattia tänään :rolleyes:
Hei vaan tellervo.
Jo vain, mielenkiintoista, mitä löysit.
En vielä ole päässyt tutustumaan kaikkin mitä ed. olemma kirjoitettaneet, kirjallisiin painettuihin lähteisin Pudasjärveltä ja Rytingistä, joita keskustelussa on esille tullut.
Nyt on mennyt aikaa Sodankylän omissa esi-vanhemmissa ja sivussa vaimon sukua myös Etelä-Savo. Ja onhan tuo Aspegren askarruttanut.
Peräpohjolan Sukututkijat, kun olivat Sodankylää SSHY:n sivulle saaneet.
Se vaan on hidasta ruutuvihkosta koneelle siirtäminen, muistaen aina varmuuskopioida muistitikuille että CD-R ja myös erikseen kannettavaan.
Mutta kaikki aikanaan.
Hei vaan,
mielenkiintoista keskustelua. Itselläni on nyt työn alla ollut viime päivinä Antti Paavonpoika Kämäräisen (s.21.2.1771 Pudasjärvi Livo) esivanhemmat. Tietojeni mukaan Antti perusti Rovaniemelle Niemelän uudistilan.
Antin esivanhempiin kuuluu viestiketjussa puheena olleita sukuja.
Olikohan Tuomas Heikinpoika Kämäräisen (s.1700, k.2.5.1765) vaimo Anna Paavontytär Hyttinen (s.1690) Paavo Jaakonpoika Sirniön, joka ei kai ollutkaan Hyttinen-sukua, tytär? Vai kenen tytär Anna oli?
Kuusamon hiskissä löytyy sisäänmuuttaneissa Charin Paavontytär Hyttinen Kemistä, joka tuli Kuusamoon 12.11.1737. Anna avioitui Kuusamossa 7.7.1734 ja Charin 4.5.1740. Olisiko Charin Annan sisko? Mutta kun Kemistä ei löydy Hyttisiä hiskissä eikä kirkollisissa asiakirjoissa.
Anders Kallenpoika Lager-Luukkosen alkuperästä luulen saaneeni lisätietoa.
Kemijärvellä kuolee 26.12.1744 Carl Simonpoika Luckonen, joka muutamaa vuotta aiemmin oli avioitunut siellä. Ehkä toiseen avioon. Kallen epäilisin syntyneen Kuusamossa noin vuonna 1699. Antti syntyi ehkä Kuusamossa vuonna 1722.
Mika J
Lisään vielä, että Tuomas Kämäräinen ja Anna Hyttinen muuttivat Kuusamosta Pudasjärvelle 1741-1745 välillä, ja asui siellä loppuikänsä itsellisinä.
Mika J
Sain sen kuvan tässä viestiketjussa, että Olli Paavonpoika Sirniö-Rytinki (s.1678) käytti toisen vaimonsa sukunimeä Hyttinen vasta 1730-luvulta lähtien.
Kemistä tullut Carin Paavontytär Hyttinen ei voi olla Paavo Jaakonpoika Sirniön 1692 syntynyt Carin -tytär. Sen kertoo Kuusamon rippikirjakin. Melko varmaan Kemistä tullut Carin (s.1719) avioitui Johan Rukajärven kanssa Kuusamossa 4.5.1740.
No tämä ei sulje pois sitä, että Anna Paavontytär Hyttinen oli Paavo Jaakonpoika Sirniön tytär, mutta miksi Anna olisi käyttänyt veljensä Ollin uutta sukunimeä eikä isänsä sukunimeä avioituessaan? Tosin en ole löytänyt Annaa rippikirjoista Paavo Jaakonpoika Sirniön tyttärenä.
Olivatkohan Anna ja Charin sittenkin sisaruksia, tosin ikäeroa huima 29 vuotta. Ehkä heillä oli sama isä, mutta eri äiti. Jossakin taisin nähdä tosin Annan syntymävuotena 1700.
Sopivia Paavo Hyttisiä en ole löytänyt Annan isäksi ainakaan Pudasjärveltä.
Mika J
Anders Kallenpoika Lager-Luukkosen alkuperästä luulen saaneeni lisätietoa.
Kemijärvellä kuolee 26.12.1744 Carl Simonpoika Luckonen, joka muutamaa vuotta aiemmin oli avioitunut siellä. Ehkä toiseen avioon. Kallen epäilisin syntyneen Kuusamossa noin vuonna 1699. Antti syntyi ehkä Kuusamossa vuonna 1722.
Mika J
Kuusamossa vaikutti 1700-luvulla Olli Simonpoika Luukkonen, varmaankin tämän Kallen veli.
Kuusamohan kuului tietääkseni tuolloin Länsipohjaan Eli Ruotsin Västerbotteniin. Kun kartalta katselee Kuusamon sijaintia, niin aika kummallinen sijoitus tuohon maakuntaan kyllä oli. No koko Suomen Lappihan kuului Västerbotteniin.
Eli kun aiemmin oli puhetta, että Antti Lager olisi tullut Länsipohjasta, niin ei hän sen kauempaa Pudasjärvelle tullut kuin Kuusamosta.
Mika J
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.