Suomennosta pyydetään, SAY Lammi 1674-1693

[tubike]

Lammin Koivukylän Haukkalassa v. 1675 teksti, jota en ymmärrä:

Sahl. Gustaf Horus erf:s

inom råå v. röör.

eli vainaja Gustaf Horuksen perilliset ... mitähän tuo loppuosa tässä tarkoittaa?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=414905

Kiittäen, Tuija K.

[tubike]

Lisäkysymys samasta paikasta (SAY 1654-1673):

Mitä olisi lähinnä suomeksi ko. herra Gustaf Horus'n arvonimi feltmarshal(eken)? (ei kai sentään virhe/valemarsalkka...)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=406941

Tuija K.

[Varsell]

Eiköhän feltmarshal ole kenttämarsalkka.

[tubike]

Kiitos vastauksesta! Mistähän saisi lisää tietoa tuosta tittelistä?

Tarkennuksena ja korjauksena 1. kysymyksen tekstiin, v. 1649 SAY:ssa on samalla tilalla merkintä

inom sättegårds rår och rör

Tämä ehkä selittää rå (raja)-sanan, mutta entä rör, mihin se viittaisi? Putkista tuskin on kysymys, vai onko tämä joku sanonta?

[eeva häkkinen]

Sätterigård (säteri) oli läänitysisännälle läänitetyn alueen päätila. Inom rår och rör tarkoittaa läänitetyllä aleella (vapausmailin sisällä) säteristä sijaitsevaa talonpoikaistilaa. Sillä oli tiettyjä erioikeuksia tai -velvollisuuksia kauempana sijaitseviin tiloihin verrattuna, mm. sotaväenottoja ei suoritettu. "Rår och rör" ei tarkoita mitään kummempaa, se oli vain vakiintunut tapa ilmaista asia.

[Seppo Niinioja]

Sätterigård (säteri) oli läänitysisännälle läänitetyn alueen päätila. Inom rår och rör tarkoittaa läänitetyllä aleella (vapausmailin sisällä) säteristä sijaitsevaa talonpoikaistilaa. Sillä oli tiettyjä erioikeuksia tai -velvollisuuksia kauempana sijaitseviin tiloihin verrattuna, mm. sotaväenottoja ei suoritettu. "Rår och rör" ei tarkoita mitään kummempaa, se oli vain vakiintunut tapa ilmaista asia.

Ilmaisun alkuperä on aina välillä askarruttanut, koska yleensä sanoilla on synty, kuten Veijo Meri sanoo. Sitoumuksetta rohkenen esittää seuraavaa.

Kokoelmasta Svenskt diplomatariums huvudkartotek över medeltidsbreven (http://62.20.57.212/ra/medeltid/FMPro?-db=hk.fp5&-format=detail.html&-lay=webb&-sortfield=brevnummer&-op=cn&Ortnamn=Gnesta&-max=10&-recid=42287&-find=) löytyi tällainen 15.3.1370 päivätty asiakirja http://fmpro.ra.se/ra/medeltid/pdf/9655.pdf , jonka sisältö tulkittuna kuuluu:

Nils Botesson säljer till kyrkoherden herr Lars i Knutby 1 örtugland jord i en ängsfjäll, som ligger väl utmärkt med fyra rår och rör i byängen i Ignesta i Bladåkers socken, för 3 1/2 mark penningar i gängse mynt. Köpet uppgörs och stadfästs på rätt tingsdag och tingsplats med tolv fastar och två vittnen. Brevutfärdaren beseglar tillsammans med häradshövdingen Filip Karlsson.

Kaupan kohteena ollut maa-ala on siis "väl utmärkt med fyra rår och rör i byängen".

SAOB:n mukaan RÅ.sbst5 (en- tai ett-sukuinen, monikossa rår) on mm.
1) märke av ngt slag, t. ex. stenröse l. fast naturföremål l. uthuggning l. upptrampad gång l. stängsel o. dyl. l. (urspr. o. eg.) stång l. påle o. d. som användes för att utmärka en gräns mellan mark. l. sjöområden (i sht mellan jord. egendomar), gräns- l. skiljemärke, råmärke (se d. o. 1; ofta mer l. mindre klart metonymiskt för: rågång, gränslinje, gräns (o. i denna anv. utan bestämd avgränsning från 2;

Längelmäen tuomiokirjapoiminnoissa http://www.protsv.fi/ths/finne/tuomiokirjapoiminnat/Langelmaentuomiokirjoja.pdf on mm. kihlakunnantuomari Jeppe Volmarinpojan tuomio (1502? ja) 1503
- Uthi Jacob Wollmerssons dombook finnes 1502 desse rår emillan Kulssialla i Lengillmäijihia och
Kanggassalla, som är förste rån Rekiesalo, Hångansarre och så till Mentiaworij och så till HeijnneJärffwe i
wester endan, ---

Nykyruotsissa (Lea Lampén 1973) sanalla on merkitys "rajapyykki, raja" ja "inom rå och rör" merkitsee "rajapyykkien sisällä, omalla maalla". Tästä selviää myös Vantaan Rajatorppa- (Råtorp) –nimisen kaupunginosan ilmeinen alkuperä.

SAOBin mukaan RÖR.sbst4 –ilmaisua o käytetty seuraavasti: a) om hög l. grupp av stenar l. stenröse o. d. som utgör ett gränsmärke; företrädesvis om en (i sht mellan jordegendomar) för gräns* markering särskilt upplagd sådan hög av ste*nar; numera bl. (utom i γ o. i ssgr bl. mera tillf.) i fråga om ä. förh.

Lampénin sanakirjassa tällekin on annettu merkitys (vanh.) rajapyykki.

Ilmaisua inom rår och rör lienee käytetty pelkästään Eevan mainitsemassa erikoismerkityksessä. Siinä on rajapyykit ilmaistu kahdella eri sanalla.

Nykyään rajapyykitkin ovat menneet kovin arkisiksi tontin kulmiin juntatuiksi putkiksi.

Jos joku malttoi tämän lukea, sanokoon hep. Minä en ainakaan jaksanut alkuperäistä pergamenttia kokonaan lukea.:)

Seppo Niinioja

[Matti A. Nieminen]

Hei
Nordisk Familjebok antaa selkokielisen kuvauksen rajamerkistä:

[--] Rå och rör skola utgöras af femstensrör,
d. v. s. af en sten i midten, som hvilar å en häll två
fot under jord och ligger tre fot ofvan jord, samt af
fyra mindre stenar omkring denna s. k. hjärtsten. Å
hällen under hjärtstenen skall rågångens väderstreck
vara inhugget, hvarjämte rågångens riktning från
femstensröret skall utmärkas medelst en sten,
s. k. utliggare, som sättes på ett afstånd af högst
tjugu fot därifrån. [--]

Laajempi selvitys ”rå och röör” -termistä hakusanan ”Rågång” kohdalla:
http://runeberg.org/img/nfcd/0025.4.png


Terveisin
Matti Nieminen

[tubike]

No niin, tulipa oikein perusteellisia vastauksia! :) Oli se sen verran kummallinen ilmaus, että jäi vaivaamaan, ja täältähän teitä asiantuntijoita aina löytyy...

Kiitos vielä!

Tuija K.

[Seppo Niinioja]

Asiat selviävät pätkittäin... Suomen Historiallisen Seuran jäsenlehdessä 4/2005 on rajoista laajemmin kiinnostuneelle kirjoitus "Keväällä puhutaan rajoista", http://www.histseura.fi/Jasenlehti/SHSjasenlehti405.pdf . Siinä kerrotaan muun ohella:

Vanhassa ruotsin kielessä rajaa merkitsivät käsitteet rå, joka merkitsi alun perin rajamerkiksi pystytettyä puupaalua ja rör, jonka merkitys oli rajamerkkinä käytetty kivirakennelma, kummeli. Käsiteparia rå och rör käytettiin tilusten, kylien ja kihlakuntien välisistä rajoista. Vielä 1600-luvulla tunnettiin Suomessakin käsite rå och rör hemman, rajapiiritila, jolla tarkoitetaan välittömästi kartanon maihin rajautunutta läänityksen alaista tilaa.

Vanhimmissa asiakirjoissa, joissa kerrotaan Ruotsin ja Tanskan valtakuntien välisten rajojen asettamisesta 1000-luvulla, käytettiin muinaisruotsin käsitteitä rift ja raa. Sanan rift merkitys nykyisessä Tanskan kielessä on rako tai repeämä. Kysymys oli siis alueiden erottamisesta. Raa, tai nykyisen ruotsin kielen rå, on jäänyt elämään maanmittausteknisenä tilusten rajaviivaa merkitsevänä terminä. Itse valtakuntien välinen raja merkittiin maastoon kuitenkin ainoastaan kymmenien kilometrien päähän toisistaan asetetuilla kivikummeleilla.

Tässä vielä rå och rör - alueeseen liittyvä käsite frihetsmil tai fredsmil: http://www.ne.se/frihetsmil . Mil ei suinkaan ole maili, niin kuin joskus näkee väitettävän, vaan peninkulma. Sen pituus on vaihdellut. Heikki Rantatuvan oppaan (http://palvelut.virtuaaliyliopisto.fi/maakirjakartat/tulkintaopas/mitat.html) mukaan se oli 1600 - 1700 luvuilla 10680 m ja myöhemmin metrijärjestelmässä tietysti tasan 10 km. Suomen nykyinen mittayksikköasetus ei peninkulmaa enää tunne.

Seppo Niinioja

[tubike]

Kiitos lisätiedoista!

Ja tietysti tuo em. kenttämarsalkkakin oli Gustaf Horn, eikä mikään Horus...