Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Kuolinpesien valokuvista
Tulee aika surullinen olo, kun näkee osto- ja myyntiliikkeessä vanhoja, upeita valokuvia myytävänä! Tänäänkin törmäsin albumiin, josta löytyi jopa nimiä ja lähetin pienen viestin samannimiselle henkilölle n. 50 km:n päässä. Sukunimi oli sen verran harvinainen, että kohde oli helppo valita.
Saattaahan olla, että suku on halunnut päästä juuri näistä kuvista eroon... mutta olisiko oikeampi ratkaisu kuitenkin, että kuvat jätettäisiin jollekin paikkakunnan vanhalle naapurille, tuttavalle tai sukulaiselle ihailtavaksi ja kierrätettäväksi? Tai paikalliselle kotiseutuyhdistykselle? Tai jos edes luopujat laittaisivat kuvan taakse henkilön nimen ja paikkakunnan ennen kuvien myymistä!
Onko joku keksinyt oivan ratkaisun tähän asiaan, jota esim. SSS voisi ruveta julkisesti tiedottamaan?
Vai luulenko vain, että joku nykyään kaipaisi vanhoja valokuvia...
Ohimoita rupeaa minullakin kivistämään kun nimillä varustettuja valokuvia menee pois suvun jäseniltä. Yleensä kuvissa nimiä ei edes ole kirjattuna ja sen kerran kun nimet löytyvät, niin pitäisi ne jäädä omistavalle suvulle talteen. Olisiko tässä myös paikallaan tiedottaa osto- ja myyntiliikkeitä ym. etteivät ottaisi myyntiin nimillä varustettuja kuvia. Toisaalta silloinkin on vaara että kuvat menevät kokonaan kaatopaikalle.
Itse olen jäljittänyt kaksi kuvaerää takaisin oikeille omistajilleen. Toinen paketti oli ollut kaatopaikalla 25 vuotta sitten ja toinen vanhan koulun vintillä 60 vuotta. Molemmissa tapauksissa kuvien saama vastaanotto oli erittäin kiitollinen.
Vanhat kuvat sentään säilyvät, mutta miten käy meidän digi-kuville 100 vuoden päästä. Ei taida montakaan olla tallessa.
Julkaisemani sukukirjan liitteenä lähti kaikille sukulaisille lyijykynä. Arvatkaa mihin se oli tarkoitettu.
tv Pekka
Hei,
amerikkalaisissa sukututkimusjutuissa on ollut näitä palautustarinoita. Itse suosisin jo mainittuja paikallisia toimijoita, joiden kautta useammilla ihmisillä on mahdollisuus nähdä/käyttää kuvia. Eivät jää yhden ihmisen laatikkoon tai selän taakse. Eivätkä joudu seuraavassa pesänselvittelyssä uudelleen myyntiin.
Paikallisia valokuvakokoelmia kannattaa muuten kysyä useammasta paikasta. Minulle ilmoitettiin puolihuolimattomasti pari viikkoa sitten, että Kokemäen kirjastossa on erinomainen valokuvakokoelma. Josta en tiennyt yhtään mitään! Olin ajatellut, että kun kerran on kotiseutuyhdistyksen kokoelma, niin kaikki "yhteiset" kuvat ovat siinä. Ehei.
! Olin ajatellut, että kun kerran on kotiseutuyhdistyksen kokoelma, niin kaikki "yhteiset" kuvat ovat siinä. Ehei.
Edellä olevaa lausetta muotoilen seuraavasti: Olin ajatellut, että kun kerran on perheen valkuva-albumi, niin kaikki "yhteiset" kuvat ovat siinä. Ehei.
Kuuluin anoppini perheeseen 43 vuotta (anoppini oli leski koko tuon ajan) ja katsellut valokuva-albumeja ja irrallisia kuvia kymmeniä kertoja. Kahtena viimeisenä vuonna, jotka anoppini vietti vanhainkodissa, valkuvalaatikkoon ilmestyi kuin taiottuna päällimmäiseksi kaksi aivan tuntemattoman miehen kuvaa. Näitä kuvia en ollut ikinä ennen nähnyt eivät myöskään anoppini lapset.
Toin nauhurin vanhainkotiin ja istuin anoppini sängyn laidalle. Otin valokuva-albumit ja irralliset kuvat viereeni ja rupesin katselemaan kuvia yhdessä anopin kanssa. Monessakaan kuvassa ei ollut nimiä merkattuna, mutta näin sain tunnistettua "tarinapaloilla höystettynä" kaikki muut valokuvat paitsi nuo kaksi tuntematonta nuorta miestä.
Lopulta näiden miestenkin tarina avautui, mutta ei nimiä. Miehet olivat anoppini nuoruuden heiloja, joiden kanssa hänellä oli ollut jopa vakavampiakin aikeita, mutta sota oli romuttanut haaveet. Perheen ihmetys on suuri ja ihmettelyksi jääkin, missä anoppi oli näitä kuvia säilyttänyt, kun ne eivät olleet aiemmin tulleet esiin. Ilmiselvästi hänen oli pitänyt siellä vanhainkodin yksinäisyydessä palata nuoruuden muistoihin ja kaivaa nämä heilojen kuvat esiin kätköistään. Kysymys kuuluu, keitä nämä miehet olivat tai ovat, jos vielä elävät, jota epäilen suuresti.
Joten kaivelkaa myös kotona salaisia kätköpaikkoja, sieltä voi löytyä ihmeitä.
Minulla ja lähinnä äidilläni on tolkuton kokoelma perintönä saatuja vanhoja valokuvia, joista monista on mahdotonta sanoa, keitä niissä oikein on. Esimerkiksi mummoni sodassa kaatuneen veljen jäljiltä on albumeja, joissa on esimerkiksi paljon nyrkkeilykuvia, jotka oletan otetun Lahdessa ja esittävän hänen ystäviään. Kaipaileeko kukaan nyrkkeilyä Lahdessa 1930-luvulla harrastaneen isoisänsä kuvia? Minulta voisi löytyä.
Liisa Rinkinen
15.04.10, 22:05
Hei Terhi!
Liitteen kuvassa oikealla on isäni Pentti. Hän on syntynyt v.1915. Isä harrasti nuoruudessaan Lahdessa mm. nyrkkeilyä, en tosin tiedä josko jo -30-luvulla, jolta kuva on.
Mahdatko löytää PeeKoon, jota myöskin kuulemma Pätsiksi tuolloin kutsuttiin, kuviesi joukosta?
sukututkimusterveisin Liisa Pentintytär
Ei löytynyt niistä albumeista, jotka minulla nyt on kotona katsottavana, mutta voipi hyvinkin löytyä äidillä olevista- ensi kerralla kun menen käymään, katson. Veikko on syntynyt samana vuonna, joten todennäköisyys että ovat tunteneet toisensa on aika hyvä.
Liisa Rinkinen
16.04.10, 17:02
Terhi!
Jäänpä odottamaan!
Tiedätkö Lahden nyrkkeilyseuran nimeä? Harmi, kun en ole painanut mieleeni isän tarinoita nuoruutensa jutuista(kaan).
Isä harrasti Lahdessa myös mäkihyppyä sekä jääpalloa. Ei sinulla olisi kuvia näidenkin lajien harrastajista! :D:
1930-luvun sanomalehdet olisivat varmaankin aarreaitta tuon ajan urheilun ja urheilijoiden seuraamiselle - kun vain olisi aikaa lehtien selaamiseen... Liitteenä toinen, mahdottoman epäselvä kuva isästä tuolta ajalta. Keskellä päätä kulkeva jakaus on minusta hyvä tuntomerkki erottaa isä kuvissa!:p:
liisa
Yksityiskohtainen keskustelunne Lahden nyrkkeilyseurasta yms. on vaarassa hukkua tämän ketjun yleiseen otsikkoon. Laittakaapa vielä omallakin otsikolla kyselyitä ja valokuvia tästä seurasta ja Pätsistä & kumppaneista, jotta useammat forumin katsojat voisivat kommentoida!
P. Pihlman
17.04.10, 18:18
Terhi!
Jäänpä odottamaan!
Tiedätkö Lahden nyrkkeilyseuran nimeä? Harmi, kun en ole painanut mieleeni isän tarinoita nuoruutensa jutuista(kaan).
Isä harrasti Lahdessa myös mäkihyppyä sekä jääpalloa. Ei sinulla olisi kuvia näidenkin lajien harrastajista! :D:
1930-luvun sanomalehdet olisivat varmaankin aarreaitta tuon ajan urheilun ja urheilijoiden seuraamiselle - kun vain olisi aikaa lehtien selaamiseen... Liitteenä toinen, mahdottoman epäselvä kuva isästä tuolta ajalta. Keskellä päätä kulkeva jakaus on minusta hyvä tuntomerkki erottaa isä kuvissa!:p:
liisa
Kuulostaako Lahden Ahkera tutulta?
P. Pihlman
Jatkuu uudessa viestiketjussa Kuvia lahtelaisista urheilijoista....
Ulla Kotinurmi
18.04.10, 21:14
Ahkerassa nyrkkeiltiin ja sitten on Laaki Lahdessa
UllaK
P. Pihlman
19.04.10, 20:44
Ahkerassa nyrkkeiltiin ja sitten on Laaki Lahdessa
UllaK
Lahden seurat
Lahdessa oli Ahkera, muistaakseni Hämeenkadulla. Savonkadulla taisi olla
TUL talo, jossa pidettiin tanssejakin. Sitten oli vielä seura, jonka nimeä en
muista, mutta jossa poikien kanssa käytiin. Se talo ja sali oli pohjoisempana.
Siellä painittiin, nyrkkeiltiin ja nostettiin painoja. Myös Nuoret Kotkat kokoontui-
vat siellä. Olisiko ollut Kaleva? En muista.
P. Pihlman
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.