Antti Järvenpää
14.04.10, 17:14
Sattuneesta syystä otan nyt esille foorumin sääntöjen kohdan:
Suku Forumin aihepiirien ulkopuolelle rajataan elossa olevat henkilöt (pois lukien lähdeviitteet tms). Julkisuuslainsäädännössä mainittuja arkaluontoisia tietoja ei ole syytä käsitellä sellaisten henkilöiden kohdalla, joiden kuolemasta on kulunut vähemmän kuin 100 vuotta. Toisten henkilöiden yhteystietoja ei saa julkistaa ilman nimenomaista lupaa.
Tätä lukiessani, jäin miettimään, mitä tämä tarkoittaa ja mihin tässä viitataan, vaikkakin tiedän, että viittauksen tarkoitus on nyt esim ajanohtaisessa tapauksessa suojella tunnustamattoman aviottoman lapsen isän ja tai äidin yksityisyyttä, joka seikka on hyvä pitää mielessä, sillä siitä voisi olla nykylainsäädännön puitteissa seurauksia Foorumille.
Tässä siis viitataan julkisuuslakiin ja epäsuorasti henkilötietolakiin arkaluontoisissa asioissa, joista ko. laeissa löytyy seuraavat kohdat:
1) Julkisuuslaki (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621) , jossa arkaluonteisuus on esillä seuraavasti:
31 § (23.6.2005/495) Viranomaisen asiakirjan salassapidon lakkaaminen
….
Viranomaisen asiakirjan salassapitoaika on 25 vuotta, jollei toisin ole säädetty tai lain nojalla määrätty. Yksityiselämän suojaamiseksi 24 §:n 1 momentin 24–32 kohdassa salassa pidettäväksi säädetyn asiakirjan tai niitä vastaavan muussa laissa salassa pidettäväksi säädetyn tai muun lain nojalla salassa pidettäväksi määrätyn asiakirjan salassapitoaika on 50 vuotta sen henkilön kuolemasta, jota asiakirja koskee tai, jollei tästä ole tietoa, 100 vuotta.
….
24 §
Salassa pidettävät viranomaisen asiakirjat:
……..
26) asiakirjat, jotka sisältävät tietoja rikoksesta epäillyn, asianomistajan tai muun rikosasiaan liittyvän henkilön yksityiselämään liittyvistä arkaluonteisista seikoista samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja rikoksen uhrista, jos tiedon antaminen loukkaisi rikoksen uhrin oikeuksia tai hänen muistoaan tai läheisiään, jollei tiedon antaminen ole tarpeen viranomaisen tehtävän suorittamiseksi;
…….
32) asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön poliittisesta vakaumuksesta tai tietoja henkilön yksityiselämän piirissä esittämistä mielipiteistä taikka tietoja henkilön elintavoista, osallistumisesta yhdistystoimintaan tai vapaa-ajan harrastuksista, perhe-elämästä tai muista niihin verrattavista henkilökohtaisista oloista; asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön toimimisesta poliittisessa tai muussa luottamustehtävässä tai henkilön pyrkimisestä sellaiseen tehtävään samoin kuin henkilön osallistumisesta poliittisen puolueen perustamiseen ja rekisteröintiin tai valitsijayhdistyksen perustamiseen vaaleja varten, ovat kuitenkin julkisia.
2. Henkilötietolaki 22.4.1999/523
3 luku: Arkaluonteiset tiedot ja henkilötunnus
11 §: Arkaluonteisten tietojen käsittelykielto
Arkaluonteisten henkilötietojen käsittely on kielletty. Arkaluonteisina tietoina pidetään henkilötietoja, jotka kuvaavat tai on tarkoitettu kuvaamaan:
1) rotua tai etnistä alkuperää;
2) henkilön yhteiskunnallista, poliittista tai uskonnollista vakaumusta tai ammattiliittoon kuulumista;
3) rikollista tekoa, rangaistusta tai muuta rikoksen seuraamusta;
4) henkilön terveydentilaa, sairautta tai vammaisuutta taikka häneen kohdistettuja hoitotoimenpiteitä tai niihin verrattavia toimia;
5) henkilön seksuaalista suuntautumista tai käyttäytymistä; taikka
6) henkilön sosiaalihuollon tarvetta tai hänen saamiaan sosiaalihuollon palveluja, tukitoimia ja muita sosiaalihuollon etuuksia.
Jos siis luetaan tarkasti lainsäädännöstä, mitä arkaluonteisuudella tarkoitetaan, tarkoittaa se laissa jotakin aivan muuta kuin nyt kyseessä oleva asia. Ylipäätänsä julkisuuslaki on säädetty viranomaisten toimintaa varten ja henkilötietolain arkaluonteisuuden luettelo käsittelee aivan jotakin muuta kuin sukututkimuksen polveutumista. Sanoisin, että henkilötietolain henki on siinä, että sen pitäisi suojata yksityistä ihmistä viranomaisten mielivaltaa vastaan samoin kuin suojata yksityistä ihmistä siten, että sen paremmin viranomainen, työnantaja tai jokin markkinataho käyttäisi henkilötietoja tai yhdistelisi niitä yksilön edun vastaisesti. Käytännössä henkilötietolaista sen soveltamisessa on tehty sensuurilaki, jota sensuuri aspektia erilaiset viranomaiset käyttävät jopa yksilön etua vastaan, enkä nyt puhu pelkästään sukututkimuksesta, vaan mitä ihmeellisemmistä yhteyksistä erilaisilla elämän saroilla, jolla tietoa evätään tai ylipäätänsä hankaloitetaan ihmisten joka päiväistä elämää.
Foorumin säännöt tässä tapauksessa menevät jopa lainsäädännön edelle eli itse-sensuurin puolelle. Laki viranomaisista sanoo 50 vuotta henkilön kuolemasta tai sata vuotta asiakirjasta - Foorum ulottaa itse-sensuurin 100 vuoteen henkilön kuolemasta. Mielestäni tällainen kummallisuus pitäisi korjata Foorumin säännöissä.
Se miksi otan tämän nyt esille, liittyy erääseen keskusteluketjuun, jossa tätä nimenomaista kohtaa Foorumin säännöissä on käytetty. Tämä aloitteeni ei muuta kyseistä tapausta suuntaan eikä toiseen, joten tämä kritiikki ei kohdistu moderaattoreihin tai heidän toimintaansa, vaan siihen, että tuo kohta säännöissä on kummajainen.
Yleisemmin haluan tässä jälleen kerran kohdistaa kritiikin myös henkilötietolakiin ja erityisesti sen soveltamiseen Suomessa. Henkilötietolain tarkoitus on suojella yksilö viranomaisten, työnantajien tai markkinamiesten mielivallalta, eikä tehdä yksilöistä näiden em. osapuolten mielivallan kohde. Foorumi tai sen moderaattorit toimivat tässä vain määräysten toimenpanijoina, mutta asian ydintä kannattaisi pohtia enemmänkin.
Kun ko. kohta nousi esille yhdessä keskusteluketjussa, aloin pohtimaan, kenen oikeus – isän vai lapsen pitäisi olla vahvempi ja ketä tässä suojellaan henkilötietolain "sensuurin" keinoin ja kenen oikeuksia poljetaan, ja laitan tähän oheen muutamia linkkejä koskien isyyttä ja lapsen oikeuksia saada tietää vanhempansa.
Eduskunnan Täysistunnon pöytäkirja PTK 37/2005 vp:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_37_2005_ke_p_5.shtml
Isyyslaki:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1975/19750700
Yleissopimus lasten oikeudesta:
http://www.unicef.fi/files/unicef/pdf/Lasten_oik_sopimus.pdf
Isyys on tietenkin herkkä asia ja kun lukee erilaisia hallituksen esitysten perusteluja ja valiokuntamietintöjä, huomaa, että asiassa on monta puolta. Kuitenkin ajattelen itse myös sitä inhimillistä puolta eri tapauksissa, jossa lapsi ja mahdolliset lapsen lapset kärsivät koko ikänsä siitä, että omat juuret ovat epäselvät. Voin kuvitella, että henkilötietolain tulkinnan suoma sensuurin muuri iskee joka puolella vastaan, jolloin sen mieltä painavan asian selvittäminen muodostuu ylivoimaiseksi - kaikki tiet ja lähteet sulkeutuvat henkilötietolain perusteella tässä mitä inhimillisemmässä asiassa.
Vähin, mitä foorumi voi tässä asiassa tehdä, on se, että täällä ei ole lainsäädäntöä tiukempia rajoituksia, vaikka sekään ei ko. tapauksessa muuta moderaattorien tulkintaa.
Suku Forumin aihepiirien ulkopuolelle rajataan elossa olevat henkilöt (pois lukien lähdeviitteet tms). Julkisuuslainsäädännössä mainittuja arkaluontoisia tietoja ei ole syytä käsitellä sellaisten henkilöiden kohdalla, joiden kuolemasta on kulunut vähemmän kuin 100 vuotta. Toisten henkilöiden yhteystietoja ei saa julkistaa ilman nimenomaista lupaa.
Tätä lukiessani, jäin miettimään, mitä tämä tarkoittaa ja mihin tässä viitataan, vaikkakin tiedän, että viittauksen tarkoitus on nyt esim ajanohtaisessa tapauksessa suojella tunnustamattoman aviottoman lapsen isän ja tai äidin yksityisyyttä, joka seikka on hyvä pitää mielessä, sillä siitä voisi olla nykylainsäädännön puitteissa seurauksia Foorumille.
Tässä siis viitataan julkisuuslakiin ja epäsuorasti henkilötietolakiin arkaluontoisissa asioissa, joista ko. laeissa löytyy seuraavat kohdat:
1) Julkisuuslaki (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621) , jossa arkaluonteisuus on esillä seuraavasti:
31 § (23.6.2005/495) Viranomaisen asiakirjan salassapidon lakkaaminen
….
Viranomaisen asiakirjan salassapitoaika on 25 vuotta, jollei toisin ole säädetty tai lain nojalla määrätty. Yksityiselämän suojaamiseksi 24 §:n 1 momentin 24–32 kohdassa salassa pidettäväksi säädetyn asiakirjan tai niitä vastaavan muussa laissa salassa pidettäväksi säädetyn tai muun lain nojalla salassa pidettäväksi määrätyn asiakirjan salassapitoaika on 50 vuotta sen henkilön kuolemasta, jota asiakirja koskee tai, jollei tästä ole tietoa, 100 vuotta.
….
24 §
Salassa pidettävät viranomaisen asiakirjat:
……..
26) asiakirjat, jotka sisältävät tietoja rikoksesta epäillyn, asianomistajan tai muun rikosasiaan liittyvän henkilön yksityiselämään liittyvistä arkaluonteisista seikoista samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja rikoksen uhrista, jos tiedon antaminen loukkaisi rikoksen uhrin oikeuksia tai hänen muistoaan tai läheisiään, jollei tiedon antaminen ole tarpeen viranomaisen tehtävän suorittamiseksi;
…….
32) asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön poliittisesta vakaumuksesta tai tietoja henkilön yksityiselämän piirissä esittämistä mielipiteistä taikka tietoja henkilön elintavoista, osallistumisesta yhdistystoimintaan tai vapaa-ajan harrastuksista, perhe-elämästä tai muista niihin verrattavista henkilökohtaisista oloista; asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön toimimisesta poliittisessa tai muussa luottamustehtävässä tai henkilön pyrkimisestä sellaiseen tehtävään samoin kuin henkilön osallistumisesta poliittisen puolueen perustamiseen ja rekisteröintiin tai valitsijayhdistyksen perustamiseen vaaleja varten, ovat kuitenkin julkisia.
2. Henkilötietolaki 22.4.1999/523
3 luku: Arkaluonteiset tiedot ja henkilötunnus
11 §: Arkaluonteisten tietojen käsittelykielto
Arkaluonteisten henkilötietojen käsittely on kielletty. Arkaluonteisina tietoina pidetään henkilötietoja, jotka kuvaavat tai on tarkoitettu kuvaamaan:
1) rotua tai etnistä alkuperää;
2) henkilön yhteiskunnallista, poliittista tai uskonnollista vakaumusta tai ammattiliittoon kuulumista;
3) rikollista tekoa, rangaistusta tai muuta rikoksen seuraamusta;
4) henkilön terveydentilaa, sairautta tai vammaisuutta taikka häneen kohdistettuja hoitotoimenpiteitä tai niihin verrattavia toimia;
5) henkilön seksuaalista suuntautumista tai käyttäytymistä; taikka
6) henkilön sosiaalihuollon tarvetta tai hänen saamiaan sosiaalihuollon palveluja, tukitoimia ja muita sosiaalihuollon etuuksia.
Jos siis luetaan tarkasti lainsäädännöstä, mitä arkaluonteisuudella tarkoitetaan, tarkoittaa se laissa jotakin aivan muuta kuin nyt kyseessä oleva asia. Ylipäätänsä julkisuuslaki on säädetty viranomaisten toimintaa varten ja henkilötietolain arkaluonteisuuden luettelo käsittelee aivan jotakin muuta kuin sukututkimuksen polveutumista. Sanoisin, että henkilötietolain henki on siinä, että sen pitäisi suojata yksityistä ihmistä viranomaisten mielivaltaa vastaan samoin kuin suojata yksityistä ihmistä siten, että sen paremmin viranomainen, työnantaja tai jokin markkinataho käyttäisi henkilötietoja tai yhdistelisi niitä yksilön edun vastaisesti. Käytännössä henkilötietolaista sen soveltamisessa on tehty sensuurilaki, jota sensuuri aspektia erilaiset viranomaiset käyttävät jopa yksilön etua vastaan, enkä nyt puhu pelkästään sukututkimuksesta, vaan mitä ihmeellisemmistä yhteyksistä erilaisilla elämän saroilla, jolla tietoa evätään tai ylipäätänsä hankaloitetaan ihmisten joka päiväistä elämää.
Foorumin säännöt tässä tapauksessa menevät jopa lainsäädännön edelle eli itse-sensuurin puolelle. Laki viranomaisista sanoo 50 vuotta henkilön kuolemasta tai sata vuotta asiakirjasta - Foorum ulottaa itse-sensuurin 100 vuoteen henkilön kuolemasta. Mielestäni tällainen kummallisuus pitäisi korjata Foorumin säännöissä.
Se miksi otan tämän nyt esille, liittyy erääseen keskusteluketjuun, jossa tätä nimenomaista kohtaa Foorumin säännöissä on käytetty. Tämä aloitteeni ei muuta kyseistä tapausta suuntaan eikä toiseen, joten tämä kritiikki ei kohdistu moderaattoreihin tai heidän toimintaansa, vaan siihen, että tuo kohta säännöissä on kummajainen.
Yleisemmin haluan tässä jälleen kerran kohdistaa kritiikin myös henkilötietolakiin ja erityisesti sen soveltamiseen Suomessa. Henkilötietolain tarkoitus on suojella yksilö viranomaisten, työnantajien tai markkinamiesten mielivallalta, eikä tehdä yksilöistä näiden em. osapuolten mielivallan kohde. Foorumi tai sen moderaattorit toimivat tässä vain määräysten toimenpanijoina, mutta asian ydintä kannattaisi pohtia enemmänkin.
Kun ko. kohta nousi esille yhdessä keskusteluketjussa, aloin pohtimaan, kenen oikeus – isän vai lapsen pitäisi olla vahvempi ja ketä tässä suojellaan henkilötietolain "sensuurin" keinoin ja kenen oikeuksia poljetaan, ja laitan tähän oheen muutamia linkkejä koskien isyyttä ja lapsen oikeuksia saada tietää vanhempansa.
Eduskunnan Täysistunnon pöytäkirja PTK 37/2005 vp:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_37_2005_ke_p_5.shtml
Isyyslaki:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1975/19750700
Yleissopimus lasten oikeudesta:
http://www.unicef.fi/files/unicef/pdf/Lasten_oik_sopimus.pdf
Isyys on tietenkin herkkä asia ja kun lukee erilaisia hallituksen esitysten perusteluja ja valiokuntamietintöjä, huomaa, että asiassa on monta puolta. Kuitenkin ajattelen itse myös sitä inhimillistä puolta eri tapauksissa, jossa lapsi ja mahdolliset lapsen lapset kärsivät koko ikänsä siitä, että omat juuret ovat epäselvät. Voin kuvitella, että henkilötietolain tulkinnan suoma sensuurin muuri iskee joka puolella vastaan, jolloin sen mieltä painavan asian selvittäminen muodostuu ylivoimaiseksi - kaikki tiet ja lähteet sulkeutuvat henkilötietolain perusteella tässä mitä inhimillisemmässä asiassa.
Vähin, mitä foorumi voi tässä asiassa tehdä, on se, että täällä ei ole lainsäädäntöä tiukempia rajoituksia, vaikka sekään ei ko. tapauksessa muuta moderaattorien tulkintaa.