”Grönfelt-skandaalin” jälkipuintia – Ruuth

[Heikki Jokipii]

Kuten on ollut tunnettua jo yli 10 vuoden ajan, Jully Ramsay oli (Frälsesläkter) sotkenut kaksi Mats Bertilinpoikaa, porvarin (ja pormestarin) Helsingistä ja talonpojan (joskin kauppapurjehdusta harjoittaneen) Hummelsundista, Porvoon läheltä.

http://www.genealogia.fi/genos/70/70_211.htm
(Kurtén, Love, Ätten Grönfelts härstamning. 1999:211-213, 237)

Mutta tuleeko tässä lisää ”uhreja”?

Mitkä ovat todella Gertrud Bertilintyttären – Peder Jänsinpoika Ruuthin puolison – vanhemmat?

Ransayn – ja nyt myös internetin – mukaan hän olisi ”Grönfelt” ja myös Porvoon ja myöhemmin Helsingin porvarin Bertil Matsinpojan tytär? Eli tämän sekaannuksen kohteena olleen Matsin veli.

Mitä evidenssiä meillä on Gertrudin nimestä, patronyymistä ja vanhemmista oikeasti on?

Peder Ruuth olisi – varsinkin, jos sukutarina nuoruuden kaveruudesta Kustaa Vaasan kanssa pitäisi paikkansa – pikemminkin oletetun isän eli Bertil Matsinpojan ikäpolvea, molemmat ovat eläneet n. 1500 – 1560. Kyllä, tiedetään, että aina miehet ovat naineet itseään huomattavastikin nuorempia.

Mutta siis se evidenssi, lähteet?

Jos asia on jo täysin selvitetty, ja minä olen vain siitä surkean tietämätön – niin on kyllä moni muukin … :)

[Heikki Jokipii]

Selvennän vielä asiaa.

Grönfelt-suvun esittely Ramsaylla (s. 158) alkaa jo huonosti: hän on lukenut Hausenia (Bidrag till Finlands historia, III, s, 326, Ramsayn viite on juuri tuohon kohtaan) väärin ja/tai pistellyt omiaan. kun hän kertoo, että Bertil Mattsinpojan leski ja ”Marietta Henriksdotter af adliga Dönsby-släkten” olisivat luovuttaneet ja vaihtaneet eräitä tiloja yhdessä sisarustensa kanssa (”med sina syskon”), Asiakirjassa (Kustaa Vaasan kirjeessä 20.11.1555) sanotaan kuitenkin selvästi (ja näin sen on myös Hausen tulkinnut omassa ingressissään), että luovutetukset ja vaihdot tekivät sisarukset Margareta, Bertil Mattsonin leski, ja ”Mallin”, Sigfrid Mattsonkin leski.

Tämäkin virhe liittyy vähän Gertrud Bertilintyttäreen sikäli, että hän olisi (Ramsayn sukujohdolla) ollut käsittääkseni osallisena kahdessa perinnönjaossa:

a) tuon vaihdetun maa-alueen, 14 panninmaata Porvoon lähellä. Kuitenkin Porvoon kaupungin historiassa (Edgren – Gardberg, 1996, s. 261) on tieto, että ko. maan omistivat v. 1557 serkukset Matts Bertilinpoika ja Erik Sigfridinpoika. Eikö ollut olemassa sisarusosa, eikö Gertrudin olsi pitänyt saada myös osansa vaikka pienemmän, Bertil Mattsinpojan perinnöstä. Olen kyllä nyt ”heikoilla jäillä”, en tiedä tarpeeksi perintölaista tuolloin, esitän tuon kysymyksenä.
b) Oletetun veljensä Matts Bertilinpojan (k. n. 1581) perinnönjaossa, syrjäyttäen verisukulaisena poikapuolen? Edelleen epävarmana. Tuolloinkin kai oli olemassa myös adoptio?

***

Gertrud Bertilintytär on kyllä olemassa, juuri tuon nimisenä, sen osoittaa hänen kirjeensä kuningas Eerikille 3.6.1565 ja hän mainitsee siinä miesvainaansa Peder Jönsinpojan ”i Bårgå”, joka kyllä myös mitä ilmeisemmin on Ruuth. Gertrudin sinetissä on myös ruutuja (Hausen IV, s. 297).

Mutta tälle sukujohdolle (hänen vanhempiensa osalta)
http://www.vilppula.com/people/p000000s.htm#I97442
ei tuosta asiakirjasta ole tukea.

***

Entä sitten J. W. Ruuthin artikkeli (s. 354) Ramsayn kirjassa? Siitä ei oikein ole apua, se sotkee asiaa lisää. Siinä Getrudin vanhemmat ovat Bertil Mattson ja Anna Erikintytär (Ekelöf).

Mistä tämä tieto? Ruuthin artikkelissa ei ole lähdeviitettä. Tarkistetaanpa J. W. Ruuthin kokoelmasta. Sieltä ei löydy artikkelin luonnosta eikä lähdeviitettä tähän eikä myöskään tietoon, että Peder Ruuth olisi ensin ollut naimisissa NN:n kanssa (ainakaan en ole itse löytänyt).

Sen sijaan sieltä löytyy luonnos sukukaavioksi, jossa Peder Jönsinpojan vaimoksi on merkitty Gertrud Bertilintytär – Jägerhorn!

Kaiken kaikkiaan muuten tämä J. W. Ruuthin kahden mapin kokoelma on hyvin epämääräinen kasa muistiinpanoja, ei sillä lailla selkeästi järjestetty kuin esim. Jully Ramsayn kokoelma KA:ssa. Minusta siihen viittaaminen lähteenä on yhtä valaisevaa kuin jos lähteeksi olisi merkitty ”yleinen elämänkokemus” … :)

[Heikki Jokipii]

Tarkistetaanpa J. W. Ruuthin kokoelmasta. Sieltä ei löydy artikkelin luonnosta eikä lähdeviitettä tähän eikä myöskään tietoon, että Peder Ruuth olisi ensin ollut naimisissa NN:n kanssa (ainakaan en ole itse löytänyt).


Ollin aivan väärässä, en ollut etsinyt kunnolla.

Sieltä löytyi Ruuth-artikkelin käsikirjoitus.

Jopa kaksi!

Eli kaksi versiota, (Ramsayn) sukutauluista 1 ja 2. Otatin niistä itselleni valokopiot (kallista KA:ssa!), palaan asiaan, tarkemmin ne läpikäytyäni.

PS. Vaikka olen tähän mennessä ainoa keskustelija täällä, lukijalokista voi päätellä, että aihe on kiinnostava muillekin (yli 300 tähän mennessä).

[Knaapi]

Ainakin minua kiinnostaa tämä suku, vaikka en vielä tiedä, mihin Ruuth-sukuun omassa, pääasiassa dialogimuotoisessa keskusteluketjussani (Petter Rothenberg-Ruuth & Cröell) lopulta päädytään, jos mihinkään...

Yst. terveisin,
Kari K.

[Heikki Jokipii]

J. W. Ruuthin käsikirjoituksen ensimmäinen versio on selvästikin sama, mikä siten on mennyt painoon ja ilmestynyt Ramsayn kirjassa.

Toinen versio (siis vain tauluista 1 ja 2) onkin sitten huomattavasti muuttunut taulun 2 (Peder Jönsson Ruuth) osalta juuri Gertrudin tiedoissa. Ruuth on huomannut ristiriidan omien ja Ramsayn tietojen välillä ja mukautunut Ramsayn käsitykseen: Gertrud Bertilintyttären vanhemmat ovat ”Bertill Mattson (Grönfelt) och Margareta Eriksdotter (Ekelöf)”.

Toisessakaan versiossa ei ole kunnolla laitettu esiin lähdeviitteitä, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Ruuth kertoo saaneensa tiedon Peder Ruuthin ja Kustaa Vaasan yhteisestä pakomatkasta Lyypekkiin v. 1521 Anrepilta. Näin se ei ole Ruuth-suvussa kulkenutta perimätietoa, ja luultavasti voimme unohtaa koko jutun pelkkänä, no, sinänsä hyvänä juttuna. Samalla saa selityksensä löytämäni sukukaavio, jossa Gertrud oli merkitty Jägerhorniksi: tämä tieto oli Anrepilta, ja em. kaaviossa lienee kyse vain J. W. Ruuthin varhaisesta työpaperista. Unohdettaneen sekin.

Lähdeviitteitä ei siis varsinaisesti ole, mutta eräillä tiedoilla on päiväys. Jos – niin kuin uskon – J. W. Ruuth ei ole mitään ”säveltänyt”, nämä päivätyt tiedot olisi ehkä mahdollista sitoa lähteisiin ja näin edetä asiassa. Tässä Gertrudia koskevia tietoja.

Häntä kutsutaan nimillä

- hustru Gertrud till Hornhatt (1562)
- hustru Gertrud i Kiala (1563)
- hustru Gertrud i Borgå (1566)
- hustru Gertrud i Järnböle (1567)

Häntä kutsutaan Erik Olofinpojan (Stålarm) leskeksi 25.1.1566

Sen lisäksi mainitaan myös tuo jo mainittu asiakirja vuodelta 1565 (maatilojen vaihto kuninkaan kanssa), joka siis on jo löytynyt..

Käsikirjoituksen ulkopuolelta löytyi erillinen lappunen, jossa on sekalaisia tietoja joistakin tiloista (kylittäin) Porvoon seudulla, otsikkona ”Om frälset i Borgå 1586” ja siellä kohta

”Saxby […] skattehemman som Bertil Mattson Jöns Perssons morfar köpt hade, som är 12 alnar jord”.

Tuossa siis Jöns Perinpoika olisi Peder Jönsinpoika Ruuthin poika, ja jos tuon lähteen löytäisi ja saisi osoitettua, kenestä Bertil Mattsinpojasta (ja Jöns Perinpojasta) on kyse, niin siinähän se olisi, mitä kaipasin.

[Jorma]

Ollin aivan väärässä, en ollut etsinyt kunnolla.

Sieltä löytyi Ruuth-artikkelin käsikirjoitus.

Jopa kaksi!

Eli kaksi versiota, (Ramsayn) sukutauluista 1 ja 2. Otatin niistä itselleni valokopiot (kallista KA:ssa!), palaan asiaan, tarkemmin ne läpikäytyäni.

PS. Vaikka olen tähän mennessä ainoa keskustelija täällä, lukijalokista voi päätellä, että aihe on kiinnostava muillekin (yli 300 tähän mennessä).
Kiinnostaa kovastikin. Meikäläisellä ei vain ole asiaan tähdellistä lisättävää. On pakko olla kuunteluoppilaana.

[Heikki Jokipii]

Tämä seuraava tieto sitten mahdollistaisi sen, että Gertrud olisi Bertil Mattsinpojan tytär.

Kun hain alkuperäisemmän lähteen (Hausen V, s.210) tuolle Porvoon historian tiedolle, että Matts Bertilinpoika ja Erik Sgfridinpoika omistivat v. 1581 maan, joka oli tullut heidän äiitiensä kuninkaan kanssa tekemässä vaihdossa v. 1555, niin kirjeen teksti itse asiassa kertoo asian näin.

Pormestarit Helsingissä voisivat edelleen nauttia ja käyttää omistuksiaan, jotka he (lihav. HJ)…

”[…] hafwa bekommit uti wederlag för theras del och ägor i förenmde Borgo, so ock för theras del uti Svartå i Karis socken och theras part i Brakwik i Helsing socken, hwilket the ock på samme tid mot förenämde Madsby mist och umburit hafwe, så at the och theras medärfwingar för ägor [...]

jne. ja niinpä kuningas Juhana 10.6.1581 mielestäni vahvistaa oikeudet ko. maa-aloihin paitsi pormestariserkuille myös heidän ”kanssaperillisilleen” eli näin jäisi ”tilaa” sekä Getrudille Bertilin tyttärenä (ja Mattsin veljenä) että Hansille, jonka mainitsee mm. SÖDERLUND http://www.genealogia.fi/genos/55/55_49.htn (http://www.genealogia.fi/genos/55/55_49.htm) Sigfridin poikana (ja Erikin veljenä). Tässä tapauksessa siis isoveljet olisi laitettu asialle, pyytämään vahvistusta (ehkä jotenkin riitautetulle) omistukselle, ja kuninkaan kirjuri on tyytynyt mainitsemaan nimeltä erikseen vain kirjeen lähettäjät ja vastauksen saajat.

***

Teoria Peder Jönsinpoika Ruuthin ensimmäisestä vaimosta lepää sen varassa, että meillä on oikeata tietoa hänen vävyistään.

Kirjeessä 11.10.1584 (Hausen V, s. 300) kuninkaalta Helsingin pormestari Lars Mikkelinpojalle todetaan, että Larsin vaimon edesmenneet vanhemmat ovat saaneet täyden korvauksen eräästä maa-alasta Porvoossa. Vaimon nimeä ei mainita, mutta J. W. Ruuthin (ja myös Elgenstiernan, VIII, s. 53) mukaan se olisi Märta ja hänolisi Peder Ruuthin tytär.

J. W. Ruuthin käsikirjoitus sanoo, että 29.3.1587 mainitaan vanhana ja raihnaana, mutta hengissä Matts Andersinpojan vaimon äiti, eli siis Gertrud. Mattsin puoliso on J. W. Ruuthin mukaan Anna Pederintytär Ruuth, ja Matts olisi Björnram.

Näin siis Märtalla ja Annalla olisi eri äiti. Yritän nyt etsiä, mikä asiakirja voisi olla tuo 29.3.1587 päivätty.

[olanyk]

Hei!

Mielenkiinnolla seuraan tutkimustasi, ja niin kuin sanot monia vaivaa tuo epäselvyys. Sen ratkeaminen voi johtaa muiden epäselvyyksien mm. Tomtebackan ja Seutulan sukujen osalta ratakaisuihin.

En ihan pysynyt mukana mihin perustuu päättelysi Marta ja Anna Ruthin eri äiteihin? Perinnönjakoihinko?

Voisitko esittää "hypoteesin omaiset sukutaulut" joihin voisi vertailla omia oletuksia.

Olavi

[Heikki Jokipii]

Hei!
En ihan pysynyt mukana mihin perustuu päättelysi Marta ja Anna Ruthin eri äiteihin? Perinnönjakoihinko?

Voisitko esittää "hypoteesin omaiset sukutaulut" joihin voisi vertailla omia oletuksia.

Ajattelin, ettei olisi väärinkäsityksen vaaraa, vaan olisi selvää, että samasta Peder-isästä koko ajan puhutaan.

No, tässä ei kummallisempaa sukutaulua tarvita:


_______________

Peder Jönsinpoika Ruuth, k. n. 1561
_______________

Lapset:

Märta, puoliso H:gin pormestari Lars Mikkelinpoika

[…poikia …]

Anna, puoliso Matts Andersinpoika (Björnram)
_______________



Jos siis Märtan äiti on kuollut ennen 1584, ja Annan äiti elää 1587, täytyy olla kyse kahdesta eri henkilöstä.

Mutta tämä oli siis J. W. Ruuthin tulkinta, ei välttämättä minun.

Itse asiassa tähän on esittänyt kritiikkiä – juuri Love Kurtén!

Artikkelissaan Genos-lehdessä …
http://www.genealogia.fi/genos/55/55_97.htm
hän toteaa näin (lihav. HJ):

”Matts Andersson är ett avskräckande exempel på hur tätt fallgroparna ligger. Han har i den tryckta litteraturen enbart på grund av namnet förväxlats med en bonde i Ånäsby i Strömfors, han påstås ha varit identisk med fogden Matts Andersson i Jääskis, vilket inte var fallet, och stallmästare i Finland under en tid då han i själva verket var länsman i Borgå; och i J. W. Ruuths utredning av ätten Ruuth har han förväxlats med en annan Matts Andersson, som var måg till en hustru Gertrud Bertilsdotter i Borgå stad, vilken i sin tur förväxlats med Gertrud Bertilsdotter till Kiala. Risken för nya misstag av liknande slag är alltså uppenbar.” Huomatkaa, että Kurtén sanoo ”som var måg till en hustru Gertrud Bertilsdotter” eli ”erään” tämän nimisen rouvan vävy, ei siis välttämättä tiedetyn ja tunnetun.

Ja olihan jo hänen Grönfelt-artikkelissaan lause:

”En närmare undersökning visar i själva verket att utredningarna av ätterna Grönfelts och Svanströms äldsta led inte är förenliga med det samtida källmaterialet, och dessutom besväras de av stora bristfälligheter i akribin.”Ja tämä toinen Peder Ruuthin mainittu vävy, Lars Mikkelinpoika, on juuri Svanström-suvun kantaisiä!

Eturivin sukututkijoilta jää usein hyvää julkaistavaa myös postuumisti, kuten vaikkapa Georg Lutherilta. Onkohan Kurténilta tulossa vielä jotakin - toivottavasti on!

[Heikki Jokipii]

[...] eli näin jäisi ”tilaa” sekä Getrudille Bertilin tyttärenä (ja Mattsin veljenä) [...] pitää tietysti olla "Mattsin sisarena".

[Heikki Jokipii]

Töppäsin tuolla edellä (14.4.) oikein nolosti, kun väitin Ramsayn lukeneen väärin lähdettä – kun päinvastoin minä itse luin, ”hätäpäissäni”, mistä syystä, Ramsayn tekstin aivan päin prinkkalaa. Ramsay sanoo aivan oikein, että Mariet Henrikintytär on Margareta Erikintyttären, Bertil Mattsinpojan puolison, äiti! Ja muukin on – siinä kohtaa – oikein.

(Hävettää, mutta tämä palstan softa on julma: töppäyksiään ei saa hävitettyä, ellei kadu niitä muutamassa minuutissa ...)

Asiaan!

Bertil Mattsonin ja Margareta Erikintyttären lapsia olisi Ramsayn mukaan vielä kaksi, Mattsin (myöhempi pormestari) ja Gertrudin lisäksi:

- Margareta, puoliso Mårten Mattson (Creutz)
- Brita, puoliso Helsingin porvari Jacob Greek

Nämäkin siis kuuluisivat siihen ”kanssaperillisten” joukkoon, kuninkaan kirjeessä 10.6.1581 mainitaan?

***

Mikä, minkälainen ja mistä on muuten sinetti, jota Gertrud Bertilintytär kirjeessään kuninkaalle 1565 käyttää? J. W. Ruuthin käsikirjoituksen mukaan se olisi Villilän suvun vaakuna/sinetti. Villilän suvulla on vaakunassaan myös (Ramsayn kirjan kuvassa) ruutuja, ”salmiakkikuviota”, mutta se eroaa Ruuthien vaakunasta. Jos Bertil Mattson ei ollut aatelinen ja hänen vaimonsa Ekelöfejä, mistä moinen sinetti Gertrudille?

[Sariainen]

No saat anteeksi. Ei tarvitse enää hävetä. :D:
Päin "prinkkalaa" tule luettua yhdellä jos toisella ja yhden jos toisenkin kerran".

Tuskin tämä pieni myrsky vesilasissa "mereltä maalle heittää". Samassa veneessä edelleen ollaan.
Tätä vain on sukututkimus. Ikuista epäilyä ja uusien todisteiden etsintää.

Terv. SARIAINEN :D:

[Heikki Jokipii]

Tässä näyttää nyt siltä, että Bertil Mattsinpojan varmat lapset vähenevät entisestään. Kahden viimeksi mainitsemani lapsen kohdalla on nimittäin Tapio Vähäkangas on esittänyt seuraavaa kirjoituksessaan ”Uusmaalainen rälssisukusikermä” [Genos 70(1999), 92-109, 137-138]:

”Mårten Mattsinpojan (Creutz) puolison on ollut Margareta Bertilintytär (Grönfelt).*) Tämä sukujohto ihmetyttää […] Margareta olisi siis saanut pikkuserkkunsa pojan aviomiehekseen.” Ja tämä Vähäkankaan mukaan oli yhä kiellettyä uskonpuhdistuksen jälkeenkin, vaikka siihen oli ehkä – rahalla – saatavissa erivapaus.

Mutta lisää:

”Lähteissä ei näet mainita hänen eikä sisarensa Britan isän nimeä. Love Kurtén on luottanut Vanhan Helsingin Greek-suvusta tekemässään selvityksessä Jully Ramsayn antamaan sukujohtoon Margaretan isästä. Hän nimittää sen vuoksi Jacob Greekin vaimoa Brita Bertilintyttäreksi, vaikka hänen tuntemissaan lähteissä isän nimeä ei esiinny.” Viittaus on Love Kurténin artikkeliin”Släkten Greek i Gamla Helsingfors”[Genos 53(1982), s. 129-134, 145]
http://www.genealogia.fi/genos/53/53_129.htm

Jääkö Matts Bertilinpoika näin nyt yhä yksinäisemmäksi – ja saako hän edes Gertrudistani varman sisaren?

PS. Vinkin näihin tietoihin sain yksityisviestillä … NN:ltä! Kiitos hänelle! :)


______________


*) artikkeli oli ilmestynyt juuri ennen Kurténin Grönfelt-artikkelia ...

[Heikki Jokipii]

Käsikirjoituksen ulkopuolelta löytyi erillinen lappunen, jossa on sekalaisia tietoja joistakin tiloista (kylittäin) Porvoon seudulla, otsikkona ”Om frälset i Borgå 1586” ja siellä kohta

”Saxby […] skattehemman som Bertil Mattson Jöns Perssons morfar köpt hade, som är 12 alnar jord”.

Tuossa siis Jöns Perinpoika olisi Peder Jönsinpoika Ruuthin poika, ja jos tuon lähteen löytäisi ja saisi osoitettua, kenestä Bertil Mattsinpojasta (ja Jöns Perinpojasta) on kyse, niin siinähän se olisi, mitä kaipasin.

Luulen, ja olen jopa aika varma, että olen löytänyt tämän J. W. Ruuthin mainitseman lähteen.

Vihjeen sain Porvoon historia I:stä (s. 298), jossa kerrottiin, miten tehtiin ylimääräinen peltojen mittaus ja läpikäynti Porvoon uudelleen perustamisen yhteydessä vuonna 1586. Eli kyseessä on Porvoon läänin maantarkastuskirja (3419a).

Se on tässä, Saxbyn kohdalta:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2011841

Aukeaman oikeanpuoleisella sivulla löytyy merkintä (numerolla 6), josta osaan (tai luulen osaavani) lukea tämän verran:

”[…] såsåm Bertill Matzson Jöns Perssons morsfaar köpt hade [...] 12 alnar Jordh [...]”

Osaako joku lukea enemmän? Eri asia on sitten, paljonko tämä asiassa eteenpäin auttaa. Nimet kuitenkin kutkuttavasti ”stemmaisivat”.

***

Gertrud Bertilintyttären sinetin v. 1565 kuvaa jo Hausen: siinä on vinoneliöitä allekkain alenevassa sarjassa 7-5-3-1 eli se on se Villilän suvun vaakuna/sinetti. Joku hämärä mielikuva minulla on, että joskus sinettejä voitiin lainatakin?

***

Jos Tapio Vähäkangas on sattunut lukemaan näitä tuumailuja ja hänellä olisi aikaa kommentoida, olisin kovasti kiitollinen.

[TapioV]

Luulen, ja olen jopa aika varma, että olen löytänyt tämän J. W. Ruuthin mainitseman lähteen.

Vihjeen sain Porvoon historia I:stä (s. 298), jossa kerrottiin, miten tehtiin ylimääräinen peltojen mittaus ja läpikäynti Porvoon uudelleen perustamisen yhteydessä vuonna 1586. Eli kyseessä on Porvoon läänin maantarkastuskirja (3419a).

Se on tässä, Saxbyn kohdalta:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2011841

Aukeaman oikeanpuoleisella sivulla löytyy merkintä (numerolla 6), josta osaan (tai luulen osaavani) lukea tämän verran:

”[…] såsåm Bertill Matzson Jöns Perssons morsfaar köpt hade [...] 12 alnar Jordh [...]”

Osaako joku lukea enemmän? Eri asia on sitten, paljonko tämä asiassa eteenpäin auttaa. Nimet kuitenkin kutkuttavasti ”stemmaisivat”.

***

Gertrud Bertilintyttären sinetin v. 1565 kuvaa jo Hausen: siinä on vinoneliöitä allekkain alenevassa sarjassa 7-5-3-1 eli se on se Villilän suvun vaakuna/sinetti. Joku hämärä mielikuva minulla on, että joskus sinettejä voitiin lainatakin?

***

Jos Tapio Vähäkangas on sattunut lukemaan näitä tuumailuja ja hänellä olisi aikaa kommentoida, olisin kovasti kiitollinen.

Vastaan lyhyesti: En ole perehtybyt Ruuth-sukuun. Muistan jonkun vanhan sukututkijan maininneen, että J.W.Ruuthin selvitys suvustaan ei ole luotettava. Gertrud Bertilintyttären sinetti vastaa todella Villilän suvun vaakunaa. Se ei ole lainattu, koska siinä näkyvät selvästi hänen nimikirjaimensa. Henrik Svärdin jälkeläisten selvityksen yhteydessä en huomannut polkua Järl Jönsinpojan kautta Villilästä Porvooseen.
Tapio Vähäkangas

[Heikki Jokipii]

Muistan jonkun vanhan sukututkijan maininneen, että J.W.Ruuthin selvitys suvustaan ei ole luotettava.

Tämä alkaa jo Ruuthin taulusta 1.

Porvoon historia I:n mukaan tallinnalaisen kauppiaan Helmich Ficken tilikirjoissa on pitkä paussi Porvoon osalta, mutta vuonna 1519 mainitaan yksi porvari eli Jöns Jute. Millä tavalla J. W. Ruuth on selvittänyt, että juuri hän olisi Peder Jönsinpojan (Ruuthin) isä? Mitään kunnon lähdeviitettähän ei ole mainittu, sen enempää käsikirjoituksissa kuin Ramsayn teoksessa painetussa versiossa. Anrep on mainittu, mutta …

Siis juuri ja ainoa, ja sen siis täytyy olla … Porvoon historian mukaan kaupunki oli tuolloin pieni, mutta arviolta kymmeniä porvareitakin siellä tuolloinkin oli. Puhumattakaan lähiseudun talonpojista. Jonkun muunkin nimi voi helposti olla ollut Jöns.

Olisiko niin, että sukututkimus oman suvun osalta pitäisi – jääviysongelman takia – kieltää?! :)

[Heikki Jokipii]

Henrik Impolan teos

eli tämä …

V SUOMEN SUKUTUTKIMUSSEURAN JULKAISUJA

V SUOMEN SUKUTUTKIMUSSEURAN JULKAISUJA IMPOLA
Impola, Henrik
Frälset och dess rusttjänst i Finland på 1500-talet
Helsingfors : Genealogiska Samfundet i Finland, 2011. - 450 s. : taul.
ISBN 978-952-5130-15-7 (sid.)
on massiivinen, komea kokonaisuus asiasta.

Mutta olisiko Impola ollut siinä paikka paikoin liian ”konservatiivinen”, jättänyt mm. netissä ja Genoksessakin esitetyt vastaväitteet sukujohdoille huomioimatta?

Hän aivan eksplisiittisesti ilmoittaa, että useassa tapauksessa hän on lopulta kallistunut Jully Ramsayn kannalle monessa asiassa.

Nyt olisi toivonut, että hän olisi nämä kiistellyt asiat tuonut esiin ja kantansa kiistassa paremmin perustellut.

***

Yhtenä esimerkkinä, juuri tämän keskustelun piiristä: Impola täysin hyväksyy Jully Ramsayn teorian siitä, että Ruuth-suvun ”esiäiti” Gertrud Bertilintytär kuuluisi Grönfelt-sukuun, ja hänen isänsä olisi Helsingin porvari Bertil Mattson.

Tähän asiaanhan on LOVE KURTÉN jo esittänyt epäilyksensä, ks. edellä.

KURTÉN olisi asiassa pitänyt ainakin huomioida (vaikkei välttämättä vähäpätöistä minua) vastaväittein - ja perusteluin, jos hän on ollut asiassa väärässä.

[Heikki Jokipii]

Tarkasti ottaen tässä on tietysti kaksi kysymystä

a) kuuluiko Gertrud Bertilintytär Grönfelt-sukuun (vai mihin, vrt. Villilän suvun vaakuna, josta edellä)

ja

b) oliko hänen isänsä Helsingin porvari Bertil Mattson?

Ne ovat osittain toisistaan riippumattomia. On aivan mahdollista, että "Helsingin porvari" Bertil Mattson olisi Gertrudin isä, varsinkin kun tämä "Helsingin porvari" ei oikeastaan ehtinyt olla sitä kuin korkeintaan muutaman vuoden, mutta oli ollut sitä ennen ainakin yli 10 vuotta Porvoon porvari. Gertrudin on oikeastaan pitänyt paitsi syntyä niiin avioituakin ennen v. 1550, eli Gertrudin ei ole tarvinnut Porvoosta lähteäkään (ellei piipahduksia lähikyliin lasketa).

Mielenkiintoinen on muuten tieto, että Per Jönsson Ruuthin ja Gertrudin poika Jöns Persson käytti (nimeä Ruta ja) äitinsä vaakunakuviota, 16-ruutuista (Impola mt. s. 209). Miksi? Tuskin pelkästään isälleen suuttuneena?

[Benedictus]

Porvoon historia I:n mukaan tallinnalaisen kauppiaan Helmich Ficken tilikirjoissa on pitkä paussi Porvoon osalta, mutta vuonna 1519 mainitaan yksi porvari eli Jöns Jute. Millä tavalla J. W. Ruuth on selvittänyt, että juuri hän olisi Peder Jönsinpojan (Ruuthin) isä? Mitään kunnon lähdeviitettähän ei ole mainittu, sen enempää käsikirjoituksissa kuin Ramsayn teoksessa painetussa versiossa. Anrep on mainittu, mutta …

Siis juuri ja ainoa, ja sen siis täytyy olla … Porvoon historian mukaan kaupunki oli tuolloin pieni, mutta arviolta kymmeniä porvareitakin siellä tuolloinkin oli. Puhumattakaan lähiseudun talonpojista. Jonkun muunkin nimi voi helposti olla ollut Jöns.

Ylläolevaan voidaan lisätä, että Porvoossa vaikutti porvari Per Jönsson Granne, joka siirtyi sittemmin Helsingin porvariksi.
Per Jönsson Grannen vaimo oli Lasse Livländer i Stenbölen tytär Margareta.
Toinen vaimonsa oli Helsingin porvari Greekin tytär
Per Jönssonin isästä ei ole tietoa, mutta mikään ei estä etteikö voisi olla vaikka tuo Jöns Jute.
Tosin tiedetään jo 1400-luvulta Jöns Granne.

Samojen nimien esiintyminen yhtäaikaa on hankalaa, kummatkin Per Jönssonit näyttävät esiintyvät yhtäaikaa, eikä Granneilla ja Ruuteilla näytäisi olevan yhteyttä, ellei sitten tuolla Jöns taustalla.

Nimi Peder ja Jöns näyttävät periytyvän sitkeästi kummassakin suvussa.

Per Jönsson Grannen isän Jönssin taustaksi epäilen Stenbölen tyttären Ragnilin Puolisoa Peder Henrikssonia, josta ei löydy tietoa, sillä Granne-Gammal suvulle tulevat Ragnilin perimät Stenbölen Karlby ja Paraisten Koupo, ne eivät siis liity Stenbölen periytymiseen Lasse Livländerin vaimon suvulle.
Asiasta löytyy Tapio Vähäkankaan erinomainen kirjoitus Porvoon Stenbölen ja Hinthaaran rälssin perintö. Genos 68 (1997)

Stenbölen Kirstin jakaa Andrers Jönssonin perinnön 1480.
-Anders Jönsson mainitaan viimeisen kerran lähteissä 1455.
Kirstinin perintö lienee jaetun 1490-luvulla.

Kirstinin ja Anderssin nuorin tytär Ragnil perii siis Karlebyn ja Koupon miehensä Peder Henrikssonin kanssa.
Koska Ragnil perii Koupon isältään on se Andersin peruja.
Karleby tulee leski Ragnilille siis Kirstiniltä äidinperintönä. Koska Karlebyssä ei ole rälssiä, voitaisiin ajatella, että se olisi Kirstinin isä tai äidin, Hornhus perua.

Koska Ragnil perii tilat eri vanhemmiltaan ei voida oikein ajatella, että tilat olisivat palanneet takaisin Stenbölen ja Lasse Livländerin vaimon peruihin yhdessä. Siksi pitää ajatella, että tilat siirtyivät Ragnilin lapselle, joka on perinyt tilat äidiltään.
Onko tämä lapsi poika, Jöns ehkä nimeltään, voisi ajallisesti juuri olla Per Jönsson Grannen isä.
Tai tytär, jonka mies olisi Jöns Granne, Porvoon kuninkaan kartanon 1436 voutina mainitun Jöns Grannen jälkeläinen.

Ajallisesti Per Jönsson Grannen ja Ragnilin väliin mahtuu kyllä pari sukupolvea, mikä olisi mielestäni ilmeisempää, koska Ragnil on kuitenkin syntynyt ennen isänsä kuolemaa 1450-lukua.

Todennäköisesti siis Ragnilin poika tai tytär on perinyt tilat ja hänen lapsensa on siirtänyt ne pojalleen Per Jönsson Grannelle.

Kuten mainittua Porvoo oli pieni paikka ja tuntuu oudolta, että kahdella suvulla on sama nimiperimä yhtäaikaa.

[Heikki Jokipii]

Juhan suku-uutiset (http://juhansuku.blogspot.com/2011/04/jatkoa-perjantain-ruuth-tarinalle.html) oli löytänyt tällaista tietoa (kirjasta Anders Allardt, Borgå sockens historia I, 1925), s. 148-149):

[...]
Tarkempien tutkimusten jälkeen kuningas kuitenkin jättää vaatimatta niitä kruunulle, joten Per Jönsinpoika Ruuthilla lienee ollut varma omistusoikeus. Mutta kuninkaan epäluulo säilyi ja 31.3.1558 hän kirjoitti pojalleen, Suomen herttualle Johanille että kannatti pitää silmällä tuota Jutea.
[...] Siellä ja nyt tässäkin ihmettelen, olisiko kuningas (Kustaa Vaasa) tuossa kirjeessään todella maininnut tuon sukunimen Jute. Silloinhan yhteys Jöns Juteen olisi vahvemmalla pohjalla.

Voi olla toiveajattelua, eihän Kustaa Vaasa itsekään tuntenut sukunimeään, vaan oli Gustaf Eriksson.

Mutta tuo kirje on katsottava (ja muutkin ko. kohdassa mainitut).

[Heikki Jokipii]

Löytyi tuo maininta! Mutta asia ei vielä sillä ratkennut. Sillä Allardt ei ko. kohdassa viittaa alkuperäislähteeseen, vaan Adolf Neoviuksen teokseen Anteckningar rörande Borgå stads och sockens historia, Borgå 1897. Siellä kyseinen kohta kuuluu näin (s. 26):

”Vi kunde ej veta hvad gagn den Jute, som [Kongl. Kmareraren] Hans Tomasson på Borge gård satt haver, oss görande varder; [...]” Siinä on viite asianomaiseen Kustaa Vaasan kirjeeseen, eli se on vähän kielellisesti nykyaikaistettu lainaus siitä. Alkuperäismuoto löytyy teoksesta Konung Gustaf den förstes registratur, XXVIII, Stockholm 1914 (toim. Joh. Ax. Almqvist”), sivulta 116:

”Vij kunne och icke vette, hvad gagn thänn jute, som Hans Tommeszonn på Bårge gårrdh sath haffver, osz görendes varder, [...]"

Huomaatteko pikku eron, joka ei liity kielen vanhuuteen?

Se on se, että Neoviuksen tekstissä viitataan Juteen, Kustaan tekstissä ”juteen”. Eli Neuvius kertoo, että silmälläpidon kohde on ”se Jute”, Kustaa, että ”se tanskalainen”!

Eikä lainkaan ole mainittu nimeä Per Jönsson.

Mutta eikö kuitenkin ole selvää, kenestä on kyse, Allardthan kertoi myös tuosta riitelystä rälssimaista Porvoossa? Ongelma on siinäkin, että Allardtin lainaukset tekstissä (ks. Juha Vuorelan suomennos (http://juhansuku.blogspot.com/2011/04/jatkoa-perjantain-ruuth-tarinalle.html)) eivät ole alkuperäislähteistä vaan tuosta Neoviuksen kirjasta.

Ja kun katsoo Neoviusta, se kertoo (s. 25) vain tuon saman, että asiaa käsiteltiin syyskuun 9.-11. päivinä 1555, kun Kustaa Vaasa poikansa Kaarlen kanssa oli Näsetin kartanossa Porvoon lähellä. Asiakirjalähdettä ei kerrota (vaikka edellisessä ja seuraavassa kohdassa on viite Kustaan kirjeisiin).

Mistä siis löytyisi asiakirjalähde tuon Näsetin vierailun tapahtumista, jossa siis Per Jönssonkin mainittaisiin? Osaako joku auttaa?

Onko muuten Per Jönsson Ruuthin aatelointikirje jossain nähtävissä ilman, että matkustaisi Tukholmaan?

[Heikki Jokipii]

Jälkikäteen päsähti päähän, voiko olla mahdollista, että 'Hertig Karl' (Neovius) olisi tuolloin ollut mukana isänsä - sotaretkellä? Hänhän ei tuolloin ollu vielä edes 5-vuotias!

[Heikki Jokipii]

On se mahdollista, vastaan itselleni. Ainakin kuningatar ja prinssi Juhana olivat Turussa v. 1555, ehkäpä siis muutkin lapset (paitsi Eerik, joka oli isänsä sijaisena Tukholmassa). Ja kukapa isä ei olisi joskus vienyt pikkupoikaansa katsomaan isän töihin ... Rintama oli Porvoosta vielä kaukana. Mutta herttuan arvon Kaarle kyllä sai vasta isän testamentissa.

Tuota tilusten vaihtoasiaa sotkee vielä Henrik Impolan tieto, että ko. tilat olisivat olleet Gertrudin 'fädernearv' eli isänperintöä (mt. s. 125).

[Heikki Jokipii]

Vielä tuli mieleen.

Aarre Läntinen on kirjoittanut teoksen Kuninkaan "perintöä ja omaa" (arv och eget) : kameraalihistoriallinen tutkimus Kustaa Vaasan maaomaisuudesta Suomessa vuosina 1531-1560, Jyväskylä : Jyväskylän yliopisto, 1981.

Meneeköhän se yksityiskohtiin, olisiko siinä kerrottu tästä Porvoon tapauksesta?

[Heikki Jokipii]

Läntisen kirja tarkistettu. Siitä ei ole apua tässä Ruuth-asiassa.

Mikseivät muuten nämä aatelointikirjeet ole skannattuina ja netissä? Tukholmaan on yhä pitkä matka, vain yhtä asiaa toimittamaan ... :)

[Heikki Jokipii]

Eräs forumilainen lähetti minulle yksityisviestin, jossa kertoi joskus merkinneensä Gertrud Bertilsdotterin Lydik Mattson Grönfeltin tädiksi, ja minun mielipidettäni siitä. Vastasin näin:

_______

Tähän on hiukan vaikea vastata.

- selvää on, että Gertrud Bertilsdotterin isä on nimeltään Bertil Mattsson
- yhtä selvää on, että pormestari Matts Bertilssonin isä oli Porvoon (myöhemmin Helsingin) porvari Bertil Mattsson
- yhtä selvää on, että pormestari Matts Bertilsson ei ole Lydik Mattssonin isä (vaan eräs toinen saman niminen Porvoon läheltä)

Jos siis Gertrud Bertilsdotter on pormestarin sisko, hän ei ole Lydikin täti.

Jos taas Gertrud Bertilwdotter on jonkun toisen Bertil Mattsonin tytär, hän voisi olla tämän toisen Matts Bertilssonin sisko, jolloin hän olisi Lydikin täti. Mutta tämän toisen Matts Bertilssonin isää tai muuta taustaa ei tiedetä.

Niinpä mitään varmaa en uskalla tästä sanoa. Gertrud Bertilsdotterin vaakunakuviot sotkevat asiaa edelleen. Yhtään selvästi aatelista Bertiliä kun ei ole tullut tässä esille.

[Timo W]

Grönfelt nr 219


http://www.adelsvapen.com/wiki/images/4/48/0219.jpg


http://www.adelsvapen.com/genealogi/Gr%C3%B6nfelt_nr_219


Creutz nr 92

http://www.adelsvapen.com/wiki/images/e/e3/0092.jpg


http://www.adelsvapen.com/genealogi/Creutz_nr_92

[olanyk]

Kävin taas läpi tuon viestiketjun. Mieleeni tuli oletteko Te vaakunatutkijat käynyt läpi Helsingin Pitäjän kirkosta talteen piirretyt vaakunat, joissa oli joku Helsinkiin vaikeasti yhdistettävä. Toiseksi Kerkkonen kirjoittaa sekä Seutulassa että Haltialassa 1500 luvulla asuneista Ruth sukuisista joita ei ole osattu oikein mihinkään yhdistää.

Olavi

[Irmgard]

yksi henkilö, joka on varmasti Jöns perssonin poika , juuri mainittu "henkilö, joka ei ole kovin hyvin löydettävissä,kuten Ruthin jälkipolvista on luettavissa... oma hypoteesini on, että Markus Jönsson i Sjöskog olisi juuri Jöns Pedersson Ruuthin poika ja ..olen nyt noin kaksi vuotta sovittanut häntä erilaisiin kuvioihin...onnistumatta siinä,, nyt Padisten luostarin teksteissä, jossa on Gunvor Kerkkosen ansiosta niin paljon vanhoja tovorsichtejä ja niissä perijänä on myös Ruth niminen kanssaperijä , löytyy myös kirjasta Vantaa keskiaika,
Kannattaa ajatuksella varmaan paneutua Kirstin Laresdoter Bokin ja Nils Finnen yhteisen pojan perijöihin , Margareta Breuensin ja Hans Laurensson Krochfotin osalta...osa näistä on Rävelin ja osa tukholmanperintöä isäehdokas Markukselle on Peder Jönsson (tab. I),

skall, enligt Anrep, ha följt
^i| Gustaf Vasa från Lybeck till
P:j’]/: Sverige, då denne undslapp
t- konung Kristians omilda
fängelse. Egde gods i Finnby
i Borgå socken och hade
därjämte, 1555—1560,
landbönder i Tjusterby och Tarkis i samma socken.
Kallas i handlingarna Per Jönsson i Borgå.
Inventerade jämte Johan Olsson Borgå gård i
mars 1557. Adlad — dock redan långt
tidigare upptagen bland frälsemän och kallad
välbördig — Jör dess trägna tjänster" af konung

Gustaf Vasa på Stäkeborg 155919/6. hvarvid han
äfven skall ha bekommit förläning på några
frälsegods i Borgå socken, † troligen 1561. —
Han var gift: sannolikt l:o med till namnet
okänd, moder till — utom möjligen andra barn
— borgmästaren Lars Mickelssons hustru, Märta
Persdotter, hvars föräldrar 1584 n/io nämnas
såsom framlidna, och 2:o med Gertrud
Bertilsdotter, troligen samma som den „Matts
Anderssons hustrus mor", hvilken ännu 1587 29/3
lefde och då sades vara „en gammal och
utlefvad kvinna, som alla sina dagar hade bott i
Borgå".Voisiko tässä olla Markus Jönsson i Söttskogin äiti??? Dotter till Bertil Mattsson och Anna
Eriksdotter (Ekelöf), förde hon i sigillet
Villilä-ättens kända vapen, 16 rutor. Efter Peder
Jönssons död bortbytte Gertrud Bertilsdotter, 1561
och 1565 3/7, Tarkis och Tulholm åt kronan mot
erhållande af Hornhattula, Huhtis och Järnböle,
hvilka gods sålunda tillföllo släkten Ruuth.

Uskoisinn Markus Jönssonin olevan Jöns Perssonin poika

Hon trädde, troligen 156315/2, i nytt gifte med Erik
Olofsson Stålarm (n:r 32) till Kiala, då hon
bekom i morgongåfva tre hemman i Finnby. 1564
meddelar Erik Olofsson förteckning på de
värdesaker hans hustru medfört från Hornhatt till
Kiala, men var död åtminstone redan 1566 ^/i,
då hon kallas hans efterlefverska.
Kommenttejanne,kiitos

[Timo W]

Ruuth i Finland nr 125

http://www.adelsvapen.com/genealogi/Ruuth_i_Finland_nr_125


Dufva i Finland nr 95


http://www.adelsvapen.com/genealogi/Dufva_i_Finland_nr_95